Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen epäloogisuudet
Ketju aiemman, englannin kielen epäloogisuuksiin keskittyneen ketjun jatkoksi. Eli keskustellaan havainnoista, jotka suomessa ovat outoja, hassuja tai muuten vaan ihmetyttäviä.
Ap aloittaa. Preesenssin ja imperfektin samankaltaisuus tiettyjen sanojen kohdalla. Ei siis tiedä tehdäänkö paraikaa vaiko mennyt. Esim. Ehdin-ehdin, mietin-mietin yms. "Ehdin bussiin." Oletko ehtimässä vai istutko jo bussissa?
Kommentit (664)
Vierailija kirjoitti:
Miksi housut ja haalarit on monikossa, vaikka niitä on vain yksi?
Kun niissä on ne 2 lahjetta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokailun jälkeen korjataan pöytä. Ikään kuin ruokaillessa olisi pöytä hajonnut.
Tässä ja monessa muussakin hassussa ilmaisussa on kyse siitä, että sanojen merkitykset ovat ajan myötä muuttuneet. Alkuperäinen merkitys on jäänyt enää sanontoihin, ja kenties joihinkin murteisiin. Korjata=kerätä talteen. Vrt. ”kuolo korjaa”.
Sama ilmiö löytyy esim.: ”Yrittänyttä ei laiteta” - laittaa: moittia.
”Päivä on pulkassa” - pulkka: kapula, johon merkitään työsuoritus.
”Kukin taaplaa tyylillään” - taaplaus: taapelin eli lautapinon tekoa.
”Vahinko ei tule kello kaulassa” - kyse ei ole ajannäyttäjästä, vaan lehmänkellosta: vahingosta ei siis saada ennalta varoitusta, kuten kellokkaasta lehmästä kuulee äänen jo etäältä.
”Olla hakoteillä” - hako: havu. Ollaan siis hakemassa havuja metsästä. (Tähän on kyllä muitakin selityksiä, mutta jokin konkreettinen kulkureitti on joka tapauksessa alun perin kyseessä.)
”Päivät ovat luetut”, ”lukea tiilenpäitä” , ”lukemattomia määriä” - lukea: laskea.
”Kiireestä kantapäähän” - kiire: päälaki.
Se laittaminen on jossain pohjoisempana jonkin hankkimista, esim. joku sanoo laitoin auton. Luulin että siinä oli vikaa ja korjasi sen. Mutta tarkoitti että osti auton.
Siitä sitten johdannaisena syntyi sellainenkin sanonta jotta mennä laittamaan....eli panemaan.
Vierailija kirjoitti:
Laitan kengän jalkaan.
Oikeasti jalat laitetaan kenkiin!!!
Tänään on torstai.
Eilen eli edellisenä päivänä eli edellispäivänä oli keskiviikko.
Tiistai oli toissapäivänä.
Ainakin Turun seudulla edellispäivällä tarkoitetaan toissapäivää, joka aiheuttaa ainakin minulle pohjoispohjanmaalaisena välillä hankaluuksia hahmottaa, mitä tapahtui minäkin päivänä:D
Antaa ymmärtää ja ymmärtää antaa, huh, mitä saivartelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Antaa ymmärtää ja ymmärtää antaa, huh, mitä saivartelua.
Kysehän on samasta asiasta eri järjestyksessä. Nyt joku rupeaa taas saivartelemaan puuta heinää, argh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitan kengän jalkaan.
Oikeasti jalat laitetaan kenkiin!!!
Riippuu varmaan siitä tarvitsetko nostaa kengän lattialta laittaaksesi sen jalkaan vai et. Läpökkäisiin laitetaan jalka ja se pysyy, mutta saapas pitää vetää jalkaan paikoilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaa ymmärtää ja ymmärtää antaa, huh, mitä saivartelua.
Kysehän on samasta asiasta eri järjestyksessä. Nyt joku rupeaa taas saivartelemaan puuta heinää, argh.
Ihan eri asia.
Mies sanoi, että nainen antoi ymmärtää, mutta ei ymmärtänyt antaa.🐷
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rannekello
Hernekeitto
Venevaja
Kaikki nuo lausutaan niin että keskellä olevan e:n jälkeen tulee tuplakonsonantti: rannekkello, hernekkeitto, venevvaja. Näitä sanoja on vaikka kuinka - riittää että sanan keskiosassa on e! Miksi?Eihän sitä rajageminaatiota aina e:nkään jälkeen tule: Esimerkiksi nukkekoti ei äänny nukkekkotina.
Tulepa tänne. Tulet tänne. Menes sinne. -En kääkkää rääkkääkään, (lausunta: rääkkääkkään. )
Mutta toisaalta ylempänä: hilsesampoo. Huom.! Shampoo on väärää suomea. Sekki, ei shekki.
-Eräässä julkaisussa oli hauskasti: attaseashalkku. Attaseasalkku on oikein. Mutta shakki ei ole sakki, (paitsi Savossa, seutu, tai savossa, murre.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleisen "syyn vuoksi/takia" sijaan loogisempi ilmaisu on "jonkin takia" tai "jostakin syystä", vai mitä?
Kun joskus vuosia sitten opiskelin suomea ja tutkin sanakirjaa, niin jostain syystä tuli usein vastaan sana "öylätti". Ihmettelin, että onpas omituinen sana - ä,ö ja y yhdessä. Myöhemmässä vaiheessa tuli vastaan sana "kuolinpesä" - ja se on mielestäni ylivoimaisesti suomen kielen rumin sana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukusanat 10-20 välillä sanotaan eri tavalla kuin muut kymmenluvut.
Yksitoista vs. kaksikymmentäyksi. Jos olisivat samalla logiikalla niin ne pitäisi sanoa esim:
Yksitoista, yksikolmatta tai sitten yksikymmentäyksi, kaksikymmentäyksi.
Tuo yksikolmatta on vanha tapa sanoa luvut. Jostain syystä 10-20 väliset luvut sanotaan vanhalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhua alentuvasti / alentavasti. Pitäisi olla tuo jälkimmäinen mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Miten verbi kannattaa? Kääntyykö englanniksi? Esim.: Sinun kannattaa ottaa sadetakki, ei kannata jäädä odottamaan.
Tää on hyvä. Kääntäjät tosi usein sekottavat ”kannattavuuteen” - tarkoitetaan olisi paras/hyvä ja käännettävä sillai.
EI Siis käänny lönar sej/pays to!
Vierailija kirjoitti:
Puhua alentuvasti / alentavasti. Pitäisi olla tuo jälkimmäinen mielestäni.
Minusta niillä on kyllä selkeä ero. Alentuvasti puhutaan vähempiarvoiselle, alentavasti taas tilanteessa jossa puhekumppania halutaan alentaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun joskus vuosia sitten opiskelin suomea ja tutkin sanakirjaa, niin jostain syystä tuli usein vastaan sana "öylätti". Ihmettelin, että onpas omituinen sana - ä,ö ja y yhdessä. Myöhemmässä vaiheessa tuli vastaan sana "kuolinpesä" - ja se on mielestäni ylivoimaisesti suomen kielen rumin sana.
Kauneus on katsojan silmissä/korvissa. Kuolinpesä-sana ei tuo mieleen kovin iloisia mielleyhtymiä. Sana sinänsä voi olla jonkun ei-natiivipuhujan korvissa jopa kauniskin, jos merkitystä ei tiedä. Esim. "ripuli" voi olla jonkin korvissa hyvinkin kaunis ja jopa runollinen sana. :) Toisin kuin vaikkapa saksan Durchfall-sana. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi housut ja haalarit on monikossa, vaikka niitä on vain yksi?
Kun niissä on ne 2 lahjetta
Mutta sitten puhutaan housun lahkeesta.
TV:ssä on ollut sarja Unelmien poikamiestyttö , jossa on pääosassa kuitenkin nainen (ei siis poika, mies eikä tyttö)
Samalla tavalla on esim. persian kielessä (numero + yksikkömuoto).
Kyse on täysin siitä, mistä perspektiivistä katsot asiaa. Voihan ajatella niinkin, että suomen/persian kielen rakenne on "loogisempi" kuin esim. englannissa:
kolme koiraa
three dogs
Kolme-sana ilmaisee jo, että kyse on monikosta. Miksi englannissa monikko täytyy olla kaksi kertaa: sekä numerossa että substantiivissa?