käyttäjä-11339

tatikka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaahan eronneet heterotkin, ei se sen kummempaa. Raamatussa ei todellakaan hyväksytä sitä, että eronnut hetero entisen puolison vielä eläessa avioituu uudelleen. Useimmissa maailman kirkkokunnissa se onkin kiellettyä, huorintekoa.

Ja se, ettei homoja hyväksyttäisi kirkossa - kuka hyväksyy, kuka ei. Papisto enimmäkseen hyväksyy, samoin moni passiivisempi seurakuntalainen. Vastahankaisimmat löytyvät maallikkoaktiivien ja joidenkin herätysliikkeiden parista.

Itse en halua kirkossa naimisiin, vaikka luterilaiseen kirkkoon kuulunkin. Lutherin mukaan avioliittojen solmiminen kun ei oikeastaan edes ole kirkon tehtävä. 

Eroamisesta ainakaan Paavalilla ei ollut noin tiukkaa kantaa. Mistä Raamatussa löydät asian noin selvästi ilmaistuna?

Pappien enemmistöistä on turha puhua mitään. Moni pappi ei ole julkisesti ottanut asiaan kantaa, koska edustavat kirkkoa ja kirkon nykyistä kantaa. Kirkon nykyisen kannan kanssa erimieliset ovat ilmaisseet kantaansa näkyvästi vaikka ovat vannoneet pappisvalan.

Luther ei ole ottanut tietääkseni ainakaan niissä teoksissa tuonsuuntaista kantaa avioliittoon. Avioliitto on maallinen sopimus, mutta miehen ja naisen välinen avioliitto on Lutherinkin aikana solmittu kirkossa, eikä hän teeseissään asettunut sitä vastaan. Jos kirkollisen avioliiton olisi sisällettävä eri suuntaukset, silloin minun mielestäni avioliitto olisi syytä poistaa kokonaan kirkosta. Sanassa on kyettävä pysymään.

Tunnet Raamattusi heikosti :)

Paavalin erittäin selkeästi ilmaistun kannan löydät tuolta 1 Kor. 7: 10 - 11. Mutta puhuuhan asiasta Jeesuskin, eli Matt. 5: 31 - 32, Matt. 19: 9 ja Mark. 10: 6 - 12 (viimeksi mainittua kohtaa on käytetty myös homoliittoja vastaan). Näiden perusteella ortodoksinen ja katolinen kirkko kieltäytyvät vihkimästä eronneita uuteen avioliittoon entisen puolison eläessä.

Luther taas puhuu avioliitossa esim. Vähän Katekismuksen liitteessä: http://tunnustuskirjat.fi/vahakatekismusliitteet.html. Huomaa sana "jos". Jos meitä pyydetään siunaamaan morsiuspari, rukoilemaan sen puolesta, tai vaikka vihkimäänkin se, on meidän se tehtävä. Tarkoittaa siis, että jos viranomaiset pyytävät, niin kirkon on noin tehtävä. Jos eivät pyydä, ei ole tarpeen tehdäkään. Varsinaisesti asia kuuluu yhteiskunnallisen järjestyksen piiriin, eli on viranomaisten hoidettava. (Ja tämä ei ole omaa tulkintaani, vaan luterilaista teologiaa tutkineiden näkemys.)

Suomessa kirkollisesta vihkimisestä tuli pakollinen vasta vuonna 1734. Vallitsevaksi käytännöksi vihkiminen on Suomessa muodostunut vasta 1600-luvulla. Aiemmin olennaisempaa oli kihlasopimus, siis sukujen välinen sopimus siitä, että nainen annetaan puolisoksi tietylle miehelle. Jo kihlauksen perusteella oli oikeus aloittaa yhteiselämä.

Luepa ne kohtasi tarkemmin asiayhteydessään, jos toteat henkilölle joka kysyy missä noin selvästi on sanottu. Vuorisaarnan alussaa Jeesus toteaa, ettei hän ole tullut poistamaan yhtään kohtaa laista, vaan toteuttamaan sen. Pieninkään piirto ei poistu. Vähän myöhemmin hän kertoo, että lain mukaan ihmisten kovasydämisyyden vuoksi on mahdollista antaa erokirja, mutta kertoo sen olevan aviorikos. Korinttolaiskirjeessä Paavali aloittaa samankaltaisesti, mutta lue myös 15. ja 16. jakeet.

Luterilaisuuteen kuuluu käsitys perisynnistä. Minusta tuo kovasydämisyys liittyy osaltaan siihen. Avioero ei ole minkään Raamatun käsityksen mukaan oikea teko, mutta ei voi sanoa, että Raamatun opetus yksiselitteisesti kieltää sen, kun kaikki kohdat joihin viittaat ilmaisevat muuta. On ihan maallisen käsityksenkin mukaista, että jos on solminut pidettäväksi tarkoitetun sopimuksen ja rikkoo sen, on tehnyt sopimusrikoksen. Avioliitossa se sopimusrikos on nimeltään aviorikos ihan kuin Jeesus kertoo. Avioliittoa säätelee maalliset lait niinkuin yllä kerrot Lutherin käsitykseksi.

Me emme pelastu synnittöminä, eikä kirkko siunaa avioeroa. Kun katuu, anteeksianto kuuluu opetukseen. Ne synnit jotka tunnustamme olemme saaneet Kristuksen sovituksessa anteeksi. Suhde saman sukupuolen välillä kielletään monessa kohtaa selväsanaisesti. Sitä ei Raamatun laissakaan ole hyväksytty, vaan päinvastoin. Ap:n näkemys on oikeassa. Kirkon tai seurakunnankaan tehtävä ei ole tuomita, mutta ottaa vastaan synnintunnustus. Synnintunnustus kuuluu yhtenä tehtävänä kirkolle ja miten Kirkko voi hoitaa sitä tehtävää antaessaan siunauksen asialle, joka nähdään Raamatun sanassa synnintunnustuksen aiheena? Ei kirkko anna siunausta avioerollekaan, vaan synti on sovitettu meidän puolesta. Sovitusteko ei tarkoita, että synti hyväksytään. Lähetyskäskyssä Jeesus käskee meitä opettamaan pitämään kaikki, jota hän on käskenyt meidän pitää.

vesa keskonen kirjoitti:

O/5

Ei kovinkaan kaukana meistä lääkärit ovat ihan paikallislehtien mukaan antaneet tuollaisia ohjeita. Kun rokotusten kattavuus alenee tietyn kriittisen pisteen ali, on riskit kasvaneet sellaisilla alueilla ja lääkärit kokevat omantuntonsa velvollisuutena kertoa asuinalueen riskeistä.

Minkä ikäistä väkeä? Kaksi kanoottia tai neljä kajakkia on ehdoton suositukseni määrän suhteen. Tai jos haluaa enemmän yhteen tai vähemmän melojia, soutuvene on oikeampi valinta.

Kanootti vaatii keskinäistä koordinointia, jotta pienelläkään tuulella ei kokoajan ajauduta eri suuntaan kuin tahto osoittaa. Kajakkikin edellyttää jokaisen osallistumista oman menopelinsä hallintaan, ellei tarkoitus ole kulkea tuuliajolla. Tandemia kannattaa miettiä vain, jos on kokemusta jo kajakeista ja molemmat tandemiin istuvat sopuisia ja urheilullisia. Jos se on opettelua, yksin harjoittelu säästää hermoja, tandemissa kannattaa varautua kastumiseen ja siinä on muutenkin helppo syyttää toista omien taitojen puuttuessa. Kanoottikin vaatii sopua ja takanaoleva ohjaa vaikka edessä oleva olisi mitä tahansa mieltä.

Vai olisiko se ollut naapurin traktorimallinen ruohonleikkuri?

Kaupunkilaiselle voi ehkä olla vaikea tehdä eroa päälleistuttavan ruohonleikkurin ja traktorin välillä. Epäilen kyllä provon kirjoittamisen onnistuvan etenkin, jos ei tiedä, että heinän pitäisi ehtiä kasvaa ennen kuin se niitetään ja nyt on melko aikainen vaihe kesästä varsinkin, kun kevät tuli tosi myöhään.

Provolta tämä kuulosti, enkä alunperin jaksanut lotkauttaa otsikollekaan korvaa.

Eiköhän juhannusruuhkien seurannat ole niitä parhaita. Pahimmin juuri silloin monet tiet menee tukkoon ja liikenne seisoo erilaisten isompien ja pienempien kolarien vuoksi. Vastaavaa on Brittien moottoriteillä Birminghamin, Manchesterin tai vaikka Bristolin lähellä päivittäin, mutta sielläkin saa radiosta kuulla liikennetilannetta ja ihan päivittäin, vaikka ei ole ihan juhannusruuhkien kaltaista yhtäkkistä syöksyä liikenteeseen. Toki niillä asukastiheyksillä se ei edellytäkään sitä.

Ja matkustelemattomuudesta sen verran, että olen seissyt vuokra-autolla mm. Barcelonassa, Pariisissa, Ranskassa useammassa kaupungissa, Lontoossa useamminkin, eri puolilla. En muista, että olisin Saksassa juurikaan joutunut seisomaan, Italiassa olen. Pietarissa ja Moskovassa taksin kyydissä... Ruuhkien seurannasta vaikeampi sanoa, kun kielitaito ei ole niin vahva, että kuuntelisin sujuvasti samalla kun ajan.