Lue keskustelun säännöt.
"Turhia" asioita, jotka muistat vuosien takaa?
Onko teille sattunut sellaisia tavallisia tilanteita, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten, kenties lapsuudessanne, mutta jostain syystä muistatte ne vieläkin yllättävän hyvin? Eli tilanne ei ole ollut mitenkään kummoinen, ei surullinen tai iloinen, vaan aika arkinen ja vähäpätöinen. Ei ollenkaan sellainen asia, jonka voisi kuvitella jäävän pysyvästi muistiin.
Itse muistan, kun lapsena utelin kodinhoitajalta hänen palkkaansa eikä se vastannut siihen mitään.
Muistan kun 4-vuotiaana yritin kiivetä vauvanvaunuun sillä tekosyyllä, että olen muka palannut takaisin 3-vuotiaaksi. (Sitä en muista, miksi tämä oli mielestäni hyvä perustelu.)
Tylsimmät muistonne?
Kommentit (2090)
Muistan, kun minulle kerrottiin, että joku oli antanut kolmelle kissanpennulle nimeksi Tupu, Hupu ja Lupu ja joku toinen kahdelle kissanpennulle Miina ja Manu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan monen ala-asteen luokkakaverini syntymäpäivän vieläkin, vaikka niistä vuosista on 41-47 vuotta aikaa. Esim. lokakuun puolessavälissä muistan, että jaahas, tänään on Juhalla synttärit, huomenna Jaanalla ja ylihuomenna Vesalla. Nykyisin tulee sen jälkeen jo mietittyä, vieläkö kaikki mahtavat olla hengissä...
Hansuliini kirjoitti:
Turhin muisto on varmaan se, että 7.-luokan fyssanmaikka Hongisto poltti vuonna 1986 Bonustupakkaa piipussa. En oo tehnyt sillä tiedolla ikinä mitään.
Varhaisin muisto on kotimatkasta kitarisaleikkauksen jälkeen, kun äiti moitti mun kummitädin ajotapaa, niin sanoin äidille, että anna Irkun ajaa ja sit menin nallen kanssa takapenkille pötkölleen. Nalle oli melkein yhtä iso, kuin mä (Vähän päälle 2-vuotias olin) ja sillä oli toisena silmänä nahkanappi, jonka äiti oli ommellut.
Seuraava muisto on siitä, kun me asuttiin kerrostalossa ja siellä oli rappukäytävän kaiteen välitangot vähän vääntyneet ja työnsin pääni niiden välistä ennen, kuin kukaan kerkesi reagoimaan ja jäin korvistani jumiin. Mun sisko rauhoitteli mua sillä aikaa, kun äiti haki talonmiehen vääntämään niitä tankoja erilleen. Mulla oli harmaa villatakki ja punaiset sukkikset ja valkoiset kesäkengät, joita tuijottelin siinä ansassa ollessani. Kyseisestä paikasta muutettiin pois kesäkuussa -75 ja olin silloin 2,5-vuotta eli oon ollut sitä nuorempi.
Noi oli sellaisia välähdyksen kaltaisia muistoja, mutta sieltä kesäkuulta -75 muistan kutakuinkin sen koko muuttopäivän. En muista sitä asuntoa, josta muutettiin, mutta muistot alkaa siitä, kun istuin sen samaisen aiemmin mainitun nallen kanssa siellä uusessa osoitteessa tyhjässä kämpässä keittiössä lattialla ja nojasin jääkaappi-pakastimen oveen ja sit äiti juoksee ikkunaan ja huutaa siskoille, että muuttoauto tuli ja siitä muistan tyyliin koko päivän tapahtumat.
Sen jälkeen on lukuisia muistoja. Joka tapauksessa kyllä ihminen voi muistaa alle kolme vuotiaana tapahtuneita asioista, mutta en mä kyllä ihan siihen usko, että oman syntymänsä tai vauva-ajan muistaa.
Muutoin tää on ollut kyllä tosi kiva ketju lukea.
Hmmm. Minulla on muisto, jota olen usein ihmetellyt, muistanko sen ihan oikeasti, koska olin niin nuori silloin:
Euroviisut vuonna 1967. Istun äidin sylissä ja katselen euroviisuja ja tykkään yhdestä kappaleesta, joka sitten voittikin koko skaban. Sanon sitä ääneen omppolauluksi, koska sen musiikillinen sovitus kuulostaa korvissani "omp-omp-omp" (Sandie Shaw - Puppet On A String
). Hypähtelen istualtani äidin sylissä ja olen innostunut. Olen syntynyt marraskuussa 1965, joten olin tuohon aikaan n. puolitoistavuotias. Voinko muistaa tuon kyseiseltä ajalta, vai olenko nähnyt ja kuullut kappaleen myöhemmin samanlaisessa tilanteessa tv:n ääressä äidin sylissä istuen? Joka tapauksessa muistikuva on vahva ja kappale on kyseinen Puppet On A String.Kun mummo istui kädet puuskassa kotikerrostalonsa penkillä kesäpäivänä, käden alaosa muistutti ihan ranskanleipää muodoltaan. Katselin mummoani ja toista vanhempaa naista ja hänen käsiään, mietin miten jännä on, että molemmilla rinnat jäävät sopivasti ranskanleipien väliin, kun pitävät kätensä puuskassa.
Aina ruoka mielessä. :D
tai siis "ranskanleivät" oli rintojen alla, mutta käsineliön välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoulukaverini kysyi minulta, minkä ikäinen äitini on. Vastasin, että 24. Hän tuumasi, että aika nuori, minä ajattelin, että ei äiti minusta kyllä erityisen nuori ole. Kun olin jo vähän isompi, sananvaihto palautui mieleeni ja tajusin sanoneeni väärin, ei äiti ollut ollut 24, vaan 42. Ei liene yllätys, että en edelleenkään ole hyvä numeroiden kanssa.
Esikoulussa oli ruoka-aika. Janne niminen poika sai taas hepulin, kun ei halunnut syödä porkkanaraastetta. Juoksi käytävään naama kirkkaanpunaisena huutaen ja hoitaja lähti perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taloyhtiön roskiksessa oli keltainen roska-autofirman mainostarra, jossa luki:”Jäte-Eeron roskis tässä, ympäristön siistinnässä!” Ja puhelinnumero alla, alkoi suuntanumerolla 955.
Tämä joskus 80- luvun alussa.
Esikoulussa 80-luvun puolivälissä laulettiin Leipuri Hiiva -laulua ja kohdassa jossa olisi pitänyt laulaa ”näen piipusta kun savu kohoaa”, lauloin ”näen piipusta kun PIERU kohoaa” :). Opettaja käski minun mennä käytävälle häpeämään. En tajua mistä tuo tuli mieleeni, olin normaalisti hiljainen ja kiltti lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuusnepan pelimusiikit pärähtää joskus mielessä soimaan, tuli meinaan pelattua ahkerasti silloin joskus :)
Vierailija kirjoitti:
Esikoulussa 80-luvun puolivälissä laulettiin Leipuri Hiiva -laulua ja kohdassa jossa olisi pitänyt laulaa ”näen piipusta kun savu kohoaa”, lauloin ”näen piipusta kun PIERU kohoaa” :). Opettaja käski minun mennä käytävälle häpeämään. En tajua mistä tuo tuli mieleeni, olin normaalisti hiljainen ja kiltti lapsi.
Me laulettiin "näin pil**sta kun savu kohoaa", tosin opettaja ei kuullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan, kuinka joskus 4-5 vanhana tuli pelattua The Goonies peliä commodore kuusneljällä ja sen ahaa-elämyksen, kun ymmärsi miten ensimmäisen kentän pääsee läpi. Muitakin pelejä muistan mitä tuli pelattua. Tästä on aikaa 26-27 vuotta. Muistan sellasenkin tilanteen, että serkun kanssa leikittiin kuulan työntöä isolla kivellä ja rikottiin maantasalla oleva kellarin ikkuna. En muista jäätiinkö kiinni siitä mutta edelleen hävettää tuo tilanne vaikka siitäkin on kulunu jo 24 vuotta.
Nykyään on hyvä jos muistaa yhtään mitä on tehnyt 2 viikkoa sitten.
Inessä, elasta, illaan
adella, ablalta, allalle on jäänyt yläasteen äikän tunnilta mieleen.
Muistan myös ekan päiväni päiväkodissa. Päiväuniaika oli alkamassa, ja lapset olivat vaihtamassa vaatteita eteisessä. En tiennyt miten tulisi toimia, joten otin vieressä olevasta nuoremmasta tytöstä mallia. Hän otti päällihousut pois, ja meni makuusalia kohti pikkuhousuissa ja paidassa. Menin omaan makuusaliin samanlaisessa vaatetuksessa, ja huomasin että nuorempi tyttö oli mennyt pienten ryhmän makuusaliin, ja oman ryhmäni kaikilla muilla lapsilla oli housut jalassa, paitsi minulla. Yritin olla huomaamaton kun nolotti niin paljon, silti viereisen sängyn tyttö nauroi minulle. Itketti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kuinka ihailin varmaan n.4 vuotiaana vaatekaupassa naisten uimapuvun kauniita raitoja ( joatin pinkkiä, turkoosia ja lilaa) ja ihanan tuuheaa kangasruusua tai mikä kukka siinä lantion kohdalla olikaa.
Myös jotakuinkin tuon ikäisenä kävin usein aamuisin ensimmäisenä heränneenä jääkaapilla, otin aamupalajuustoviipaleen ja menin ruokapöydän alle sitä syömään :D
Juustot maistuu edelleen... :D aamupalaa on melkein aina kaapissa.
Oltiin äidin kanssa matkalla muskarista kotiin, minä istuin potkurin kyydissä ja äiti potki vauhtia pimeällä kadulla. Havahduin yhtäkkiä maasta vähän matkan päässä samalla kadulla kun äiti herätti - olin nukahtanut kyytiin niin sikeästi ettei äiti saanut minua toppavaatteissani nostettua. :D Jotenkin muistan vieläkin sen hämmennyksen kun yhtäkkiä makasinkin maassa.
Muistan kuinka tarhassa eräs poika pussasi kaikkia tyttöjä paitsi minua. Itse olin kovin ihastunut tähän poikaan. Lopulta kai sainkin pusun, mutta poika rikkoi tahallaan tai vahingossa lelupäivänä nukkeni :( se oli sitten siinä.
Muistan
Loreal, koska olet sen arvoinen:)
Ja Linna Shampoon pesee ilman kyyneleitä ja tämän sen takia, koska mielestäni se jos mikä ärsytti silmiä.
Jos vieras kyytiä tarjoaa ja autoonsa sinua houkuttaa, älä kallista korvaa vaan jalan jatka, vaikka kotiin olisi pitkä matka. Kirjasta "Toimi näin oikein päin".
Olimme liftanneet parin kaverin kanssa kaupunkiin (teineinä), ja yöllä sitten sieltä oltiin lähdössä liftaamaan kotiin. Käveltiin pikatietä kohti ja ylitettiin joku korkea verkkoaita, minulta repesi kiivetessä iso suikale farkuista suoraan takapuolen kohdalta alaspäin.