Olit pitkässä suhteessa, jossa yhteisiä lapsia. Miksi suhteesi päättyi?
Tilanteestamme lyhyesti: Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 11 vuotta. Meillä on kaksi yhteistä lasta iältään 3 ja 5. Arkemme pyörii ihan normaalisti ja ns. perusasiat ovat kunnossa. Ulkopuolisin silmin elämme varmasti normaalia lapsiperheen elämää ja varmaan myös näin sisäpuoleltakin tarkasteltuna. Viimeiset vuodet ovat kuitenkin olleet laimeita parisuhteemme kannalta, vaikka teemme sekä perheenä että mieheni kanssa kahdestaan asioita. Myös seksiä ja hellyyttä on. Jotenkin vain kaikki tuntuu niin tasaisen tappavalta, että mietin usein tässäkö tämä elämäni parisuhde nyt on.. Tietysti elämä pienten lasten kanssa on mitä on, mutta minulla on jotenkin sellainen tunne, että kun lapset kasvavat ja meillä on aikaa ruveta elämään enemmän ns. omaa elmäämme, niin tiemme erkanevat, eli molemmat vain tekevät omia asioitaan vaikka asuisimme saman katon alla... Ajattelen usein kuinka ihanaa olisi rakastua ja kokea uuden parisuhteen jännitystä, vaikka tiedän että varmaan ennen pitkää tuokin tunne laimenisi. Jotenkin vain ärsyttää tämä tasaisuus ja se että riitelemme vuodesta toiseen samoista asioista.
Kysmys teille, jotka olette olleet pitkässä (yli 7-8 vuotta) suhteessa, jossa yhteisiä lapsia: Miksi erositte? Muuttuiko elämänne paremmaksi vai kaduttaako?
Kommentit (84)
Hirveesti taas yläpeukkua jollekin viestille, jossa nainen kertoo pettäneensä miestään. On tämä mammapalsta!
Niin, ennen ei ollut ehkä avoimia suhteita tai ainakaan niistä ei sillä nimellä puhuttu saatikka huudeltu. Oli kuitenkin suhteita, joissa pettäminen puolin ja toisin hyväksyttiin.