Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Oppilaiden osaamisessa on valtava ero, joka tekee opettamisesta lähes mahdotonta

Vierailija
12.11.2016 |

Yläkouluun tullaan nykyään todella hurjilla osaamisen eroilla. Parhaimmat oppilaat pystyisivät jo seiskalla (rakenteen neuvonnan jälkeen) kirjoittamaan kokeessa esseen, jolla pärjäisi hyvin ylioppilaskirjoituksissa. Heikoimmat osaavat lukea tutkitusti keskimääräisen 2-3 luokkalaisen tasoisesti. Ilman kunnollista luku- ja kirjoitustaitoa ei yläkoulussa pärjää.

Miksi yläkouluun päästetään oppilaita, jotka eivät heikon lukutaidon vuoksi siellä pärjää? Osalla heistä ei ole mitään erityistä lukivaikeutta selittävää häiriötäkään. Kunhan eivät ole tulleet opetelleiksi.

Kommentit (158)

Vierailija
61/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitäisikö poikien käydä vuosi enemmän peruskoulua, jotta he olisivat toiselle asteelle pyrkiessään samalla viivalla tyttöjen kanssa?

Vierailija
62/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Usein puhutaan siitä, että opetuksen pitäisi olla enemmän poikia kiinnostavaa. Siinä vaan ei ole oikotietä onneen. Töitä pitää tehdä, jos haluaa menestyä. Ei opettajan tehtävä ole hauskuttaa, vaan opettaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opettajat, opettajat, koulu, koulu.

Missä vanhempien vastuu?? Se yksilöllinen huomio ja kannustus löytyy kotoa, ei 30 oppilaan luokassa.

Meillä vanhemmat käyttivät aikaa läksyjen tenttaamiseen. Isä ja ukki opettivat minulle fysiikkaa ja nuorin veljeni harjoitteli kanssani luetun ymmärtämistä.

Olisiko aika vaatia vanhempainvartissa, että vanhemmat tukisivat ja opettaisivat, eli kasvattaisivat lastaan?

Vierailija
64/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanhemmat nostaisivat moisista vaatimuksista ison äläkän. Lapsen kouluttaminen on vanhempien mielissä täysin ulkoistettu kunnille ja kouluille. Tämän huomaa esimerkiksi siitä, että lapsensa koulusta pois ottaneet ( esim. lomamatkan takia) eivät ymmärrä opettaa tuona aikana käytyjä asioita lapelleen. Loma-anomuspaperissa muistutetaan tämän olevan huoltajan tehtävä, jos hän ottaa lapsensa koulusta pois.

Vierailija
65/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö poikien käydä vuosi enemmän peruskoulua, jotta he olisivat toiselle asteelle pyrkiessään samalla viivalla tyttöjen kanssa?

Vaikeasti toteutettavissa, sillä ketään ei saa syrjiä sukupuolen perusteella. Jos resursseja olisi, niin ylimääräinen kertausluokka joka kolmannen vuoden jälkeen voisi toimia. Kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla päätetään, siirtyykö oppilas kertausluokalle vai seuraavalle luokalle.

Vierailija
66/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Opettajat, opettajat, koulu, koulu.

Missä vanhempien vastuu?? Se yksilöllinen huomio ja kannustus löytyy kotoa, ei 30 oppilaan luokassa.

Meillä vanhemmat käyttivät aikaa läksyjen tenttaamiseen. Isä ja ukki opettivat minulle fysiikkaa ja nuorin veljeni harjoitteli kanssani luetun ymmärtämistä.

Olisiko aika vaatia vanhempainvartissa, että vanhemmat tukisivat ja opettaisivat, eli kasvattaisivat lastaan?

Kyllä olisi. Toivottavasti opettajat alkavat vaatia kodit mukaan kasvattamaan. Nyt menee vielä niin että tumpelovanhemmat esittävät ne vaatimukset opettajille, ja tulos on tässä. Oppilaat käyttäytyvät huonosti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on. Open tehtävä on eriyttää ja ohjata jokaisen osaamista eteenpäin omalta tasolta lähtien. Se on haastavaa, mutta siitä opelle maksetaan.

Toki homma olisi helpompi, jos oppilailla olisi erinomaiset taidot ja huippumotivaatio, ei olisi riitoja, kiusaamista, murkkuikää, perhehuolia jne.

Jos yläkoulun luokassa on 25 oppilasta ja heistä 4-5 osaa juuri ja juuri lukea, perusjutut ympäröivästä maailmasta on ihan hepreaa ( ovat siis ihan suomalaisia) niin opettajan koko aika menee heidän ohjaamiseensa. Kuka on sitten se henkilö joka opettaa täysillä muita ja eriyttää lisäksi ylöspäin? Kyllä säästöjen vuoksi tehdyt erityiskoulujen alasajo on ihan katastrofi.

Mä sain tänä vuonna poikkeuksellisen heikon seiskaluokan, luokalla on SEITSEMÄN melkein lukutaidotonta oppilasta (tiedoksi: kantasuomalaisia). En tiedä mitä tästä tulee: kympin oppilaat tylsistyvät, kasin ja seiskan oppilaat jäävät totaalisesti ilman huomiota kun opettajan kaikki aika menee niiden heikkojen ohjaamiseen. Kiitos vaan Säästösuomi!  

Älä käytä aikaa heikkojen ohjaamiseen. Anna niiden touhuta omiaan kunhan ovat hiljaa ja vitosella päästät läpi. Niistä ei kuitenkaan tule mitään, vaikka miten paljon panostaisit. Käytä mieluummin resurssit hyviin oppilaisiin, jotka voivat pelastaa Suomen suosta

T. tuleva kollega

Pitäisköhän sun harkita vielä onko ala sulle ihan oikea?

Kyllä on. En voi oppilaan tasoeroille mitään enkä yksin muuttaa systeemiä, mutta voin auttaa parhaita pääsemään täyteen potentiaaliinsa

"En voi oppilaan tasoeroilla mitään" t. opettaja

Jaaha, mitäköhän ihmettä sä sitten meinasit siellä koulussa tehdä jos et työtäsi...

Vierailija
68/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Etenkin noille lapsena maahan saapuneille pakolaislapsille tehdään karhunpalvelus korkean koulutuksen yhteiskunnassa, jos ei herkällä liipasimella jätetä luokalle kertaamaan ja oppimaan lisää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on. Open tehtävä on eriyttää ja ohjata jokaisen osaamista eteenpäin omalta tasolta lähtien. Se on haastavaa, mutta siitä opelle maksetaan.

Toki homma olisi helpompi, jos oppilailla olisi erinomaiset taidot ja huippumotivaatio, ei olisi riitoja, kiusaamista, murkkuikää, perhehuolia jne.

Jos yläkoulun luokassa on 25 oppilasta ja heistä 4-5 osaa juuri ja juuri lukea, perusjutut ympäröivästä maailmasta on ihan hepreaa ( ovat siis ihan suomalaisia) niin opettajan koko aika menee heidän ohjaamiseensa. Kuka on sitten se henkilö joka opettaa täysillä muita ja eriyttää lisäksi ylöspäin? Kyllä säästöjen vuoksi tehdyt erityiskoulujen alasajo on ihan katastrofi.

Mä sain tänä vuonna poikkeuksellisen heikon seiskaluokan, luokalla on SEITSEMÄN melkein lukutaidotonta oppilasta (tiedoksi: kantasuomalaisia). En tiedä mitä tästä tulee: kympin oppilaat tylsistyvät, kasin ja seiskan oppilaat jäävät totaalisesti ilman huomiota kun opettajan kaikki aika menee niiden heikkojen ohjaamiseen. Kiitos vaan Säästösuomi!  

Älä käytä aikaa heikkojen ohjaamiseen. Anna niiden touhuta omiaan kunhan ovat hiljaa ja vitosella päästät läpi. Niistä ei kuitenkaan tule mitään, vaikka miten paljon panostaisit. Käytä mieluummin resurssit hyviin oppilaisiin, jotka voivat pelastaa Suomen suosta

T. tuleva kollega

Pitäisköhän sun harkita vielä onko ala sulle ihan oikea?

Kyllä on. En voi oppilaan tasoeroille mitään enkä yksin muuttaa systeemiä, mutta voin auttaa parhaita pääsemään täyteen potentiaaliinsa

"En voi oppilaan tasoeroilla mitään" t. opettaja

Jaaha, mitäköhän ihmettä sä sitten meinasit siellä koulussa tehdä jos et työtäsi...

Luuletko, että paraskaan opettaja pystyy ihmeisiin, kun 12-vuotias on jo päihteistä sekaisin, eikä vanhempia kiinnosta. Varmaan jää opit päähän...

Vierailija
70/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on. Open tehtävä on eriyttää ja ohjata jokaisen osaamista eteenpäin omalta tasolta lähtien. Se on haastavaa, mutta siitä opelle maksetaan.

Toki homma olisi helpompi, jos oppilailla olisi erinomaiset taidot ja huippumotivaatio, ei olisi riitoja, kiusaamista, murkkuikää, perhehuolia jne.

Jos yläkoulun luokassa on 25 oppilasta ja heistä 4-5 osaa juuri ja juuri lukea, perusjutut ympäröivästä maailmasta on ihan hepreaa ( ovat siis ihan suomalaisia) niin opettajan koko aika menee heidän ohjaamiseensa. Kuka on sitten se henkilö joka opettaa täysillä muita ja eriyttää lisäksi ylöspäin? Kyllä säästöjen vuoksi tehdyt erityiskoulujen alasajo on ihan katastrofi.

Mä sain tänä vuonna poikkeuksellisen heikon seiskaluokan, luokalla on SEITSEMÄN melkein lukutaidotonta oppilasta (tiedoksi: kantasuomalaisia). En tiedä mitä tästä tulee: kympin oppilaat tylsistyvät, kasin ja seiskan oppilaat jäävät totaalisesti ilman huomiota kun opettajan kaikki aika menee niiden heikkojen ohjaamiseen. Kiitos vaan Säästösuomi!  

Älä käytä aikaa heikkojen ohjaamiseen. Anna niiden touhuta omiaan kunhan ovat hiljaa ja vitosella päästät läpi. Niistä ei kuitenkaan tule mitään, vaikka miten paljon panostaisit. Käytä mieluummin resurssit hyviin oppilaisiin, jotka voivat pelastaa Suomen suosta

T. tuleva kollega

Pitäisköhän sun harkita vielä onko ala sulle ihan oikea?

Kyllä on. En voi oppilaan tasoeroille mitään enkä yksin muuttaa systeemiä, mutta voin auttaa parhaita pääsemään täyteen potentiaaliinsa

"En voi oppilaan tasoeroilla mitään" t. opettaja

Jaaha, mitäköhän ihmettä sä sitten meinasit siellä koulussa tehdä jos et työtäsi...

Opettaja ei kykene noin viiden tunnin koulupäivän aikana tasoittamaan niitä eroja, jotka lasten kesken syntyvät vuorokauden 19:ta muun tunnin aikana. Eroja oppimisessa, koulumotivaatiossa, ymmärtämisessä jne. Vaatimukset opettajan ammattia kohtaan on paisunut kuin pullataikina kun ei ymmärretä tai haluta myöntää sitä, että yhä enenevässä määrin kodit epäonnistuvat kasvattamaan koulu- ja yhteiskuntakelpoista jälkikasvua. Kuvitellaan että koulujärjestelmä on automaatti, ja koko kasvatus sekä sivistämistyö kuuluu kodin ulkopuolelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosiaan niillä tumpelovanhemmillakin on välillä kohtuuttomat odotukset koululle. Ei tule rakettitieteilijää lapsesta, jonka mielenkiinto oppimiseen lähentelee nollaa. Keskittymistaso on paperitollojen heittäminen edessä istuvien niskaan. Sitten ei saisi vanhempien mielestä edes komentaa aina ja hyväksyä, että lapsenne on häirikkökiusaaja. Tehkää asialle jotakin kotona.

Vierailija
72/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä eriytin joskus takavuosina kolmen erittäin lahjakkaan pojan porukkaa ylöspäin. Heidän kanssaan opiskeltiin kutosluokalla mm. yhdeksännen luokan matikkaa ja kahdeksannen luokan fysiikkaa ja kemiaa. Sitten kun tämä porukka meni yläkouluun, niin sieltä tuli negatiivista palautetta matemaattisten aineiden opettajalta, että nämä pojat oli kuulemma opetettu alakoulussa "liian pitkälle" ja että tylsistyvät sen takia tunnilla. Kaikki olivat samalla luokalla yläkoulussa, koska kyseessä oli pienehkö kunta. Sen jälkeen meni maku koko eriyttämiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mukautettu arvosana on toisella asteella pakko antaa ( poislukien lääkehoito ).

Todistukseen tulee merkintä mukautuksesta vaan ihan pakko on rehtorin antaa mukautettu arvosana.

Ja mikä oleellista, jos rehtori kuitenkin epää ammattikoulussa mukautetun arvosanan niin tästä epäämisestä tulee tietenkin antaa kirjallinen päätös, josta päätöksestä voi valittaa AVI:oon kahden viikon sisällä.

Aluehallintovirasto käsittelee valituksen mukautetusta arvosanasta ilmaiseksi eli valitus kannattaa aina.

Kohta laatuoppilaitoksen rehtori pyörtää päätöksensä mukautetusta arvosanasta ja taas valmistuu ammattikoulusta oppinut osaaja ja ammattikoulu saa valtionosuutensa. Opettaja on iloinen kun rahaa tulee palkkoihin.

Mukautettu arvosana todistuksessa on loistava keino työhönottajalle tunnistaa keskittymishäiriöiset, joille yhden sivun mittaisen käyttöohjeen lukeminen on ylivoimaista.

Tämäntapaista lukee mukautetún opiskelijan todistuksessa:'

M) Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita ja osaamisen arviointia on mukautettu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain

(630/1998, muutos 246/2015) 19 a tai 21 §:n perusteella.

M1) Tutkinnon osan osa-alueen, toinen kotimainen kieli, osaamistavoitteita ja osaamisen arviointia on mukautettu ammatillisesta peruskoulutuksesta

annetun lain (630/1998, muutos 246/2015) 19 a §:n perusteella.

M2) Opiskelija osaa peruslaskutoimitukset, käyttää mittavälineitä työssä ohjatusti, ymmärtää kemiallisten aineiden huolellisen käsittelyn merkityksen ja

osaa käyttää tietokonetta ohjatusti tiedonetsintään ja opiskeluun.

jne.

Vierailija
74/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuossa oli kyllä jo opettajilta sitten ihan pelkkää laiskuutta olla antamatta käteen ylemmän tason oppikirjoja. Älliä löytyi selkeästi opiskella myös itse. Kyllä meilläkin osa teki noita myöhempien luokkien kirjojen tehtäviä tunnilla ihan itsekseen tai parin kanssa, eikä opettajan tarvinnut nähdä lisää vaivaa. Omatoimisesti pyydettiin, kun oli tylsää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lisää mies opettajia kouluihin!

Vierailija
76/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten tuo mukautus käytännössä tapahtuu? Samassa luokassa, mutta helpommat kokeet? Siihen systeemiin pääseminenhän vaatii oman prosessinsa? Eli suomeksi sanottuna olet aika paska ikätasoon ja vaatimuksiin verrattuna, mutta onnea matkaan. Yritä välttää vankilaa tai psykiatrista pakkohoitoa mahdollisimman pitkään. Oli pakko päästää läpi, vaikket täytä vaatimuksia edes nimeksi. Tätäkö tämä mikä lie oppimis-koulutustakuu olikin?

Vierailija
77/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lisää mies opettajia kouluihin!

Ne vässykät, jotka alalle päätyvät ovat kaukana monen tiukemman naisen auktoriteetista. Itse en ikinä seurustelisi miesopettajan kanssa. Niitähän voi heitellä henkisesti seinille ihan miten haluaa.

Vierailija
78/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä eriytin joskus takavuosina kolmen erittäin lahjakkaan pojan porukkaa ylöspäin. Heidän kanssaan opiskeltiin kutosluokalla mm. yhdeksännen luokan matikkaa ja kahdeksannen luokan fysiikkaa ja kemiaa. Sitten kun tämä porukka meni yläkouluun, niin sieltä tuli negatiivista palautetta matemaattisten aineiden opettajalta, että nämä pojat oli kuulemma opetettu alakoulussa "liian pitkälle" ja että tylsistyvät sen takia tunnilla. Kaikki olivat samalla luokalla yläkoulussa, koska kyseessä oli pienehkö kunta. Sen jälkeen meni maku koko eriyttämiseen.

Väärin sammutettu - ei kuin siis eriytetty. Itse olen jo 2. luokassa joutunut keskittymään niiden opettamiseen, jotka eivät oppineet edes kahden kertotaulua. Annoin osaavammille oppilaille pelejä ja mm. muita samantasoisia tehtäväkirjoja kuten aiempina vuosina käytettyjä oppikirjoja, kun kaikki opettajanoppaan lisämateriaali oli jo käytetty. Matematiikka on siitä hyvä oppiaine, että osaavat yleensä tuntevat onnistumisen iloa hyvinkin "yksinkertaisten" tehtävien ratkaisemisesta eikä tarvitse opettaa ylempien luokkien matematiikkaa.

Sama juttu  kielissä: aina voi antaa luettavaksi omantasoista tekstiä.

Vierailija
79/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten eriyttäisi kahdeksasluokkalaisten biologian tunnin:

Opiskellaan kasvien kasvua ja veden kuljetusta.

Kaksi oppilaista kykenisi jo omaksumaan lukion oppimäärän. Viisi pystyy ymmärtämään sen mitä opetetaan. Kymmenelle tuottaa suuria vaikeuksia ja kaksi oppilasta on opiskelutaidoiltaan kolmosluokkalaisen tasolla. Kuinka moneen tasoon sisältö eriytetään? Ilman hoiksia kaikille olisi tarkoitus opettaa koko opeteltava asia?

Uusi ops tulee pahentamaan tilannetta yläkoulussa. Käytännössä joka luokassa on 1-4 oppilasta, jotka eivät syystä tai toisesta pysty tekemään mitään itseohjautuvasti. Yleisin ongelma ovat puutteet toiminnan ohjauksessa. He eivät pysty juusi muuhun, kuin opettajan kohta kohdalta ohjaamaan opetukseen (eli sellaiseen perinteiseen, kirjoita taululta tyyliin). Mitä ihmettä näiden oppilaiden kanssa tehdään?

Ihan rehellisesti minä keskittyisin mieluummin siihen puolikkaaseen luokasta jolla on motivaatiota ja kapasiteettia asian opiskeluun. He todennäköisesti ovat myös niitä, jotka elämässä saattavat tarvita solubiologiaa. Tasoluokkia pitäisi käyttää rohkeammin.

Vierailija
80/158 |
14.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Opettajat, opettajat, koulu, koulu.

Missä vanhempien vastuu?? Se yksilöllinen huomio ja kannustus löytyy kotoa, ei 30 oppilaan luokassa.

Meillä vanhemmat käyttivät aikaa läksyjen tenttaamiseen. Isä ja ukki opettivat minulle fysiikkaa ja nuorin veljeni harjoitteli kanssani luetun ymmärtämistä.

Olisiko aika vaatia vanhempainvartissa, että vanhemmat tukisivat ja opettaisivat, eli kasvattaisivat lastaan?

Onhan se niinkin, että vanhempien tehtävä on kannustaa ja auttaa sekä opettaa. Ongelma vain on se, että kaikilla ei ole kannustavia, opettavia ja hyviä vanhempia. Mielestäni joku ehotti oikein näppärästi. Nopeasti oppivat ja hitaammin oppivat laitettaisiin omaan luokkaan, jolloin opetustapaa voitaisiin mukauttaa näiden mukaan. Eihän se lapsen vika ole, millaiset vanhemmat on joutunut saamaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yhdeksän yksi