Lue keskustelun säännöt.
Mitä järkeä on "valita" sektio?
11.11.2016 |
Luomusynnytys kuormittaa kehoa vähemmän ja siitä toipuu nopeammin. Miksi ihmeessä kukaan haluaa valita sektion jos itse pystyy tekemään sen valinnan?
Kommentit (292)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisia on erilaisia. Olen itse ehdoton sektion suhteen. Miksi on kauhea tabu tai väärin haluta turvata oma seksuaalisuus ja seksielämä myös jatkossa? Eikö nainen saa pitää sitä tärkeänä enää äidiksi tulon jälkeen? Ihan kuin se olisi jotenkin hirveää tai ennnekuulumatonta. En missään nimessä halua repeytymiä, kun tiedän että itselläni on arpikudoksen liikakasvua muutenkin. Lisäksi Sektiossa vauva ei saa hapenpuutetta, vammoja, ei murru luita jne.
Silti haluat arven kohtuusi?
No eihän ne sieltä minnekään näy tai elämää haittaa muutenkaan. Meille nyt ei ole tulossa kuin yksi lapsi, en missään nimessä halua enempää.
Sun on pakko olla provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno homma kun sektion mahdolliset komplikaatiot kuitataan sillä että "harvinaista" mutta tällainen pillun kokonaan tuhoutuminen ja tunnon puuttuminen koetaan lähes 100% riskiksi. Tiedoksi vain niin tuollaiset totaalirepeämiset ovat hyvin harvinaisia, harvinaisempaa kuin esim. Sektioiden haavatulehdukset. Epäilisin että melko lailla samaa luokkaa kun vaikka vakavat sektiokomplikaatiot kuten kohdunpoisto. Mutta tilastotkin on valjastettu vain oman agendan ajamiseen, sama se vaikka niiden esiintuominen ja tulkinta on epärehellistä.
Sitten säälittää todella tämä yksi jolla on ihan vaivana runsas arpeutuminen mutta ei välitä kuin ulkonäöllisistä asioista. Alapäässä arpeutuminen näyttää ikävältä, mutta kiinnikkeinen ja arpeutunut kohtu ei ehkä näytä ulospäin pahalta vaan tuntuu sitäkin enemmän. Tämän vertaa tämä ihminen ei ole tullut selvittäneeksi asiaa, mutta ehkä kipujen kanssa eläminen on mukavaa vaikka se estääkään yhdynnät: onhan ainakin kaunis pillu!
Jotenkin suloista että puhut epärehellisyydestä kun itse puhut erilaisista komplikaatioita ja vääristelet lukuja.
Tässä faktalukuja riskeistä: diagnosoituja (huom. diagnosoituja, ei sisällä piileviä) alatiesynnytyksen jälkeisiä sulkijalihasrepeämiä on n. 1-2 % riippuen vuodesta, sektiosta johtuva kohdunpoisto 0,3 % ja sektion haavatulehduksia 4-7 %.
Eli ei, kyllä sen sinun mainitsema "totaalirepeäminen" on yleisempää kuin sektiosta johtuva kohdunpoisto. Vakavia sektiokomplikaatioita on myös kirurgiset rakko- ja virtsanjohdinvaurioita, joiden esiintyvyys on 0,4 %. Luku on vieläkin pienempi kuin "totaalirepeämisen" riski. Luvut mm. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo93493.pdf
Riskeistä, niistä harvinaisistakin, saa puhua molempien synnytystapojen kohdalla, mutta jos pysyttäisiin faktoissa.
"- Seurantatutkimuksessa 27 prosentilla keisarileikatuista naisista esiintyi yksi tai useampi komplikaatio leikkauksen tai sen jälkeisen sairaalahoidon aikana, 10 prosentilla komplikaatio oli vakava, Pallasmaa kertoo."
https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Si…
"Tutkimusten mukaan keisarileikkauksiin liittyy merkittävästi useammin äidin terveysongelmia kuin alatiesynnytyksiin, erityisesti vakavia komplikaatioita on enemmän. Keisarileikkaus ja alatiesynnytys eivät vaikutuksiltaan ja seuraamuksiltaan ole samanveroisia synnytystapoja, joista synnyttäjä voi valita mieluisamman."
"Synnytysrepeämät ovat erityisesti alatiesynnytyksiin liittyviä komplikaatioita. Vaikeita, ns. kolmannen ja neljännen asteen repeämiä esiintyy THL:n tilastojen mukaan Suomessa keskimäärin 1,1 %:lla synnyttäjistä. Tällaisessa repeämässä myös peräaukon sulkijalihas tai peräsuolen limakalvo vaurioituvat."
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-ai…
Mutta toki sinä tiedä paremmin. Ei hyvää päivää...
En jaksa lukea ketjua läpi. Itse synnytin ekan alakautta. Vauva oli kuollut kohtuun 39+5. Synnytys oli helvetillinen, etenkin viimeinen tunti ponnistusta ilman kivunlievitystä - siis vaikka vauva oli kuollut. Etukäteen oli valehdeltu, että pää on pahin, mutta ne hartiat vasta olikin! Ironista kyllä, en saanut mitään fyysisiä vaurioita ja niinpä lääkäreiden mielestä minulla ei ollut mitään syytä pelätä synnytystä. Kaikkihan meni kuin oppikirjassa! Noo lapsi syntyi kuolleena, mutta mitäs pienistä.
Seuraavilla kolmella kerralla vaadin sektiot enkä ole katunut. Syntyi eläviä ja terveitä lapsia ja itsekin toivuin joka kerran kolmessa viikossa ennalleni ja sen jälkeen en edes muistanut, että minua on leikattu. Olen läski ja haava jää läskien alle - olkoon minkä näköinen tahansa, ei se kellekään näy.
Yritin saada sektion ennen kohtukuolemaa. Jatkuvasti jankutettiin, että keuhkot pitää olla kehittyneet. Esikoisella oli keuhkot kehittyneet, mutta mitä se niillä teki kun kuoli ennen kuin pääsi niitä käyttämään? Nuorin syntyi jo 36+4 ja vietti ekan elinviikkonsa vastasyntyneiden tehohoidossa, koska keuhkot ei olleet kehittyneet. Lääkäri povasi mahdollisia oppimisvaikeuksia koulussa. Tyttö päätti viime keväänä peruskoulun 9,7 keskiarvolla.
Omien kokemusteni nojalla olen vankkumaton sektion kannattaja ja tätä mielipidettä ei voi kukaan muuksi muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen tuo linkki viestissä 172. Mulle oli ihan uusi tieto, että suunnitellulla sektiolla synnyttäneillä on enemmän synnytyksen jälkeisiä mentaalisia ongelmia kuin alateitse synnyttäneillä. Sen tiesinkin, että hätäsektio altistaa traumoille.
Missä kohtaa siinä kommentissa noin sanotaan? Itse en ainakaan näe. Mutta totta, pelkosektioilla synnyttävillä on useammin mieliterveysongelmia taustalla ja synnytyspelkoa esiintyy myös keskimäärin enemmän hoitohenkilökunnalla, koska he näkevät työssään sen ikävämmän puolen synnytyksistä. Tieto lisää tuskaa.
Itse olen yksi pelkosektioiduista ja minulla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa sekä paniikkihäiriöitä historiassa. Niitä en toki itse valinnut osakseni, vaan koulukiusaajani, jotka päättivät kiusata minua vuosikaudet. Toki sektiolleni oli perusteita muutenkin, kuten raskausdiabetes sekä lapsen suuri koko. Lapsi ei vain ollut "tarpeeksi suuri" että sillä olisi saanut suoraan suunniteltua sektiota.
Itse olen tyytyväinen sektiooni ja saamaani hoitoon. Luin asiasta runsaasti netistä (en siis keskustelupalstoja vaan alan kirjallisuutta) ennen kuin päätin mitkä riskit haluan ottaa ja näiden riskien perusteella päädyin että sektio on parempi syntymätapa minulle sekä lapselleni.
Jotenkin sairasta tämä nykyaika, että äidit syövät itsensä niin sairaiksi ja sikiönsä niin suuriksi, ettei edes synnyttäminen onnistu. Ja joo, totta kai juuri sinä olet urheilullinen, hoikka ja syöt vain terveellistä ruokaa ja paljon kasviksia ja raskausaikana jätit sen vähänkin herkuttelun, mutta silti vain tuli raskausdiabetes ja sokerivauva.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua läpi. Itse synnytin ekan alakautta. Vauva oli kuollut kohtuun 39+5. Synnytys oli helvetillinen, etenkin viimeinen tunti ponnistusta ilman kivunlievitystä - siis vaikka vauva oli kuollut. Etukäteen oli valehdeltu, että pää on pahin, mutta ne hartiat vasta olikin! Ironista kyllä, en saanut mitään fyysisiä vaurioita ja niinpä lääkäreiden mielestä minulla ei ollut mitään syytä pelätä synnytystä. Kaikkihan meni kuin oppikirjassa! Noo lapsi syntyi kuolleena, mutta mitäs pienistä.
Seuraavilla kolmella kerralla vaadin sektiot enkä ole katunut. Syntyi eläviä ja terveitä lapsia ja itsekin toivuin joka kerran kolmessa viikossa ennalleni ja sen jälkeen en edes muistanut, että minua on leikattu. Olen läski ja haava jää läskien alle - olkoon minkä näköinen tahansa, ei se kellekään näy.
Yritin saada sektion ennen kohtukuolemaa. Jatkuvasti jankutettiin, että keuhkot pitää olla kehittyneet. Esikoisella oli keuhkot kehittyneet, mutta mitä se niillä teki kun kuoli ennen kuin pääsi niitä käyttämään? Nuorin syntyi jo 36+4 ja vietti ekan elinviikkonsa vastasyntyneiden tehohoidossa, koska keuhkot ei olleet kehittyneet. Lääkäri povasi mahdollisia oppimisvaikeuksia koulussa. Tyttö päätti viime keväänä peruskoulun 9,7 keskiarvolla.
Omien kokemusteni nojalla olen vankkumaton sektion kannattaja ja tätä mielipidettä ei voi kukaan muuksi muuttaa.
Ymmärräthän sinä sen, että esikoisesi kohtukuolemalla ei ollut mitään tekemistä synnytystavan kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua läpi. Itse synnytin ekan alakautta. Vauva oli kuollut kohtuun 39+5. Synnytys oli helvetillinen, etenkin viimeinen tunti ponnistusta ilman kivunlievitystä - siis vaikka vauva oli kuollut. Etukäteen oli valehdeltu, että pää on pahin, mutta ne hartiat vasta olikin! Ironista kyllä, en saanut mitään fyysisiä vaurioita ja niinpä lääkäreiden mielestä minulla ei ollut mitään syytä pelätä synnytystä. Kaikkihan meni kuin oppikirjassa! Noo lapsi syntyi kuolleena, mutta mitäs pienistä.
Seuraavilla kolmella kerralla vaadin sektiot enkä ole katunut. Syntyi eläviä ja terveitä lapsia ja itsekin toivuin joka kerran kolmessa viikossa ennalleni ja sen jälkeen en edes muistanut, että minua on leikattu. Olen läski ja haava jää läskien alle - olkoon minkä näköinen tahansa, ei se kellekään näy.
Yritin saada sektion ennen kohtukuolemaa. Jatkuvasti jankutettiin, että keuhkot pitää olla kehittyneet. Esikoisella oli keuhkot kehittyneet, mutta mitä se niillä teki kun kuoli ennen kuin pääsi niitä käyttämään? Nuorin syntyi jo 36+4 ja vietti ekan elinviikkonsa vastasyntyneiden tehohoidossa, koska keuhkot ei olleet kehittyneet. Lääkäri povasi mahdollisia oppimisvaikeuksia koulussa. Tyttö päätti viime keväänä peruskoulun 9,7 keskiarvolla.
Omien kokemusteni nojalla olen vankkumaton sektion kannattaja ja tätä mielipidettä ei voi kukaan muuksi muuttaa.
Voi pyhä Sylvi! Olet siis sitä mieltä että jokainen vauva pitäisi suunnitellulla sektiolla kaivaa vaikka viikolla 36? Koska vauva ei voi kuolla kohtuun ennen tätä? Tällaisilla henkilökohtaisilla anekdooteilla yritetään kumota asiantuntijoiden toteamat faktat...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno homma kun sektion mahdolliset komplikaatiot kuitataan sillä että "harvinaista" mutta tällainen pillun kokonaan tuhoutuminen ja tunnon puuttuminen koetaan lähes 100% riskiksi. Tiedoksi vain niin tuollaiset totaalirepeämiset ovat hyvin harvinaisia, harvinaisempaa kuin esim. Sektioiden haavatulehdukset. Epäilisin että melko lailla samaa luokkaa kun vaikka vakavat sektiokomplikaatiot kuten kohdunpoisto. Mutta tilastotkin on valjastettu vain oman agendan ajamiseen, sama se vaikka niiden esiintuominen ja tulkinta on epärehellistä.
Sitten säälittää todella tämä yksi jolla on ihan vaivana runsas arpeutuminen mutta ei välitä kuin ulkonäöllisistä asioista. Alapäässä arpeutuminen näyttää ikävältä, mutta kiinnikkeinen ja arpeutunut kohtu ei ehkä näytä ulospäin pahalta vaan tuntuu sitäkin enemmän. Tämän vertaa tämä ihminen ei ole tullut selvittäneeksi asiaa, mutta ehkä kipujen kanssa eläminen on mukavaa vaikka se estääkään yhdynnät: onhan ainakin kaunis pillu!
Jotenkin suloista että puhut epärehellisyydestä kun itse puhut erilaisista komplikaatioita ja vääristelet lukuja.
Tässä faktalukuja riskeistä: diagnosoituja (huom. diagnosoituja, ei sisällä piileviä) alatiesynnytyksen jälkeisiä sulkijalihasrepeämiä on n. 1-2 % riippuen vuodesta, sektiosta johtuva kohdunpoisto 0,3 % ja sektion haavatulehduksia 4-7 %.
Eli ei, kyllä sen sinun mainitsema "totaalirepeäminen" on yleisempää kuin sektiosta johtuva kohdunpoisto. Vakavia sektiokomplikaatioita on myös kirurgiset rakko- ja virtsanjohdinvaurioita, joiden esiintyvyys on 0,4 %. Luku on vieläkin pienempi kuin "totaalirepeämisen" riski. Luvut mm. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo93493.pdf
Riskeistä, niistä harvinaisistakin, saa puhua molempien synnytystapojen kohdalla, mutta jos pysyttäisiin faktoissa.
"- Seurantatutkimuksessa 27 prosentilla keisarileikatuista naisista esiintyi yksi tai useampi komplikaatio leikkauksen tai sen jälkeisen sairaalahoidon aikana, 10 prosentilla komplikaatio oli vakava, Pallasmaa kertoo."
https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Si…"Tutkimusten mukaan keisarileikkauksiin liittyy merkittävästi useammin äidin terveysongelmia kuin alatiesynnytyksiin, erityisesti vakavia komplikaatioita on enemmän. Keisarileikkaus ja alatiesynnytys eivät vaikutuksiltaan ja seuraamuksiltaan ole samanveroisia synnytystapoja, joista synnyttäjä voi valita mieluisamman."
"Synnytysrepeämät ovat erityisesti alatiesynnytyksiin liittyviä komplikaatioita. Vaikeita, ns. kolmannen ja neljännen asteen repeämiä esiintyy THL:n tilastojen mukaan Suomessa keskimäärin 1,1 %:lla synnyttäjistä. Tällaisessa repeämässä myös peräaukon sulkijalihas tai peräsuolen limakalvo vaurioituvat."
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-ai…Mutta toki sinä tiedä paremmin. Ei hyvää päivää...
Aivan, listasin aivan samoja faktoja kuin sinäkin. En tiedä kirjoititko sinä tuon viestin mihin viittasin, mutta siinä oli vääristelyä tietoa. Minä ja sinä tarjosimme lääkäreiden ja alan tutkijoiden faktoja.
Jos keskustelutaitosi rajoittuu copypasteamiseen ja kanssakirjoittelijan solvaamiseen, niin mene itseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno homma kun sektion mahdolliset komplikaatiot kuitataan sillä että "harvinaista" mutta tällainen pillun kokonaan tuhoutuminen ja tunnon puuttuminen koetaan lähes 100% riskiksi. Tiedoksi vain niin tuollaiset totaalirepeämiset ovat hyvin harvinaisia, harvinaisempaa kuin esim. Sektioiden haavatulehdukset. Epäilisin että melko lailla samaa luokkaa kun vaikka vakavat sektiokomplikaatiot kuten kohdunpoisto. Mutta tilastotkin on valjastettu vain oman agendan ajamiseen, sama se vaikka niiden esiintuominen ja tulkinta on epärehellistä.
Sitten säälittää todella tämä yksi jolla on ihan vaivana runsas arpeutuminen mutta ei välitä kuin ulkonäöllisistä asioista. Alapäässä arpeutuminen näyttää ikävältä, mutta kiinnikkeinen ja arpeutunut kohtu ei ehkä näytä ulospäin pahalta vaan tuntuu sitäkin enemmän. Tämän vertaa tämä ihminen ei ole tullut selvittäneeksi asiaa, mutta ehkä kipujen kanssa eläminen on mukavaa vaikka se estääkään yhdynnät: onhan ainakin kaunis pillu!
Jotenkin suloista että puhut epärehellisyydestä kun itse puhut erilaisista komplikaatioita ja vääristelet lukuja.
Tässä faktalukuja riskeistä: diagnosoituja (huom. diagnosoituja, ei sisällä piileviä) alatiesynnytyksen jälkeisiä sulkijalihasrepeämiä on n. 1-2 % riippuen vuodesta, sektiosta johtuva kohdunpoisto 0,3 % ja sektion haavatulehduksia 4-7 %.
Eli ei, kyllä sen sinun mainitsema "totaalirepeäminen" on yleisempää kuin sektiosta johtuva kohdunpoisto. Vakavia sektiokomplikaatioita on myös kirurgiset rakko- ja virtsanjohdinvaurioita, joiden esiintyvyys on 0,4 %. Luku on vieläkin pienempi kuin "totaalirepeämisen" riski. Luvut mm. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo93493.pdf
Riskeistä, niistä harvinaisistakin, saa puhua molempien synnytystapojen kohdalla, mutta jos pysyttäisiin faktoissa.
"- Seurantatutkimuksessa 27 prosentilla keisarileikatuista naisista esiintyi yksi tai useampi komplikaatio leikkauksen tai sen jälkeisen sairaalahoidon aikana, 10 prosentilla komplikaatio oli vakava, Pallasmaa kertoo."
https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Si…"Tutkimusten mukaan keisarileikkauksiin liittyy merkittävästi useammin äidin terveysongelmia kuin alatiesynnytyksiin, erityisesti vakavia komplikaatioita on enemmän. Keisarileikkaus ja alatiesynnytys eivät vaikutuksiltaan ja seuraamuksiltaan ole samanveroisia synnytystapoja, joista synnyttäjä voi valita mieluisamman."
"Synnytysrepeämät ovat erityisesti alatiesynnytyksiin liittyviä komplikaatioita. Vaikeita, ns. kolmannen ja neljännen asteen repeämiä esiintyy THL:n tilastojen mukaan Suomessa keskimäärin 1,1 %:lla synnyttäjistä. Tällaisessa repeämässä myös peräaukon sulkijalihas tai peräsuolen limakalvo vaurioituvat."
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-ai…Mutta toki sinä tiedä paremmin. Ei hyvää päivää...
Aivan, listasin aivan samoja faktoja kuin sinäkin. En tiedä kirjoititko sinä tuon viestin mihin viittasin, mutta siinä oli vääristelyä tietoa. Minä ja sinä tarjosimme lääkäreiden ja alan tutkijoiden faktoja.
Jos keskustelutaitosi rajoittuu copypasteamiseen ja kanssakirjoittelijan solvaamiseen, niin mene itseesi.
Etkö osaa lukea? 27% saa sektion jälkeen komplikaatioita, 10% VAKAVIA KOMPLIKAATIOITA. Onko sinusta 1,1% = 10%? Toiseksi väität ettei repeämien luokkaa tilastoida, ja THL tilastoi näitä eli olet väärässä ja puhut p*skaa.
Olen sitten varmaan itsekäs, mutta mitä se teidän perseitä kutittaa? :D kaksi suunniteltua sektiota takana. Molemmat menivät hyvin ja toivuin nopeasti. Eipä vaan huvittanut pusertaa keilapallon kokoista vauvaa ulos useita tunteja kärsien repeytymistä, verenvuodosta ja tuskasta. Pelkäsin pilluni puolesta ja olen mukavuudenhaluinen. Siis itsekäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen tuo linkki viestissä 172. Mulle oli ihan uusi tieto, että suunnitellulla sektiolla synnyttäneillä on enemmän synnytyksen jälkeisiä mentaalisia ongelmia kuin alateitse synnyttäneillä. Sen tiesinkin, että hätäsektio altistaa traumoille.
Missä kohtaa siinä kommentissa noin sanotaan? Itse en ainakaan näe. Mutta totta, pelkosektioilla synnyttävillä on useammin mieliterveysongelmia taustalla ja synnytyspelkoa esiintyy myös keskimäärin enemmän hoitohenkilökunnalla, koska he näkevät työssään sen ikävämmän puolen synnytyksistä. Tieto lisää tuskaa.
Itse olen yksi pelkosektioiduista ja minulla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa sekä paniikkihäiriöitä historiassa. Niitä en toki itse valinnut osakseni, vaan koulukiusaajani, jotka päättivät kiusata minua vuosikaudet. Toki sektiolleni oli perusteita muutenkin, kuten raskausdiabetes sekä lapsen suuri koko. Lapsi ei vain ollut "tarpeeksi suuri" että sillä olisi saanut suoraan suunniteltua sektiota.
Itse olen tyytyväinen sektiooni ja saamaani hoitoon. Luin asiasta runsaasti netistä (en siis keskustelupalstoja vaan alan kirjallisuutta) ennen kuin päätin mitkä riskit haluan ottaa ja näiden riskien perusteella päädyin että sektio on parempi syntymätapa minulle sekä lapselleni.
Jotenkin sairasta tämä nykyaika, että äidit syövät itsensä niin sairaiksi ja sikiönsä niin suuriksi, ettei edes synnyttäminen onnistu. Ja joo, totta kai juuri sinä olet urheilullinen, hoikka ja syöt vain terveellistä ruokaa ja paljon kasviksia ja raskausaikana jätit sen vähänkin herkuttelun, mutta silti vain tuli raskausdiabetes ja sokerivauva.
En ole urheilullinen enkä hoikka, mutta en myöskään ylipainoinen. Minulla on (paasto)verensokeri koholla myös muutenkin kuin raskausaikana, mutta kotiseurannassa arvoni pysyi raskausajan viitearvojen sisällä. Ja kyllä söin terveellisesti, paljon kasviksia, kalaa, vähensin vaaleiden viljojen syöntiä jne. enkä herkutellut mitenkään poikkeuksellisen paljon vaan täysin normaalia satunnaista herkuttelua mitä jokainen meistä tekee.
Olen myös 180 cm ja syntynyt yli 4-kiloisena ja isopäisenä, mies myös lähes 2-metrinen ja painanut syntyessään yli 4,5 kg, joten en oikein pienikokoista lasta ennustanutkaan saavani. Ainiin, mutta sinun mielestäsihän geeneillä ei ole vaikutusta, ne eivät ohjaa sikiön kohdunaikaista kehitystä.
Vierailija kirjoitti:
Missä sairaalassa äiti voi valita sektion?
Voi tätä tietämyyttä ja yleissivistystä ja siitä vielä väkerretään aloituksia ja esitetään mielipiteitä muka faktoina.
Sektion päättää Aina lääkäri, Ei äiti, ja siihen tulee olla aina perusteet.
Ap. aloituksen tarkoitus onkin saada heti aamusta itselleen huomiota ja päänsä päälle sädekehä, jos nyt ei muuten, niin syyllistämällä äidit, joille lapsi on syntynyt sektiolla.
T. viiden lapsen äiti ja isoäiti, ilman sektioita.
Minä sain valita, olen suomalainen ja synnytin suomalaisessa sairaalassa. Takana oli yksi vaikea alatiesynnytys josta terve vauva, yksi alatiesynnytys josta fyysisesti vammautunut vauva, yksi hätäsektio josta vauva joka kärsi hapenpuutteesta ensin yritetyn alatiesynnytyksen takia. Neljännen sain valita. Valitsin sektion enkä ole katunut vaikka isoäiti jo olenkin. Lääkäri sanoi että rouva saa päättää itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapselle sektio on parempi, koska lapsen aivot eivät kärsi hapenpuutteesta kuten alatiesynnytyksen aikana. Sektiovauvat saavat yleensä hyvät Apgarin pisteet. Alatiesynnytyksen läpikäyneet lapset kärsivät aina hapenpuutteesta, ovat usein sinisenmustia syntyessään, tajuttomia hapenpuutteesta, ensimmäistä huutoa saa odottaa. Lisäksi lapsen pää pusertuu ahtaassa synnytyskanavassa joskus harvoin voi tulla aivoverenvuoto.
Sektio maksaa yhteiskunnalle maltaita, kyseessä on iso leikkaus, paikalla on lähemmäs 10 ihmistä. Äiti viipyy sairaalassa kauemmin. Äidille sektio on varmasti huonompi vaihtoehto: verenvuotoriski, pitkittynyt vuodelepo voi aiheuttaa veritulppia jne. Äiti jaksaa hoitaa huonommin vauvaa leikkauksen jälkeen. Haava on kipeä, haava voi tulehtua.
Synnytyksessä on aina 2 osapuolta, pitää miettiä kumman terveys painaa enemmän, lapsen vai äidin?
Sarahin tärkein tehtävä oli tuottaa Englantiin mahdollisimman laadukkaita kuninkaallisia.
Kaksi sektiota takana.
Ja onnellinen niistä.
Minulla on kaksi upeaa lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno homma kun sektion mahdolliset komplikaatiot kuitataan sillä että "harvinaista" mutta tällainen pillun kokonaan tuhoutuminen ja tunnon puuttuminen koetaan lähes 100% riskiksi. Tiedoksi vain niin tuollaiset totaalirepeämiset ovat hyvin harvinaisia, harvinaisempaa kuin esim. Sektioiden haavatulehdukset. Epäilisin että melko lailla samaa luokkaa kun vaikka vakavat sektiokomplikaatiot kuten kohdunpoisto. Mutta tilastotkin on valjastettu vain oman agendan ajamiseen, sama se vaikka niiden esiintuominen ja tulkinta on epärehellistä.
Sitten säälittää todella tämä yksi jolla on ihan vaivana runsas arpeutuminen mutta ei välitä kuin ulkonäöllisistä asioista. Alapäässä arpeutuminen näyttää ikävältä, mutta kiinnikkeinen ja arpeutunut kohtu ei ehkä näytä ulospäin pahalta vaan tuntuu sitäkin enemmän. Tämän vertaa tämä ihminen ei ole tullut selvittäneeksi asiaa, mutta ehkä kipujen kanssa eläminen on mukavaa vaikka se estääkään yhdynnät: onhan ainakin kaunis pillu!
Jotenkin suloista että puhut epärehellisyydestä kun itse puhut erilaisista komplikaatioita ja vääristelet lukuja.
Tässä faktalukuja riskeistä: diagnosoituja (huom. diagnosoituja, ei sisällä piileviä) alatiesynnytyksen jälkeisiä sulkijalihasrepeämiä on n. 1-2 % riippuen vuodesta, sektiosta johtuva kohdunpoisto 0,3 % ja sektion haavatulehduksia 4-7 %.
Eli ei, kyllä sen sinun mainitsema "totaalirepeäminen" on yleisempää kuin sektiosta johtuva kohdunpoisto. Vakavia sektiokomplikaatioita on myös kirurgiset rakko- ja virtsanjohdinvaurioita, joiden esiintyvyys on 0,4 %. Luku on vieläkin pienempi kuin "totaalirepeämisen" riski. Luvut mm. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo93493.pdf
Riskeistä, niistä harvinaisistakin, saa puhua molempien synnytystapojen kohdalla, mutta jos pysyttäisiin faktoissa.
"- Seurantatutkimuksessa 27 prosentilla keisarileikatuista naisista esiintyi yksi tai useampi komplikaatio leikkauksen tai sen jälkeisen sairaalahoidon aikana, 10 prosentilla komplikaatio oli vakava, Pallasmaa kertoo."
https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Si…"Tutkimusten mukaan keisarileikkauksiin liittyy merkittävästi useammin äidin terveysongelmia kuin alatiesynnytyksiin, erityisesti vakavia komplikaatioita on enemmän. Keisarileikkaus ja alatiesynnytys eivät vaikutuksiltaan ja seuraamuksiltaan ole samanveroisia synnytystapoja, joista synnyttäjä voi valita mieluisamman."
"Synnytysrepeämät ovat erityisesti alatiesynnytyksiin liittyviä komplikaatioita. Vaikeita, ns. kolmannen ja neljännen asteen repeämiä esiintyy THL:n tilastojen mukaan Suomessa keskimäärin 1,1 %:lla synnyttäjistä. Tällaisessa repeämässä myös peräaukon sulkijalihas tai peräsuolen limakalvo vaurioituvat."
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-ai…Mutta toki sinä tiedä paremmin. Ei hyvää päivää...
Aivan, listasin aivan samoja faktoja kuin sinäkin. En tiedä kirjoititko sinä tuon viestin mihin viittasin, mutta siinä oli vääristelyä tietoa. Minä ja sinä tarjosimme lääkäreiden ja alan tutkijoiden faktoja.
Jos keskustelutaitosi rajoittuu copypasteamiseen ja kanssakirjoittelijan solvaamiseen, niin mene itseesi.
Etkö osaa lukea? 27% saa sektion jälkeen komplikaatioita, 10% VAKAVIA KOMPLIKAATIOITA. Onko sinusta 1,1% = 10%? Toiseksi väität ettei repeämien luokkaa tilastoida, ja THL tilastoi näitä eli olet väärässä ja puhut p*skaa.
Onko tilastoitu missään kuinka monessa näissä on ensin yritetty alatiesynnytystä? Sekin nimittäin vaikuttaa sektion vaurioihin. Väsymyksestä ja ponnistuksesta puolikuollut äiti joka kärrätään sektioon on takuulla otollisempaa maaperää komplikaatioille kuin äiti joka tulee hyvässä voinnissa suunniteltuun sektioon. Onko tilastoitu kuinka moni näistä sektioista on tehty äideille jotka ovat olleet alunperinkin niin huonokuntoisia että komplikaatiot on tiedetty etukäteen? Tai niitä olisi tullut alatiesynnytyksessäkin?
Sektio lapselle parempi kirjoitti:
Lapselle sektio on parempi, koska lapsen aivot eivät kärsi hapenpuutteesta kuten alatiesynnytyksen aikana. Sektiovauvat saavat yleensä hyvät Apgarin pisteet. Alatiesynnytyksen läpikäyneet lapset kärsivät aina hapenpuutteesta, ovat usein sinisenmustia syntyessään, tajuttomia hapenpuutteesta, ensimmäistä huutoa saa odottaa. Lisäksi lapsen pää pusertuu ahtaassa synnytyskanavassa joskus harvoin voi tulla aivoverenvuoto.
Sektio maksaa yhteiskunnalle maltaita, kyseessä on iso leikkaus, paikalla on lähemmäs 10 ihmistä. Äiti viipyy sairaalassa kauemmin. Äidille sektio on varmasti huonompi vaihtoehto: verenvuotoriski, pitkittynyt vuodelepo voi aiheuttaa veritulppia jne. Äiti jaksaa hoitaa huonommin vauvaa leikkauksen jälkeen. Haava on kipeä, haava voi tulehtua.
Synnytyksessä on aina 2 osapuolta, pitää miettiä kumman terveys painaa enemmän, lapsen vai äidin?
Sarahin tärkein tehtävä oli tuottaa Englantiin mahdollisimman laadukkaita kuninkaallisia.
Älä anna faktojen haitata menoa, ihailtavaa trollausta!
T. Täydet pisteet saanut ja alateitse syntynyt, 4 kertaa alateitse täydet pisteet saanutta vauvaa synnyttänyt äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno homma kun sektion mahdolliset komplikaatiot kuitataan sillä että "harvinaista" mutta tällainen pillun kokonaan tuhoutuminen ja tunnon puuttuminen koetaan lähes 100% riskiksi. Tiedoksi vain niin tuollaiset totaalirepeämiset ovat hyvin harvinaisia, harvinaisempaa kuin esim. Sektioiden haavatulehdukset. Epäilisin että melko lailla samaa luokkaa kun vaikka vakavat sektiokomplikaatiot kuten kohdunpoisto. Mutta tilastotkin on valjastettu vain oman agendan ajamiseen, sama se vaikka niiden esiintuominen ja tulkinta on epärehellistä.
Sitten säälittää todella tämä yksi jolla on ihan vaivana runsas arpeutuminen mutta ei välitä kuin ulkonäöllisistä asioista. Alapäässä arpeutuminen näyttää ikävältä, mutta kiinnikkeinen ja arpeutunut kohtu ei ehkä näytä ulospäin pahalta vaan tuntuu sitäkin enemmän. Tämän vertaa tämä ihminen ei ole tullut selvittäneeksi asiaa, mutta ehkä kipujen kanssa eläminen on mukavaa vaikka se estääkään yhdynnät: onhan ainakin kaunis pillu!
Jotenkin suloista että puhut epärehellisyydestä kun itse puhut erilaisista komplikaatioita ja vääristelet lukuja.
Tässä faktalukuja riskeistä: diagnosoituja (huom. diagnosoituja, ei sisällä piileviä) alatiesynnytyksen jälkeisiä sulkijalihasrepeämiä on n. 1-2 % riippuen vuodesta, sektiosta johtuva kohdunpoisto 0,3 % ja sektion haavatulehduksia 4-7 %.
Eli ei, kyllä sen sinun mainitsema "totaalirepeäminen" on yleisempää kuin sektiosta johtuva kohdunpoisto. Vakavia sektiokomplikaatioita on myös kirurgiset rakko- ja virtsanjohdinvaurioita, joiden esiintyvyys on 0,4 %. Luku on vieläkin pienempi kuin "totaalirepeämisen" riski. Luvut mm. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo93493.pdf
Riskeistä, niistä harvinaisistakin, saa puhua molempien synnytystapojen kohdalla, mutta jos pysyttäisiin faktoissa.
"- Seurantatutkimuksessa 27 prosentilla keisarileikatuista naisista esiintyi yksi tai useampi komplikaatio leikkauksen tai sen jälkeisen sairaalahoidon aikana, 10 prosentilla komplikaatio oli vakava, Pallasmaa kertoo."
https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Si…"Tutkimusten mukaan keisarileikkauksiin liittyy merkittävästi useammin äidin terveysongelmia kuin alatiesynnytyksiin, erityisesti vakavia komplikaatioita on enemmän. Keisarileikkaus ja alatiesynnytys eivät vaikutuksiltaan ja seuraamuksiltaan ole samanveroisia synnytystapoja, joista synnyttäjä voi valita mieluisamman."
"Synnytysrepeämät ovat erityisesti alatiesynnytyksiin liittyviä komplikaatioita. Vaikeita, ns. kolmannen ja neljännen asteen repeämiä esiintyy THL:n tilastojen mukaan Suomessa keskimäärin 1,1 %:lla synnyttäjistä. Tällaisessa repeämässä myös peräaukon sulkijalihas tai peräsuolen limakalvo vaurioituvat."
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-ai…Mutta toki sinä tiedä paremmin. Ei hyvää päivää...
Aivan, listasin aivan samoja faktoja kuin sinäkin. En tiedä kirjoititko sinä tuon viestin mihin viittasin, mutta siinä oli vääristelyä tietoa. Minä ja sinä tarjosimme lääkäreiden ja alan tutkijoiden faktoja.
Jos keskustelutaitosi rajoittuu copypasteamiseen ja kanssakirjoittelijan solvaamiseen, niin mene itseesi.
Etkö osaa lukea? 27% saa sektion jälkeen komplikaatioita, 10% VAKAVIA KOMPLIKAATIOITA. Onko sinusta 1,1% = 10%? Toiseksi väität ettei repeämien luokkaa tilastoida, ja THL tilastoi näitä eli olet väärässä ja puhut p*skaa.
Ensiksi: ÄLÄ HUUDA. Ei ole mitään syytä käyttää caps lockia.
Toiseksi, en ole kertaakaan väittänyt ettei THL tilastoisi 3. ja 4. asteen (eli sulkijalihaksen osittaista tai totaali) repeämisiä. Kirjoitin (jos ymmärrät lukemaasi), että niitä diagnosoidaan 1-2 % vuositasolla, tähän päälle tulevat vielä diagnosoimattomat, eli piilevät sulkijalihasvauriot.
Kolmanneksi: olen tutustunut viittaamaasi Pallasmaan väitöskirjaan (toisin kuin näköjään sinä), enkä vain copypastea uutislinkkejä tänne. Vakavia komplikaatioita oli n. 10 %, näihin tähän luetaan esimerkiksi 1,5 litran verenhukka ja verensiirto jotka muodostivatkin suurimman osan näistä vakavista komplikaatioista. Erilaiset vaikeat komplikaatiot kuten mm. kohdunpoisto (missä puhuttiin ensimmäisessä kommentissa), elinvauriot, sepsis jne. muodostivat alle 3,5 % kaikissa sektioissa, näiden vaikeiden komplikaatioiden esiintyvyyttä ei eritelty eri leikkausmuodoissa (hätä, kiireellinen tai suunniteltu).
Neljä, niin kuin sanoin jo ensimmäisessä kommentissani: korjasin virheellistä tietoa ja virheellisiä lukuja. Minä en ottanut kantaa sektio vs. alatie -keskusteluun, vaan tarjosin faktoja ja lukuja sekä totesin että kannattaa keskustella realistisesti riskeistä eikä kaunistella kumpaakaan tapaan liittyviä riskejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno homma kun sektion mahdolliset komplikaatiot kuitataan sillä että "harvinaista" mutta tällainen pillun kokonaan tuhoutuminen ja tunnon puuttuminen koetaan lähes 100% riskiksi. Tiedoksi vain niin tuollaiset totaalirepeämiset ovat hyvin harvinaisia, harvinaisempaa kuin esim. Sektioiden haavatulehdukset. Epäilisin että melko lailla samaa luokkaa kun vaikka vakavat sektiokomplikaatiot kuten kohdunpoisto. Mutta tilastotkin on valjastettu vain oman agendan ajamiseen, sama se vaikka niiden esiintuominen ja tulkinta on epärehellistä.
Sitten säälittää todella tämä yksi jolla on ihan vaivana runsas arpeutuminen mutta ei välitä kuin ulkonäöllisistä asioista. Alapäässä arpeutuminen näyttää ikävältä, mutta kiinnikkeinen ja arpeutunut kohtu ei ehkä näytä ulospäin pahalta vaan tuntuu sitäkin enemmän. Tämän vertaa tämä ihminen ei ole tullut selvittäneeksi asiaa, mutta ehkä kipujen kanssa eläminen on mukavaa vaikka se estääkään yhdynnät: onhan ainakin kaunis pillu!
Jotenkin suloista että puhut epärehellisyydestä kun itse puhut erilaisista komplikaatioita ja vääristelet lukuja.
Tässä faktalukuja riskeistä: diagnosoituja (huom. diagnosoituja, ei sisällä piileviä) alatiesynnytyksen jälkeisiä sulkijalihasrepeämiä on n. 1-2 % riippuen vuodesta, sektiosta johtuva kohdunpoisto 0,3 % ja sektion haavatulehduksia 4-7 %.
Eli ei, kyllä sen sinun mainitsema "totaalirepeäminen" on yleisempää kuin sektiosta johtuva kohdunpoisto. Vakavia sektiokomplikaatioita on myös kirurgiset rakko- ja virtsanjohdinvaurioita, joiden esiintyvyys on 0,4 %. Luku on vieläkin pienempi kuin "totaalirepeämisen" riski. Luvut mm. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo93493.pdf
Riskeistä, niistä harvinaisistakin, saa puhua molempien synnytystapojen kohdalla, mutta jos pysyttäisiin faktoissa.
"- Seurantatutkimuksessa 27 prosentilla keisarileikatuista naisista esiintyi yksi tai useampi komplikaatio leikkauksen tai sen jälkeisen sairaalahoidon aikana, 10 prosentilla komplikaatio oli vakava, Pallasmaa kertoo."
https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Si…"Tutkimusten mukaan keisarileikkauksiin liittyy merkittävästi useammin äidin terveysongelmia kuin alatiesynnytyksiin, erityisesti vakavia komplikaatioita on enemmän. Keisarileikkaus ja alatiesynnytys eivät vaikutuksiltaan ja seuraamuksiltaan ole samanveroisia synnytystapoja, joista synnyttäjä voi valita mieluisamman."
"Synnytysrepeämät ovat erityisesti alatiesynnytyksiin liittyviä komplikaatioita. Vaikeita, ns. kolmannen ja neljännen asteen repeämiä esiintyy THL:n tilastojen mukaan Suomessa keskimäärin 1,1 %:lla synnyttäjistä. Tällaisessa repeämässä myös peräaukon sulkijalihas tai peräsuolen limakalvo vaurioituvat."
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-ai…Mutta toki sinä tiedä paremmin. Ei hyvää päivää...
Aivan, listasin aivan samoja faktoja kuin sinäkin. En tiedä kirjoititko sinä tuon viestin mihin viittasin, mutta siinä oli vääristelyä tietoa. Minä ja sinä tarjosimme lääkäreiden ja alan tutkijoiden faktoja.
Jos keskustelutaitosi rajoittuu copypasteamiseen ja kanssakirjoittelijan solvaamiseen, niin mene itseesi.
Etkö osaa lukea? 27% saa sektion jälkeen komplikaatioita, 10% VAKAVIA KOMPLIKAATIOITA. Onko sinusta 1,1% = 10%? Toiseksi väität ettei repeämien luokkaa tilastoida, ja THL tilastoi näitä eli olet väärässä ja puhut p*skaa.
Onko tilastoitu missään kuinka monessa näissä on ensin yritetty alatiesynnytystä? Sekin nimittäin vaikuttaa sektion vaurioihin. Väsymyksestä ja ponnistuksesta puolikuollut äiti joka kärrätään sektioon on takuulla otollisempaa maaperää komplikaatioille kuin äiti joka tulee hyvässä voinnissa suunniteltuun sektioon. Onko tilastoitu kuinka moni näistä sektioista on tehty äideille jotka ovat olleet alunperinkin niin huonokuntoisia että komplikaatiot on tiedetty etukäteen? Tai niitä olisi tullut alatiesynnytyksessäkin?
No totta ihmeessä on tilastoitu. Monessa maassa ja monet vuodet. Meinaatko, että kukaan ei ole ennen av-mammoja keksinyt pohtia synnytystapojen turvallisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno homma kun sektion mahdolliset komplikaatiot kuitataan sillä että "harvinaista" mutta tällainen pillun kokonaan tuhoutuminen ja tunnon puuttuminen koetaan lähes 100% riskiksi. Tiedoksi vain niin tuollaiset totaalirepeämiset ovat hyvin harvinaisia, harvinaisempaa kuin esim. Sektioiden haavatulehdukset. Epäilisin että melko lailla samaa luokkaa kun vaikka vakavat sektiokomplikaatiot kuten kohdunpoisto. Mutta tilastotkin on valjastettu vain oman agendan ajamiseen, sama se vaikka niiden esiintuominen ja tulkinta on epärehellistä.
Sitten säälittää todella tämä yksi jolla on ihan vaivana runsas arpeutuminen mutta ei välitä kuin ulkonäöllisistä asioista. Alapäässä arpeutuminen näyttää ikävältä, mutta kiinnikkeinen ja arpeutunut kohtu ei ehkä näytä ulospäin pahalta vaan tuntuu sitäkin enemmän. Tämän vertaa tämä ihminen ei ole tullut selvittäneeksi asiaa, mutta ehkä kipujen kanssa eläminen on mukavaa vaikka se estääkään yhdynnät: onhan ainakin kaunis pillu!
Jotenkin suloista että puhut epärehellisyydestä kun itse puhut erilaisista komplikaatioita ja vääristelet lukuja.
Tässä faktalukuja riskeistä: diagnosoituja (huom. diagnosoituja, ei sisällä piileviä) alatiesynnytyksen jälkeisiä sulkijalihasrepeämiä on n. 1-2 % riippuen vuodesta, sektiosta johtuva kohdunpoisto 0,3 % ja sektion haavatulehduksia 4-7 %.
Eli ei, kyllä sen sinun mainitsema "totaalirepeäminen" on yleisempää kuin sektiosta johtuva kohdunpoisto. Vakavia sektiokomplikaatioita on myös kirurgiset rakko- ja virtsanjohdinvaurioita, joiden esiintyvyys on 0,4 %. Luku on vieläkin pienempi kuin "totaalirepeämisen" riski. Luvut mm. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo93493.pdf
Riskeistä, niistä harvinaisistakin, saa puhua molempien synnytystapojen kohdalla, mutta jos pysyttäisiin faktoissa.
"- Seurantatutkimuksessa 27 prosentilla keisarileikatuista naisista esiintyi yksi tai useampi komplikaatio leikkauksen tai sen jälkeisen sairaalahoidon aikana, 10 prosentilla komplikaatio oli vakava, Pallasmaa kertoo."
https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Si…"Tutkimusten mukaan keisarileikkauksiin liittyy merkittävästi useammin äidin terveysongelmia kuin alatiesynnytyksiin, erityisesti vakavia komplikaatioita on enemmän. Keisarileikkaus ja alatiesynnytys eivät vaikutuksiltaan ja seuraamuksiltaan ole samanveroisia synnytystapoja, joista synnyttäjä voi valita mieluisamman."
"Synnytysrepeämät ovat erityisesti alatiesynnytyksiin liittyviä komplikaatioita. Vaikeita, ns. kolmannen ja neljännen asteen repeämiä esiintyy THL:n tilastojen mukaan Suomessa keskimäärin 1,1 %:lla synnyttäjistä. Tällaisessa repeämässä myös peräaukon sulkijalihas tai peräsuolen limakalvo vaurioituvat."
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-ai…Mutta toki sinä tiedä paremmin. Ei hyvää päivää...
Aivan, listasin aivan samoja faktoja kuin sinäkin. En tiedä kirjoititko sinä tuon viestin mihin viittasin, mutta siinä oli vääristelyä tietoa. Minä ja sinä tarjosimme lääkäreiden ja alan tutkijoiden faktoja.
Jos keskustelutaitosi rajoittuu copypasteamiseen ja kanssakirjoittelijan solvaamiseen, niin mene itseesi.
Etkö osaa lukea? 27% saa sektion jälkeen komplikaatioita, 10% VAKAVIA KOMPLIKAATIOITA. Onko sinusta 1,1% = 10%? Toiseksi väität ettei repeämien luokkaa tilastoida, ja THL tilastoi näitä eli olet väärässä ja puhut p*skaa.
Ensiksi: ÄLÄ HUUDA. Ei ole mitään syytä käyttää caps lockia.
Toiseksi, en ole kertaakaan väittänyt ettei THL tilastoisi 3. ja 4. asteen (eli sulkijalihaksen osittaista tai totaali) repeämisiä. Kirjoitin (jos ymmärrät lukemaasi), että niitä diagnosoidaan 1-2 % vuositasolla, tähän päälle tulevat vielä diagnosoimattomat, eli piilevät sulkijalihasvauriot.
Kolmanneksi: olen tutustunut viittaamaasi Pallasmaan väitöskirjaan (toisin kuin näköjään sinä), enkä vain copypastea uutislinkkejä tänne. Vakavia komplikaatioita oli n. 10 %, näihin tähän luetaan esimerkiksi 1,5 litran verenhukka ja verensiirto jotka muodostivatkin suurimman osan näistä vakavista komplikaatioista. Erilaiset vaikeat komplikaatiot kuten mm. kohdunpoisto (missä puhuttiin ensimmäisessä kommentissa), elinvauriot, sepsis jne. muodostivat alle 3,5 % kaikissa sektioissa, näiden vaikeiden komplikaatioiden esiintyvyyttä ei eritelty eri leikkausmuodoissa (hätä, kiireellinen tai suunniteltu).
Neljä, niin kuin sanoin jo ensimmäisessä kommentissani: korjasin virheellistä tietoa ja virheellisiä lukuja. Minä en ottanut kantaa sektio vs. alatie -keskusteluun, vaan tarjosin faktoja ja lukuja sekä totesin että kannattaa keskustella realistisesti riskeistä eikä kaunistella kumpaakaan tapaan liittyviä riskejä.
Sinä et halua kaunistella kumpaankaan tapaan liittyviä riskejä, mutta vain alatien kohdalla olet huolissasi mahdollisista diagnosoimattomista haitoista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno homma kun sektion mahdolliset komplikaatiot kuitataan sillä että "harvinaista" mutta tällainen pillun kokonaan tuhoutuminen ja tunnon puuttuminen koetaan lähes 100% riskiksi. Tiedoksi vain niin tuollaiset totaalirepeämiset ovat hyvin harvinaisia, harvinaisempaa kuin esim. Sektioiden haavatulehdukset. Epäilisin että melko lailla samaa luokkaa kun vaikka vakavat sektiokomplikaatiot kuten kohdunpoisto. Mutta tilastotkin on valjastettu vain oman agendan ajamiseen, sama se vaikka niiden esiintuominen ja tulkinta on epärehellistä.
Sitten säälittää todella tämä yksi jolla on ihan vaivana runsas arpeutuminen mutta ei välitä kuin ulkonäöllisistä asioista. Alapäässä arpeutuminen näyttää ikävältä, mutta kiinnikkeinen ja arpeutunut kohtu ei ehkä näytä ulospäin pahalta vaan tuntuu sitäkin enemmän. Tämän vertaa tämä ihminen ei ole tullut selvittäneeksi asiaa, mutta ehkä kipujen kanssa eläminen on mukavaa vaikka se estääkään yhdynnät: onhan ainakin kaunis pillu!
Jotenkin suloista että puhut epärehellisyydestä kun itse puhut erilaisista komplikaatioita ja vääristelet lukuja.
Tässä faktalukuja riskeistä: diagnosoituja (huom. diagnosoituja, ei sisällä piileviä) alatiesynnytyksen jälkeisiä sulkijalihasrepeämiä on n. 1-2 % riippuen vuodesta, sektiosta johtuva kohdunpoisto 0,3 % ja sektion haavatulehduksia 4-7 %.
Eli ei, kyllä sen sinun mainitsema "totaalirepeäminen" on yleisempää kuin sektiosta johtuva kohdunpoisto. Vakavia sektiokomplikaatioita on myös kirurgiset rakko- ja virtsanjohdinvaurioita, joiden esiintyvyys on 0,4 %. Luku on vieläkin pienempi kuin "totaalirepeämisen" riski. Luvut mm. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo93493.pdf
Riskeistä, niistä harvinaisistakin, saa puhua molempien synnytystapojen kohdalla, mutta jos pysyttäisiin faktoissa.
"- Seurantatutkimuksessa 27 prosentilla keisarileikatuista naisista esiintyi yksi tai useampi komplikaatio leikkauksen tai sen jälkeisen sairaalahoidon aikana, 10 prosentilla komplikaatio oli vakava, Pallasmaa kertoo."
https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Si…"Tutkimusten mukaan keisarileikkauksiin liittyy merkittävästi useammin äidin terveysongelmia kuin alatiesynnytyksiin, erityisesti vakavia komplikaatioita on enemmän. Keisarileikkaus ja alatiesynnytys eivät vaikutuksiltaan ja seuraamuksiltaan ole samanveroisia synnytystapoja, joista synnyttäjä voi valita mieluisamman."
"Synnytysrepeämät ovat erityisesti alatiesynnytyksiin liittyviä komplikaatioita. Vaikeita, ns. kolmannen ja neljännen asteen repeämiä esiintyy THL:n tilastojen mukaan Suomessa keskimäärin 1,1 %:lla synnyttäjistä. Tällaisessa repeämässä myös peräaukon sulkijalihas tai peräsuolen limakalvo vaurioituvat."
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-ai…Mutta toki sinä tiedä paremmin. Ei hyvää päivää...
Aivan, listasin aivan samoja faktoja kuin sinäkin. En tiedä kirjoititko sinä tuon viestin mihin viittasin, mutta siinä oli vääristelyä tietoa. Minä ja sinä tarjosimme lääkäreiden ja alan tutkijoiden faktoja.
Jos keskustelutaitosi rajoittuu copypasteamiseen ja kanssakirjoittelijan solvaamiseen, niin mene itseesi.
Etkö osaa lukea? 27% saa sektion jälkeen komplikaatioita, 10% VAKAVIA KOMPLIKAATIOITA. Onko sinusta 1,1% = 10%? Toiseksi väität ettei repeämien luokkaa tilastoida, ja THL tilastoi näitä eli olet väärässä ja puhut p*skaa.
Ensiksi: ÄLÄ HUUDA. Ei ole mitään syytä käyttää caps lockia.
Toiseksi, en ole kertaakaan väittänyt ettei THL tilastoisi 3. ja 4. asteen (eli sulkijalihaksen osittaista tai totaali) repeämisiä. Kirjoitin (jos ymmärrät lukemaasi), että niitä diagnosoidaan 1-2 % vuositasolla, tähän päälle tulevat vielä diagnosoimattomat, eli piilevät sulkijalihasvauriot.
Kolmanneksi: olen tutustunut viittaamaasi Pallasmaan väitöskirjaan (toisin kuin näköjään sinä), enkä vain copypastea uutislinkkejä tänne. Vakavia komplikaatioita oli n. 10 %, näihin tähän luetaan esimerkiksi 1,5 litran verenhukka ja verensiirto jotka muodostivatkin suurimman osan näistä vakavista komplikaatioista. Erilaiset vaikeat komplikaatiot kuten mm. kohdunpoisto (missä puhuttiin ensimmäisessä kommentissa), elinvauriot, sepsis jne. muodostivat alle 3,5 % kaikissa sektioissa, näiden vaikeiden komplikaatioiden esiintyvyyttä ei eritelty eri leikkausmuodoissa (hätä, kiireellinen tai suunniteltu).
Neljä, niin kuin sanoin jo ensimmäisessä kommentissani: korjasin virheellistä tietoa ja virheellisiä lukuja. Minä en ottanut kantaa sektio vs. alatie -keskusteluun, vaan tarjosin faktoja ja lukuja sekä totesin että kannattaa keskustella realistisesti riskeistä eikä kaunistella kumpaakaan tapaan liittyviä riskejä.
Sinä et halua kaunistella kumpaankaan tapaan liittyviä riskejä, mutta vain alatien kohdalla olet huolissasi mahdollisista diagnosoimattomista haitoista...
Se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että joku otti ensin tämän repeämisasian esille. Jos sektion riskit luetellaan että "10 % liittyy vaikea komplikaatio" niin otin siihenkin vain kantaa kun joku oli niin kirjoittanut. Toki alatiesynnytykseen liittyy myös osiltaan samoja komplikaatioita, kuten suuri verenhukka, niin kuin sektioonkin, mutta toki harvinaisempana. Sitä taa kukaan ei esimerkiksi ottanut esille niin itse en esimerkiksi sitä kommentoinut aikasemmin ollenkaan.
Sektio on toki myös leikkaus, jonka vuoksi siihen on keksimäärin vaikeampi jäädä diagnosoimattia haittoja, koska jos jokin menee pieleen, se on helpompi todeta. Ihan asiallista ja faktapitoista keskustelua yritin käydä.
Väität, että viilto vatsalihasten poikki ei vaikuta vatsalihaksiin? "LOL", sinua lainatakseni.