Lue keskustelun säännöt.
Oppilaiden osaamisessa on valtava ero, joka tekee opettamisesta lähes mahdotonta
12.11.2016 |
Yläkouluun tullaan nykyään todella hurjilla osaamisen eroilla. Parhaimmat oppilaat pystyisivät jo seiskalla (rakenteen neuvonnan jälkeen) kirjoittamaan kokeessa esseen, jolla pärjäisi hyvin ylioppilaskirjoituksissa. Heikoimmat osaavat lukea tutkitusti keskimääräisen 2-3 luokkalaisen tasoisesti. Ilman kunnollista luku- ja kirjoitustaitoa ei yläkoulussa pärjää.
Miksi yläkouluun päästetään oppilaita, jotka eivät heikon lukutaidon vuoksi siellä pärjää? Osalla heistä ei ole mitään erityistä lukivaikeutta selittävää häiriötäkään. Kunhan eivät ole tulleet opetelleiksi.
Kommentit (158)
Näille perusopetuksen tasoluokille meillä on peitelty nimikin olemassa. Esimerkiksi musiikkiluokka tai matematiikkapainotteinen luokka, minne on tasokokeet. Vanhempien on helppo hyväksyä, jos lapsi ei pääsekään. Sieltä löytyy se parempi oppiaines ja tulevaisuuden menestyjät. Takapenkin pojat jatkakoot räkäklimppien etsimistä nenästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen peruskoulu on vähänkään lahjakkaamman lapsen kannalta ongelmallinen. Näistä lapsista iso osa kasvaa alisuoriutujiksi, kun kiitettäviä voi niittää tekemättä käytännössä mitään. Kuitenkin peruskoulun tärkeimpiä tehtäviä olisi muodostaa myös näille oppilaille hyvät opiskelurutiinit, kehittää ongelmanratkaisukykyä, ajankäyttöä, pitkäjänteisyyttä. Ei niitä kehity jos ei joudu yhtään ponnistelemaan koulun eteen!
Vierailija kirjoitti:
Suomen peruskoulu on vähänkään lahjakkaamman lapsen kannalta ongelmallinen. Näistä lapsista iso osa kasvaa alisuoriutujiksi, kun kiitettäviä voi niittää tekemättä käytännössä mitään. Kuitenkin peruskoulun tärkeimpiä tehtäviä olisi muodostaa myös näille oppilaille hyvät opiskelurutiinit, kehittää ongelmanratkaisukykyä, ajankäyttöä, pitkäjänteisyyttä. Ei niitä kehity jos ei joudu yhtään ponnistelemaan koulun eteen!
Puhut täyttä asiaa. Itselle tuli myöhemmin koulutusputkessa aluksi kylmää vettä saavillinen niskaan, kun piti oikeasti lukea. Peruskoulun luovi läpi aivan minimivaivalla, kun kukaan ei vaatinut enempää. Tässä me oikeasti haaskataan niitä resursseja. On kyse tasan opettajan omasta viitseliäisyydestä, jos ehtii panostaa niihin lahjakkaisiin, eikä aina vain laittaa opettamaan puolesta niitä heikompia. Sekin turhautti. En minä saanut siitä palkkaa. Mikä ihmeen velvollisuus?
Vierailija kirjoitti:
Opettajat, opettajat, koulu, koulu.
Missä vanhempien vastuu?? Se yksilöllinen huomio ja kannustus löytyy kotoa, ei 30 oppilaan luokassa.
Meillä vanhemmat käyttivät aikaa läksyjen tenttaamiseen. Isä ja ukki opettivat minulle fysiikkaa ja nuorin veljeni harjoitteli kanssani luetun ymmärtämistä.
Olisiko aika vaatia vanhempainvartissa, että vanhemmat tukisivat ja opettaisivat, eli kasvattaisivat lastaan?
Joo, niinhän sitä pitäisi. Niitä vanhempia on vaan moneen lähtöön. Ei kaikki osaa opettaa lapsilleen fysiikkaa tai matikkaa, vaikka kiinnostaisi. Eikä kaikkia vanhempia edes kiinnosta. Joissain perheissä vanhemmat ei edes puhu suomea, jolloin lasta ei osata auttaa edes kirjoittamisessa ja lukemisessa, muusta puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Etenkin noille lapsena maahan saapuneille pakolaislapsille tehdään karhunpalvelus korkean koulutuksen yhteiskunnassa, jos ei herkällä liipasimella jätetä luokalle kertaamaan ja oppimaan lisää.
Samaa mieltä. Ei voi mennä niin että peruskoulusta annetaan valmistua, vaikka lukeminenkaan ei suju. Se on väärin lasta kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat, opettajat, koulu, koulu.
Missä vanhempien vastuu?? Se yksilöllinen huomio ja kannustus löytyy kotoa, ei 30 oppilaan luokassa.
Meillä vanhemmat käyttivät aikaa läksyjen tenttaamiseen. Isä ja ukki opettivat minulle fysiikkaa ja nuorin veljeni harjoitteli kanssani luetun ymmärtämistä.
Olisiko aika vaatia vanhempainvartissa, että vanhemmat tukisivat ja opettaisivat, eli kasvattaisivat lastaan?
Joissain perheissä vanhemmat ei edes puhu suomea, jolloin lasta ei osata auttaa edes kirjoittamisessa ja lukemisessa, muusta puhumattakaan.
Silloin paras opetus on paluulipun tilaaminen takaisin sinne, mistä tulikin. Koko perheelle. Se riittää. Ählymatkatoimistot vielä hoitavat asian omalla kielellä. Helposti kymmenenkin vuotta oltu maassa, eikä välttämättä puhuta sanaakaan suomea.
Kielivaatimus tukien pantiksi ihan ehdottomasti. Siinä näkee, miten kovasti nuo ovat edes yrittäneet integroitua yhteiskuntaan. Päin vastoin, tyttöjä vahditaan, etteivät vahingossakaan opi länsimaalaisille tavoille. Tarkoittaa käytännössä seurustelua ja esiaviollista seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etenkin noille lapsena maahan saapuneille pakolaislapsille tehdään karhunpalvelus korkean koulutuksen yhteiskunnassa, jos ei herkällä liipasimella jätetä luokalle kertaamaan ja oppimaan lisää.
Samaa mieltä. Ei voi mennä niin että peruskoulusta annetaan valmistua, vaikka lukeminenkaan ei suju. Se on väärin lasta kohtaan.
Sitten kun moni vanhempi on valinnut nimen omaan Suomen kestoturisminsa kohteeksi, koska ovat kuulleet tuista ja hyvästä koulutuksesta jälkikasvulleen. Ei ole näkynyt toistaiseksi vielä kovin montaa somalia korkeakoulupiireissä. Vaikka rantautuivat jo 90-luvun lamavuosina lapsinensa. Toisaalta kun kuuntelee välillä suorittavan tason puhetta, niin ei sillä kielitaidolla olisikaan mitään jakoa edes pääsykokeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen peruskoulu on vähänkään lahjakkaamman lapsen kannalta ongelmallinen. Näistä lapsista iso osa kasvaa alisuoriutujiksi, kun kiitettäviä voi niittää tekemättä käytännössä mitään. Kuitenkin peruskoulun tärkeimpiä tehtäviä olisi muodostaa myös näille oppilaille hyvät opiskelurutiinit, kehittää ongelmanratkaisukykyä, ajankäyttöä, pitkäjänteisyyttä. Ei niitä kehity jos ei joudu yhtään ponnistelemaan koulun eteen!
Puhut täyttä asiaa. Itselle tuli myöhemmin koulutusputkessa aluksi kylmää vettä saavillinen niskaan, kun piti oikeasti lukea. Peruskoulun luovi läpi aivan minimivaivalla, kun kukaan ei vaatinut enempää. Tässä me oikeasti haaskataan niitä resursseja. On kyse tasan opettajan omasta viitseliäisyydestä, jos ehtii panostaa niihin lahjakkaisiin, eikä aina vain laittaa opettamaan puolesta niitä heikompia. Sekin turhautti. En minä saanut siitä palkkaa. Mikä ihmeen velvollisuus?
Kyllä lahjakkaan pitäisi ymmärtää, että peruskoulussa on vähän erilainen tyyli opiskella kuin jatko-opinnoissa. Se kerrotaankin yleensä jo lukion ensimmäisen luokan ensimmäisenä päivänä ja muutenkin sen voi huomata viimeistään huonosta koearvosanasta.
Vierailija kirjoitti:
Mukautettu arvosana on toisella asteella pakko antaa ( poislukien lääkehoito ).
Todistukseen tulee merkintä mukautuksesta vaan ihan pakko on rehtorin antaa mukautettu arvosana.
Ja mikä oleellista, jos rehtori kuitenkin epää ammattikoulussa mukautetun arvosanan niin tästä epäämisestä tulee tietenkin antaa kirjallinen päätös, josta päätöksestä voi valittaa AVI:oon kahden viikon sisällä.
Aluehallintovirasto käsittelee valituksen mukautetusta arvosanasta ilmaiseksi eli valitus kannattaa aina.Kohta laatuoppilaitoksen rehtori pyörtää päätöksensä mukautetusta arvosanasta ja taas valmistuu ammattikoulusta oppinut osaaja ja ammattikoulu saa valtionosuutensa. Opettaja on iloinen kun rahaa tulee palkkoihin.
Mukautettu arvosana todistuksessa on loistava keino työhönottajalle tunnistaa keskittymishäiriöiset, joille yhden sivun mittaisen käyttöohjeen lukeminen on ylivoimaista.
Tämäntapaista lukee mukautetún opiskelijan todistuksessa:'
M) Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita ja osaamisen arviointia on mukautettu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain
(630/1998, muutos 246/2015) 19 a tai 21 §:n perusteella.
M1) Tutkinnon osan osa-alueen, toinen kotimainen kieli, osaamistavoitteita ja osaamisen arviointia on mukautettu ammatillisesta peruskoulutuksesta
annetun lain (630/1998, muutos 246/2015) 19 a §:n perusteella.
M2) Opiskelija osaa peruslaskutoimitukset, käyttää mittavälineitä työssä ohjatusti, ymmärtää kemiallisten aineiden huolellisen käsittelyn merkityksen ja
osaa käyttää tietokonetta ohjatusti tiedonetsintään ja opiskeluun.jne.
Eli jos oppilas on niin tyhmä tai kykenemätön keskittymään ettei saa alinta hyväksyttyä arvosanaa hän voi itse pyytää mukautettua arvosanaa ?
Mukautettu arvosana hälle armeliaasti myönnetään,kirjallinen ja valituskelpoinen päätös ?
Ehdotetaanko hälle mukautettua arvosanaa ?
Annetaanko hänelle käytännössä säälihyväksytty eli säälistä alin mahdollinen hyväksytty arvosana ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen peruskoulu on vähänkään lahjakkaamman lapsen kannalta ongelmallinen. Näistä lapsista iso osa kasvaa alisuoriutujiksi, kun kiitettäviä voi niittää tekemättä käytännössä mitään. Kuitenkin peruskoulun tärkeimpiä tehtäviä olisi muodostaa myös näille oppilaille hyvät opiskelurutiinit, kehittää ongelmanratkaisukykyä, ajankäyttöä, pitkäjänteisyyttä. Ei niitä kehity jos ei joudu yhtään ponnistelemaan koulun eteen!
Puhut täyttä asiaa. Itselle tuli myöhemmin koulutusputkessa aluksi kylmää vettä saavillinen niskaan, kun piti oikeasti lukea. Peruskoulun luovi läpi aivan minimivaivalla, kun kukaan ei vaatinut enempää. Tässä me oikeasti haaskataan niitä resursseja. On kyse tasan opettajan omasta viitseliäisyydestä, jos ehtii panostaa niihin lahjakkaisiin, eikä aina vain laittaa opettamaan puolesta niitä heikompia. Sekin turhautti. En minä saanut siitä palkkaa. Mikä ihmeen velvollisuus?
Kyllä lahjakkaan pitäisi ymmärtää, että peruskoulussa on vähän erilainen tyyli opiskella kuin jatko-opinnoissa. Se kerrotaankin yleensä jo lukion ensimmäisen luokan ensimmäisenä päivänä ja muutenkin sen voi huomata viimeistään huonosta koearvosanasta.
Mistä sen jostakin pystymetsästä tullut teini tietäisi, kun kukaan ei ole opettanut ja kertonut? Sitten kiritään, kun vaatimustaso pistetään uusiksi.
Miten niin nykyään? Ja milloin tämä on alkanut?
Minä taas väitän, ilmiön olleen kautta historian, koulussa on ollut hyviä ja vähemmän hyviä kautta maailman sivun.
Nykyään yhä useammalla on takana useampi tutkinto, kun vielä 60-70-luvulla se oli harvinaista ja moni oli suorittanut pelkän kansakoulun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen peruskoulu on vähänkään lahjakkaamman lapsen kannalta ongelmallinen. Näistä lapsista iso osa kasvaa alisuoriutujiksi, kun kiitettäviä voi niittää tekemättä käytännössä mitään. Kuitenkin peruskoulun tärkeimpiä tehtäviä olisi muodostaa myös näille oppilaille hyvät opiskelurutiinit, kehittää ongelmanratkaisukykyä, ajankäyttöä, pitkäjänteisyyttä. Ei niitä kehity jos ei joudu yhtään ponnistelemaan koulun eteen!
Puhut täyttä asiaa. Itselle tuli myöhemmin koulutusputkessa aluksi kylmää vettä saavillinen niskaan, kun piti oikeasti lukea. Peruskoulun luovi läpi aivan minimivaivalla, kun kukaan ei vaatinut enempää. Tässä me oikeasti haaskataan niitä resursseja. On kyse tasan opettajan omasta viitseliäisyydestä, jos ehtii panostaa niihin lahjakkaisiin, eikä aina vain laittaa opettamaan puolesta niitä heikompia. Sekin turhautti. En minä saanut siitä palkkaa. Mikä ihmeen velvollisuus?
Kyllä lahjakkaan pitäisi ymmärtää, että peruskoulussa on vähän erilainen tyyli opiskella kuin jatko-opinnoissa. Se kerrotaankin yleensä jo lukion ensimmäisen luokan ensimmäisenä päivänä ja muutenkin sen voi huomata viimeistään huonosta koearvosanasta.
Mutta miksi ihmeessä näiden lasten pitäisi odottaa lukioikään asti ,16-vuotiaiksi, joutuakseen tekemään hommia koulun eteen? 9 vuotta lakisääteistä sluibailua ja sitten vasta alkaa oikea panostaminen. Miksi?
Oli ihana päästä lukioon, kun sai oikeasti kääriä ne hihat kirjojen ääressä. Lisäksi opettajien pätevyys ja tietämys oli jo ihan toista luokkaa. Silloin vasta pääsi "töihin". Sitä ennen se oli sitä sluibailua ja välitunnilla jotakin kortinpeluuta aikaa tappaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten niin nykyään? Ja milloin tämä on alkanut?
Minä taas väitän, ilmiön olleen kautta historian, koulussa on ollut hyviä ja vähemmän hyviä kautta maailman sivun.
Nykyään yhä useammalla on takana useampi tutkinto, kun vielä 60-70-luvulla se oli harvinaista ja moni oli suorittanut pelkän kansakoulun.
Noh, aiemmin oli kansakoulu ja oppikoulu erikseen. Oppikouluun pyrittiin, ja heikommilla jäi opinnot kansakoulutasolle. Myöhemmin oli erityisluokkia ja käytösongelmaisille tarkkiksia. Nykyään kaikki roikutetaan läpi peruskoulun yhdessä tasapäistävässä nipussa.
Ennen saatettiin päästää tosiaan säälistä myös läpi, koska kyläkoulun opettajat tiesivät, että tuo menee kuitenkin maatilalle taas töihin. Nykyisin mennään kadulle sekakäyttämään.
Vierailija kirjoitti:
No ennen tultiin vielä isommilla, kun varsinkaan maaseudulla ei herkästi laitettu erityisluokalle, piti olla tosi vaikea tapaus, jos laitettiin. Mun luokalla oli jo 70-luvulla seiskalla kaksi sellaista poikaa, jotka niukin naukin osasivat edes lukea. Eikä kyse ollut lukihäiriöstä, sillä se olivat huonoja ihan kaikessa.
Ennen kyllä jätettiin yleisesti luokallekin, jos edistyminen ei ollut riittävää. Nykyäänhän tuo on aivan tuntematon menetelmä, ja koulun läpi vaan työnnetään vaikka mitään osaamista ei olisikaan. Aika turhaahan on yrittää opettaa mitään ylemmän tason asioita, jos alkeetkaan eivät ole hallussa.
Vanhemmilla on myös aivan liikaa sanavaltaa. Opettaja(t) voivat olla oppilashuoltotyöryhmän kanssa ammattilaisina sitä mieltä, että tämä luokka tai taso ei ole oikea valinta lapsen tai nuoren kehityksen kannalta. Sitten vanhemmat sanovat, että siirto ei käy. That's it then. Eivät itse näe oman lapsensa parasta, kun pitää väkisin tunkea sitä neliskulmaista palikkaa kolmion reikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen peruskoulu on vähänkään lahjakkaamman lapsen kannalta ongelmallinen. Näistä lapsista iso osa kasvaa alisuoriutujiksi, kun kiitettäviä voi niittää tekemättä käytännössä mitään. Kuitenkin peruskoulun tärkeimpiä tehtäviä olisi muodostaa myös näille oppilaille hyvät opiskelurutiinit, kehittää ongelmanratkaisukykyä, ajankäyttöä, pitkäjänteisyyttä. Ei niitä kehity jos ei joudu yhtään ponnistelemaan koulun eteen!
Puhut täyttä asiaa. Itselle tuli myöhemmin koulutusputkessa aluksi kylmää vettä saavillinen niskaan, kun piti oikeasti lukea. Peruskoulun luovi läpi aivan minimivaivalla, kun kukaan ei vaatinut enempää. Tässä me oikeasti haaskataan niitä resursseja. On kyse tasan opettajan omasta viitseliäisyydestä, jos ehtii panostaa niihin lahjakkaisiin, eikä aina vain laittaa opettamaan puolesta niitä heikompia. Sekin turhautti. En minä saanut siitä palkkaa. Mikä ihmeen velvollisuus?
Kyllä lahjakkaan pitäisi ymmärtää, että peruskoulussa on vähän erilainen tyyli opiskella kuin jatko-opinnoissa. Se kerrotaankin yleensä jo lukion ensimmäisen luokan ensimmäisenä päivänä ja muutenkin sen voi huomata viimeistään huonosta koearvosanasta.
Mutta miksi ihmeessä näiden lasten pitäisi odottaa lukioikään asti ,16-vuotiaiksi, joutuakseen tekemään hommia koulun eteen? 9 vuotta lakisääteistä sluibailua ja sitten vasta alkaa oikea panostaminen. Miksi?
Se on sääli myös siksi, että 7-15-vuotiaalla aivot, muisti ja ajattelu kehittyvät vauhdilla ja juuri silloin olisi paras aika oppia, sisäistää ja hahmottaa. Älyllinen passiivisuus peruskouluvuosina tarkoittaa myös sitä ettei esim. muisti kehity todelliseen potentiaaliinsa.
Kyllä lapsia pitäisi pystyä jättämään luokalle. Jos jokaisesta luokasta 10 on lähes lukutaidottomia, se on kaikille palvelus, että treenaavat vuoden lisää.
Ja halvempaa kuin syrjäytyminen 16v iässä.
Väärä asenne opettajalle, jos ei kannusta osaavaa oppilasta haastamaan itseään sitä normitasoa korkeammalle, mikäli kerta osaa. Jonkun pitää tämä miljardi vuodessa velka ja pakolaiset maksaa, vaikkei haluaisikaan. Myös tulevaisuudessa. Kivan perinnön jättää Sipilän hallitus jälkipolville.