Lue keskustelun säännöt.
Oppilaiden osaamisessa on valtava ero, joka tekee opettamisesta lähes mahdotonta
12.11.2016 |
Yläkouluun tullaan nykyään todella hurjilla osaamisen eroilla. Parhaimmat oppilaat pystyisivät jo seiskalla (rakenteen neuvonnan jälkeen) kirjoittamaan kokeessa esseen, jolla pärjäisi hyvin ylioppilaskirjoituksissa. Heikoimmat osaavat lukea tutkitusti keskimääräisen 2-3 luokkalaisen tasoisesti. Ilman kunnollista luku- ja kirjoitustaitoa ei yläkoulussa pärjää.
Miksi yläkouluun päästetään oppilaita, jotka eivät heikon lukutaidon vuoksi siellä pärjää? Osalla heistä ei ole mitään erityistä lukivaikeutta selittävää häiriötäkään. Kunhan eivät ole tulleet opetelleiksi.
Kommentit (158)
Armeijaankaan ei mene leikkimään kohtapuoliin kuin puolet ikäluokasta.
Armeijan suojatyöpaikkatiikerit saa valita, eli kaikki halukkaat vapautetaan ja "oikeamieliset patriootit" jatkavat "poikina miesten koulussa".
Huippuvalioita onkin sitten kasarmeilla suojatyöpaikoissaan öykkäröimässä, kirkkoherra selän takana.
Vaan armeija saa kepulaisilta aina rahansa mihin tahansa typeryyteen, oppilaitokset ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Positiivinen diskriminaatio jota erityisesti mamuihin mutta myös selkeästi heikkolahjaisiin kantiksiin sovelletaan saa aikaan sen että lähes kehitysvammaisen tasolle jämähtäneetkin etenevät samaan tahtiin normaalien oppilaiden kanssa.
Tätä jatkuu myös seuraavilla opintoasteilla joka saa aikaan surkean aineksen siirtymistä myös korkeakouluihin, joskin pienissä määrin verrattuna ammattikoulua tai lukiota mutta kuitenkin.
Tasapäistäminen sinänsä eli ns heikoimman tahdissa eteneminen on myös ongelma vaikka kaikki oppilaat olisivatkin kantiksia mutta huomattavasti pienempi kuin ensin mainittu.
Kaiken huipuksi ne erityislapset kyllä saavat oman henkilökohtaisen kouluavustajan kunnan piikkiin. Mutta ei se, joka voisi hyötyä siellä huipputasolla. Tuetaan lähtökohtaisesti failurea, jotta saadaan roikutettua samassa luokassa mukana.
Missä muka erityislapsi saa henkilökohtaisen avustajan? Ei varmasti yhtään missään, yhdellä avustajalla on ties kuinka monta avustettavaa, harvoin he ovat koko päivää edes samassa luokassa avustamassa.
Sitä paitsi, tällaisen "failuren" tukeminen nyt vaan on yhteiskunnallisesti kannattavaa, koska tarkoitus on pitää hänet kärryillä ja estää syrjäytymästä. Yksi ainoa syrjäytynyt nuori kun tulee laskelmien mukaan maksamaan yhteiskunnalle yli miljoona euroa ja tälläkin hetkellä syrjäytymisen kustannukset Suomessa ovat miljardeja euroja vuodessa. Tämä siis ihan vaan rahallisesti mitattuna, inhimillisiä kärsimyksiä huomioimatta.
Et taas selkeästi tunne kaikkien koulujen arkea ja käytäntöä. Jollakin rinnuksille puklaavallaan syötettävällä integroidulla noin esimerkiksi on oma avustaja, koska ei pärjää ilman. Osa toki vaihtelee, mutta yleensä siellä on aina se joku/jotkin tapaukset, joiden vieressä pitää istua koko ajan. Pelkkää rahan haaskausta, kun vanhempien pitää päästä huilaamaan välillä. Joku vielä tietoisesti hankkii tuollaisen, vaikka kerrotaan, ettei toivoa ole. Siinä vaiheessa pitäisi katkaista kaikki etuudet. Hoitakaa itse.
Ymmärrän toki vanhempien ärsytyksen, kun jankataan loputtomiin samoja perusasioita.... MUTTA asia ei ole niin yksinkertainen. Vanhemmat kuvittelevat lapsensa olevan usein joku erityisen lahjakas, täälläkin on palstamammojen lapset vain erityisen lahjakkaita ja tarvisivat jotain eriyttämistä yläpäin.
Lapsilla itsellään on usein myös täysin väärä käsitys omasta osaamisestaan. Ei ole montaa päivää, kun alkeellisesti lukeva (tavutasolla pitkälti) lapsi marisi, että miksi opetellaan kirjaimia, kun hän osaa ne jo. No, sieltä soitti vanhempi, että lasta pitäisi eriyttää ylös päin, koska on turhauttavaa jankata kirjaimia näin pitkään ekalla. Ongelma on vain, että lapsi ei vieläkään muista kaikkia tähän asti opittuja kirjaimia edes. Äänne-kirjainvastaavuus on välillä edelleen hukassa ja ei voi puhua minkään tasoisesta automatisoitumisesta vielä. Silti vanhempien mielestä pitäisi vaan eriyttää....
Onhan näitä, kun vanhemmat kertovat jälkikasvulleen, miten lahjakkaita ne ovat. Sitten se pettymys ja äimistys, jos joutuu jonkun ammattilaisen arvioitavaksi. Esimerkkinä vaikka Idols.
Lahjakkaimmat oppilaat pystyisivä alakoulun aikana käymään koko yläkoulun oppimäärän. Mitä he tekevät yläkoulussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten eriyttäisi kahdeksasluokkalaisten biologian tunnin:
Opiskellaan kasvien kasvua ja veden kuljetusta.
Kaksi oppilaista kykenisi jo omaksumaan lukion oppimäärän. Viisi pystyy ymmärtämään sen mitä opetetaan. Kymmenelle tuottaa suuria vaikeuksia ja kaksi oppilasta on opiskelutaidoiltaan kolmosluokkalaisen tasolla. Kuinka moneen tasoon sisältö eriytetään? Ilman hoiksia kaikille olisi tarkoitus opettaa koko opeteltava asia?
Uusi ops tulee pahentamaan tilannetta yläkoulussa. Käytännössä joka luokassa on 1-4 oppilasta, jotka eivät syystä tai toisesta pysty tekemään mitään itseohjautuvasti. Yleisin ongelma ovat puutteet toiminnan ohjauksessa. He eivät pysty juusi muuhun, kuin opettajan kohta kohdalta ohjaamaan opetukseen (eli sellaiseen perinteiseen, kirjoita taululta tyyliin). Mitä ihmettä näiden oppilaiden kanssa tehdään?
Se asia opetetaan mikä pitää, ei siihen tarvitse muokata eri tasoja. Pyrkii opettamaan mahdollisimman selkeästi. Biologiassa varsinkin näyttää oikeita kuvia tai kasveja, eikä mitään piirroksia.
Hahaha, tässä taas asiantuntevia vinkkejä. Miten opetat veden kuljetusta tai vaikkapa yhteyttämistä näyttämällä kasvia?
Ja tuo selkeästi opettaminen, sepä vasta helppo homma, kun osa yläkoulun oppilaista ei ymmärrä sellaisia vaikeita käsitteitä kuten puro, taimi, verso, rönsyillä jne. Kyllä siinä saa sanansa varovasti asetella.
Kerro niille naisten kuukautisista ja mihin nalkkiin voi napsahtaa yli 18 vuodeksi juridisesti, jos kortsu unohtuu. Siinä on ihmisen biologiaa lippispäille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi joillekin lahjakkaille lapsille käy niin että koko peruskoulu sujahtaa läpi ilman että tarvitsee tehdä yhtään mitään? Sitten lukiossa pitäisi opiskella koko opiskelun jalo taito. Todella monella tulee tässä kohtaa stoppi ja homma lyödään täysin läskiksi? Tunnen kokonaisen suvun jossa tämä on suorastaan sääntö eikä poikkeus. Nuoret alisuoriutuvat, haahuilevat. Miten näistä ei saada mitään koppia?
Niinpä. Itse olin juuri se oppilas, jolla oli keskiarvo kirkkaassa yli 9 käytännössä mitään tekemättä. Lukionkin kävin vasemmalla kädellä, muutamaa kurssia lukuunottamatta kaikki oli liiankin helppoa ja kirjoituksissa vaikeinta oli muistaa tulla oikeana päivänä paikalla.
Arvaatte varmaan miten kävi yliopistossa: todella huonosti. Enää en pärjännyt, tipuin joka asiasta kärryiltä, masennuin, jäin sairaslomalle, lopetin yliopiston kesken ja teen nykyään duunarihommia (suoritin sentään näyttötutkinnon ammattikoulusta jossain vaiheessa) . Nyt ei enää ole varaa lähteä opiskelemaan, kun on lapsia ja lainat päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin nykyään? Ja milloin tämä on alkanut?
Minä taas väitän, ilmiön olleen kautta historian, koulussa on ollut hyviä ja vähemmän hyviä kautta maailman sivun.
Nykyään yhä useammalla on takana useampi tutkinto, kun vielä 60-70-luvulla se oli harvinaista ja moni oli suorittanut pelkän kansakoulun.
Noh, aiemmin oli kansakoulu ja oppikoulu erikseen. Oppikouluun pyrittiin, ja heikommilla jäi opinnot kansakoulutasolle. Myöhemmin oli erityisluokkia ja käytösongelmaisille tarkkiksia. Nykyään kaikki roikutetaan läpi peruskoulun yhdessä tasapäistävässä nipussa.
Kansakouluaikaan ei ollut mitään erityisluokkia tai tarkkiksia, vaan oppilas jätettiin luokalle tai sai ehdot. Oppikouluun mentiin 14-vuoden iässä, kansakoulun jälkeen ja muut jatkoivat kansalaiskoulussa. Ja nykyään useimman aloittavat lukion 15 vuoden iässä eli tuossa tasapäistämisessä on vain vuoden ero, jolla ei liene kovin suurta merkitystä.
Oppikouluun pyrittiin kyllä jo 4. luokan jälkeen, mutta vielä 5. ja 6. luokan jälkeen sai pyrkiä jos ei ensimmäiselle yrityksellä päässyt. Ensimmäistä oppikoululuokka käyvät taisivat olla noin12-vuotiaita.
Minun aikanani tuli peruskoulu ja englannin opiskelu jo kansakoulussa, ja vain 4. luokalta tulevat olivat jo aloittaneet englannin. Viidenneltä ja kuudennelta tulevat oppikoululaiset laitettiin sitten samaan luokkaan.
Oppikoulua käytiin 5 vuotta, ja sen jälkeen lukioon. Kyllä siinä on 5 vuoden ero tasapäistämisessä nykyiseen verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän toki vanhempien ärsytyksen, kun jankataan loputtomiin samoja perusasioita.... MUTTA asia ei ole niin yksinkertainen. Vanhemmat kuvittelevat lapsensa olevan usein joku erityisen lahjakas, täälläkin on palstamammojen lapset vain erityisen lahjakkaita ja tarvisivat jotain eriyttämistä yläpäin.
Lapsilla itsellään on usein myös täysin väärä käsitys omasta osaamisestaan. Ei ole montaa päivää, kun alkeellisesti lukeva (tavutasolla pitkälti) lapsi marisi, että miksi opetellaan kirjaimia, kun hän osaa ne jo. No, sieltä soitti vanhempi, että lasta pitäisi eriyttää ylös päin, koska on turhauttavaa jankata kirjaimia näin pitkään ekalla. Ongelma on vain, että lapsi ei vieläkään muista kaikkia tähän asti opittuja kirjaimia edes. Äänne-kirjainvastaavuus on välillä edelleen hukassa ja ei voi puhua minkään tasoisesta automatisoitumisesta vielä. Silti vanhempien mielestä pitäisi vaan eriyttää....
No voi jumalauta. Mun lapsi meni ekaluokalle Harry Potter kainalossaan. Kolmannelle luokalle meni englanninkielisen Potterin kanssa. Eskarissa pyysi että voitaisiin puhua pimeästä aineesta ja tehdä jakolaskuja. Oli ihan hirveätä laittaa se joka päivä kouluun, kun tiesi että suurin osa opetuksesta on pelkkää puudutettuna istumista, eikä lapsi hyödy siitä yhtään mitään. Pahinta oli se, että vaikka opettaja sanoi että lapsi kyllä osaa ja pitäisi saada omia tehtäviä, niin silti käski tekemään kirjaa samassa tahdissa muiden kanssa, "koska haluan nähdä että osaa varmasti". No osashan se, kai siihen olisi riittänyt vähempikin näyttö. Lopputuloksena oli sitten masentunut nuori, joka kokee olevansa maailman huonoin oppilas. Ai miksikö? NO SIKSI ETTÄ SE EI OSAA KÄYDÄ KOULUA KUN EI SAANUT KOSKAAN SITÄ OPETELLA.
Ja kysyjille tiedoksi, että kotonakin sai tietoa, mutta ei ne kotikeskustelut ole sama asia kuin koulunkäynti. Lapsi ei ole erityisen kunnianhimoinen tai übernörtti, joka hakee itse tietoa tuntitolkulla. Onpahan vain ihan tavallinen lapsi, joka ei halua tehdä numeroa itsestään, eikä mekään olla haluttu. Jossain kohti oli kyllä sellainen olo, että tekisi mieli vinssata kersa koulun lipputankoon ja kysyä opettajilta, että huomaatteko, täällä olisi tällainenkin lapsi, kiinnostaako ketään. Ei kiinnostanut. Mentiin sitten terapeutille juttelemaan siitä miksi nuorta ei 9 vuoden koulunkäynnin jälkeen kiinnostanut edes elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen peruskoulu on vähänkään lahjakkaamman lapsen kannalta ongelmallinen. Näistä lapsista iso osa kasvaa alisuoriutujiksi, kun kiitettäviä voi niittää tekemättä käytännössä mitään. Kuitenkin peruskoulun tärkeimpiä tehtäviä olisi muodostaa myös näille oppilaille hyvät opiskelurutiinit, kehittää ongelmanratkaisukykyä, ajankäyttöä, pitkäjänteisyyttä. Ei niitä kehity jos ei joudu yhtään ponnistelemaan koulun eteen!
Puhut täyttä asiaa. Itselle tuli myöhemmin koulutusputkessa aluksi kylmää vettä saavillinen niskaan, kun piti oikeasti lukea. Peruskoulun luovi läpi aivan minimivaivalla, kun kukaan ei vaatinut enempää. Tässä me oikeasti haaskataan niitä resursseja. On kyse tasan opettajan omasta viitseliäisyydestä, jos ehtii panostaa niihin lahjakkaisiin, eikä aina vain laittaa opettamaan puolesta niitä heikompia. Sekin turhautti. En minä saanut siitä palkkaa. Mikä ihmeen velvollisuus?
Kyllä lahjakkaan pitäisi ymmärtää, että peruskoulussa on vähän erilainen tyyli opiskella kuin jatko-opinnoissa. Se kerrotaankin yleensä jo lukion ensimmäisen luokan ensimmäisenä päivänä ja muutenkin sen voi huomata viimeistään huonosta koearvosanasta.
Mutta miksi ihmeessä näiden lasten pitäisi odottaa lukioikään asti ,16-vuotiaiksi, joutuakseen tekemään hommia koulun eteen? 9 vuotta lakisääteistä sluibailua ja sitten vasta alkaa oikea panostaminen. Miksi?
Ettei heikommille tule paha mieli.
Vaikka tuskin niistä heikommista on nytkään kivaa opiskella luokassa, jossa osa on valovuosia edellä. Se on varmasti turhauttavaa kaikille osapuolille, opettajille, lahjakkaille, heikommille opiskelijoille.
Kannattaisin lämpimästi tasokokeita ja esim. keskiarvon perusteella tehtävää jakoa jo ylä-asteiässä. Olisi kaikille kivempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen peruskoulu on vähänkään lahjakkaamman lapsen kannalta ongelmallinen. Näistä lapsista iso osa kasvaa alisuoriutujiksi, kun kiitettäviä voi niittää tekemättä käytännössä mitään. Kuitenkin peruskoulun tärkeimpiä tehtäviä olisi muodostaa myös näille oppilaille hyvät opiskelurutiinit, kehittää ongelmanratkaisukykyä, ajankäyttöä, pitkäjänteisyyttä. Ei niitä kehity jos ei joudu yhtään ponnistelemaan koulun eteen!
Puhut täyttä asiaa. Itselle tuli myöhemmin koulutusputkessa aluksi kylmää vettä saavillinen niskaan, kun piti oikeasti lukea. Peruskoulun luovi läpi aivan minimivaivalla, kun kukaan ei vaatinut enempää. Tässä me oikeasti haaskataan niitä resursseja. On kyse tasan opettajan omasta viitseliäisyydestä, jos ehtii panostaa niihin lahjakkaisiin, eikä aina vain laittaa opettamaan puolesta niitä heikompia. Sekin turhautti. En minä saanut siitä palkkaa. Mikä ihmeen velvollisuus?
Kyllä lahjakkaan pitäisi ymmärtää, että peruskoulussa on vähän erilainen tyyli opiskella kuin jatko-opinnoissa. Se kerrotaankin yleensä jo lukion ensimmäisen luokan ensimmäisenä päivänä ja muutenkin sen voi huomata viimeistään huonosta koearvosanasta.
Mutta miksi ihmeessä näiden lasten pitäisi odottaa lukioikään asti ,16-vuotiaiksi, joutuakseen tekemään hommia koulun eteen? 9 vuotta lakisääteistä sluibailua ja sitten vasta alkaa oikea panostaminen. Miksi?
Ettei heikommille tule paha mieli.
Vaikka tuskin niistä heikommista on nytkään kivaa opiskella luokassa, jossa osa on valovuosia edellä. Se on varmasti turhauttavaa kaikille osapuolille, opettajille, lahjakkaille, heikommille opiskelijoille.
Kannattaisin lämpimästi tasokokeita ja esim. keskiarvon perusteella tehtävää jakoa jo ylä-asteiässä. Olisi kaikille kivempaa.
Ja edelleen se on yläaste, ilman väliviivaa.
Pakollisia oppiaineita ja niiden tunteja on liikaa ja samoin sisätöjä, mitkä muka pitäisi kahlata läpi opetussuunnitelmassa. Poistaisin pakollisen uskonnon heti ja siirtäisin sen koulun ulkopuolelle halukkaiden kerhoksi kirkolla. Historiaan voidaan sisällyttää kirkkohistorian ja maailmanuskontojen tiivis kurssi. Terveystieto on myös täydellinen täyteaine, jota opettaa kunakin vuonna liian vähän tunteja saanut. Nämä asiat voidaan opettaa täysin integroituina muihin aineisiin. Näillä vapautuneilla tunneilla voisi olla erilaisia täydennyskursseja esim. lukion pitkään matikkaan aikoville ja matikan kertauskursseja heikoille. Samaten kielten kursseja, esim. harvinaisia kieliä halukkaille tai pakkoruotsin ja enkun tankkausta. Opetussuunnitelmat ovat järkyttävän mittaisia ja täynnä jargonia, mitkä tavoitteet pitäisi saavuttaa. Monelle täyttä utopiaa saavuttaa koskaan, koska eivät osaa kunnolla lukea tai kirjoittaa tullessaan yläkouluun. Ratkaisuja pitäisi tehdä radikaalisti ja pian!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakollisia oppiaineita ja niiden tunteja on liikaa ja samoin sisätöjä, mitkä muka pitäisi kahlata läpi opetussuunnitelmassa. Poistaisin pakollisen uskonnon heti ja siirtäisin sen koulun ulkopuolelle halukkaiden kerhoksi kirkolla. Historiaan voidaan sisällyttää kirkkohistorian ja maailmanuskontojen tiivis kurssi. Terveystieto on myös täydellinen täyteaine, jota opettaa kunakin vuonna liian vähän tunteja saanut. Nämä asiat voidaan opettaa täysin integroituina muihin aineisiin. Näillä vapautuneilla tunneilla voisi olla erilaisia täydennyskursseja esim. lukion pitkään matikkaan aikoville ja matikan kertauskursseja heikoille. Samaten kielten kursseja, esim. harvinaisia kieliä halukkaille tai pakkoruotsin ja enkun tankkausta. Opetussuunnitelmat ovat järkyttävän mittaisia ja täynnä jargonia, mitkä tavoitteet pitäisi saavuttaa. Monelle täyttä utopiaa saavuttaa koskaan, koska eivät osaa kunnolla lukea tai kirjoittaa tullessaan yläkouluun. Ratkaisuja pitäisi tehdä radikaalisti ja pian!
Samaa mieltä. Esim klo 12-13 asti voitaisiin pitää ne pakolliset tunnit ja edistyneemmille sitten iltapäivästä lisätunteja kunnon haasteilla.
Tyhmille mukautetut arvosanat peruskoulusta ja
sitten mukautetuilla arvosanoilla joku ammattikoulun linja ilman alkutestejä
ja sitten johonkin vähemmän vaativaan taksikuskin/kassamyyjän työhön, mukautetulla palkalla.
Me asuttiin eri maissa kersasta asti vanhempien työn vuoksi. Sitten joutui haukottelemaan pakosti tiettyjen kielten tunneilla, kun osattiin jo. Ei tullut mitään vapautuksia, ennen kuin siellä vähän korkeammalla tasolla.
Opetushallitus suhtautuu kielteisesti tasoryhmiin ja liialliseen eriyttämiseen. Kaikki oppilaat oppimaan samoissa ryhmissä.
On huomattu. Grahn-Laasonen onko lie päivääkään itse ollut opettamassa? Tai käynyt alan koulutusta? Stubbin avustaja ja niillä eväillä pääsi päättämään asioista, mistä ei ole oikeasti kentältä hajuakaan.
Missä muka erityislapsi saa henkilökohtaisen avustajan? Ei varmasti yhtään missään, yhdellä avustajalla on ties kuinka monta avustettavaa, harvoin he ovat koko päivää edes samassa luokassa avustamassa.
Sitä paitsi, tällaisen "failuren" tukeminen nyt vaan on yhteiskunnallisesti kannattavaa, koska tarkoitus on pitää hänet kärryillä ja estää syrjäytymästä. Yksi ainoa syrjäytynyt nuori kun tulee laskelmien mukaan maksamaan yhteiskunnalle yli miljoona euroa ja tälläkin hetkellä syrjäytymisen kustannukset Suomessa ovat miljardeja euroja vuodessa. Tämä siis ihan vaan rahallisesti mitattuna, inhimillisiä kärsimyksiä huomioimatta.