Miksette hankkiudu ylimääräisestä romppeesta eroon vaan haudotte niitä häkkivarastoissa, autotalleissa ja komeroissa?!
Tilaa ei ole kun putkitv vuodelta Seppo on kaapissa, sohvaryhmä autotallissa niin ettei auto mahdu ja häkkivarasto on täynnä, - et edes tiedä mitä, mutta sekaan ei sovi.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Meillä varastossa on hurjasti kaikkea turhaa ja miniä haluaa vimmalla siivota. Mehumaijan hän katsoi tarpeettomaksi, sitähän käytetään vain kerran vuodessa. Samoin tarpeettomia olivat kaikki lasiset hillopurkit, kaupasta kun kuulemma saa uusia (niin saa, rahalla, joten miksi en saisi säilöä Riihimäen Lasin vanhoihin purkkeihin?) ja suurin osa puutarhavälineistä (mistä hän olisi osannut ymmärtää, että puutarhanhoidossa erilaiset sakset ja leikkurit helpottavat työtä, vaikka parvekkeella riittää vähempikin). Haravia oli 3 kpl, yksi olisi miniän mielestä riittänyt, mutta kuka sitä nyt yksin haluaa haravoida? Ruohonleikkureita oli liikaa, koska yksi päältäajettava olisi riittänyt. Kynsisaksillako olisi pitänyt siistiä nurmikonrajat, kun trimmeri tulkittiin Konmarin ohjeiden mukaan tarpeettomaksi.
Tarpeettomia olivat myös riippumatto (käytössä vain kesällä, onko turhempaa kapistusta) ja saunapuiden kantamisessa käytettävä koppa. Kannattaa kuulemma tuoda kerralla sylissä vain se, mikä tarvitaan, eikä kanniskella koppakaupalla klapeja 100 m päästä. Vanha sadetakkini olisi pitänyt viedä roskiin (en ymmärrä, että miksi, vanha se on ja ruma kuin mikä, mutta pitää hyvin vettä ja on kätevä postinhakumatkoilla) eivätkä armoa saaneet kalossitkaan, jotka minusta ovat hyvin kätevät.
Valokuva-albumit olisi pitänyt kuvata kännykällä ja heittää kaikki yli sadan vuoden takaiset kuvat roskiin. Kun kuulemma eivät jouda taloa jälkeeni siivoamaan, joten parempi ottaa ne kuvat nyt, alkuperäiset lähtee roskiin kuitenkin.
Olen 52v eli en ihan kuolemaisillani vielä. Silti miniä tyhjentää jo nyt taloa kuin omaansa.
Sinähän vasta kynnysmatto olet jos annat miniä huseerata noin kodissasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillain on katsos niin paljon töitä ja kiirettä, että ei yksinkertaisesti ole aikaa perata romppeita ja myydä niitä kirpparilla ja kierrättää. Vapaa-aika on arvokasta ja silloin tehdään muita juttuja. Lomat menee yleensä reissussa.
Joskus olen myös tehnyt hyviä löytöjä vanhoista kätköistäni. Raskauksien jälkeen oon laihtunut 15 kiloa ja onneksi en ole heittänyt vanhoja vuosien takaisia vaatteitani pois, koska nyt ne on taas hyviä! Kalliiksi olisi tullut...
Mutta toisaalta olet oikeassa, meidän pitäisi perata tavaroita ja vähän on aloitettu, koska on tarkoitus muuttaa ens vuonna. Mutta. Se on meidän asia eikä kuulu sulle! :-)
Voi. Minä teenkin 4 kertaa vuodessa suuremman inventaarion tavaroiden suhteen, niin ei pääse paisumaan homma mahdottomaksi. Käytän näihin yleensä lomapäiviä. Tunneon mahtava kun tilaa on ja turha tavara on pois pyörimästä nurkista.
Kokeilisitte edes.Siis 4 kertaa vuodessa toteat, että olet 3 kk aikana ostanut ylimääräistä krääsää? Onko sulla ostomannia vai mikä?
Kuule - älä osta mitään turhaa! Ei tarvitse tehdä inventaariota ja laita lahjat samantien kiertoon.
Kuule, minulla on 2 alaikäistä kasta, joiden pieneksi jääneitä suksia, luistimia, rikkinäisiä uimapatjoja, puhkikulutettuja kumisaappaita, koulukirjoja, piirustuslehtiöitä, talvitakkeja ymym saa olla heittämässä alvariinsa. En myöskään säästä vanhaa polkupyörää jos ostan uuden. Kyllä meillä tosiaan tavara vaihtuu tuota tahtia ilman maniaakin. Veikkaan että niin teilläkin, mutta sinä et hankkiudu vanhoista eroon.
En ymmärrä, miksi et voi laittaa rikkinäistä uimapatjaa samantien roskiin, miksi sinun pitää säilöä sitä jopa 3 kk ennen kuin siivoat sen pois? Meillä on 3 alle kouluikäistä lasta eikä todellakaan tavara hajoa sitä vauhtia kuin sinulla, kumisaappaat kestää käytössä vuosia ja talvitakit siirtyy serkuille heti, kun niitä ei meillä tarvita (ja jos vaate hajoaa, se joko korjataan tai laitetaan roskiin samantien, ei odotella inventaariopäivää). Koti pysyy paljon siistimpänä, jos ei alunperinkään hankia suksia ja luistimia, vaan tarvittaessa lainaa niitä (jos siis ei harrasta talviurheilua). Lainaksi saa juuri kaltaisistasi perheistä, joissa tämän tästä konmaritetaan ja "heitetään pois kaikenlaista turhaa". Yhden tai kahden käyttökerran jälkeen ne voi palauttaa takaisin tai viedä kierrätyskeskukseen.
Hienoa ettei teillä keräänny tavaraa! Meille sitä tosiaan kerääntyy lasten myötä, enkä tajua kaikkea edes heittää samantien pois vaan selkeästi tarvitsen aina erillisen "inventaariopäivän" , jolloin käyn läpi turhat/pieneksi jääneet tavarat ajatuksen kanssa. Usein juuri uuden sesongin kynnyksellä, kun ei enää tarvitakkaan lenkkareita, sadetakkeja ym. Tämä malli sopii tosiaan meille parhaiten.
Niin? Tuo malli sopii teille, mutta et halua hyväksyä muita malleja? Niitä sellaisia, joissa ei haudota rikkinäisiä tavaroita kuukausitolkulla. Silti olet valmis ilkeilemään siistimmille tyyliin "sinä et vain hankiudu vanhoista tavaroista eroon".
Koeta nyt jo päästä asian yli. Meillä ei kerry kamaa kaappeihin vaan koti on tilava ja siistimpi juurikin siitä syystä että käyn neljästi vuodessa kaikki ajatuksen kanssa läpi, kuin että heittäisin menemään kun tarpeeton tavara kohdalle sattuu.
Ja hanki elämä ettei tarvitse avkeskusteluista vetää poroja sieraimiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei tiedä, milloin sitä tavaraa tarvitsee. Ehjää vaikka kulahtanutta sohvaa tai vaatetta on hirveän ikävä heittää pois eikä siitä kukaan mitään maksaisi - ja eihän sitä tiedä, jos joku vaikka sellaista joskus tarvitsee. Lahjaksi saatuja juttuja onkin vaikea heittää pois. Tuntuu ihan samalta kuin kävisi sanomassa päin naamaa, että en minä sinusta tykkää.
En ole hamsteri, mutta todellakin tarvitsisin ammattijärjestelijän apua.
Itse ihmettelen miksi käyttökelpoinen on saanut väistyä uuden tieltä? Jos soffa on ihan hyvä, miksi on ostettu uusi? Miksi ehjät vaatteet eivät ole käytössä?
Sohva on nykyisin liian pieni. Sille on kyllä nyt uusi koti tiedossa. Osa vaatteista on kooltaan kiikun kaakun, myös muoti on vuosien varrella muuttunut. Lapsilta on jäänyt vaatteita, joista ne tiedä, laitanko vaatekeräykseen vai tarvitseeko joku tuttu niitä.
Ongelma on lahjaksi saadut tavarat. Niitä on hirveän vaikea poistaa minnekään. Osasta kirjoista pitäisi luopua myös, mutta en oikein raski. Miehen tavarat on oma lukunsa.
Ei meidän koti mikään kaatopaikka ole, jostain pitäisi luopua.
Mulla on vintillä putkitelkkari ja vanha keittiönpöytä tuoleineen. Olin jo kerran viemässä kierrätykseen, mutta se ei ollutkaan auki, joten oli palautettava takaisin vintille. Ilman autoa on hankala hankkiutua noin isoista tavaroista eroon.
Vierailija kirjoitti:
Haen sieltä käyttöön.
Ihan varmasti joo.
Köyhän on vaikeaa heittää pois, kun onvkallista sit ostaa tilalle, jos tarvitseekin.
Konmarin myötä menee hamstraus(se sairaus) ja tavallinen tavaroiden kerääntyminen sekaisin. Ei osata erottaa näitä toisistaan.
20 vuoden päästä nämä konmarittajat keräävät nurkissaan ihan samaa roinaa mitä nykyisen 60-70 luvun äidit. Sellaista se on. Ikääntyessä osaa arvostaa tavaraa ja tietää, että sitä saatetaan tarvia vielä, eikä ostaa sitä suunapäänä tuhlaten ja sitten heittää käyttämättömänä pois.
Nykyäidit tuskin osaavat nappia vaihtaa, joten risat vaatteet nappeineen roskiin. Kaupastahan saa uusia, kun joskus lapsen vaatteeseen tarvisi sen yhden napin. Ah vaan sekin menee sitten roskiin, kun yksi nappi uupuu -.-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surutta pois vaan, nämä hamstraajat eivät ikinä tarvitse niitä romppeitaan!
No sinähän sen tiedät, mihin kukin tavaraansa tarvitsee.
No hyvin epätodennäköistä että vanhaa kopiokonetta, tuplarattaita, mummon täkkejä, jalkalamppua 80 - luvulta, rikkinäistä kuntopyörää, lapsuuden aikaisia koulukirjoja, pieneksijääneitä laskettelumonoja ja auton-liesituulettimen-hammasharjan-uunin-imurin- (ei voi tietää!!) varaosia.
Mutta hamsteri hautoo poskissaan.
Ei mulla mitään tuollaista kamaa ole. Käytettyjä hammasharjoja kyllä on, koska niillä siivotaan kylppäristä vesiputkien takaa ja puhdistetaan moottoripyörien ketjuja. Mutta sanonpa vain, että tämä jatkuva hypetys tästä tavaran karsimisesta ärsyttää, ja se kyllä myös kannustaa ihmisiä ostamaan. Kyllä mäkin oon pannut pois sellaista tavaraa, jota sitten oonkin tarvinnut myöhemmin - ja joutunut ostamaan uuden. Kuten ekalla sivulla kirjoitin, se tavaran hävittäminen nyt ei vain ole niin yksinkertaista, koska tavara on parempi panna kiertoon kuin heittää roskiin. Ja se vie aikaa. Ja kyllä se ihan oikeasti on niin, että säästeliäs ihminen kyllä säilyttää kaikenlaista just siksi, että voidaan tarvita ja käyttää esim. toisen asian korjaamiseen.
Jos se tavaran vähentäminen tekee muka niin onnelliseksi, miksi tästä asiasta pitää keskustella niin hyökkäävästi? Miksi ne meidän kotona olevat tavarat ahdistavat sinua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta monella on noiden isojen huonekalujen osalta se poiskuljettamisen ongelma. Helpompi survoa autotalliin kuin maksaa kuljetus kaatopaikalle.
Jos on hyväkuntoinen, niin monella paikkakunnalla kierrätyskeskus tai joku hyväntekeväisyyskirppis noutaa ilmaiseksi.
Mutkun usein ne ei ole hyväkuntoisia, vaan ovat likaisia jne. ja todella monessa paikassa ilmainen kuljetus on lopetettu.
Järkytyin, kun hävitettiin vanha sohva. Se oli palvellut ensin meillä olohuoneen sohvana, sitten lasten "pelihuoneessa". Se oli ihan kaatiskamaa ja kun sattui niin, että oli mahdollisuus käyttää pakettiautoa, niin veimme sen sitten sinne kaatopaikalle. Maksu oli 20 €!!! En ihmettele, että moni säilöö.
Hinnat menee niin, että pakettiauto 20 €, henkilöauto 7 € (myös tila-auto, jonka pystyy pakkaamaan tarvittaessa todella täyteen) ja peräkärry jotain tuolta väliltä. Toki sen pakettiauton olis tohon rahaan saanut pakata vaikka lattaiasta kattoon, mutta ei meillä ollut muuta kuin tuo tilaa vievä sohva.
Toisaalta, makseetanhan roskien isviennistä ja käsittelystäkin, miksi kaatopaikalle viennin pitäisikään olla ilmaista/lähes ilmaista? Kulujahan siitä kaatopaikastakin tulee.
Vierailija kirjoitti:
Konmarin myötä menee hamstraus(se sairaus) ja tavallinen tavaroiden kerääntyminen sekaisin. Ei osata erottaa näitä toisistaan.
20 vuoden päästä nämä konmarittajat keräävät nurkissaan ihan samaa roinaa mitä nykyisen 60-70 luvun äidit. Sellaista se on. Ikääntyessä osaa arvostaa tavaraa ja tietää, että sitä saatetaan tarvia vielä, eikä ostaa sitä suunapäänä tuhlaten ja sitten heittää käyttämättömänä pois.Nykyäidit tuskin osaavat nappia vaihtaa, joten risat vaatteet nappeineen roskiin. Kaupastahan saa uusia, kun joskus lapsen vaatteeseen tarvisi sen yhden napin. Ah vaan sekin menee sitten roskiin, kun yksi nappi uupuu -.-
Höpsis. Ensinnäkään konmarissa ei käsketä heittämään kaikkea pois, vaan hankkiutumaan eroon siitä mikä ei tuota iloa tai ole tarpeellista. Jos päässä on muutakin kuin purua, niin osaa esim. tarpeellisen määrän varanappeja talteen risoista vaatteista ja ylimääräiset voikin lahjoittaa jonnekin. Eikä niitä risojakaan vaatteita ei ole pakko heittää roskiin, vaan ainakin jotkut kaupat ottavat niitä vastaan (palkaksi saa pienen lahjakortin kyseisen kauppaan, mutta sitähän ei ole pakko käyttää jos ei ole tarvetta, senkin voi lahjoittaa jollekin jolle siitä on hyötyä). Toiseksi, todella monet tuntemistani nykyäideistä ovat innokkaita käsityöharrastajia, erityisesti suosiossa on materiaalien kierrätys ja vanhan uudistaminen. Ja ajatella, monet heistä myös hankkiutuvat eroon itselleen turhista tavaroista.
Vierailija kirjoitti:
Vanhetessaan kannattaa myös ehkä miettiä sitä, ettei sitä tavaraa saa mukaansa.
Ja mitä sille tavaralle tapahtuu kun itsestä aika jättää? Jos kerran lapsilla on omat astiansa, huonekalunsa ja liinavaatteensa, ne menevät surutta roskiin. Jos lapsia ei kiinnosta se kirjakokoelma, sekin menee luultavasti roskiin. Tuskin tietokoneesta ja muusta elektroniikasta enää siinä vaiheessa mitään saa, muuta kuin roposia, niin Sorttiasemalle kaikki.
Eikö tätä tilannetta voisi omille lapsilleen helpottaa vaikkapa luopumalla puolesta liinavaatteista ja koriste-esineistä? Ja kaikki kirjat, joita ei halua lukea koskaan uudestaan? Lehdet, joita ei lue?
Mun mummoni oli säilönyt vanhat voipurkitkin. Mihin ne kaikki menivät, kun hän muutti palvelutaloon? Roskikseen. Mihin kymmenet kilot ompelulankoja, joilla hän ei tehnyt mitään vuosikymmeniin. Kierrätyskeskukseen. Mihin untuvapeitteiden sisällöt, jotka hän oli säilönyt mustiin jätesäkkeihin? Roskikseen. Hän oli säilyttänyt myös paidoista leikkaamansa resorit. Roskiin.
Vanhoja, risoja kankaanpaloja kilotolkulla roskiin. Rikki menneitä lamppuja ja muuta sähkötavaraa, roskiin. Kirppareilta kerättyjä astioita, jotka eivät sopineet mihinkään sarjaan. Kierrätykseen tai roskiin.
Ne kaikki kaupan muovikassit, jotka hän oli säilyttänyt, roskiin.
Albumikaupalla kuvia ihmisistä, joita kukaan muu ei tiedä kuin hän. Eikä hänkään enää, koska ei muista. Roskiin.
Kesti yli puoli vuotta tyhjentää yhtä asuntoa.
Ehkä sillä ajalla olisi voinut tehdä jotain muutakin. Vaikkapa vapaaehtoistyötä leipäjonossa.
Pula-ajan kokenut ihminen ei ajattele kuten me yltäkylläisyydessä elänyt nuorempi polvi. Nythän se sukupolvi alkaa kadota, joten tulevaisuudessa tämä ongelma koskee yhä harvempaa kuolinpesää.
Roska on roskaa ja sen voi heittää huoletta pois, mutta se että heitetään pois astioita, liinavaatteita, kirjoja yms. ehjää ja käyttökelpoista, saa suoraan sanottuna kiehumaan raivosta. Antakaa helvetti soikoon edes ilmaiseksi haluaville, jos ette itse keksi käyttöä!
Omien isovanhempieni talosta löytyi myös kaikkea mahdollista irti ratkotuista vetoketjuista taidelasiin. Olihan se rankka homma käydä läpi ja monta kuormaa meni kaatopaikalle, mutta löytyi myös todella arvokasta tavaraa, mm. niitä lasiesineitä. Romun lisäksi talosta löytyi jokaiselle perilliselle käyttö- ja muistoesineitä. Harmittaa ajatuskin, että mummo olisi mättänyt tavarat viimeisinä vuosinaan roskiin. Hävetkää te, jotka tällaista toivotte! Itse olen löytöretkeilijä mieleltäni, nautin siitä kun löydän jotain mitä en muistanut omistavani, siksi pidän sopivan varaston "turhaa romua". Niitä on kiva tonkia aina silloin tällöin.
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden päästä nämä konmarittajat keräävät nurkissaan ihan samaa roinaa mitä nykyisen 60-70 luvun äidit. Sellaista se on. Ikääntyessä osaa arvostaa tavaraa ja tietää, että sitä saatetaan tarvia vielä, eikä ostaa sitä suunapäänä tuhlaten ja sitten heittää käyttämättömänä pois.
Ei, ei ja ei. KonMarin omaksuminen tarkoittaa nimenomaan sitä että kaupassa mietitään mikä tuottaa iloa elämään ja mitä tarvitaan. Turhaa roinaa ei enää kerry. Minä, m60, olen KonMari-ideologian myötä alkanut karsia tarpeetonta tavaraa jota poikani ei varmasti halua JA mietin nykyisin hyvin tarkkaan ennen kuin ostan mitään.
Tietysti tilanteeni on helpompi kuin nuoremmilla, koska tiedän että en tule loppuelämässäni tarvitsemaan montaakaan esinettä ja luopuminen on helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillain on katsos niin paljon töitä ja kiirettä, että ei yksinkertaisesti ole aikaa perata romppeita ja myydä niitä kirpparilla ja kierrättää. Vapaa-aika on arvokasta ja silloin tehdään muita juttuja. Lomat menee yleensä reissussa.
Joskus olen myös tehnyt hyviä löytöjä vanhoista kätköistäni. Raskauksien jälkeen oon laihtunut 15 kiloa ja onneksi en ole heittänyt vanhoja vuosien takaisia vaatteitani pois, koska nyt ne on taas hyviä! Kalliiksi olisi tullut...
Mutta toisaalta olet oikeassa, meidän pitäisi perata tavaroita ja vähän on aloitettu, koska on tarkoitus muuttaa ens vuonna. Mutta. Se on meidän asia eikä kuulu sulle! :-)
Voi. Minä teenkin 4 kertaa vuodessa suuremman inventaarion tavaroiden suhteen, niin ei pääse paisumaan homma mahdottomaksi. Käytän näihin yleensä lomapäiviä. Tunneon mahtava kun tilaa on ja turha tavara on pois pyörimästä nurkista.
Kokeilisitte edes.Siis 4 kertaa vuodessa toteat, että olet 3 kk aikana ostanut ylimääräistä krääsää? Onko sulla ostomannia vai mikä?
Kuule - älä osta mitään turhaa! Ei tarvitse tehdä inventaariota ja laita lahjat samantien kiertoon.
Kuule, minulla on 2 alaikäistä kasta, joiden pieneksi jääneitä suksia, luistimia, rikkinäisiä uimapatjoja, puhkikulutettuja kumisaappaita, koulukirjoja, piirustuslehtiöitä, talvitakkeja ymym saa olla heittämässä alvariinsa. En myöskään säästä vanhaa polkupyörää jos ostan uuden. Kyllä meillä tosiaan tavara vaihtuu tuota tahtia ilman maniaakin. Veikkaan että niin teilläkin, mutta sinä et hankkiudu vanhoista eroon.
En millään ymmärrä miksi laitat sen rikkoutuneen uimapatjan ja puhkikuluneet saappaat takaisin kaappiin etkä suoraan roskikseen? Ei ihmekään että siivottavaa kertyy jos työntää roskansa käyttökelpoisten tavaroiden keskelle.
Tää on jo toinen vastaava viesti. Mistä te saitte sen käsityksen, että ne rikkinäiset pannaan kaappiin, eikä suoraan roskiin? Ei siinä niin sanota.
Olet 52-vuotias eli aikuinen. Oletko miniäsi holhouksen alaisena vai miksi annat hänen rellestää kotonasi? Etkö osaa sanoa EI? Uskomatonta porukkaa sekä sinä että miniäsi.