"Turhia" asioita, jotka muistat vuosien takaa?
Onko teille sattunut sellaisia tavallisia tilanteita, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten, kenties lapsuudessanne, mutta jostain syystä muistatte ne vieläkin yllättävän hyvin? Eli tilanne ei ole ollut mitenkään kummoinen, ei surullinen tai iloinen, vaan aika arkinen ja vähäpätöinen. Ei ollenkaan sellainen asia, jonka voisi kuvitella jäävän pysyvästi muistiin.
Itse muistan, kun lapsena utelin kodinhoitajalta hänen palkkaansa eikä se vastannut siihen mitään.
Muistan kun 4-vuotiaana yritin kiivetä vauvanvaunuun sillä tekosyyllä, että olen muka palannut takaisin 3-vuotiaaksi. (Sitä en muista, miksi tämä oli mielestäni hyvä perustelu.)
Tylsimmät muistonne?
Kommentit (2086)
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä novellissa nainen mankui, että "mä ainakin haluun makkaraa". Tämä jostain 1970-luvulta.
Tää on Zacharias Topeliuksen sadusta nimeltä Lintu Sininen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ei oo tylsä mutta muistan Onni ja Enni-aapisen kaikki kirjainlaulut.
"Hiirellä on aakkoset, kaikki hauskat kirjaimet, on abcdefg..."
Aivan mahatavaa:D:DToi oli se ankea punakantinen aapinen, jossa oli vesiväripiirroksia kahdesta ylipainoisesta nallesta (?). Osasin lukea kun aloitin koulun, ja mietin, miksi aapisessa on niin vähän tekstiä.
Huippukohta oli joku sellainen aapisen tsemppausruno, joka loppui ".. älä pilaa päivää epäilyllä, sillä lukemaan opit _____". Yksi vähän hitaalla käynyt tyttö mietti viimeistä sanaa varmaan minuutin.
Mikä se vika sana on?
se sana on kyllä
No se nyt ei sovi tuohon millään _mitalla_ (sic!)
Ko. tyttö ei todellakaan käynyt hitaalla; sillä oli rytmitajua.
Muistan kun joskus kylvin saunailtana vaaleanpunaisessa kylpyammeessa ja käytin jotain harjaa tms airona ja leikin olevani soutuveneessä. :D
Veljen kanssa myös leikittiin rantalomaa saunan jälkeen ja makoiltiin pyyhkeillä telkkarin edessä sateenvarjot aurinkovarjoina ja juotiin smurffi-limsaa joka oli sinistä tai vihreää.
Yhtenä kesäiltana oltiin perheen kanssa takapihalla kasvimaan luona ja mummi oli kylässä ja päätin yhtäkkiä pyllistää mummille. Muistan sen jekkuilun ja uhmakkuuden tunteen ja sitten häpeän siitä mitä törkeää tulikin tehtyä. Sain toruja ja kilttinä lapsena häpesin suuresti. :D
Muistan kun katsottiin perheen kanssa Matkapassi-ohjelmaa ja siellä haastateltiin jotain humalaista miestä jolta kysyttiin mistä se on ja se huusi kännisesti: LAPPPEENRHANNASTA! Se jäi lentäväksi lauseeksi meidän perheessä.
Muistan kun pelkäsin äänekästä enoani ja kun kuulin sen olevan tulossa kylään, menin makuuhuoneeseen piiloon.
Aloitettiin naapurin Jennin kanssa eskari. Ei oltu kumpikaan oltu edeltävästi päiväkodissa niin kaikki oli uutta. Oli joku esittäytymiskierros niin Jenni kertoi että hänen syntymäpäivänsä on lokakuun seitsemäs päivä. Itse en sen ikäisenä vielä tajunnut mistään päivämääristä mitään. Nykyään jos 7.10. syystä tai toisesta mainitaan, kuulen sen aina naapurin 5-vuotiaan Jennin äänellä ja muistan että kyseessä on hänen syntymäpäivänsä. Turha varmaan mainitakaan, ettei olla nykyään edes facebook-kavereita, joten en tee tällä tiedolla mitään.
Hirveä haloo liikunnan tai jonkun harrastuksen harrastamisesta työn ja lastenhoidon lisäksi kun oli jo valmiiksi puhki. Olit jotenkin epätäydellinen ja ulkopuolinen kummajainen jos et harrastanut kuin muutkin ja mahtunut muottiin.
Nuorempana harrastin showtanssia paikallisella liikuntahallilla. Muistan tuon hallin silloisen ovikoodin edelleen näin 14 vuotta myöhemmin: 1340#.
Muistan samoilta ajoilta myös erään nettituttavani puhelinnumeron edelleen ulkoa. Se on yksi niistä ainoasta viidestä puhelinnumerosta, jotka muistan ulkoa. Opettelin sen siltä varalta, että tunnistan numeron jos hän vielä vuosienkin jälkeen yrittäisi tavoittaa minua.
Vierailija kirjoitti:
Muistan Pikku Kakkosen postilokero-osoitteen. Tiedolla ei ole vielä ollut käyttöä.
Pikkukakkosen posti, Postilokero 347 33101 Tampere 10! Tuo on jäänyt varmaan monelle mieleen:)
"Ajoitte kilometrin bussikaistaa ja kolmesti päin punaisia. Pysäytettäessä autonne oli katsastamaton, eikä teillä ollut ajokorttia. Vannotteko, ettette enää ikinä hölmöile?"
"Vannon."
"Jos sanani syön, niin mörökölli minut vieköön?"
Oliko tää Saludon mainos?
Meille ei koskaan tilattu mitään nuorisolehtiä (olivat äitini mielestä lähes syntiä), mutta kerran meille oli joku sisaruksista ostanut Suosikin, jos oikein muistan. Siinä oli kuva hymyilevästä Julia Robertsista, ja teksti: "Heli-keiju nauraa jälleen"
Muistan tämän fraasin aina, kun näen Julia Robertsin naaman jossain.
1970-luvulla alta kymmenen vanhana kävin kioskilla ostamassa isälle Gold Dollar -savukkeita. Isä odotti autossa.
Olin pieni, ehkä 4-vuotias tai 5-vuotias. Pelkäsin mun isää ja kerroin sen äidille. Toivoin että äiti olisi sanonut sen isälle. Jouduin kuitenkin sanomaan se isälle itse, ihmettelin että miksei äiti auttanut mua...
Sami Sykön faijalla oli oranssi Opel Ascona 1980. Asuivat naapuritalossa. Lähiympäristön lapset leikkivät porukalla intiaaneja metsässä. Oli oikeasti pelottavan näköistä, kun lähimetsässä tuli vastaan kymmenen nuoren ryhmä jolla oli sulkapäähine ja astalo tai jouskari.
Muistan tosi turhan mainoksen 80-luvun alulta , wc-paperi Embo, sitä hoettiin koulun välitunnilla. Embo embo !!!
Joskus Heikoimmassa lenkissä kilpailija vastasi kysymykseen, vaikka kierros oli päättynyt ja Kirsi Salo sanoi: Aika päättyi. Tämän jälkeen hän sanoi: Aika päättyi. Onko sinulla noin huono kuulo?
Ensimmäinen matkapuhelimeni maksoi 1990 mk.
Muistan yhä ensimmäisen kirjastokorttini ja sen lainaajanumeron, vaikka aikaa tuosta on kulunut jo yli 50 vuotta.
Silloin kirjastostamme lainattiin kirjoja ilmoittamalla tiskillä vain kortin numero, kortin ei välttämättä tarvinnut olla edes mukana.
Tuoreimmat klementiinit ja appelsiinit tulevat Espanjasta, sillä niiden matka kestää vain neljä päivää.
Buster-kerhon jäsennumeroni oli 7068.
Aseeni sarjanumero oli 269527. Sako vm. 1973 vanhemmanmallisella kädensijalla. Eihän tästä ole kuin 35 vuotta aikaa. Alikersantti (jonka kasvot, mutta sukunimeä en enää muista) kertoi, että sarjanumero pitää ehdottomasti muistaa.
se sana on kyllä