Yhteenmuutto ja erilaiset luonteet ja toimintatavat
Muutettiin miehen kanssa yhteen. Mies on enemmän sitä tyyppiä, että hän katsoo, että "kohta on vessapaperi lopussa, sitä vois ostaa lisää". Itse taas olen luonteeltani hamsteri, minulla on aina vessapaperia ja suodatinpusseja kaapissa, samoin kahvia ostan myös kolme pakettia kerrallaan tarjouksesta. Tämä hiertää pahasti sitä, että voitaisiin yhdistää enemmän talouttamme. Mies ei ymmärrä, että itse katson joutuvani pahasti miinukselle, jos päätettäisiin, että meillä on yhteistalous. Minulla kun olisi noiden edellämainittujen lisäksi ostettuna paljon muutakin ja mies voisi sitten käytännössä elellä noilla minun varastoillani. Välillä sitten riidellään siitä, miten käytännössä asiat voisivat olla toisinkin. Tosi paljon molemmat tekevät nyt omat ruokansa ja olen tarkka, että molemmat käyttävät sitä, mitä itse on hankittu.
Millaisen kompromissin sinä tekisit, jos yrittäisit saada niin, että taloudet yhdistettäisiin?
Kommentit (103)
Meillä molemmat laittaa 20% tuloistaan yhteiselle tilille, josta maksetaan vuokra, sähkö, vesi, kotivakuutus ja ruokakaupasta ostettavat tuotteet. Ei oo koskaan ollut riitoja eikä erimielisyyksiä. Jotkut sanoo, että "laittakaa sama summa tilille joka kuukausi". Minusta on parempi, että molemmat laittavat tuloihinsa nähden saman prosenttimäärän yhteistilille.
Laittakaa yhteinen taloustili ja jos tulee ero, niin sinulle kuuluu kaappien varastot. Kuka maksaa asumiskulut siltä osin kuin varasto vie tilaa muulta asumiselta? Tarvitsette isomman asunnon. Onko sinulla turavllisuusvaje kun hamstraat? hamstraa vain hätävaraa, kuten säilyvää ruokaa, työvälineitä selvitymistä varten. Hanki taitoja, joilla pystyt elämään vuoden yksin erämaassa.
Voi luoja! "Olen useammin tarjonnut miehelle ruokaa" "saatan tarjota hänelle jotain lempiruokaani, joka ei ole tehty halvimmista raaka-aineista" siis ihan uskomatonta. Että oletkin itsekeskeinen tyyppi :D Mulle olisi ihan sama vaikka maksaisin kaikki meidän talouden ruoat. En edes pidä sitä tarjoamisena jos ostan kotiin ruokaa jota mies saa syödä. Siis tottakai kaikkea saa syödä mitä kotiin on ostettu, se on yhteistä ruokaa. Ja kun käydään ulkona, maksetaan suunnilleen vuorotellen tai kumpi nyt ensimmäisenä ehtii. Minä haluan ostaa miehelleni ruokaa ja maksaa hänen ostoksiaan tai ostaa hänelle jotain kivaa. En ajattele sen olevan mitenkään minulta pois, koska elämme yhdessä. Olet joko provo tai sitten ihminen, jonka parisuhteet eivät tuolla mentaliteetilla tule onnistumaan.