Mikä on ollut kauhein työpaikkasi?

Vierailija kirjoitti:

En ole tuo akateeminen 184 mutta kerronpa oman juttuni.

Yksi pahimpia hyväksikäyttäjiä ja työkokemuksena tylsä oli eräs ministeriö Helsingissä. Olin vastavalmistunut, etsin töitä ja päädyin ilmaiseksi orjaksi (9 e/pvä työharjoittelija) tuuraamaan opintovapaalle mennyttä vakityöntekijää. Minulle lupailtiin, että puolen vuoden päästä saattaisin saada vakitöitä tai ainakin palkallisia töitä. Perehdytys kesti päivän ja infoa tuli aivan älyttömästi. Uudet järjestelmät ym. systeemit. Oletettiin että pääsen heti kärryille. Kysellä ei voinut keneltäkään, koska iäkkäämmät naistyökaverit pottuilivat minkä kerkesivät. Heillä ei ollut kiire, heiltä kului työaikaa taukoihin, juoruiluun, hauskojen sähköpostilinkkien katseluun ja tunnin ruokataukokävelyihin. Minua ei kutsuttu mukaan mihinkään, hyvä että huomenet sanoivat takaisin. Työtahti yleensä oli paikassa varsin leppoisa, ei yhtään sellainen kuin yksityisillä firmoilla. Minulle tosin nakitettiin heidänkin hommiaan. Taisin olla ainut, joka jotakin todella sai aikaan.

Ryhdyin terhakkaasti toimeen, mutta intoni lopahti kun kuulin henkilöstöpäälliköltä, että täällä meitä akateemisia ilmaisharjoittelijoita on peräti parisen sataa ja "ilman panostanne tämä ministeriö ei toimisi!" Kiva kuulla, että ihan ilmaiseksi valtio voi hyötyä. Pointti olikin harjoittelijoiden ja työttömien kierrätys vaikituisen työn lupauksin. Jaksoin pari kuukautta, mutta fiilikset meni. Sanouduin irti, enkä saanut edes karenssia koska tällainen oli TE:n mukaankin (!?) laitonta. Siis tuurasin vakituista palkkatyöläistä mutta ilmaiseksi.

Onneksi pääsin muualle hommiin, mutta valtiolla ja kunnilla näyttää olevan näitä löysiä paljonkin, mitä ottaa pois eli ihan OK että siellä tehostetaan. Lähtee laiskat tantat kilometritehtaalle juoruilemaan.

Tämähän kuulostaa ihan UM:ltä, josta itsellänikin hyvin samanlaisia kokemuksia. Olin mennyt harjoitteluun optimistisin odotuksin, jotta saisin hyödyllistä työkokemusta, kontakteja ja ehkä vähän jalkaa oven väliin. Todellisuudessa koin itseni lähinnä näkymättömäksi kakkosluokan kansalaiseksi, jolle ei tarvitse edes huomenta sanoa tai pyytää minnekään yhteiselle lounas-/kahvituokiolle mukaan. Osalla yksikköni virkamiehistä ei myöskään puolen vuoden harjoitteluni aikana ollut missään vaiheessa aikaa esittäytyä. Minut myös saatettiin jättää kutsumatta kokouksiin, jotka oleellisesti liittyivät työtehtäviini.

Pikkukaupungin perheyritys, eläinliike. Vaihtuvuus suurta koska innokkaita tyttösiä töihin riittää. Takavasemmalle noin vuodessa poistuu rikkinäisiä, ahdistuneita ja murtuneita raukkoja.

Kun aloin itkeä jo kotimatkalla ja aamuisin ahdisti mennä töihin, tiesin että nyt riitti ja pois oli päästävä.

Osa entisistä työntekijöistä tappeli pitkään saadakseen omansa pois.

Meillä muilla on paljon kauhutarinoita jälkipolville kamalasta narsistiämmästä joka kyykytti, vittuili, haukkui asiakkaiden edessä ja nolasi minkä ehti.

Vuosien jälkeenkin en edelleenkään astu jalallanikaan alakertaan ja sen noidan valtakuntaan. Yläkerrassa viitsin käydä kun siellä häneen ei törmää. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs kansainvälinen pörssiyhtiö, joka toimii Vantaalla. En uskalla laittaa nimeä, mutta oli ahdistavin ja kamalin työpaikka ikinä. Tunsin oloni lähinnä rangaistusvangiksi.

Sama. Alalla vieläpä arvostettu ja pääosa väestä korkeasti koulutettua.

Yrityksen kaksi ensimmäistä ja viimeisintä kirjainta?

Kuntoutussäätiö

niinpäniin kirjoitti:

Posti...jakelussa ja keskuksessa...paikka kuhisi narsisteja esimiehiä ja työkavereita. Pahaa puhuttiin seläntakana ja harjoitettiin hiljaista väkivaltaa (esim. puhuin esimiehen kanssa niin yhtäkkiä esimies hijeni ja ja keskustelu päättyi...syynä työkaveri joka teki otsasta lähtevän iskun). Isekkin osaan nykyisin tempun ja se on todella yleistä sairaissa työpaikoissa. Minustakin tuli työpaikka kiusaaja.

Mikä on otsasta lähtevä isku?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Klaukkalassa yksi päiväkoti.

Työntekijät ottivat minut kohteeksi.

Tein silloin kaiken väärin, ihan kaiken.

Jouduin mennä psykologin puheille etten tee itselleni mitään :(

Asuin yksin, enkä tuntenut Klaukkalassa silloin ketään.

Onneksi ymmärsin itse irtisanoa ja muuttaa pois sieltä.

Sama kokemus, mutta firmasta. Hirveää, onneksi häivyttiin molemmat!

Kunnallinen päiväkoti, naureskelivat lapselle, joka oli niin väsynyt aamupuuropöydässä, että nuokkui, istuttivat lasta siinä nuokkumassa ja antoivat pään retkahdella puurolautaseen, juoruakkahoitajat haukkuivat lasta lapsen kuullen ja vanhemmat tietty selän takana. Onneksi älysin jättää hullulan, lapset vain säälittävät, ei tuollaisia muka ammattilaisten toimintaa kestä katsella, ainoa vaihtoehto olisi ollut puuttua asioihin, mutta senhän tietää sosialistien kuntatyöpaikoissa, mikä siellä on tärkeintä juoruilu, mielistely, kadehtiminen jne., jos joku uskaltaa kriittisesti arvioidaan toimintaa, ns. Ryhmäkuri kyllä pistää kapulan suuhun.

Happy hour restaurants helsingissä. En paljasta missä sen paikan kuppiloissa. Näillä omistajilla on usempi ravintola. Mitään lisiä ei makseta (ei ilta- yö  eikä edes sunnuntailisiä), palkka reilusti alle tessin. Tiedänpä heidän toisesta ravintolasta lähteneen työntekijän joka lasketutti liitossa saatavansa, joka oli reippaasti yli 10 000e. Vanha omistaja ukko sanoi ettei maksa ja sen jälkeen kävi levittämään ympäri kyliä huhua että kyseinen työntekijä olis varas (sinällään jännää että jos työntekijä olis ollut varas, niin olishan sitä kaiken järjen mukaan omistaja rikosilmoituksen asiasta tehnyt.. eli eikö aika selkeä homma miksi omistaja näin toimi, hitto sais kuolla jo se vanha pihi ukko) Kyseisestä lafkasta ei ole muuta hyvää sanottavaa kuin erittäin loistavat entiset työkeverit. Sääli ettei tavontola alan ihmiset oikeasti kerro millaisia epäkohtia alalla on.. Voisin kirjoittaa aiheesta kirjan sitten kun alaa vaihdan

Raisiolainen koti- ja toimistosiivouksia tekevä siivousfirma.

Työntekijät joutuivat omalla ajallaan mm. viemään likapyykit toimistolle tai tankkaamaan firman auton. Työaika kun loppui siihen, kun lähdettiin viimeisen asiakkaan luota. Itse olin vuokratyöläinen ja merkkasin aina työajan päättyneeksi vasta toimistolta lähdettyäni, mutta vakkarit eivät voineet noin tehdä, muuten tuli pomolta noottia. Tuntipalkalla tietty kaikki.

Taukoja ei ollut, vaan tauoksi katsottiin se aika kun siirryttiin autolla seuraavan asiakkaan luo. Ruokatunti pidettiin autossa.

Autolla ei saanut ajaa ylimääräistä ajoa, ainoastaan ruokatunnilla esim kauppaan ajaminen oli sallittua. Tämä oli ongelma, koska työparina olleella vakkarityöntekijällä oli firman auton itsellään käytössä, ja minä kuljin omalla autolla aamulla sinne, mistä aloitettiin. Hankalaa, kun aamulla saatettiin aloittaa esim Raisiosta ja iltapäivällä lopetettiin Hirvensaloon. Sieltä sitten olisi pitänyt mennä esim bussilla omalle autolle. Onneksi tässä useimmat työparit tulivat vastaan niin että pohdittiin minne vien aamulla auton ja moni myös kiellosta huolimatta kuskasi iltapäivällä autolle.

Työvuoro saattoi muuttua päivän aikana ja koskaan ei kysytty sopiiko, ilmoitettiin vaan että sori, et sä pääsekään tänään kolmelta vaan viideltä

Työvuorot ilmoitettiin 2-3 päivää kerrallaan ja vasta edeltävänä päivänä. Eli käytännössä mitään menoja ei voinut suunnitella, kun ei tiennyt pääseekö töistä yhdeltä vai viideltä.

Itse työ oli ihan kivaa ja suurin osa työkavereistakin mukavia. Firman pomokin oli ihan ok, mutta kaikki tuo käytännön puoli kusi aivan täysin. Keikkalaisena jaksoin mutta vakkarina en tuota kestäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs pieni varainhoitofirma, jossa pomo oli ihana, ylin johto ja omistajat huippuja mutta yksi kollega teki elämästäni töissä niin puhdasta helvettiä että lähdin kun minut head huntattiin toiseen firmaan.

On vaikea kuvailla tuota kollegaa jonka vuoksi lähdin, sen verran kieroa sen touhu oli. Olin tuohon aikaan reilu 30 v ja tämä kollega ehkä 5 v nuorempi. Hän oli tullut tuohon firmaan ilman mitään koulutusta, itselläni oli työkokemusta ja koulutus.

Kollegani palvoi firman omistajaa ja sanoi minulle heti ettei todellakaan ota mitään ylitöitä rahana/ vapaana. Istui töissä vähintään 9 tuntia päivässä, myös kuumeisena. Minä sanoin että kirjaan kyllä ylityöt, jolloin kollegani tuhahteli paheksuen. Kollegani mielestä esim. oman auton käyttö firman ajossa oli normaalia, siis ilman korvausta. hän osti kokoustarjottavat, kahvimaidot yms auliisti omasta pussistaan koska halusi säästää firman rahoja. Minua käski toimimaan samoin, totesin ettei autoani todellakaan käytetä firman muutossa. Kollegani vastusti viimeiseen asti muuttofirman tilaamista koska se oli liian kallista, hänen mielestään minun ja hänen olisi kahdestaan pitänyt pystyä hoitamaan 150m2 toimiston muutto. Suuttui verisesti minulle kun sanoin etten ole firmassa töissä muuttommiehenä vaan minulle maksetaan aivan muista jutuista.

Kollega oli ulospäin ylenpalttisen uhrautuva ja ahkera, peittäen kateuden ja pahantahtoisuuden. Oikeasti hän mielisteli oikeita ihmisiä, yrittäen saattaa kilpailijoiksi kokemiaan ihmisiä huonoon valoon. Minun dissaamisen aloitti jo ekoina päivinä ja teki sen niin salakavalasti että minulta meni hetki tajuta että tuon jatkuvan mairean hymyn ja ylettömän avuliaisuuden taakse on piilotettu vittumaisuutta.

Niin joo, kun tiedustelin tältä toimistosihteerinä työskentelevältä naiselta että mistä saan mm. saksia, post-it lappuja jne niin hän sanoi että ne pitää ostaa itse omilla rahoilla. Marssin pomoni juttusille joka sanoi että siellähän on kaappi täynnä toimistotarvikkeita, joita tämä nainen varjeli kuin kalleinta aarretta "säästösyistä". Suututti lakiosaston tyypit totaalisesti kun vaati että koko 8 hengen osaston piti tulla toimeen 1 saksilla, 1 nitojalla ja 1 reijittäjällä. Muu oli tuhlausta.

En tiedä työskenteleekö tuo kaistapää edelleen ko lafkassa.

Olet kirjoittanut tämän saman tilityksen aikaisemminkin.

Get over it!

Ihmisillä on ihan oikeitakin kiusaamiskokemuksia, ja sinä jaksat narista jostain pihistä rassukasta.

Katsos, joillakin kun ei ole omaa elämää, ne alkavat elämään sitä ns. omaa elämäänsä vaikkapa jossakin kuppaisessa toimistossa ja jopa niistä post-it lapuista tulee elämää suurempaa asiaa. Tärähtäneitähän tällaiset ihmiset ovat eivätkä tajua sitä edes itse. Tuollaisista paikoista on hetimiten lähdettävä pois, mitä sitä itseään kiusaamaan ihmisten kanssa, joiden aivotoiminta on jotenkin jumittunut.

Vierailija kirjoitti:

Pikkukaupungin perheyritys, eläinliike. Vaihtuvuus suurta koska innokkaita tyttösiä töihin riittää. Takavasemmalle noin vuodessa poistuu rikkinäisiä, ahdistuneita ja murtuneita raukkoja.

Kun aloin itkeä jo kotimatkalla ja aamuisin ahdisti mennä töihin, tiesin että nyt riitti ja pois oli päästävä.

Osa entisistä työntekijöistä tappeli pitkään saadakseen omansa pois.

Meillä muilla on paljon kauhutarinoita jälkipolville kamalasta narsistiämmästä joka kyykytti, vittuili, haukkui asiakkaiden edessä ja nolasi minkä ehti.

Vuosien jälkeenkin en edelleenkään astu jalallanikaan alakertaan ja sen noidan valtakuntaan. Yläkerrassa viitsin käydä kun siellä häneen ei törmää. :D

Jos on töissä paha olla ja tuntee olonsa huonoksi ja  haukutuksi  niin eikun pois vain.  Kyllä se leipä, kapeakin, jostakin tulee, ei sitä kannata pelätä.  Mieluummin pois kuin että tulee joku masennus tms.  Omaa mielenterveyttään kannattaa arvostaa.  Itse en uskaltanut nuorena köyhänä irtisanoutua kamalasta työpaikasta vaikka se oli yhtä kärsimystä olla siellä ennenkuin sain uuden työpaikan.   Jos olisin nyt samassa tilanteessa niin ehdottomasti lähtisin pois elämääni pilaamasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle oli apteekki

Kertoisitko lisää?

Nuorena työntekijänä jouduin vanhempien jo vuosikymmeniä talossa olleiden naisten työpaikkakiusaamisen kohteeksi. Mihinkään ei huolittu mukaan. Tein muka kaiken väärin ja minua haukuttiin ulkonäköä myöden vaikka tiedän olevani ihan hyvännäköinen, mutta naiset olivat niin paatuneen "sairaita". Jätettiin kaiken ulkopuolelle. Ainut mukava paikassa oli siivooja joka sanoi, että tänne työpaikkaan tullessa on aivan hirveä tunne. Ja ymmärsi tilanteeni ja sanoi, että tiedetään, että siellä on kauheaa. Nämä naiset eivät vielä tänä päivänäkään kadu mitään vaan pitävät itseään enkeleinä ja oikeassa olevina. Apteekkari ei tiennyt hirviönaisistaa ja oli peräti mukava apteekkari, mutta sitten apteekkari vaihtui ja se oli samanlainen kuin nämä pahat vanhat naiset. Onnekseni pääsin paikasta pois.

ap

Työharjoittelu vanhainkodissa. Yli 20 hoitajaa ja työvuorot ollaan kylki kyljessä, edes kahvitauolle ei yksin pääse, ei, vaan nekin on täyttä työtä eli tilanteiden kertausta akkaporukassa, miten paljon pa....aa oli Paavon vaipassa aamulla ja märkiikö Veeran paise..ym. Ym..Menee ruokahalu. Talon ulkopuolella ei saa käydä syömässä eikä poiketa ruokiksella asioilla, on joku ihme käytäntö alalla...liekö muuallakin?. Hirvee paikka. Niska limassa pesin paskaa, kusta ja melkein kuolleita, ilmaiseksi.

Citymarketin yhteydessä oleva Hesburger Lahdessa. Tästä tosin lähes 10 vuotta aikaa, joten meno voi olla nykyään toinen (toivottavasti on). Moni lähti itkien jo koeaikana, minä sinnittelin määräaikaisen sopimukseni loppuun asti. Hirveää kyykyttämistä, huutoa ja työehtojen rikkomista.

Exhoitaja kirjoitti:

Työharjoittelu vanhainkodissa. Yli 20 hoitajaa ja työvuorot ollaan kylki kyljessä, edes kahvitauolle ei yksin pääse, ei, vaan nekin on täyttä työtä eli tilanteiden kertausta akkaporukassa, miten paljon pa....aa oli Paavon vaipassa aamulla ja märkiikö Veeran paise..ym. Ym..Menee ruokahalu. Talon ulkopuolella ei saa käydä syömässä eikä poiketa ruokiksella asioilla, on joku ihme käytäntö alalla...liekö muuallakin?. Hirvee paikka. Niska limassa pesin paskaa, kusta ja melkein kuolleita, ilmaiseksi.

Asennevamma monella sote-alalla työskentelevällä. Pitäis sitä sen verran tajuta, että jos inhoaa ihmiseritteitä ylipäätään, niin ei noille aloille kannata lähteä ollenkaan. En tajuu, mitä ihmiset ylipäätään ajattelevat, kun hakeutuvat aloille, jotka eivät miellytä.

Työharjoittelu eräässä vaateliikkeessä. Aivan järkyttävä myymäläpäällikkö akka,josta kukaan ei pitänyt. Oli todella ylimielinen ja nolasi monesti asiakkaiden nähden. Ei opettanut mitään mitä työharjoittelun olisi pitänyt sisältää esim. kassan käyttöä. Jopa opettaja laittoi mulle viestiä harjoittelun aikana, että onko kaikki hyvin. No en tietenkään sillon 16 vuotiaana uskaltanut mitään sanoa/vaihtaa harjoittelupaikkaa.Muutenkin työntekijöiden kesken kamala ilmapiiri ja tottakai kun olin harjoittelija mua kohdeltiin kuin paskaa. Vaikka harjoittelu kesti vain 3kk olin niin onnellinen päästessäni sieltä pois :D Raukat jotka siellä vakituisena olivat..

Työpaikkana ei niinkään kauhea, mutta pomo Nokian puhelintehtaalla oli painajainen. Se oli jo alusta alkaen vähän vastenmielinen ja kyseli mm. missä asun ja millaiset verhot mulla on makkarissa, näkyykö kadulle jne. Valtavan lihava mies joka hikoili kaljustaan tolkuttoman paljon, pyyhki kangasrievulla otsaansa tauotta ja lipoi hikistä ylähuultaan. 

Se kähmi nuoria, vasta ekassa työpaikassaan olevia naisia surutta, hieroi hartioita, koitti käpälöidä vähän alempaakin sun muuta. 

Lisäksi se oli täysin ammattitaidoton, paperilla pätevä mutta tosiasiassa ei.

Touhula päiväkoti.

Vierailija kirjoitti:

Minulle oli apteekki

Minullakin apteekki.

Lohjan Terveyskeskuksen vuodeosasto 3!!! Ihan koko maailman sairain työilmapiiri,usein joku itki kesken työpäivää saamaansa kohtelua. Vittumaisten ämmien kuppikunta teki kaikkien olon epämukavaksi mutta luu meni kurkkuun kun kaikki ei näitä ämmiä totellu/toiminu kuten he tahtoivat.

Sinne ei saatana enää ikinä...

Pelastusarmeijan kirpputori, Kouvola.