Lue keskustelun säännöt.
Yhteenmuutto ja erilaiset luonteet ja toimintatavat
15.11.2016 |
Muutettiin miehen kanssa yhteen. Mies on enemmän sitä tyyppiä, että hän katsoo, että "kohta on vessapaperi lopussa, sitä vois ostaa lisää". Itse taas olen luonteeltani hamsteri, minulla on aina vessapaperia ja suodatinpusseja kaapissa, samoin kahvia ostan myös kolme pakettia kerrallaan tarjouksesta. Tämä hiertää pahasti sitä, että voitaisiin yhdistää enemmän talouttamme. Mies ei ymmärrä, että itse katson joutuvani pahasti miinukselle, jos päätettäisiin, että meillä on yhteistalous. Minulla kun olisi noiden edellämainittujen lisäksi ostettuna paljon muutakin ja mies voisi sitten käytännössä elellä noilla minun varastoillani. Välillä sitten riidellään siitä, miten käytännössä asiat voisivat olla toisinkin. Tosi paljon molemmat tekevät nyt omat ruokansa ja olen tarkka, että molemmat käyttävät sitä, mitä itse on hankittu.
Millaisen kompromissin sinä tekisit, jos yrittäisit saada niin, että taloudet yhdistettäisiin?
Kommentit (103)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehkää yhteinen tili, jonne siirrätte yhtä paljon rahaa ja käytätte sitten niitä. Tuollainen hirveä vahtaaminen, että ei itse joudu maksamaan vahingossakaan yhtään enemmän on muuten tosi rasittavaa ja ärsyttävää, niin kannattaa tehdä tosiaan jotkin pelisäännöt, muuten saattaa tulla ero.
Taloustili. Ei haittaa, vaikka toinen ostaisi kerralla komeron täyteen vessapaperia. Se menis silti molempien varoista.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei tule päättymään hyvin.
En näe, miksi se ei voisi päättyä hyvin, mutta omasta mielestäni se edellyttää neuvotteluhalua. Mies taas ei ymmärrä, miksi suhtaudun pihimmin ostettuihin tavaroihin, koska hän ostaa itse vain suoraan tarpeeseen. ap
Huh. Jokaisella toki tapansa toimia ja saada se toimimaan. Itselleni kyllä tuntuisi hankalalta laskea pennintarkasti yhdessä asuessa, että kumpikin käyttää vain itse hankkimaansa.
Yksi kompromissi voisi olla, että lakkaat laskemasta niin hemmetin tarkkaan, ettet jää senttiäkään miinukselle. Mutta että poikaystävä myös osallistuu talousmenoihin enemmän. Vaikka erillinen raha ns. kotijuttuihin, johon molemmat antavat jonkun tietyn summan rahaa ja niistä sitten ostatte nuo yhteiskäyttöön menevät. Niin ei tarvitse miettiä kummalla on oikeus käyttää kolme siivua vessapaperia ja kummalla seitsemän.
Yhdessä asumisessa on oikeasti aika harvinaista, että kulut menevät tasan tarkkaan puoliksi, mutta ongelma siitä tulee siinä vaiheessa, jos siitä stressaa noin paljon. Minä ainakin olisin stressaamiseen jo varmaan kuollut, jos miettisin jatkuvasti, että tää menee niin väärin, kun maksan enemmän... Meillä on miehen kanssa jo kohtuullinen tuloerokin, omat tuloni vaihtelevat jonkun verran, mutta tässäkin kuussa ero on noin tuhat euroa. Jolloin itselleni ainakin on luontevaa, että maksan enemmän. Voi olla, että joskus eroamme, ei sitä koskaan tiedä ja silloin "jään miinukselle" mitä tulee tuohon rahalliseen puoleen, mutta elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tehkää yhteinen tili, jonne siirrätte yhtä paljon rahaa ja käytätte sitten niitä. Tuollainen hirveä vahtaaminen, että ei itse joudu maksamaan vahingossakaan yhtään enemmän on muuten tosi rasittavaa ja ärsyttävää, niin kannattaa tehdä tosiaan jotkin pelisäännöt, muuten saattaa tulla ero.
En ole ajatellut, että kaikki menisi täysin 50-50. Mutta se nyt ei toimi, että minulla on sanotaanko 50 euron arvosta kaapissa tavaraa, ja sitten mies käyttelee niitä ja kokee, että "mitään ei tarvitse ostaa, koska niitähän on jo siellä kaapissa". Ei päästä samalle viivalle siis.
Mies siis muutti minun luokseni, sen vuoksi tilanne on tämmöinen epäsuhtainen. ap
Teidän pitää kummankin muuttaa asennoitumistanne taloudenpitoon. Itse puhut nyt että mies voisi elellä sinun varastoillasi ja säästää. Ei yhteistaloudessa ole mitään sinun ja minun varastoja, vaan yhteisiä tavaroita. Taloustili on hyvä ratkaisu tai sitten käytte yhdessä kaupassa ostamassa säännöllisin väliajoin perustarvikkeet ja maksatte vuorotellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taloustili, jonne molemmat siirtävät saman summan rahaa ja sieltä hoidetaan asumis- ja ruokakulut (ml. vessapaperit ja vastaavat välttämättömyydet).
En vaan ymmärrä miksi pitää asua yhdessä, jos ei pääse edes ruokien ostosta yhteisymmärrykseen.
Kai ap punnitset ateriat, jos satutte syömään samaa ruokaa? Kai myös otat aikaa suihkussa käymisestä ettei toinen vaan saa käyttää enemmän vettä mistä maksaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinäkään et taida ymmärtää, että voit itse muuttaa toimintaasi. Voit tehdä muutakin kuin vain todeta olevasi sellainen kuin olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En vaan ymmärrä miksi pitää asua yhdessä, jos ei pääse edes ruokien ostosta yhteisymmärrykseen.
Kai ap punnitset ateriat, jos satutte syömään samaa ruokaa? Kai myös otat aikaa suihkussa käymisestä ettei toinen vaan saa käyttää enemmän vettä mistä maksaa?
Nuo oli hyviä vinkkejä, kiitos! Talousvaaka multa onneksi löytyy, niin pystyn jakamaan ruokakulut syönnin mukaan. Otin myös shampooni ja suihkusaippuani jemmaan, ettei se mies käytä mun varastoja vaan hankkii omansa. Molemmille on vesikannut, jotta käytetty vesi tulee mitattua, ja vessaa saa vetäistä 4 kertaa päivässä oman käynnin jälkeen. Säästö se on pienmikin säästö!
Ap
Varmaan parasta, että hankitte taloustilin tai sitten muuten vaikkapa kerran kuussa 'tasaatte tilit' vaikka kuittien perusteella. Kukin ostaa omansa periaate ei yhteistaloudessa tule toimimaan, eikä oikeastaan ole edes yhteistaloutta.
Noin muuten kovin suuret näkemyserot eivät ole omiaan takaamaan toimivaa suhdetta. Jos näin pienissä tökkii, niin miten mahtaa olla eteen tulevissa suuremmissa asioissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olethan ap huomioinut, että miehet syö käytännössä aina enemmän? Ja että osa miehistä tuhlaa wc-paperia käyttämällä ihan tarpeettoman monta palaa kerralla? Ja käyttää salaa naisten shampoita koska eivät muista ostaa miesten shampoota? Ja että miehet eivät useinkaan osta siivousaineita kotiin vaan ne jää helposti naiset ostettavaksi?
Parisuhde tulee ihan tosi kalliiksi ;) .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehkää yhteinen tili, jonne siirrätte yhtä paljon rahaa ja käytätte sitten niitä. Tuollainen hirveä vahtaaminen, että ei itse joudu maksamaan vahingossakaan yhtään enemmän on muuten tosi rasittavaa ja ärsyttävää, niin kannattaa tehdä tosiaan jotkin pelisäännöt, muuten saattaa tulla ero.
En ole ajatellut, että kaikki menisi täysin 50-50. Mutta se nyt ei toimi, että minulla on sanotaanko 50 euron arvosta kaapissa tavaraa, ja sitten mies käyttelee niitä ja kokee, että "mitään ei tarvitse ostaa, koska niitähän on jo siellä kaapissa". Ei päästä samalle viivalle siis.
Mies siis muutti minun luokseni, sen vuoksi tilanne on tämmöinen epäsuhtainen. ap
En minäkään kyllä ymmärrä että miksi jotain pitää ostaa jos sitä on jo kaapissa. Kaupassa on kuitenkin käytävä varmasti ainakin kerran viikossa, joten eikö niitä suodatinpusseja ja vessapaperia voi ostaa silloin kun huomaa että ovat lopussa.
Yhteinen taloustili = takuuvarma riita. En suosittele. Sen sijaan suosittelen Ap:ta relaamaan. Ei yhteisessä taloudessa voi jakaa menoja sentilleen tasan.
Vierailija kirjoitti:
Olethan ap huomioinut, että miehet syö käytännössä aina enemmän? Ja että osa miehistä tuhlaa wc-paperia käyttämällä ihan tarpeettoman monta palaa kerralla? Ja käyttää salaa naisten shampoita koska eivät muista ostaa miesten shampoota? Ja että miehet eivät useinkaan osta siivousaineita kotiin vaan ne jää helposti naiset ostettavaksi?
Parisuhde tulee ihan tosi kalliiksi ;) .
Minäkin käytän tarpeettoman monta palaa vessapaperia ja salaa miehen hiuslakkapurkkia, koska en ikinä muista ostaa lisää, kun sitä tarvitsen :D Mutta toisaalta meillä on kaapissa viisi pakettia kahvia, jotka ovat kaikki minun ostamiani, vaikka mies enemmän juokin kahvia.
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen taloustili = takuuvarma riita. En suosittele. Sen sijaan suosittelen Ap:ta relaamaan. Ei yhteisessä taloudessa voi jakaa menoja sentilleen tasan.
Joo mäkään en ymmärrä näitä yhteisiä taloustilejä. Ok, molemmat laittaa sinne saman summan joka kuukausi, ja molemmilla on kortti tuolle tilille, ja on sovittu että saa käyttää vaan ruokakauppaan. Mutta toinen shoppailee prismasta sitten itselleen kaikki kynsilakat, dödöt tai prätkän moottoriöljyt.. Tai ostaa kallista ruokaa, paljon kalliimpaa kuin mihin toinen ikinä olisi valmis. Varma riita. Viisaampaa on jakaa kaupassakäyntivuoroja noin suunnilleen ja kumpikin maksaa omalta tililtään omalla vuorollaan. Tasan ei mene kulut niinkään, mutta ei tule riitaa.
Tuo ei tule päättymään hyvin.