Mikä on ollut kauhein työpaikkasi?

Ulkomailla baarissa. Palkattiin vaan tarjoilijaksi muutaman muun henkilön kanssa, mutta minä jouduin hoitamaan kaiken tarjoilusta siivoamiseen, ruokien laittoon ja keittiön pyöritykseen samalla, kun sain moitteita kaikesta mitä tein. Muut työntekijät (paikallisia) vaan notkuivat ja joivat kaljaa koko illan. Jaksoin reilun viikon.

Minullakin au pairina olo Saksassa. Puhuin melko hyvin jo saksaa mutta isäntäperhe ilmoitti minut ilomielin kurssille oppimaan lisää. Eka palkka (joka oli se minimi 260e/kk) meni tietenkin siihen että jouduin maksamaan kurssini itse vaikka yleinen käytäntö on toinen. Kurssinopettaja oli maailman ihanin venäläisnainen, joka tiesi oloistani jo paljon ensivilkaisulla, ja kun menetin kuuloni toisesta korvasta koska koin perheessä niin kovaa stressiä, opettajani oli ensimmäinen joka tiesi sen syyn. Perheessä oli armeijameininki, lapsille huudettiin ja naapurin pikkutyttöä, joka kävi siellä leikkimässä, haukuttiin selän takana. Vanhin poika heräsi öisin pelaamaan tietokoneella kun muutoin peliaikaa oli vain 30min vaikka teki tunnollisesti läksyt. Kaduttaa kun kerroin että eräs söpö saksalaispoika pyysi minua treffeille ja antoi numeronsa, niin nämä sanoivat että et saa soittaa etkä mennä treffeille, on ties mikä hullu. Uskoin enkä mennyt. Kaikki repesi kun perheen isä sai potkut, minä ja lapset jouduimme välittömästi vanhempien rahahuolien paskasangoksi. Minulle karjuttiin että kasva aikuiseksi kun itkin korvakipuani ja koti-ikävääni. En kestänyt 3kk kauempaa ja kun kerroin että lähden, olin melkein joka ilta lähtööni asti yksin illat kotona lasten kanssa kun vanhemmat tajusi että pitää lähteä bilettämään nyt jos koska. Lapset olivat ihania, ajattelen heitä toisinaan, että mitä mahtaa kuulua.

On muitakin työpaikkoja, mutta lähinnä kusetusta josta toisessa piti käytännössä maksaa että sai olla töissä. Lähdin litomaan ja ihmettelen työkavereita jotka sinne jäi. Siis kuka HULLU suostuu sopimukseen jossa lukee että sinä saat 40% ja firma 60% SINUN tekemästäsi työpanoksesta SINUN välineistölläsi, SINUN maineellasi. Yhtä hyvin olisin voinut saman tien perustaa oman yrityksen ja saanut 100% kaiken itselleni, yhtä vähäisellä osaamisella. Älkää ihmiset olko TYHMIÄ!!! Nykyään näkyi ko. puljussa olevan pohjapalkka, mahtaa tekijät olla vähissä..

Tämä nykyinen. Jymähtänyt 1920-luvulle.

Pieni toimisto jossa yksi ihminen piti sellaista showta päivittäin että pilasi muidenkin päivät, koska vain hän on oikeassa ja hänen näkökulmansa ainoa oikea. Työt olisi tullut hoitaa samalla tavalla kuin 20 vuotta sitten.

Invalidiliitto, Järvenpää. Klikkejä ja kyräilyä, pari vanhaa vakituisen paikan saanutta kouluttamatonta akkaa juoruaa ja savustaa uusia ulos. Hirveä ilmapiiri.

Päiväkoti

Nissen. Onneksi ehdin olla tuolla vain hiukan vajaa 4 kuukautta.

Pomona oli aivan järkyttävä paskaapuhuva nainen, joka haukkui seläntakana muita työntekijöitä, ei silkkaa ilkeyttään antanut kenenkään pitää lomaa toivominaan aikoina (itselleni määräsi kesäloma toukokuun alkuun), sinänsä harmi kun lapsen koulun takia olisin toivonut lomaa KOSKA vaan kesä-heinä ja elokuun alussa. Miespuolisten työntekijöiden kanssa kaveerasi, naisia puukotti selkään aivan surutta.

Ilmapiiri liikkeessä oli todella huono tämän esimiehen takia. Lähdin pois kun sain työtarjouksen toisesta firmasta, esimies kehtasi kirjottaa minulle ala-arvoisen työtodistuksen ja vaati että en saa lähteä koeajalla heti vaan on tehtävä koeajan loppuun työtä (en tiedä mistä oli saanut tämän päähänsä).

Jos alkaisi jokaisessa riistofirmassa valittamaan ei muuta kerkeäisikään kuin valittaa. Niin paljon näitä paskafirmoja on. Ja huono sellaista paikkaa on kirjata ansioluetteloon. Helpompaa on vain etsiä parempi paikka ja lähteä.

Eräs pieni varainhoitofirma, jossa pomo oli ihana, ylin johto ja omistajat huippuja mutta yksi kollega teki elämästäni töissä niin puhdasta helvettiä että lähdin kun minut head huntattiin toiseen firmaan.

On vaikea kuvailla tuota kollegaa jonka vuoksi lähdin, sen verran kieroa sen touhu oli. Olin tuohon aikaan reilu 30 v ja tämä kollega ehkä 5 v nuorempi. Hän oli tullut tuohon firmaan ilman mitään koulutusta, itselläni oli työkokemusta ja koulutus.

Kollegani palvoi firman omistajaa ja sanoi minulle heti ettei todellakaan ota mitään ylitöitä rahana/ vapaana. Istui töissä vähintään 9 tuntia päivässä, myös kuumeisena. Minä sanoin että kirjaan kyllä ylityöt, jolloin kollegani tuhahteli paheksuen. Kollegani mielestä esim. oman auton käyttö firman ajossa oli normaalia, siis ilman korvausta. hän osti kokoustarjottavat, kahvimaidot yms auliisti omasta pussistaan koska halusi säästää firman rahoja. Minua käski toimimaan samoin, totesin ettei autoani todellakaan käytetä firman muutossa. Kollegani vastusti viimeiseen asti muuttofirman tilaamista koska se oli liian kallista, hänen mielestään minun ja hänen olisi kahdestaan pitänyt pystyä hoitamaan 150m2 toimiston muutto. Suuttui verisesti minulle kun sanoin etten ole firmassa töissä muuttommiehenä vaan minulle maksetaan aivan muista jutuista.

Kollega oli ulospäin ylenpalttisen uhrautuva ja ahkera, peittäen kateuden ja pahantahtoisuuden. Oikeasti hän mielisteli oikeita ihmisiä, yrittäen saattaa kilpailijoiksi kokemiaan ihmisiä huonoon valoon. Minun dissaamisen aloitti jo ekoina päivinä ja teki sen niin salakavalasti että minulta meni hetki tajuta että tuon jatkuvan mairean hymyn ja ylettömän avuliaisuuden taakse on piilotettu vittumaisuutta.

Niin joo, kun tiedustelin tältä toimistosihteerinä työskentelevältä naiselta että mistä saan mm. saksia, post-it lappuja jne niin hän sanoi että ne pitää ostaa itse omilla rahoilla. Marssin pomoni juttusille joka sanoi että siellähän on kaappi täynnä toimistotarvikkeita, joita tämä nainen varjeli kuin kalleinta aarretta "säästösyistä". Suututti lakiosaston tyypit totaalisesti kun vaati että koko 8 hengen osaston piti tulla toimeen 1 saksilla, 1 nitojalla ja 1 reijittäjällä. Muu oli tuhlausta.

En tiedä työskenteleekö tuo kaistapää edelleen ko lafkassa.

Nykyinen työpaikkani. Pieni yritys pääkaupunkiseudulla. Niin sanottuina työkavereina pomo ja hänen vaimonsa. Omaa mielipidettä en voi esittää ilman että saan haukut niskoilleni. Pomo on luultavasti narsisti ja hänellä on varmaan adhd. Aina saa olla varuillaan eikä oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, ja jos jotain teen niin luultavasti se on aina väärin tehty. Pomon vaimo kyttää tekemisiä ja raportoi pomolle. Puolivuotta kestänyt tässä paikassa. Enää en jaksa kovin kauaa, olen aloittanut uuden työpaikan hakemisen.

Olin just 18 täytettyäni kesän eräässä rakennusfirmassa toimistohommissa, ja oli elämäni kamalimmat pari kuukautta.

Joka päivä sai kuulla kommentteja kuinka "Kyl kiva tulla toimistolle kun niin nätti pyöreä peffa tossa kulkee." tai "Tietkö sää tyttönen näistä hommista oikeasti mitään?"

Ei ollut päivää jolloin ei olisi tullut seksuaalisesti ahdistelevaa kommenttia tai meikän taitoja oltaisi epäilty. Olin todella ujo ja ekassa työpaikassani, niin en tajunnut kuinka epäsopivaa tämä kaikki oli. Kun viimein sitten rohkaisin mieleni ja kävin puhumassa esimiehelle, naurahti miekkonen ja sanoi että täytyy tällästä äijähuumoria ymmärtää. Sanoi se sitten kuitenkin miehille jotain, koska sen jälkeen alkoi "Varokaas nyt pojjaat ettei tuo tyttönen mene liitoille kielimään jos nätiksi sannoo." puheet.

Kaksi kuukautta joka päivä pyöräilin töihin poru kurkussa. 

Jälkeenpäin on harmittanut etten vienyt asiaa eteenpäin, mutta onneksi se firmakin on jo konkassa. 

Vastaaja 192 tarkoitti varmasti ulkoasiainministeriötä. Monelle pätkätyöläis akateemiselle shokki. Jos vakivirassa niin paikka voi olla hyvä tai siinäkin voi käydä huono tuuri.

Vierailija kirjoitti:

Eräs kansainvälinen pörssiyhtiö, joka toimii Vantaalla. En uskalla laittaa nimeä, mutta oli ahdistavin ja kamalin työpaikka ikinä. Tunsin oloni lähinnä rangaistusvangiksi.

Sama. Alalla vieläpä arvostettu ja pääosa väestä korkeasti koulutettua.

Yksityinen terveyspalvelujen tuottaja. Salassapitovelvollisuuden takia en voi kertoa yksityiskohtia, mutta oli törkeä paikka. Työntekijävaihtuvuuden perusteella en ole ainoa, joka näin koki. 

Sama kokemus, valitettavasti.

Viime vuosituhannen viime vuosina eräs yksityinen hoitokoti Eerikinkadulla. Johtajattaren käytös ja vaatimukset sai minut hakeutumaan muualle töihin...

HUS ja Helsingin kaupunki.

Vierailija kirjoitti:

Työskentelin respatyttönä/vartijana ISS:llä. Työskentelin monta vuotta kesäisin tuntisopparilla ja opiskeluaikoina nollatuntisena, aina tosiaan sopimuksen tuntimäärää vain päivittäen. 

Olin sopinut työsopimusta päivittäessä sähköpostitse esimieheni kanssa, että en halua tehdä erästä kohdetta, ja hän oli todennut, että tämä on ok. Kerran mut raahattiin itkevänä siihen kyseiseen kohteeseen kesken työvuoron toisesta kohteesta. Vuoroesimies huusi, että "te sovitte esimiehesi kanssa, vaan että me tehdään parhaamme, no nyt ei ole muuta vaihtoehtoa!!!" . Mun vuoronvaihdos johtui siitä, että olivat unohtaneet pyytää tuuraajan kohteeseen.

Kesä alkoi ja aloin saamaan työvuorolistoja. Puolentoista viikon listoista yksikään päivä ei pitänyt mulla paikkaansa. Aina soitettiin edellisenä iltana/samana aamuna/raahattiin toiseen kohteeseen kesken päivän. Mä aloin vihaamaan puhelimen soittoa, ja tein päätöksen, etten vastaa työnantajan puheluihin työajan ulkopuolella, jotta kohteiden vaihtumisesta ei voida ilmoittaa tunti ennen työvuoron alkua.

Mulla tuli perjantaina märkärupi kasvoihin. Herätessä oli vain pienen pientä ihottumaa, mutta ihan parissa tunnissa tämä levisi kaikkialle kasvoihin. Soitto vuoroesimiehelle  heti aamupäivästä-> "ei me sinne ketään tuuraajaa saada, käy työvuoron jälkeen lääkärissä". Mä siis istuin respassa, otin asiakkaita vastaan, ojensin heille kirjautumiskortteja, nimilätkiä ja avaimia ja mulla oli naamassa erittäin herkästi tarttuva bakteeri. Mun olisi siis pitänyt olla koko päivä siellä tartuttamassa muita?? Logiikka? Noh, pääsin pitkän vänkäyksen jälkeen käymään lekurissa. En mennyt enää takaisin töihin, ja pyysin lääkäriltä saikkulapun myös maanantaille, koska jos antibiootit eivät olisi tehonneet, niin mä en olisi päässyt mitenkään uudestaan lääkäriin  ilman älytöntä puljausta. 

Pyysit vapaapäiviä, mutta sinulle ei koskaan kerrottu saitko niitä. Vasta listasta sitten selvisi onnistuiko kyseinen vapaapäivä.  Näin tuuraajana et siis voinut koskaan suunnitella pidemmälle kesälle mitään menoja, koska sait tietää työvuorosi sen pari-kolme viikkoa ennen. 

Se vuoroesimiesten touhu oli jotain käsittämätöntä. Ongelmia  oli niin paljon sen takia, että tuuraajia ei hankittu  ajoissa. Vuoronpaikkaus oli ihan älyttömän surkealaatuista. Kerran olin eräässä tapahtumassa vartijana. Tapahtuma oli ollut tiedossa hyvissä ajoin, ja toimeksianto oli varmasti annettu meidän firmalle jo kuukausia sitten. Noh, meitä oli kolme vartijaa paikalla. Kappas, kaikki meistä oli saanut työpyynnön edellisenä iltana. Siis mitä helvettiä?? Ei vaan voi mitenkään tulla kolmea yhtäkkistä saikutusta ja tarve kolmelle tuuraajalle just samaan aikaan. Siellä oli jotenkin sellainen selviytymismenetelmä, että selviydytään nyt tästä yhdestä päivästä, mitä sitä turhaan hoitamaan ensi viikon asioita.  

Yyyyh. Tällainen meno oli vielä pari vuotta sitten tuuraajalla. Vakinaisella vakikohteessa olevalle työntekijälle varmasti ihan ok työnantaja. Itse työ on sikäli ok, melko tylsää tosin.

Sama firma, sama työ, samat kokemukset. Olin ensin täyspäiväinen vakkari ja myös kohde oli vakituinen, silloin sujui vielä ihan OK. Sitten aloitin opiskelut ja jäin keikkalaiseksi/tuuraajaksi. Sitä säätämisen määrää... Ihan käsittämätöntä meininkiä tuossa firmassa ja juuri kuten sanoit, niin "päivä kerrallaan" -mentaliteetilla hoidetaan asiat.

Vierailija kirjoitti:

Turvatarkastajana Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Palkka aivan onneton työaikoihin ja vastuuseen nähden, koko firma vilisi epäpäteviä pikkupomoja (muistaakseni yhdellä oli jonkinlaista koulutusta esimiestehtäviin) jotka kyykyttivät alaisiaan minkä ehtivät, osa pomoista ja kouluttajista eteni ilmiselvästi reittä pitkin, tauot oli vedetty niin hilkulleen ettei niitä käytännössä ollut ja täysi kusetus siitä, että vuoroja voisi toivoa/vaihtaa omien tärkeiden menojensa mukaan. Suurin osa asiakkaista suht vastahakoisia yhteistyöhön ja työkaverit tasoa exiä rannalla. Tuonne en mieli takaisin, edes tuplapalkalla. Onnea vaan sille joka tuonne joutuu.

Kyseessä tämä A:lla alkava firma, joka hoitaa suurinta osaa turvatarkastuksista nykyään? Itse jaksoin siellä juuri ja juuri vuoden. Harva jaksaakaan pidempään. Firman pomoilta tuli jatkuvasti kaikenlaisia lupauksia, mitkä eivät kuitenkaan koskaan pitäneet. Vapaatoiveet menivät harvoin läpi ja itse sai yrittää vaihdella vuoronsa. Palkat maksettiin väärin ja jatkuvasti jäi lisiä tulematta. Työajat olivat aivan syvältä... No, ei ole firman vika, että turvatarkastusta tarvitaan tiettyinä kellonaikoina, mutta työvuorolistat olivat harvoin kovin järkeviä. Sitten ne hyppyvuorot, joissa töitä oli ensin aamulla muutama tunti töitä, välissä muutama tunti tyhjää ja iltapäivällä taas töihin muutamaksi tunniksi...

Siinä firmassa kusee kaikki ja sitten ihmetellään, miksi työntekijöitä valuu koko ajan pois ja joudutaan kouluttamaan hirveästi uusia tilalle. Mutta meno on ollut sama jo vuosikaudet, eikä varmaan tule ikinä muuttumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turvatarkastajana Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Palkka aivan onneton työaikoihin ja vastuuseen nähden, koko firma vilisi epäpäteviä pikkupomoja (muistaakseni yhdellä oli jonkinlaista koulutusta esimiestehtäviin) jotka kyykyttivät alaisiaan minkä ehtivät, osa pomoista ja kouluttajista eteni ilmiselvästi reittä pitkin, tauot oli vedetty niin hilkulleen ettei niitä käytännössä ollut ja täysi kusetus siitä, että vuoroja voisi toivoa/vaihtaa omien tärkeiden menojensa mukaan. Suurin osa asiakkaista suht vastahakoisia yhteistyöhön ja työkaverit tasoa exiä rannalla. Tuonne en mieli takaisin, edes tuplapalkalla. Onnea vaan sille joka tuonne joutuu.

Kyseessä tämä A:lla alkava firma, joka hoitaa suurinta osaa turvatarkastuksista nykyään? Itse jaksoin siellä juuri ja juuri vuoden. Harva jaksaakaan pidempään. Firman pomoilta tuli jatkuvasti kaikenlaisia lupauksia, mitkä eivät kuitenkaan koskaan pitäneet. Vapaatoiveet menivät harvoin läpi ja itse sai yrittää vaihdella vuoronsa. Palkat maksettiin väärin ja jatkuvasti jäi lisiä tulematta. Työajat olivat aivan syvältä... No, ei ole firman vika, että turvatarkastusta tarvitaan tiettyinä kellonaikoina, mutta työvuorolistat olivat harvoin kovin järkeviä. Sitten ne hyppyvuorot, joissa töitä oli ensin aamulla muutama tunti töitä, välissä muutama tunti tyhjää ja iltapäivällä taas töihin muutamaksi tunniksi...

Siinä firmassa kusee kaikki ja sitten ihmetellään, miksi työntekijöitä valuu koko ajan pois ja joudutaan kouluttamaan hirveästi uusia tilalle. Mutta meno on ollut sama jo vuosikaudet, eikä varmaan tule ikinä muuttumaan.

Samat kokemukset.. Aloitin jokunen vuosi sitten kesällä siellä hommat. Ylemmälle tahoille kiitokset pääsin kouluun varasijalta joten lopetin lentokenttäurani kesän jälkeen. Edelleen on muuten työtodistus saamatta useista tiedusteluista huolimatta 😂Mieleen on jäänyt eräs "kollega", joka kuulutti aina että ei vaivaudu puhumaan uusille :D:D muutenkin osa porukasta oli niin omassa sisäpiirissään, että meno oli suoraan sanottuna ilkeää meitä "nobodyja" kohtaan.

Eräs yksityinen päiväkoti Muuramessa. Kuulin useasti muiden työntekijöiden haukkuvan minua aiheettomasti lasten vanhemmille. Kuulin aika monen työntekijän myös irvailevan lasten vanhemmista toisilleen, esimerkiksi samalla kun näkivät ikkunan läpi jonkin vanhemman olevan tulossa hakemaan lastaan tai lähtevän lapsen kanssa pois.. Minusta kehiteltiin jatkuvasti negatiivista huomautettavaa, vaikka sellaiseen ei olisi aihetta ollutkaan. Lisäksi minun tekemisiäni tarkkailtiin jatkuvasti eikä minuun luotettu. Minulle puhuttiin siellä aina kuin jollein vähä-älyiselle vammaiselle ja selitettiin selkokielellä jotain päivänselviä asioita, esim: "Tie-dät-kö  mi-kä  tä-mä  on?  Tä-mä  on  wc-har-ja.  O-saat-ko  pes-tä  ves-sat..?  Wc-har-jaa  käy-te-tään  näin.....ja  sit-ten  ve-dät  tuos-ta  nu-pis-ta.." Kaikista pahinta oli kun sain kyseisestä paikasta pois lähtiessäni sellaisen arvion itsestäni työntekijänä. Siinä sanottiin, että minä en muka pukeudu asiallisesti enkä pysty kertomaan asioista rehellisesti. Olen edelleen järkyttynyt..tuolloin en pukeutunut todellakaan mitenkään epäasiallisesti päiväkotiin nähden, ja epäluotettavuus ei todellakaan kuulu piirteisiini. Tuo epäluotettavuus ja selittämättömät poissaolot (joita ei muuten edes ollut) oli merkitty myös tietoihini jotka näkyvät työkkärin kautta kaikille jotka asiakastietojani sieltä nyt voivat katsoakaan. Työntekijöillä oli myös ns. lempilapsia ja inhokkilapsia, ja eivät todellakaan peitelleet mitä kenestäkin ajattelivat. Tuon jälkeen olen kerran ollut toisessakin päiväkodissa EI-yksityisessä, ja ero niiden kahden paikan välillä oli todella huomattava. Mikä noissa yksityisissä paikoissa oikein on? Miksi ilmapiiri on niin negatiivinen ja kiusanhenkinen?