OUDOIMPIA askiaspalvelijoita joita olette kohdanneet? Mitä tapahtui/ teki tms?? Minä aloitan...

Vierailija kirjoitti:

olin juuri värjännyt hiukseni mustiksi ja vaikka olen oikeasti blondi, musta hiusten väri sopii hyvin kellertävään hipiääni ja sähkyvän vihreisiin silmiini saaden minut näyttämään ulkomaalaiselta. (Näin minulle on kerrottu).

Enemmänkin aito blondi ilman instagramkulmakarvoja herättää epäilyksen ulkomaalaisuudesta, koska suomessa "luonnollinen" hiustenväri on tökerö purkkiväri. Noin 100 prosenttia pikkukaupunkien nuorista naisista on värjännyt hiuksensa ja uskoo näyttävänsä eksoottiselta italiankaunottarelta. Oikeasti ne näyttävät tietysti seinäjokiselta, joka on käynyt kampaajalla/automarketin värihyllyllä.

Vierailija kirjoitti:

Varhain aamulla odottamani ratikka pysähtyi pysäkille niin, että takaovi oli kohdallani. Ovi ei auennut nappia painamalla, eikä seuraava, eikä seuraavakaan. Menin kuskin läheisestä avoimesta ovesta viimein sisään, jolloin kuski alkoi huutaa: MÄ AVASIN SULLE TÄN ETUOVEN, MIKSET SÄ HELVETISSÄ OSAA KÄYTTÄÄ SITÄ!!!

Töihin päästyäni lähti palautetta.

Minulle sattui vähän samankaltainen tapaus kerran, kun juoksin Helsingin rautatieasemalla lähijunaan viime tipassa. Konduktööri tai mikä lie henkilökunnan edustaja karjui minulle veturin ohjauskopin ikkunasta, että "JUOKSE NYT SAATANA!" Palautetta lähti joo...

Rakentaessamme myyjä esitteli kaappivaihtoehtoja nykyisessä kodissamme. Kun tilasimme samalla useampiin huoneisiin, nuori myyjä huokaili ja pyöritti oikein selvästi silmiään laskiessaan paljonko kokonaisuuden hinta siihen mennessä oli. Tuli jo siinä tunne, että hänestä loppusumma oli hurja, kun hän yritti ehdottaa edullisempia vaihtoehtoja (ihan normaalit kaapit, eikä summa ollut mikään hurja varsinkaan kaappimetreihin nähden). Suunnittelimme yhdessä eteisen kaapiston.

Maksoimme heti laskun. Toimitus viivästyi ja viivästyi. Lopulta eteisen kaapisto asennettiin, eikä se ollut suunnitelman mukainen. Muistakin kaapistoista puuttui edelleen osia ja kokoaminen odotti edelleen asentajaa. Reklamoin ja myyjä kävi meillä. Keskustellessamme hän vain totesi vaatimuksillemme lopuksi: "Aina ei voi saada sitä mitä tilaa." Sitä en muista, mitä tuohon vastasimme.

Olimme luonnollisesti tuon jälkeen toimitusjohtajaan yhteydessä, joka kävi katsomassa tilanteen. Tilanne korjattiin, mutta eipä ainakaan tule tuota firmaa suositeltua. Myyjän viimeinen lause jäi elävästi mieleen.

Taloamme kaupannut kiinteistönvälittäjä osottautui huonoksi valinnaksi ja halusimme samasta firmasta uuden välittäjän. Tästä välittäjä raivostui ja mm. lähetti uhkaavia viestejä "olen täällä pusikossa ja seuraan sinua" kännyyni ja kun puolisoni viestit nähtyään soitti hänelle, huusi suoraa huutoa kaikki mahdolliset kirosanat ja törkeydet puolisolleni. Pitkä juttu... oikeuteenkin oltiin jo menossa tämän hullun takia mutta saimme sitten sovittua.

Minulla oli kerrankin oma muovipussi kaupassa mukana. Yleensä ei koskaan ole. Sanoin kassalle, tässä on mulla oma muovikassi mukana, ei ole teiltä. Kassa nappasi muovikassin minulta, syynäsi sitä ja sanoi, ei sitä kuule tiedä vaikka oisit tämän varastanut! No, pitkä tarina tämäkin, huudettiin lopulta kumpikin toisillemme ja myöhemmin otin yhteyttä kaupan johtajaan.

Kännyliikkeessä kävin kysymässä jotain edullisempaa liittymää kännyyni. Myyjä katsoi kiukkuisesti ja tokaisi, ei ole! Sanoin että varmaan on teillä jotain muitakin liittymiä, sanoi ei ole. Minä sanoin, no menen sitten hakemaan uuden liittymän toisesta putiikista. Sanoi että ookoo mene vaan.

Leffassa kassa laski täysin väärin sen mitä ostin. Muka lasku oli jotain 60 vaikka oli päälle 20. Meni varmaan puoli tuntia kun yritin tavata tälle imbesillille mitä minä oikein ostin. Kivahti minulle, OLE NYT JO HILJAAAA!!!

Vierailija kirjoitti:

Tuosta Helsingin rautatieaseman kahviosta on myös huonoja kokemuksia. Pitivät kaikkia nuoria häirikköinä ja narkkareina. Onneksi se meni konkkaan. Juuri tänään Yliopistonkadun Picnicissä kysyin tietoa lounaasta niin työntekijä vastasi että en mä tiedä, mä oon vain harjoittelija! Ei ollut kovin hyvä harjoittelija ei..

Tässä tapauksessa vika on työnantajan, ei ole perehdytetty. Olen itsekin joskus joutunut kylmiltään kassalle eikä hintoja näkynyt kassan puolelle ollenkaan. Ei ollut Picnicissä.

Vierailija kirjoitti:

Nihkeä verotoimiston muija.

Soitin ekaa kertaa ikinä verotoimistoon tilatakseni muutosverokortin. En ollut ikinä sellaista tarvinnut ennen ja arvelin, että soittamalla selviää parhaiten. Jostain syystä tämä täti ei millään meinannut ymmärtää mistä on kyse, vaikka ihan selvästi sanoin tarvitsevani muutosverokortin ensi vuodeksi (elettiin joulukuuta.

No, vihdoin asia meni perille ja täti alkoi kysellä tulojani. Selvitin olevani opiskelija ja että maksimituloni ovat sen, mitä opintotukirajat sallivat ja että haluan veroprosentin sen mukaan. Tämäkin oli käsittämättömän vaikeaa. Raja on noin 11 000e. Olin ilmoittanut tätsylle tienanneeni kyseisenä vuonna 4000e, niin hän kysyi vittuillen, ai aiotko tienata 7000e nyt vielä loppuvuonna? Vaikka kyse oli nimenomaan seuraavan vuoden veroprosentista jne... Samaten kun hän kysyi sen vuoden tulojani, kysyin ihan asiallisesti pitääkö ne tietää eurolleen, niin vastauksena sain kyrsiintyneen tuhahduksen "no kyllä ne nyt ois syytä tietää".

Varsinainen hyvänmielentyyppi. Oletin, että verotoimistoon voi soittaa juuri siksi, ettei ole itse asiasta niin perillä ja sieltä kyllä neuvovat. Ilmeisesti näin ei ole.

Minulla ihan samanlainen kokemus verotoimiston asiakaspalvelusta. Halusin myös tietää paljonko opiskelijana saa tienata "verovapaasti" sillä oli keikkatyötä tiedossa ja halusin tarkistaa rajan että en joudu vahingossa maksamaan enemmän veroja jos summa olisi pienestä kiinni. Virkailija ei voinut kertoa minulle tätä tarkkaa verovapaata summaa vaikka kuinka yritin tiedustella en ymmärrä miksi ei?

Mun rahoillaan leuhkiva töölöläistäti astui sisään johonkin antiikkiliikkeeseen. Se putiikinpitäjä (vanha mies) oli murahtanut nurkastaan "menkää pois, haisettekin niin pahalle."

Se oli sille käävälle ihan oikein, en siis selvennyksenä oli siitä leuhkatädistä koskaan pitänytkään (toivottavasti ei lue tätä palstaa..)

mikä hitto siinä on, että jos nuori pariskunta haluaa teräksiset tai  hopeiset  kihlasormukset niin myyjät ovat ivallisia/töykeitä? :( tämä ketju osoittaa taas asian..

Kävelin Kauniaisten asemaa kohti ja näin, että junan ovet olivat sulkeutumassa. En kiristänyt vauhtiani, koska tiesin, että toinen juna saapuisi tuota pikaa. Ohjaamossa olevat kaksi miestä kuitenkin huitoivat minulle hurjasti ja avasivat ovet uudelleen, joten pinkaisin viimeiset viisikymmentä metriä ja kiipesin kyytiin iloisesti vilkuttaen, ja miehet vilkuttivat takaisin. Jonkin ajan kuluttua kaivelin lattialle pudonneita hanskojani penkin alta ja havahduin viereeni huomaamattani ilmestyneen lipuntarkastajan vihaiseen äänenkorotukseen: "Ei sitten edes kiitetä, vaikka juna pysähtyy yhden matkustajan takia, jo on kummallista, ja jouluaattokin vielä, ei mitään kiitosta edes!"

Lipuntarkastaja meni matkoihinsa ja minä jäin sopertelemaan itsekseni, että kyllähän minä vilkutin teille ja kiitos, kun odotitte. En tiedä, mikä tuossa meni vikaan, mutta varmasti kummallekin meistä jäi paha mieli. Minä muistan tuon vielä näin vuosienkin jälkeen, ja vieläkin vähän hävettää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taksikuskilta kyselin pimeänä ja sateisena marraskuun iltana, kuinka oikein jaksavat ajaa koko päivän tälläisellä kelillä?

Itse kun jotenkin pääsen töistä kotiin ehjänä.

No äijä suuttui tästä ihan helkkaristi ja vastaili tiuskahdellen. En tiedä, mitä kysyin väärin..

Itseäni ainakin tylsässä ja raskaassa asiakaspalveluduunissa olevana ärsyttää, kun asiakkaat käyvät voivottelemassa miten kurjaa minulla varmaan on töissä ja "jaksamisia vuoroon". Kun on psyykannut itsensä hyvälle fiilikselle niin ei tunnu kivalta, kun asiakkaat käyvät muistuttamassa että ihan paskaahan tää sun työ on. Eli veikkaan, että taksikuski ei oikein jaksaisikaan ajaa ja siksi kysymyksesi ärsytti. :D Toki ei koskaan saa tiuskia! 

No kyllähän kelin jeesustelu kuuluu suomalaiseen kulttuuriin.

Lopeta sinä asiajaspalveluhommat, jos niin ärsyttää.

Joskus kampaajalla käydessä alkoi yli-ikäinen pissis päivitellä "Miten ihmeessä nää on oikeen leikattu edelliskerralla? Ompa outoa jälkeä" ym. En tohtinut sanoa että oli aivan itse leikannut ja värjännyt ne alle kaksi kuukautta aiemmin.

Bussikuski matkalla Seutulasta Hesan keskustaan. Olin juuri tullut ulkomailta ja nostin 20€:n setelin ja maksoin matkan sillä. Bussikuski: Eikö sulla vittu ole pienempää rahaa. Siellä voi särkeä rahaa lentokentällä. Yksi matkustaja juoksi pää punaisena bussiin ja kuski: Et sitten vittu aikaisemmin lähtenyt.

Tämä oli jo aiemmin jossain vastaavassa mutta laitan tännekin.

Jonotin eräänä iltana myöhään grillille selvimpäin ja siisteissä vaatteissa ja kun olin tekemässä vuorollani tilausta, vanha lihava naismyyjä murahtaa "Otetaanhan arvojärjestyksessä eli herra sieltä takaa ensin tilaamaan" ja viittoili takanani huojuvalle puliukolle. Jäi se hampurilainen sitten sinne...

Vierailija kirjoitti:

Remontoidaan meidän taloa ja hoidan pääasiassa maalaushommat, tapetoinnit ym pintatyöt. Oltiin koko perheellä liikkeellä kaupoilla ja poikettiin samalla maalikauppaan. Mies oli lähinnä lapsenvahtina mukana ja minä olin ostamassa sitä maalia. Olin aloittamassa puulattian maalausta. Olin kyllä perehtynyt asiaan hyvin, mutta kun erikoisliikkeessä/ asiantuntijaliikkeessä olin, niin ajattelin siinä samalla vielä jututtaa myyjää, kysellä vinkkejä ja hakea varmistusta sille mitä olin tekemässä. Olin siis ihan selvästi sanonut että MINÄ maalaan. Mieheni seisoi siinä vieressä vauva sylissä ja kun esitin kysymyksen myyjälle, tämä vanhempi myyjä-herra vastasi mun miehelle. Katsoi siis miestäni ja puhui miehelleni. Kummatkin siinä kuunneltiin kulmakarvat koholla, ja koko pitkähkö keskustelu käytiin niin, että minä kysyin tai puhuin, myyjä vastasi miehelleni, vaikka mieheni ei ottanut mitenkään osaa keskusteluun. Jossain vaiheessa sanoi "voit kyllä vastata ihan hänelle" ja osoitti minuun päin, mutta myyjä vain jatkoi tätä miehelleni puhumista. Tilanne oli ihan absurdi!

Voi mitä muistoja tästä tulikaan.😬

Rakensimme taloa miehen kanssa ja kävimme kysymässä tarjousta kodinkonepaketille liikkeestä. Myyjä oli n.3-kymppinen eli ei edes vanhempi mieshenkilö jolta tällaisen käytöksen olisi jotenkin edes ymmärtänyt.

Myyjä siis käyttäytyi täysin kuin minua ei olisi ollut edes paikalla. Puhui miehelleni, katsoi vain miestäni puhuessa, kertoi miten SINÄ voit sitten tehdä näin ja näin jne. Ohitti kysymykseni täysin. Jonkun ajan päästä alkoi vituttamaan niin paljon, että lopetin perässä roikkumisen ja katselin yksikseni muita juttuja myyjän pitäessä palopuhettaan miehelle.

Ulos päästyämme kerroin miehelle, että tuolta liikkeestä en sitten ikipäivänä tule enää ostamaan yhtään mitään. Sinänsä vähän harmi, kun tämä oli juuri Mieleä myyvä liike ja ne tiskikoneet ym. olisivat kiinnostaneet.

Samaistun juuri vahvasti noihin repeilijämyyjiin. Olen töissä, hiljainen päivä. Lueskelin "noloin asia mitä sinulle on tapahtunut kyläpaikassa" -topicia ja pyrskähdin ihan totaalisesti juuri samalla hetkellä kun asiakas tuli ovesta... :D 

Jos siis kävit omituisen myyjän puheilla joka repeili totaalisesti ja pyyhki vesiä silmistään niin sori. Ei johtunut susta. :D

Menin työterveyteen psykologille, koska minulla todettiin työuupumus. Siinä jutellessamme toista kertaa psykologi päätti avautua, että itselläänkin on ollut työuupumus ja nyt palailemassa työelämään (ilmeisesti, että oikeasti ymmärtää minua tms.). En silti jotenkin ollut ihan varma, mitä tuosta olisin ajatellut. Kokeilin sitten toistakin psykologia, tämä kuunteli aikansa ja lopulta kysyi, miksi ihmeessä edes jatkan tuota työtä, lopeta se. :D Niinpä sitten otin neuvosta vaarin ja lopetin työt. En ole katunut kertaakaan, mutta ei psykologi oikeasti kai saisi noin sanoa :P (ja mielestäni parasta koskaan)

Mentiin 3 v. tyttäreni kanssa kaupungille ja hän sanoi, että hänellä on nälkä. Niinpä menimme kahvilaleipomoon, josta tiskillä tilasin lihapasteijan. Hinta oli jotain vaikkapa 1,50 ja pyysin lämmittämään ja servettiin käärittynä mukaan.

Asiakaspalvelija kivahti vihaisesti, että lämmittäminen maksaa ja paperi myös. Hinta onkin nyt 1,70.

Olin niin ällistynyt, että sanoin, "veloita, mitä veloitat, saadaanko se pasteija vai ei". Saatiin ja sillä lisähinnalla.

Olimme mieheni kanssa lähikaupassa ruokaostoksilla. Olen kasvoiltani nuoren näköinen, mutta olemme molemmat kolmekymppisiä ja myös sen näköisiä, emme pukeudu erityisen nuorekkaasti tms. Ostoksiini kuului myös pari siideriä. Ilmeisesti kaksi siideriä on kaikkien alaikäisten vakio-ostos (muutaman ruokakassin kera), koska olin jo suorittamassa maksua kun kassa päätti tiukata minulta henkilöpapereita. Mukanani oli vain maksukortti. Kerroin myyjälle, että "paperit" ovat autossa, ja että hän voi poistaa siiderit ostoksista, kun en viitsi lähteä niiden vuoksi papereita hakemaan.  Tähän hän: "no, ehkä voin myydä, kun poikaystävä on niin vanhan näköinen". Kaupat tehtiin myös siidereistä, vaikka nyt taisi mennä myyjällä useammassa kohtaa pieleen... :D

Tää ei oo paha,mutta veikkaan että yleinen ja ärsyttävä tapa:

No tänään mulla vapaapäivä ja hierojalle aika varattuna ja päivän menot suunniteltu sen mukaan. Just kun kaarsin pihalle,niin puhelin pärähtää ja saan kuulla että "N.N täällä terve, sulla oli hieronta varattu? Tää mun kollega on kipeenä,niin joudutaan siirtämään aikaa"

Joo,kyseessä on hierojakoulu,jossa vasta opetellaan,mutta olisko edes pahoittelut paikallaan? Jos minä perun varatun ajan liian myöhään,niin joudun maksamaan sen.

Soitin eräälle HUS:n osastolle varatakseni puhelinaikaa lääkärille. Yleensä vastaa hoitaja, mutta nyt oli joku osastonsihteeri joka vastaili hyvin tylysti kaikkiin kysymyksiini toistaen samaa mantraa "ei ole aikoja". Asia oli sairauteni kannalta aika kiireellinen, joten en antanut periksi, sitä paitsi tuskin kaikki ajat buukattu maailman loppuun asti. Yhtäkkiä tämä nainen alkaa kiljua aivan täyttä kurkkua "EI OLE AIKOJA, EI OLE AIKOJA, EI OLE AIKOJAAAAAAA!!!!!!! MÄHÄN SANOIN ETTEI OLE AIKOJAAAAA SAAATANA"". Kun hän rauhottui, suostui pyytämään neuvoa kokeneemmalta kollegalta, jolloin sain lopulta sairaanhoitajan numeron. Sairaanhoitaja olikin sitten ystävällinen ja sain hoidettua asian hänen kauttaan. Mutta joo, mielenkiintoinen "ajanvarausnumero", kun siihen soittamalla pääsee kuuntelemaan vittuilua, kiljumista ja "ei ole aikoja"-mantraa. Etenkin kun olen ujo ihminen ja mulla on puhelinsoittokammo eli en tykkää vastata tuntemattomiin numeroihin tai soittaa puhuakseni vieraiden ihmisten kanssa. :(