Lue keskustelun säännöt.
Lihavuusleikkaus vai ei?
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Näissä leikkauksissa mennään perse edellä puuhun. Hoidetaan seurausta, ei syytä. Varmasti suurin osa reilusti ylipainoisista on joko henkisesti tai fyysisesti sairaita, monet sekä että. Ei yksikään terve ihminen itseään lihota 50 kiloa (enemmänkin) vain syömisen ilosta.
Näinpä. Leikkauksessa pienennetään mahalaukkua, eikähän ylensyömisen syy ole se, että mahalaukku olisi liian suuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä leikkauksissa mennään perse edellä puuhun. Hoidetaan seurausta, ei syytä. Varmasti suurin osa reilusti ylipainoisista on joko henkisesti tai fyysisesti sairaita, monet sekä että. Ei yksikään terve ihminen itseään lihota 50 kiloa (enemmänkin) vain syömisen ilosta.
Näinpä. Leikkauksessa pienennetään mahalaukkua, eikähän ylensyömisen syy ole se, että mahalaukku olisi liian suuri.
osalla ihmisistä takuuvarmasti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihavuusleikkauksena voitaisi mahalaukun pienentämisen sijaan tehdä vaikka suun sulkemisleikkaus. Sillä siitähän on kysymys, että tavalla tai toisella pyritään rajoittamaan ylensyöntiä. Kyseenalainen keino on pienentää mahalaukkua, ettei sinne pysty ahtamaan enää niin ylettömiä määriä.
Sehän se suurin ongelma onkin, kun lihavankin on pakko syödä. Alkoholistit ja nikotinistit voi tehdä lopullisen päätöksen lopettamisesta. Sairaalloinen ylipaino on sairaus! En käsitä miksei tätä jo nykyaikana ymmärretä.
Syödä pitää joo, mutta ei juurikaan sellaista ruokaa kuin yleensä syö, eikä sellaisia määriä kuin yleensä syö.
Tässäpä meillä esimerkki ihmisestä, joka ei ymmärrä ylipainon syistä mitään. Älä huoli, et ole tietämättömyytesi kanssa yksin.
Siinä olet oikealla suunnalla, että lihavuus syntyy, kun ihminen saa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Oleellisempaa on kuitenkin se, että jos kehon omat säätelyjärjestelmät (psyykkiset ja fyysiset) eivät toimi, niiden korvaaminen järjellä on lähestulkoon mahdotonta. Nykyään tiedetään jo, että ylipainoisuuden taustalla on monia tekijöitä, opittuja, omaksuttuja, mutta myös pyytämättä saatuja. Ylipaino on suuri terveysriski, ongelma, johon ei vielä ole riittävän hyvää hoitoa. Jos liikakiloista pääsisi eroon sillä, että "ottaa itseään niskasta kiinni", "käyttää tahdonvoimaa", "katsoo mitä syö", "vahtii painoaan", niin ainakaan suomessa, jossa valistus on hyvää, ei ylipainoisia enää niin paljon olisi.
Huoh, en jaksa edes yrittää selittää enempää, antakaa vaan tulla niitä alapeukkuja.
Entisenä ylipainoisena voin sanoa, että ratkaisu tilanteeseeni olivat nimenomaan nuo klassiset "ottaa itseänsä niskasta kiinni", "käyttää tahdonvoimaa" ja "katsoo mitä syö", sekä nyt kun olen jo laihtunut, niin todellakin joudun "vahtimaan painoani", ja joudun sitä tekemään loppuelämäni, jos haluan hoikempana pysyä. Jos en vahdi, niin paino lähtee nousemaan välittömästi, ja aivan varmasti nousisi entisiin lukuihin. Laihdutuksen aikana otin vähän rennommin n. 2 kk ajan, toki edelleen syömisiä silmällä pitäen, mutta laskemalla kaloreita, ja heti ehti paino nousta 6 kg. Eli kovan työn takana tämä on minunlaiselleni, joka on tottunut syömään nälän lisäksi iloon että suruun. Monet vain eivät ole valmiita näkemään tätä vaivaa.
Onnittelut saavutuksestasi. Totta kai on niitäkin henkilöitä, jotka ovat onnistuneet pääsemään normaalipainoisiksi. Laihduttaneita on paljon, varsinkin ylipainoisten keskuudessa. Laihduttaminen sinänsä ei ole temppu eikä mikään suurelle osalle ylipainoisista. Normaalipainon pitäminen on sitten eri juttu. Aika paljon kertoo se, että painosi on 2kk aikana noussut 6kg, kun olet ottanut vähän rennommin. Tavoitepainon pitäminen vaatii suurta ja jatkuvaa kontrollia. Voimavaroista riippuen siihen pystyy jonkin aikaa. Mitä sitten kun voimavarat loppuvat? Oli syy sitten hormonit, syömishäiriö, tunnesäätelyn ongelmat tai mikä tahansa muu, niin ne hallitsemattomaan syömiseen ajavat impulssit ovat järisyttävän voimakkaita. Soppaan lisätään vielä se, että joidenkin tutkimusten mukaan laihduttaneen aineenvaihdunta on pysyvästi muuttunut ja ihan jo biologisesti keho kerää kiloja takaisin. Käytännössä siis energiamäärissä pysyminen on paljon tarkempaa kuin vastaavassa painossa olleilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä leikkauksissa mennään perse edellä puuhun. Hoidetaan seurausta, ei syytä. Varmasti suurin osa reilusti ylipainoisista on joko henkisesti tai fyysisesti sairaita, monet sekä että. Ei yksikään terve ihminen itseään lihota 50 kiloa (enemmänkin) vain syömisen ilosta.
Jaa-a, ehkä sä sitten keksit mitkä on mun henkiset syyt. Itse en ole vielä keksinyt, vaan olen syönyt siksi, että ruoka nyt vaan on niin hyvää. Vajistakaan en voi käyttää tekosyynä, kun se todettiin vasta keski-iässä. t: 146 kg
Jotain kylläisyysmekanismissasi on rikki. Normaalisti ihminen ei voi syödä hyvääkään ruokaa määrättömästi.
Niin, harvalla se hälyttää tarpeeksi ajoissa. Enkä mä sitä määrättömästi syökään.
Kyse on myös siitä, mitä syö. Jos syö paljon suurienergiaista ravintoa, eli siis sokeri- ja rasvapitoista, ei sitä niin paljoa tarvitsekaan syödä, että siitä helposti saa paljon enemmän energiaa kuin kuluttaa. Sokeri ei edes tuo kylläisyyden tunnetta koska se liukenee helposti eikä täytä mahaa, mutta energia siitä imeytyy nopeasti. Jos taas syö pelkkää pettuleipää, niin vaikea sillä on itseään lihottaa, vaikka kuinka paljon yrittäisi syödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä leikkauksissa mennään perse edellä puuhun. Hoidetaan seurausta, ei syytä. Varmasti suurin osa reilusti ylipainoisista on joko henkisesti tai fyysisesti sairaita, monet sekä että. Ei yksikään terve ihminen itseään lihota 50 kiloa (enemmänkin) vain syömisen ilosta.
Näinpä. Leikkauksessa pienennetään mahalaukkua, eikähän ylensyömisen syy ole se, että mahalaukku olisi liian suuri.
osalla ihmisistä takuuvarmasti on.
Mahaa ei ole pakko syödä täyteen. Lisäksi se tyhjänä menee kasaan, joten liian suuri mahalaukku on seuraus ja sen koko kyllä pienenee itsestäänkin, jos henkilö lopettaa ylensyömisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ystävätär, joka on vuosi sitten leikattu. Painoa on pudonnut ihan hyvin, suurin osa varmaan puoli vuotta ja risat leikkauksen jälkeen. Nyt kumminkin on alkanut käyttäytyyn ihan kuin leikkausta ei olisi ollutkaan, syö aika normeja annoksia ja kun lähtee baariin voi ihan surutta vetää muutaman ison tuopin. Nyt sitten puhuu että pitäis taas alkaa pussikuurille (eli juoda/syödä näitä esim. Nutriletin jauhojuttuja, joilla myös ennen leikkausta laihdutetaan), ja tätäkään en tajua! Hänellä on ollut myös isoja imeytymisongelmia, varsinkin raudan kanssa, ihan niin et oli jo pitkään saikulla kun vaan oli itse sitä mieltä et olisko nyt sit ihan vaan anemia. Hän on vielä kaiken lisäksi kasvissyöjä, melkeinpä vegaani, joten joku osa vitamiineista ei todellakaan tule ruuan kautta. Jotenkin kieltää kaikkien näiden juttujen liittyvän leikkaukseen, tai että kaikki ei todellakaan ole kunnossa leikkauksen jäljiltä, ei kropassa eikä varsinkaan päässä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä leikkauksissa mennään perse edellä puuhun. Hoidetaan seurausta, ei syytä. Varmasti suurin osa reilusti ylipainoisista on joko henkisesti tai fyysisesti sairaita, monet sekä että. Ei yksikään terve ihminen itseään lihota 50 kiloa (enemmänkin) vain syömisen ilosta.
Näinpä. Leikkauksessa pienennetään mahalaukkua, eikähän ylensyömisen syy ole se, että mahalaukku olisi liian suuri.
osalla ihmisistä takuuvarmasti on.
Ja paskat. Takuuvarmasti ihmisillä ei synnynnäisesti ole liian suuri mahalaukkuja, eikä se ole lihomisen syy. Tokihan se mahalaukku venyy jos syö jatkuvasti ylettömästi, mutta ei "lihavuusleikkauksia" tehdä venyneen mahalaukun korjaamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla muutti koko elämän. En kadu.
Samoin. Olen vihdoin se, joka olin sen läskivuoren alla.
Saan pukeutua just niin kuin haluan enkä vain niihin vaatteisin, jotka mahtuu päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä leikkauksissa mennään perse edellä puuhun. Hoidetaan seurausta, ei syytä. Varmasti suurin osa reilusti ylipainoisista on joko henkisesti tai fyysisesti sairaita, monet sekä että. Ei yksikään terve ihminen itseään lihota 50 kiloa (enemmänkin) vain syömisen ilosta.
Näinpä. Leikkauksessa pienennetään mahalaukkua, eikähän ylensyömisen syy ole se, että mahalaukku olisi liian suuri.
osalla ihmisistä takuuvarmasti on.
Mahaa ei ole pakko syödä täyteen. Lisäksi se tyhjänä menee kasaan, joten liian suuri mahalaukku on seuraus ja sen koko kyllä pienenee itsestäänkin, jos henkilö lopettaa ylensyömisen.
Mut kun se ruoka on niin hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä leikkauksissa mennään perse edellä puuhun. Hoidetaan seurausta, ei syytä. Varmasti suurin osa reilusti ylipainoisista on joko henkisesti tai fyysisesti sairaita, monet sekä että. Ei yksikään terve ihminen itseään lihota 50 kiloa (enemmänkin) vain syömisen ilosta.
Näinpä. Leikkauksessa pienennetään mahalaukkua, eikähän ylensyömisen syy ole se, että mahalaukku olisi liian suuri.
osalla ihmisistä takuuvarmasti on.
Ja paskat. Takuuvarmasti ihmisillä ei synnynnäisesti ole liian suuri mahalaukkuja, eikä se ole lihomisen syy. Tokihan se mahalaukku venyy jos syö jatkuvasti ylettömästi, mutta ei "lihavuusleikkauksia" tehdä venyneen mahalaukun korjaamiseksi.
Juu ei tietenkään, sehän jätetään leikkauksessa entiseksi. Eiku...
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Suurin osa leikkauksen käyneistä, jotka henkilökohtaisesti, katuu kovasti. Kukaan ei ole laihtunut normaalipainoiseksi, yksi lihoi takaisin. Suurella osalla imeytymisongelmia vitamiinien ja hivenaineiden kanssa vaikka syövät niitä lääkärinmääräämiä.
Toki olen lehdistä lukenut onnistumistarinoitakin, mutta saisi olla aika paha tilanne ja henki todella tiukassa ennen kuin itse lähtisin.
Mitä muita vaihtoehtoja olet kokeillut?
Kuinka monta on suurin osa tuntemistani? Millä mekanismilla lihavuusleikkaus aiheuttaa imeytymisongelmia, nehän liittyvät suolistoleikkauksiin? Normaali lihavuusleikkaushan ei vaikuta ruuansulatusnesteiden eritykseen eikä ohutsuolen loppuosaan, jossa vitamiinien ja hivenaineiden imeytyminen tapahtuu ja vitamiinisynteesi tapahtuu.
Siis ihan aidosti kiinnostaa, mistä käsityksesi ovat peräisin?
Tunnen reilu 10 lihavuusleikkauksen käynyttä. Suurin osa usalaisia, mutta kolme kpl suomalaisia.
a) ruoka ei tahdo pysyä sisällä b) leikkaus heikentää kaikenlaisen ravinnon imeytymistä ja c) ei ne syömishäiriöt siitä leikkauksesta katoa, eli jatketaan herkkujen syömistä -> ravinnepuutos.
Tässä sinulle pieni pätkä HUSin sivulta
"Ravinnon määrän pienentyessä ja mahalaukun ohituksessa ravinnon imeytymisen huonontuessa lihavuusleikkaus altistaa vitamiini- ja hivenainepuutoksille. Lihavuusleikatun potilaan tulee käyttää ravintolisiä koko loppuelämänsä. Heti leikkauksen jälkeen aloitetaan kalsium- ja D-vitamiinivalmisteiden sekä monivitamiinivalmisteen käyttö. Tämä ennaltaehkäisevä hoito ei aina riitä, vaan vuosia myöhemmin voi kehittyä B12 -vitamiinin puute. D-vitamiinin puutetta esiintyy myös usein sekä erityisesti naisilla raudanpuuteanemiaa."
Lisäksi on tiedossa, että vitamiinilisät imeytyvät entistä heikommin. Koska en ole ammattilainen, tai käynyt ko. leikkauksessa en osaa eritellä sinulle tarkempia mekanismeja. Kerron vain mitä olen itse lukenut ja kuullut leikkauksen käyneiltä.
Mahalaukun ohitushan on vain yksi lihavuusleikkausten tyyppi. Käsittääkseni se on Suomessa yleisin muoto, mutta esim. Usassa ei. Ja jos ajatuksella lukee tuon husin tekstin, niin ymmärtää, mistä siinä oikeasti on kyse. Siitä, että pitäisi tarkasti koostaa ruokavalio leikkauksen jälkeen, jotta saisi tarvitsemansa ravinteet ruuasta. Mikä on aikaa vievää ja vaatii asiantuntemusta. Leikkaus sinänsä ei vaikuta imeytymiseen juurikaan sitä taikka tätä.
Ruuan sisälläpysyminen tai siis sen pysymättömyys liittyy liian suuriin annoskokoihin ja se yleensä on aika lyhytkestoinen vaiva. Joko ihminen oppii säännöstelemään kerralla nauttimansa ruuan määrää tai vatsalaukku /pohjukaissuoli venyttyy.
(ihmettelen kyllä edelleen, jos tunnet 10 lihavuusleikkauksessa käynyttä, itse en laske tuntevani my 600lb-life ohjelmassa näkemiäni henkilöitä)
En siis ole mikään pro-lihavuusleikkaus, mutta minua triggeröi kommentoimaan, kun joku pyrkii läpinäkyvästi esiintymään tietävämpänä luin on ja levittää dissinformaatiota, vaikkakin hyvässä uskossa eikä tahallisesti.
Että anteeks nyt :D.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ystävätär, joka on vuosi sitten leikattu. Painoa on pudonnut ihan hyvin, suurin osa varmaan puoli vuotta ja risat leikkauksen jälkeen. Nyt kumminkin on alkanut käyttäytyyn ihan kuin leikkausta ei olisi ollutkaan, syö aika normeja annoksia ja kun lähtee baariin voi ihan surutta vetää muutaman ison tuopin. Nyt sitten puhuu että pitäis taas alkaa pussikuurille (eli juoda/syödä näitä esim. Nutriletin jauhojuttuja, joilla myös ennen leikkausta laihdutetaan), ja tätäkään en tajua! Hänellä on ollut myös isoja imeytymisongelmia, varsinkin raudan kanssa, ihan niin et oli jo pitkään saikulla kun vaan oli itse sitä mieltä et olisko nyt sit ihan vaan anemia. Hän on vielä kaiken lisäksi kasvissyöjä, melkeinpä vegaani, joten joku osa vitamiineista ei todellakaan tule ruuan kautta. Jotenkin kieltää kaikkien näiden juttujen liittyvän leikkaukseen, tai että kaikki ei todellakaan ole kunnossa leikkauksen jäljiltä, ei kropassa eikä varsinkaan päässä...
Siis kai hän sitä saikkua sai lääkäriltä. Miten muuten tiedät hänen imeytymisongelmistaan enemmän kuin hän itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihavuusleikkauksena voitaisi mahalaukun pienentämisen sijaan tehdä vaikka suun sulkemisleikkaus. Sillä siitähän on kysymys, että tavalla tai toisella pyritään rajoittamaan ylensyöntiä. Kyseenalainen keino on pienentää mahalaukkua, ettei sinne pysty ahtamaan enää niin ylettömiä määriä.
Sehän se suurin ongelma onkin, kun lihavankin on pakko syödä. Alkoholistit ja nikotinistit voi tehdä lopullisen päätöksen lopettamisesta. Sairaalloinen ylipaino on sairaus! En käsitä miksei tätä jo nykyaikana ymmärretä.
Syödä pitää joo, mutta ei juurikaan sellaista ruokaa kuin yleensä syö, eikä sellaisia määriä kuin yleensä syö.
Tässäpä meillä esimerkki ihmisestä, joka ei ymmärrä ylipainon syistä mitään. Älä huoli, et ole tietämättömyytesi kanssa yksin.
Siinä olet oikealla suunnalla, että lihavuus syntyy, kun ihminen saa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Oleellisempaa on kuitenkin se, että jos kehon omat säätelyjärjestelmät (psyykkiset ja fyysiset) eivät toimi, niiden korvaaminen järjellä on lähestulkoon mahdotonta. Nykyään tiedetään jo, että ylipainoisuuden taustalla on monia tekijöitä, opittuja, omaksuttuja, mutta myös pyytämättä saatuja. Ylipaino on suuri terveysriski, ongelma, johon ei vielä ole riittävän hyvää hoitoa. Jos liikakiloista pääsisi eroon sillä, että "ottaa itseään niskasta kiinni", "käyttää tahdonvoimaa", "katsoo mitä syö", "vahtii painoaan", niin ainakaan suomessa, jossa valistus on hyvää, ei ylipainoisia enää niin paljon olisi.
Huoh, en jaksa edes yrittää selittää enempää, antakaa vaan tulla niitä alapeukkuja.
Entisenä ylipainoisena voin sanoa, että ratkaisu tilanteeseeni olivat nimenomaan nuo klassiset "ottaa itseänsä niskasta kiinni", "käyttää tahdonvoimaa" ja "katsoo mitä syö", sekä nyt kun olen jo laihtunut, niin todellakin joudun "vahtimaan painoani", ja joudun sitä tekemään loppuelämäni, jos haluan hoikempana pysyä. Jos en vahdi, niin paino lähtee nousemaan välittömästi, ja aivan varmasti nousisi entisiin lukuihin. Laihdutuksen aikana otin vähän rennommin n. 2 kk ajan, toki edelleen syömisiä silmällä pitäen, mutta laskemalla kaloreita, ja heti ehti paino nousta 6 kg. Eli kovan työn takana tämä on minunlaiselleni, joka on tottunut syömään nälän lisäksi iloon että suruun. Monet vain eivät ole valmiita näkemään tätä vaivaa.
Onnittelut saavutuksestasi. Totta kai on niitäkin henkilöitä, jotka ovat onnistuneet pääsemään normaalipainoisiksi. Laihduttaneita on paljon, varsinkin ylipainoisten keskuudessa. Laihduttaminen sinänsä ei ole temppu eikä mikään suurelle osalle ylipainoisista. Normaalipainon pitäminen on sitten eri juttu. Aika paljon kertoo se, että painosi on 2kk aikana noussut 6kg, kun olet ottanut vähän rennommin. Tavoitepainon pitäminen vaatii suurta ja jatkuvaa kontrollia. Voimavaroista riippuen siihen pystyy jonkin aikaa. Mitä sitten kun voimavarat loppuvat? Oli syy sitten hormonit, syömishäiriö, tunnesäätelyn ongelmat tai mikä tahansa muu, niin ne hallitsemattomaan syömiseen ajavat impulssit ovat järisyttävän voimakkaita. Soppaan lisätään vielä se, että joidenkin tutkimusten mukaan laihduttaneen aineenvaihdunta on pysyvästi muuttunut ja ihan jo biologisesti keho kerää kiloja takaisin. Käytännössä siis energiamäärissä pysyminen on paljon tarkempaa kuin vastaavassa painossa olleilla.
Laihduttaminen on nimenomaan tie varmaan lihomiseen. Tämä on todistettu sekä molekyylibiologian että neurologian kannalta. Tässä erinomainen video nuorten tyttöjen äideille ja ihan teitä varten suomennettuna:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Suurin osa leikkauksen käyneistä, jotka henkilökohtaisesti, katuu kovasti. Kukaan ei ole laihtunut normaalipainoiseksi, yksi lihoi takaisin. Suurella osalla imeytymisongelmia vitamiinien ja hivenaineiden kanssa vaikka syövät niitä lääkärinmääräämiä.
Toki olen lehdistä lukenut onnistumistarinoitakin, mutta saisi olla aika paha tilanne ja henki todella tiukassa ennen kuin itse lähtisin.
Mitä muita vaihtoehtoja olet kokeillut?
Kuinka monta on suurin osa tuntemistani? Millä mekanismilla lihavuusleikkaus aiheuttaa imeytymisongelmia, nehän liittyvät suolistoleikkauksiin? Normaali lihavuusleikkaushan ei vaikuta ruuansulatusnesteiden eritykseen eikä ohutsuolen loppuosaan, jossa vitamiinien ja hivenaineiden imeytyminen tapahtuu ja vitamiinisynteesi tapahtuu.
Siis ihan aidosti kiinnostaa, mistä käsityksesi ovat peräisin?
Tunnen reilu 10 lihavuusleikkauksen käynyttä. Suurin osa usalaisia, mutta kolme kpl suomalaisia.
a) ruoka ei tahdo pysyä sisällä b) leikkaus heikentää kaikenlaisen ravinnon imeytymistä ja c) ei ne syömishäiriöt siitä leikkauksesta katoa, eli jatketaan herkkujen syömistä -> ravinnepuutos.
Tässä sinulle pieni pätkä HUSin sivulta
"Ravinnon määrän pienentyessä ja mahalaukun ohituksessa ravinnon imeytymisen huonontuessa lihavuusleikkaus altistaa vitamiini- ja hivenainepuutoksille. Lihavuusleikatun potilaan tulee käyttää ravintolisiä koko loppuelämänsä. Heti leikkauksen jälkeen aloitetaan kalsium- ja D-vitamiinivalmisteiden sekä monivitamiinivalmisteen käyttö. Tämä ennaltaehkäisevä hoito ei aina riitä, vaan vuosia myöhemmin voi kehittyä B12 -vitamiinin puute. D-vitamiinin puutetta esiintyy myös usein sekä erityisesti naisilla raudanpuuteanemiaa."
Lisäksi on tiedossa, että vitamiinilisät imeytyvät entistä heikommin. Koska en ole ammattilainen, tai käynyt ko. leikkauksessa en osaa eritellä sinulle tarkempia mekanismeja. Kerron vain mitä olen itse lukenut ja kuullut leikkauksen käyneiltä.
Mahalaukun ohitushan on vain yksi lihavuusleikkausten tyyppi. Käsittääkseni se on Suomessa yleisin muoto, mutta esim. Usassa ei. Ja jos ajatuksella lukee tuon husin tekstin, niin ymmärtää, mistä siinä oikeasti on kyse. Siitä, että pitäisi tarkasti koostaa ruokavalio leikkauksen jälkeen, jotta saisi tarvitsemansa ravinteet ruuasta. Mikä on aikaa vievää ja vaatii asiantuntemusta. Leikkaus sinänsä ei vaikuta imeytymiseen juurikaan sitä taikka tätä.
Ruuan sisälläpysyminen tai siis sen pysymättömyys liittyy liian suuriin annoskokoihin ja se yleensä on aika lyhytkestoinen vaiva. Joko ihminen oppii säännöstelemään kerralla nauttimansa ruuan määrää tai vatsalaukku /pohjukaissuoli venyttyy.
(ihmettelen kyllä edelleen, jos tunnet 10 lihavuusleikkauksessa käynyttä, itse en laske tuntevani my 600lb-life ohjelmassa näkemiäni henkilöitä)
En siis ole mikään pro-lihavuusleikkaus, mutta minua triggeröi kommentoimaan, kun joku pyrkii läpinäkyvästi esiintymään tietävämpänä luin on ja levittää dissinformaatiota, vaikkakin hyvässä uskossa eikä tahallisesti.
Että anteeks nyt :D.
Sleeve ja bypass ovat ne leikkaukset, joita tehdään http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/vatsaelinkirurgia/l…
Tässä Duodecimin artikkeli kylläisyyden sääntelystä ja miten lihavuusleikkaus palauttaa sen http://tinyurl.com/jhq3zbt
Peräsuolisyövät lisääntyvät lihavuusleikatuilla https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23470581
Pitkällä aikavälillä leikkaus ei vähennä kustannuksia https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23426865
... ja tämähän nähdään just siinä, että leikkauksesta tulee lähes aina komplikaatioita, tavalla tai toisella.
Kokonaisuudessaan lihavuusleikkauksen voi rinnastaa lobotomiaan. Se ei ole ratkaisu lihavuusepidemiaan. Kyse on ympäristön ongelmista, ei ihmisestä itsestään. Itse keskittyisin mielisairaisiin, joita alkaa olla joka toinen. Joka ikinen päivä eläköityy useita nuoria, jotka maksavat yhteiskunnalle miljoona kertaa enemmän kuin kaikki lihavuuteen liitetyt oheissairaudet (joissa lihominen on seurausta sairastumisesta). Lääkkeiden osuus lihavuustilastoissa lienee noin puolet, kilpirauhasen vajaatoiminta noin 20%. Muut on sitten epäselviä tapauksia.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Suurin osa leikkauksen käyneistä, jotka henkilökohtaisesti, katuu kovasti. Kukaan ei ole laihtunut normaalipainoiseksi, yksi lihoi takaisin. Suurella osalla imeytymisongelmia vitamiinien ja hivenaineiden kanssa vaikka syövät niitä lääkärinmääräämiä.
Toki olen lehdistä lukenut onnistumistarinoitakin, mutta saisi olla aika paha tilanne ja henki todella tiukassa ennen kuin itse lähtisin.
Mitä muita vaihtoehtoja olet kokeillut?
Kuinka monta on suurin osa tuntemistani? Millä mekanismilla lihavuusleikkaus aiheuttaa imeytymisongelmia, nehän liittyvät suolistoleikkauksiin? Normaali lihavuusleikkaushan ei vaikuta ruuansulatusnesteiden eritykseen eikä ohutsuolen loppuosaan, jossa vitamiinien ja hivenaineiden imeytyminen tapahtuu ja vitamiinisynteesi tapahtuu.
Siis ihan aidosti kiinnostaa, mistä käsityksesi ovat peräisin?
Tunnen reilu 10 lihavuusleikkauksen käynyttä. Suurin osa usalaisia, mutta kolme kpl suomalaisia.
a) ruoka ei tahdo pysyä sisällä b) leikkaus heikentää kaikenlaisen ravinnon imeytymistä ja c) ei ne syömishäiriöt siitä leikkauksesta katoa, eli jatketaan herkkujen syömistä -> ravinnepuutos.
Tässä sinulle pieni pätkä HUSin sivulta
"Ravinnon määrän pienentyessä ja mahalaukun ohituksessa ravinnon imeytymisen huonontuessa lihavuusleikkaus altistaa vitamiini- ja hivenainepuutoksille. Lihavuusleikatun potilaan tulee käyttää ravintolisiä koko loppuelämänsä. Heti leikkauksen jälkeen aloitetaan kalsium- ja D-vitamiinivalmisteiden sekä monivitamiinivalmisteen käyttö. Tämä ennaltaehkäisevä hoito ei aina riitä, vaan vuosia myöhemmin voi kehittyä B12 -vitamiinin puute. D-vitamiinin puutetta esiintyy myös usein sekä erityisesti naisilla raudanpuuteanemiaa."
Lisäksi on tiedossa, että vitamiinilisät imeytyvät entistä heikommin. Koska en ole ammattilainen, tai käynyt ko. leikkauksessa en osaa eritellä sinulle tarkempia mekanismeja. Kerron vain mitä olen itse lukenut ja kuullut leikkauksen käyneiltä.
Mahalaukun ohitushan on vain yksi lihavuusleikkausten tyyppi. Käsittääkseni se on Suomessa yleisin muoto, mutta esim. Usassa ei. Ja jos ajatuksella lukee tuon husin tekstin, niin ymmärtää, mistä siinä oikeasti on kyse. Siitä, että pitäisi tarkasti koostaa ruokavalio leikkauksen jälkeen, jotta saisi tarvitsemansa ravinteet ruuasta. Mikä on aikaa vievää ja vaatii asiantuntemusta. Leikkaus sinänsä ei vaikuta imeytymiseen juurikaan sitä taikka tätä.
Ruuan sisälläpysyminen tai siis sen pysymättömyys liittyy liian suuriin annoskokoihin ja se yleensä on aika lyhytkestoinen vaiva. Joko ihminen oppii säännöstelemään kerralla nauttimansa ruuan määrää tai vatsalaukku /pohjukaissuoli venyttyy.
(ihmettelen kyllä edelleen, jos tunnet 10 lihavuusleikkauksessa käynyttä, itse en laske tuntevani my 600lb-life ohjelmassa näkemiäni henkilöitä)
En siis ole mikään pro-lihavuusleikkaus, mutta minua triggeröi kommentoimaan, kun joku pyrkii läpinäkyvästi esiintymään tietävämpänä luin on ja levittää dissinformaatiota, vaikkakin hyvässä uskossa eikä tahallisesti.
Että anteeks nyt :D.
Edelleen tuossa minusta kerrotaan, että vitamiinien ja hivenaineiden imeytyminen heikentyy. Sitä, voiko sitä korjata erityisen tarkalla ruokavaliolla oli toinen juttu. Jos kykenee erityisen tarkkaan ruokavalioon, miksei sitä voi tehdä jo ilman leikkaustakin?
En ole lääkäri, enkä leikkauksessa käynyt, mutta edelleen haluan herättää ihmisiä ajattelemaan asiaa. Joillakin on todella onnistunut kokemus ja he ovat iloisia leikkauksestaan, näkyihän heitä jo tässäkin threadissa. Mutta itse tunnen myös sellaisia, jotka katuvat ja pitävät sitä elämänsä pilanneena päätöksenä.
Syy miksi tunnen/tiedän monien leikkauksista on koska tukihenkilönä ihmiset kertoilevat minulle kaikenlaista elämästään. En tiedä leikkausten malleista sen enempää, USAssa niistä käytetään yleisesti nimitystä weight loss surgery, Suomessa laihdutusleikkaus.
Toivoisin, ettei leikkausta markkinoitaisi ihmelääkkeenä lihavuuteen, kuten nyt tunnutaan tekevän esim. eri lääkärifirmojen mainoksissa, vaan jokainen miettisi sitä lihavuutensa syytä. Jos se on syömishäiriö, niin onko järkeä käydä tekemässä jotain peruuttamatonta, joka ei välttämättä auta ollenkaan, vai hakeutua esim. terapiaan?
Mutta tunnustan myös, että minä en tiedä miltä tuntuu olla lihava. Ehkä se tuntuu siltä, miltä tuntui olla viimeisillään raskaana, ettei ylettänyt sitomaan kengännauhojaan ja taapersi menemään selkä leipää huutaen? Ehkä itsekin olisin silloin epätoivoinen ja etsisin apua mistä ikinä oljenkorresta sitä saattaisi löytyä.
Lihavuusleikkaus on kallis. Miksi ei tarjota esim. puoleksi vuodeksi personal trainerin palveluja ja kuntokeskuskorttia., vaikka niin että asiakas maksaa itse pienen osan ja hommaan on sitouduttava. Puolessa vuodessa liikuntaan ja terveellisiin tapoihin tottuu jopa koukuttuu. Paljon halvempi yhteiskunnalle kuin lihavuusleikkaus ja riskitön lihavalle. Sen jälkeen voisi olla määräaikaistarkastukset kunnes normipaino saavutettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä leikkauksissa mennään perse edellä puuhun. Hoidetaan seurausta, ei syytä. Varmasti suurin osa reilusti ylipainoisista on joko henkisesti tai fyysisesti sairaita, monet sekä että. Ei yksikään terve ihminen itseään lihota 50 kiloa (enemmänkin) vain syömisen ilosta.
Näinpä. Leikkauksessa pienennetään mahalaukkua, eikähän ylensyömisen syy ole se, että mahalaukku olisi liian suuri.
osalla ihmisistä takuuvarmasti on.
Ja paskat. Takuuvarmasti ihmisillä ei synnynnäisesti ole liian suuri mahalaukkuja, eikä se ole lihomisen syy. Tokihan se mahalaukku venyy jos syö jatkuvasti ylettömästi, mutta ei "lihavuusleikkauksia" tehdä venyneen mahalaukun korjaamiseksi.
Juu ei tietenkään, sehän jätetään leikkauksessa entiseksi. Eiku...
Eiku...oletko oikeasti siinä uskossa, että liian iso mahalaukku on syy lihomiseen?!
Ei venynyttä mahalaukkua ole tarpeen leikkauksella pienentää, vaan kyllä se mahalaukku palautuisi normaalikokoiseksi, jos vain alkaa syömään normaalikokoisia ateroita.
"Lihavuusleikkauksessa" mahalaukku pienennetään hyvin pieneksi, (eikä siis normaalikokoiseksi), jotta suuren ruokamäärän ahtaminen sinne ei enää onnistu. Se siis pakottaa syömään vähemmän, hyvin pieniä annoksia kerrallaan. Normaalimäärienkään syöminen ei siis enää onnistu. Tosin pienennetty mahalaukkukin voi venyä uudelleen jos sitä oikein yrittää, ja leikkaus on silloin hyödytön.
Vierailija kirjoitti:
Joka tapauksessa joudut muuttamaan ruokavaliosi leikkauksen jälkeen, siitähän laihtumisessa on kyse.
Jos et pysty siihen nyt miten pystyt leikkauksen jälkeen?
Minulle on ehdotettu ja olin jonossa, leikkaus olisi ollut n. 2 kk päästä. Kävi niin että yksi työkaveri meni kyseiseen leikkaukseen ja menehtyi komplikaatioihin seuraavana päivänä. Päätös oli helppo tehdä mieluummin vaikka lihava lopun ikääni kuin leikkaukseen. Tämä on tositapaus. Näistä ei puhuta isosti.
Soitin sairaalaan ja peruin leikkauksen.
Olin pudottanut painoa ennen leikkausta 12 kg. Joten kyllä minä laihduttaa osaan.
Mieti tarkkaan pystyisitkö elämään niillä ruokarajoitteilla mitkä leikkauksen jälkeen astuu voimaan? Ravitsemusterapeutti kertoo jos sinne asti olet edennyt.
Vaikeasti ylipainoiselle nukutus ja leikkaus kuin leikkaus on aina iso riski. Sydän on siinä kovilla ja lisäksi on muitakin riskejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä leikkauksissa mennään perse edellä puuhun. Hoidetaan seurausta, ei syytä. Varmasti suurin osa reilusti ylipainoisista on joko henkisesti tai fyysisesti sairaita, monet sekä että. Ei yksikään terve ihminen itseään lihota 50 kiloa (enemmänkin) vain syömisen ilosta.
Näinpä. Leikkauksessa pienennetään mahalaukkua, eikähän ylensyömisen syy ole se, että mahalaukku olisi liian suuri.
osalla ihmisistä takuuvarmasti on.
Ja paskat. Takuuvarmasti ihmisillä ei synnynnäisesti ole liian suuri mahalaukkuja, eikä se ole lihomisen syy. Tokihan se mahalaukku venyy jos syö jatkuvasti ylettömästi, mutta ei "lihavuusleikkauksia" tehdä venyneen mahalaukun korjaamiseksi.
Juu ei tietenkään, sehän jätetään leikkauksessa entiseksi. Eiku...
Eiku...oletko oikeasti siinä uskossa, että liian iso mahalaukku on syy lihomiseen?!
Ei venynyttä mahalaukkua ole tarpeen leikkauksella pienentää, vaan kyllä se mahalaukku palautuisi normaalikokoiseksi, jos vain alkaa syömään normaalikokoisia ateroita.
"Lihavuusleikkauksessa" mahalaukku pienennetään hyvin pieneksi, (eikä siis normaalikokoiseksi), jotta suuren ruokamäärän ahtaminen sinne ei enää onnistu. Se siis pakottaa syömään vähemmän, hyvin pieniä annoksia kerrallaan. Normaalimäärienkään syöminen ei siis enää onnistu. Tosin pienennetty mahalaukkukin voi venyä uudelleen jos sitä oikein yrittää, ja leikkaus on silloin hyödytön.
Olet kyllä varsinainen Einstein. Tottakai se venynyt vatsalaukku on yksi syy lihavuuteen, koska se täyttymisen tunne tulee aina vain myöhemmin ja myöhemmin. Ja alunperin ihminen (osa lihavista siis) on syönyt vain syömisen ilosta sen vatsalaukkunsa sellaiseksi. Kyllä se pienenetty vatsalaukku aika nopeastikin venyy takaisin mittoihinsa, olet varmaan tästäkin ketjusta nyt jo lukenut tapauksista. Ja se nimenomaan onkin näiden leikkausten pahin vihollinen.
Tai ehkä osa ihmisistä syö vaan liian nopeasti.