Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Vierailija kirjoitti:
Ruokailun jälkeen korjataan pöytä. Ikään kuin ruokaillessa olisi pöytä hajonnut.
Tässä ja monessa muussakin hassussa ilmaisussa on kyse siitä, että sanojen merkitykset ovat ajan myötä muuttuneet. Alkuperäinen merkitys on jäänyt enää sanontoihin, ja kenties joihinkin murteisiin. Korjata=kerätä talteen. Vrt. ”kuolo korjaa”.
Sama ilmiö löytyy esim.: ”Yrittänyttä ei laiteta” - laittaa: moittia.
”Päivä on pulkassa” - pulkka: kapula, johon merkitään työsuoritus.
”Kukin taaplaa tyylillään” - taaplaus: taapelin eli lautapinon tekoa.
”Vahinko ei tule kello kaulassa” - kyse ei ole ajannäyttäjästä, vaan lehmänkellosta: vahingosta ei siis saada ennalta varoitusta, kuten kellokkaasta lehmästä kuulee äänen jo etäältä.
”Olla hakoteillä” - hako: havu. Ollaan siis hakemassa havuja metsästä. (Tähän on kyllä muitakin selityksiä, mutta jokin konkreettinen kulkureitti on joka tapauksessa alun perin kyseessä.)
”Päivät ovat luetut”, ”lukea tiilenpäitä” , ”lukemattomia määriä” - lukea: laskea.
”Kiireestä kantapäähän” - kiire: päälaki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Illalla täällä oli ketju:
Päiväsi ovat luetut.
Vierailija kirjoitti:
Runsaudenpula
Pulaa runsaudesta? Ei, vaan ylenpalttisesti runsautta
Ymmärrän runsaudenpulan niin, että vaihtoehtoja on liikaa. Valintaa on vaikea tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi miestä kävelivät hattu päässään vrt. Kaksi miestä kävelivät hatut päissään, mitä ihmettä?
En laiskuuttani jaksanut lukea koko ketjua läpi, joten ehkä joku jo kommentoi vastaavaa:
"Kaksi miestä käveli hattu päässään" -> verbin on oltava yksikkö-, ei monikkomuodossa "kävelivät". Tämä voi tuntua epäloogiselta, koska miehiähän on kaksi eli monta. Tässä verbin pitää kuitenkin taipua yksikössä, sillä se taipuu sanan "kaksi" mukaan - joka puolestaan on yksikössä. Saman syyn vuoksi esimerkkilauseen hattuja ja päitäkin on vain yksi.
Vierailija kirjoitti:
Lapsiltahan näitä suomenkielen hauskuuksia kuulee usein.
Muistan esim.
Ommella oli ompeloida. Niin miksipä ei..
Puhdas kuin puti. Mikä ihmeen puti? No putipuhdas.
Niin ja rännit olivat pitkään ränteitä. Niin kuin ranne - ranteet.
Niin, naapurin poika sanoi lähtevänsä leikkimään Tarzanta. Minä sen sijaan menin syömään ananaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rannekello
Hernekeitto
Venevaja
Kaikki nuo lausutaan niin että keskellä olevan e:n jälkeen tulee tuplakonsonantti: rannekkello, hernekkeitto, venevvaja. Näitä sanoja on vaikka kuinka - riittää että sanan keskiosassa on e! Miksi?
Eihän sitä rajageminaatiota aina e:nkään jälkeen tule: Esimerkiksi nukkekoti ei äänny nukkekkotina.
"Päivänä muutamana", kuinka monena päivänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano vaan Thaimaaseen, jos haluat vaikuttaa moukalta. Thaimaa on maa. Sanotko että "palaan kotimaaseen"? Onko Espoo poo? Tai Korso soo?
Moni sanoo Töölööseen.
Töölö - Töölöön.
Suomen kielessä on murteita ja lyhenteitä sekä sanontoja eikä niitä tarvi ymmärtää. Pärjää kun osaa arkiset perus sanat . TV ohjelmien sarjojen kääntäjät kääntää tosi paljon väärin mm.englannista . Ihan oikein sanoja väärin . Siksi edes vitsit ei naurata kun sitä vitsiä ei ole käännetty oikein. Huumori puuttuu myös. Englannissa on myös ollut paljon huumoria vitsejä sanontoja joita muu kieliset ei tietysti ymmärrä oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Land suomeksi maa kääntyy myös lanta lanti .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rannekello
Hernekeitto
Venevaja
Kaikki nuo lausutaan niin että keskellä olevan e:n jälkeen tulee tuplakonsonantti: rannekkello, hernekkeitto, venevvaja. Näitä sanoja on vaikka kuinka - riittää että sanan keskiosassa on e! Miksi?Tämä on niin mielenkiintoinen asia! Usein ajatellaan että suomea lausutaan juuri niinkuin kirjoitetaan, mutta sitten näitä poikkeuksia kuitenkin on. Hesarin Kuukausiliitteessä oli vuosia sitten kirjoitus äng-äänteestä, joka esiintyy mm sanoissa kenkä ja Helsinki. Kun miettii tarkkaan, emmehän sano kenkä vaan oikestaan kengkä. Mutta miksi näin on? :)
Ilmiö juontuu suomen kirjakielen syntyyn. Peraatteeksi valittiin, että jokaista äännettä vastaa yksi kirjainmerkki. Äng oli äänteenä olemassa, mutta kirjainmerkiksi valikoitui lopulta yhdistelmät nk ja ng.
Mutta sanassa signaali ei ole nk eikä ng, silti kuulee sanottavan singnaali. Mikä on siis väärä tapa.
Ääntämys ja sanakin on skandinaavista kielistä lainattu; ei ole vielä ehtinyt mukautua suomen järjestelmän mukaiseksi. Voitaisiinko tuona vääränä tapana sitten yleiskielen kannalta pitää murteellista muotoa siknaali?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi miestä kävelivät hattu päässään vrt. Kaksi miestä kävelivät hatut päissään, mitä ihmettä?
En laiskuuttani jaksanut lukea koko ketjua läpi, joten ehkä joku jo kommentoi vastaavaa:
"Kaksi miestä käveli hattu päässään" -> verbin on oltava yksikkö-, ei monikkomuodossa "kävelivät". Tämä voi tuntua epäloogiselta, koska miehiähän on kaksi eli monta. Tässä verbin pitää kuitenkin taipua yksikössä, sillä se taipuu sanan "kaksi" mukaan - joka puolestaan on yksikössä. Saman syyn vuoksi esimerkkilauseen hattuja ja päitäkin on vain yksi.
Tästähän se ristiriita muodostuukin, kun kielellinen ja kielenulkoinen todellisuus kulkevat eri polkuja. Loogisesti on tietysti järjetöntä ajatella, että kaksi miestä kävelisi hattu päässään, jolloin heillä juurikin olisi yhteinen pää ja yhteinen hattu, ellei sitten kyseessä ole siamilainen kaksospari. Mutta kun kullakin kielellä täytyy toimiakseen olla kielioppikin, niin tällaisten, välillä hassunkuristenkin mielikuvien kautta lähes pakostakin joudutaan joskus kieltä koettelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai kun ihanaa iltalukemista, on meillä ihana kieli! Niin, kieli...öö, tuo lirvake suussa. Muissa kielissä lienee oma nimi niin puhutulle kielelle, kuin sille lihanpalalle, jolla sitä kieltä tuotetaan.
Huomaa, että englannissa kuitenkin:
laNGUage
toNGUe
yhteiset kirjaimet NGU ei voi olla sattumaa.
Äidinkieli on englanniksi mother tongue, myös mother language tai vielä yleisemmin first language.
Ranskaksi kumpikin kieli on langue.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisiko linkkiä siihen englanninkielen epäloogisuuksiin keskittyvään ketjuun? Tai edes ketjun täsmällisen nimen?
Googlen käytön perusteet: Google.fi, kirjoita hakukenttään: "englannin kielen epäloogisuudet vauva", paina enter ja valitse ensimmäinen hakutulos. En tajua vieläkään ihmisiä, jotka eivät osaa käyttöä Googlea.
Mä puolestaan en tajua sun kaltasia ihmisiä, mutta meitä on moneen junaan!
Haarukka ja Veitsi Meän kielellä.
Hurhaus Meän kielellä. On Vetoketju
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokailun jälkeen korjataan pöytä. Ikään kuin ruokaillessa olisi pöytä hajonnut.
Tässä ja monessa muussakin hassussa ilmaisussa on kyse siitä, että sanojen merkitykset ovat ajan myötä muuttuneet. Alkuperäinen merkitys on jäänyt enää sanontoihin, ja kenties joihinkin murteisiin. Korjata=kerätä talteen. Vrt. ”kuolo korjaa”.
Sama ilmiö löytyy esim.: ”Yrittänyttä ei laiteta” - laittaa: moittia.
”Päivä on pulkassa” - pulkka: kapula, johon merkitään työsuoritus.
”Kukin taaplaa tyylillään” - taaplaus: taapelin eli lautapinon tekoa.
”Vahinko ei tule kello kaulassa” - kyse ei ole ajannäyttäjästä, vaan lehmänkellosta: vahingosta ei siis saada ennalta varoitusta, kuten kellokkaasta lehmästä kuulee äänen jo etäältä.
”Olla hakoteillä” - hako: havu. Ollaan siis hakemassa havuja metsästä. (Tähän on kyllä muitakin selityksiä, mutta jokin konkreettinen kulkureitti on joka tapauksessa alun perin kyseessä.)
”Päivät ovat luetut”, ”lukea tiilenpäitä” , ”lukemattomia määriä” - lukea: laskea.
”Kiireestä kantapäähän” - kiire: päälaki.
Vahinko ei tule kello kaulassa. Oijoi - olin kuvitellut kyseessä olevan vanhan kansan ehkäisymenetelmä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisiko linkkiä siihen englanninkielen epäloogisuuksiin keskittyvään ketjuun? Tai edes ketjun täsmällisen nimen?
Googlen käytön perusteet: Google.fi, kirjoita hakukenttään: "englannin kielen epäloogisuudet vauva", paina enter ja valitse ensimmäinen hakutulos. En tajua vieläkään ihmisiä, jotka eivät osaa käyttöä Googlea.
Mä puolestaan en tajua sun kaltasia ihmisiä, mutta meitä on moneen junaan!
Eli ymmärrät enemmän ihmisiä, joille kaikki pitäisi tarjoilla hopealautasella eteen, ettei itse tarvitsisi nähdä vaivaa?
Ihmiset on laiskistunut. Vaikka ei tuosta sanottavaa vaivaa olekaan, niin itse ei viitsitä edes etsiä tietoa.
Somen syytä mun mielestä.
Tämän olen huomannut myös tekniikkapuolella. Heti kysytään apua keskustelupalstoilta, vaikka ei edes ole tutkinut tapausta. Ennen oli ihan "kunnia-asia", että sai tehtyä jonkun asian ihan itse.
Tietysti nimettömänä on helppo kysyä ihan typeriä/itsestäänselviä asioita, mutta nykyään ihmiset tekee sitä ihan omalla nimellään. Fb, ym. Ei ymmärretä, että heistä tulee vähän yksinkertaisen ihmisen kuva, jos ei mitään pysty itse tekemään/selvittämään, vaan aina on muiden varassa. Googlella selviää moni asia ihan sekunneissa.
Ymmärrän avunpyynnön, jos ei itse saa selvyyttä, mutta kun ei edes yritetä.
T: Ärsyyntynyt uusavuttomuuteen.
Nykyään monilta asioilta vaaditaan läpinäkyvyyttä. Sillä kai halutaan sanoa, että avoimuus on hyve, ja ei pitäisi piilottaa, vaan tuoda enemmän esiin. Mutta läpinäkyvä on oikeastaan näkymätön. Miksi ei voitaisi käyttää yksinkertaisesti sanaa "näkyvä".