Mikä on ollut paras ruoka, jota olet syönyt IKINÄ?
Siis paras ateria?
Minulla on seuraava.
Vuosientakainen miesystäväni kokkasi kerran sellaisen aterian, että oksat pois. Olin tullut toisesta kaupungista valintakokeista junalla. Uupumus ja apeahko mieli vaivasivat minua. Oli toukokuinen ilta.
Kun saavuin hänen kotiinsa, näin hänen kattaneen pöydän ja sytyttäneen kynttilän. Ruoaksi oli alkusalaatin jälkeen voissa paistettu kuhafilee limemehulla höystettynä, perunasose ja rennoiksi kuullotetut kevätsipuli- ja purjorenkaat. Juomaksi oli vesi ja viileä, puolikuiva valkoviini.
Se on ollut ainut kerta, kun olen itkenyt ilosta ruokaa syödessäni.
Mikäs teillä?
Kommentit (646)
Hienoissa ravintoloissa on tullut kyllä käytyä, mutta savustetut isot ahvenet maistuvat kuumana oikein makeilta. Ehkä kesän ensimmäiset uudet perunat ja silli muiden tykötarpeiden kera maistuvat hyviltä.
Vierailija kirjoitti:
Äidin tekemä savulihakeitto. Ennen kauppahallista sai ostaa savuluita, jotka keitettiin ja perattiin. Keitto keitettiin pernoista, puuroriisistä ja lihasta. Ai, että... Enää en ole savuluita nähnyt missään.
Pernoista? Aika erikoista. Minkä eläimen perna oli kyseessä, ja onko niitä saatavilla muualta kuin teurastamoista suoraan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isän kanssa vietettiin lapsuuteni yksi kesä mökillä, äiti erikoistui sinä vuonna eikä päässyt useinkaan mukaan joten oltiin paljon kahden. Jostain syystä tämä mökillä syöty ateria on lapsuuteni ihanin ruokamuisto:
Isä oli nostanut juuri järvestä kuhan. Nostettiin yhdessä perunamaasta uusia perunoita, otettiin myös tilliä ja sipulia. Minä sain pestä perunat pienessä ämpärissä. Olivat lopulta valkoisia kuin kananmunat. Keitettiin ne perunat hyvin suolatussa tillivedessä. Isä paistoi kuhafileet rautaisessa pannussa isossa voimäärässä. Pienessä kasarissa oli voisulassa pehmenemässä oman maan kevätsipulia. Siihen kaadettiin vielä paksua kermaa sekaan. Sipulivoikerma-seos kaadettiin perunoiden päälle ja syötiin kuhan kanssa. Muistan, että ruoka oli niin hyvää että teki mieli livertää onnesta.
Mikään ei ole sen jälkeen maistunut yhtä ihanalta, enkä itsekään ole onnistunut saamaan juuri samaa makuelämystä aikaiseksi, vaikka olen tehnyt täsmälleen samalla ohjeella.
osunut ehkä suulle huono päivä? Paistettu kuha on herkkua, samoin turska, jolle täällä kuulee usein naurettavan, mutta luultavasti eivät ole edes maistaneet. Turska taitaa itse asiassa olla niin himoittua, ettei sitä tunnu jättimäisestä pyyntiteollisuudesta huolimatta suuria määriä riittää sisämaihin?
Taitavat portugalilaiset ostaa kaiken liikenevän turskan, onhan se heidän kansalliskalansa, vaikka sitä ei omilta aluevesiltä saakaan.
Streetfood Jerusalemissa, eräs pitaleipä (kosher, vegaani).
Ystävän ystävien tarjoama lounas New Yorkissa.
Nämä syötyäni harkitsin muuttavani Jerusalemiin/New Yorkiin💙💛🧡❤
Kreikkalaisessa pikkukaupungin ravintolassa _vadillinen_ hiiligrillattuja tuoreita katkarapuja. Eikä edes ollut kallis annos.
Abidjanissa, Norsunluurannikolla, avokadomousse katkaravuilla. Eikä tullut edes vatsatautia!
Perunasose ja jauhelihakastike 3-vuotiaana päivähoidossa. Se oli varmaan ensimmäinen hieno makukokemus, saatoin tietty olla nälkäinenkin, mutta muistoihin jäi vahvasti.
Pienen italialaisravintolan friteerattu mustekala paahdetuilla kapriksilla ja valkosipulidipillä, ja itsetehty kermainen seafood chowder (mm. katkarapuja, lohta, mustekalaa)
Äitini tekemä muikkukukko juuri uunista otettuna aidon voin kanssa syötynä.
Tykkään Oskarin leikkeestä muussilla.
Tätini teki taivaallista juusto-parsakaalikeittoa. Pyysin oheen ja tein itse, tuli ihan valjua ja mitätöntä. Nyt täti on jo kuollut ja vei keiton salaisuuden hautaansa.
Vierailija kirjoitti:
Hesburgerin Kerroshampurilainen Ja RANSKALAISeT
Onko muita, joiden mielestä Hesen kerros on huonontunut pahasti viime vuosina?
Lapsuudestani 70-luvun Virossa on jäänyt pari muistoa. Olin ehkä kymmenen, kun sukulaiset veivät meitä mökilleen. Ministerienolla oli oikein oma autonkuljettaja - ja hän tarjosi meille banaaneja. Se oli jotakin niin sanoinkuvaamattoman hyvää - maku oli täysin uusi, makea ja raikas.
Saunan kiukaalla paistettu HK-sininen ja paksu kerros väkevää sinappia.
Pastaa, chiliä, valkosipulia ja oliiviöljyä (en muista italiankielistä nimeä) tallinnalaisessa Controventossa. Itku tuli kun oli niin hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Streetfood Jerusalemissa, eräs pitaleipä (kosher, vegaani).
Ystävän ystävien tarjoama lounas New Yorkissa.Nämä syötyäni harkitsin muuttavani Jerusalemiin/New Yorkiin💙💛🧡❤
Jaa että lounas oli parasta, mitä olet syönyt. Harvoin olen lukenut yhtä värikästä kuvausta. Ihan vesi herahti kielelle lukiessa. Mahtoi olla hyvää.
treffit kirjoitti:
Tuolla olen syonyt tahanastisen elamani aikana parasta ruokaa:
Toisaalta, tein eilen itse osso buccoa joka oli valurautapadassa neljan tunnin ajan uunissa niin mureaksi haudutettu, etta leikkaisin pihvista paloja lusikalla. Porkkana-tomaatti-valkoviinikastike oli redusoitunut juuri sopivaksi, ja tekemani perunamuusi oli juuri sopivan suolaista ja ihanasti aidon voin makuista.
Tanaan teen kermaista lohikeittoa ja ylijaaneesta perunamuusista perunarieskoja.
Miehen tekema sitruunainen katkarapu-pinaattipasta on niin ikaan niin herkullista, etta pitaa aina varoa ettei syo itseaan tukkoon. Puhumattakaan hanen itse marinoimasta ja grillaamasta sahramilampaasta.
Yleensa syodaan kotona sen verran laadukasta ja "alusta asti" tehtya ruokaa, etta jos ravintolasta meinaa saada parempia makuelamyksia, on pakko menna fine dining-paikkoihin. (Ei silla etta olisi mitaan ko. tyypin ravintoloita vastaan. :D)
Ravintolakuvassa näyttää olevan jonkun paistettu varvas ja kynsiä.
Mieleen on jäänyt italialaisen trattorian ruuat, olin siellä joskus aikoinaan abivuoden jälkeen töissä. Tästä on jo vuosikymmeniä, mutta muistan ne makuelämykset vieläkin.
Tää onkin hyvää! Pitäisi tehdä taas,kunhan saisi kunnon piimää - tai sitä juustoa. Täällä Irkuissa kun ei saa kumpaakaan. Tarjolla on vain jotakin kirnupiimän tapaista.