Akateemisen kumppanin haluava rakastuu tutkintoon, ei ihmiseen
Ei sellaisessa koulutuksen perusteella järjestyneessä suhteessa ole kyse todellisesta rakkaudesta, halutaan vain esitellä todennäköisesti hyvätuloista kumppania kavereille kaikenlaisissa kissanristiäisissä ja herättää kateutta. Tuollainen on pinnallisuutta pahimmillaan, nyt tietenkin moni akateeminen nirppanokka vetää hillittömät itkupotkuraivarit totuuden paljastuttua.
Kommentit (246)
Ketju on mennyt pois raiteilta ajat sitten, nyt täällä vain auotaan päätä ja uhriudutaan puolin ja toisin. Toisaalta ketju on jo sen verran pitkä, ettei alkupään hyviä viestejä kehdata enää penkoa, vaan luetaan viimeisimmät viestit joista iso osa on pelkkää lapsellista jankkaamista ja vastaillaan niihin.
Vierailija kirjoitti:
Palataampas nyt itse aiheeseen.. Akateeminen kumppani tarkoittaa kuitenkin kumppania, jolla on samanlainen tausta kuin minulla, ja korkeat tulot ja paljon omaisuutta. Siksi haluan akateemisen.
Vierailija kirjoitti:
Jos on akateeminen tutkinto, on se sentään todiste siitä että on kunnianhimoa, tavoitteita ja kyky pyrkiä johonkin päämäärään ja nähdä vaivaa sen eteen.
Miksi vaan kirjoita suoraan, että ainoastaan sellaiset tavoitteet lasketaan tavoitteiksi, joissa jaetaan porvarille persettä rahan takia ja niillä rahoilla sitten ostetaan omakotitalot, autot kesämökit, matkat etelään sekä muuta kivaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää halua työtöntä miestä.
Et tietenkään kun työttömällä miehellä ei ole tarpeeksi. Pitkät liirunlaarumit toki keksit asian peittelemiseksi.
Minä en huolisi parisuhteeseen edes sellaista vapaaehtoisesti työtöntä, jolla olisi paljon omaisuutta ja mukavat pääomatulot.
Etpä.
En. Ehkä jos tuo omaisuuden ylläpito ja huolto kävisi täyspäivätyöstä, mutta muussa tapauksessa ei. Varsinkin jos äijä olisi vaan perinyt koko omaisuuden eikä siis olisi itse ikinä elämässään laittanut tikkua ristiin minkään asian eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet päättänyt, että naista kiinnostaa miehessä vain tutkinto eli raha ja muun väittäminen on valehtelua.
Jos nainen vaatii mieheltä työssäkäynti tai vähintään työnhakua, että mies kelpaa, onhan se silloin selkeä merkki siitä, että naista kiinnostaa miehessä selvästi eniten varallisuus ja tulotaso.
Ei se ihan noinkaan mene. Toisaalta arvostan ihmisiä, jotka osaavat nauttia elämästä ja muutenkin ajatella perinteisten mallien ulkopuolelle. Jos ihminen ei saa työtä, josta maksetaan riittävästi enemmän kuin mitä hän saa tukia tai hän ei koe hyötyvänsä tuosta ylimääräisestä rahasta, niin ei kyse ole silloin välttämättä mistään laiskasta ihmisestä.
Tällainen elämä on kuitenkin yleensä vain kuvitelmaa. Työttömillä on harvoin niin laajaa kaveripiiriä, että voivat oikeasti elää täysipainoista elämää työttömänä. Suuri osa menee kotona ollessa ja siten tällainen elämä on passivoittavaa ja lamaannuttavaa.
Hetkellinen työttömyys ei haittaa, eikä myöskään pieni stressiloma työstä, vaikka työtä olisikin tarjolla. Sen sijaan päätös pysyvästä työttömyydestä tarkoittaa käytännössä aina sitä, että ihminen on elämänhaluton ja hänellä on myös muita ongelmia. Varmasti on myös sellaisia ihmisiä, joiden kohdalla tämä ei pidä paikkaansa, mutta lähes aina tämä on tilanne.
Tästä syystä haluan, että kumppani joko opiskelee, työskentelee tai suunnittelee oikeasti niin tekevänsä lähitulevaisuudessa.
Mistä tämän tiedän? Olen itse ollut vuoden työttömänä ja alan olemaan kurkkuani myöten täynä tätä passivoitumista. Työpaikalla sentään voi jutella työkavereiden kanssa. Aluksi oli kivaa tehdä kaikkea, mutta nykyään tämä kotona istuminen tympäisee, eikä maiseman vaihtaminenkaan auta, kun ei ole seuraa. Ärsyttää myös, kun työttömiin suhtaudutaan usein niin negatiivisesti ja aina saa vastata niihin työnhakuun liittyviin kysymyksiin. Pitää myös stressata sitä, että millaisen työpaikan tulee saamaan yms. Paljon helpompaa kun vain menee aamulla sinne töihin ja tulee iltapäivästä pois. Ei tarvitse vapaa-ajalla miettiä ja pystyy paremmin rentoutumaan. Olen myös ihminen, joka kaipaa elämäänsä tiettyä rytmiä. Tällainen jatkuva haahuilu saa elämän tuntumaan merkityksettömältä, vaikka siihen koittaa kuinka luoda sisältöä.
Minun yksi seurustelusuhde päättyi miehen työttömäksi jäämisen takia. Hän oli hyvässä työssä kun tapasimme, mutta jäi työttömäksi, eikä työnhaku tuottanut tulosta. Hän ahdistui ja passivoitui. Makasi iltapäivään saakka sängyssä vetelehtien, illalla rupesi aktivoitumaan että saisiko jostain syötävää.. Jutut muuttui yhä vaan katkerammiksi niitä kohtaan, joilla on työtä. Hän alkoi olemaan ärtynyt ja vetäytymään kaikista ihmissuhteistaan, välttelemään kavereitaan. Kieriskeli itsesäälissä. Ei jaksanut panostaa enää suhteeseemme, kiinnostus seksiin väheni ja kiinnostus yhteiseen kivaan tekemiseen väheni. Joku voisi sanoa, että kuulostaa masentuneelta. Fiksu ja iloinen mies muuttui nopeasti työttömyyden vuoksi tuollaiseksi.
No ennen kuin tuomitsette minua, niin kerron, että mies oli se, joka ilmoitta halustaan erota. Kuulemma ei ollut enää energiaa panostaa mihinkään ihmissuhteeseen eikä kestänyt nähdä iloista mieltäni. Siihen päättyi se suhde. Tosin vuotta myöhemmin hän otti yhteyttä ja kertoi katuvansa ja voivansa nyt paremmin ja haluavansa palata uudelleen yhteen. Kiitos ei.
En enää halua työtöntä miestä.
Meillä taas meni siten, että jäin työttömäksi ja avovaimo ei jaksanut katsoa sitä, että olin kotona. Tämä siksi, että hän kadehti minun työttömyyttään, koska itse vihasi työtään ja joutui nousemaan sinne joka aamu, kun minä jäin nukkumaan. Rahasta ei ollut kyse, koska maksoimme molemmat omat menomme. Itseasiassa minulla oli enemmän rahaa kuin avovaimollani.
Tein ruokaa usein ja kävin päivän aikana kuntosalilla ja tein muuta vastaavaa, joten en vain makoillut kotona.
Avovaimo kyllästyi tilanteeseen ja ero tuli. Tosin olin siihen jo itsekin valmis, koska en jaksanut enää kuulla turhaan haukkuja. Tämä siis yhteensä reilun vuoden työttömyyden aikana ja olin välissä myös töissäkin muutaman kuukauden.
Kannattaa toki muistaa, että akateemisen tietämys on usein hyvin kapea-alaista. Esimerkiksi diplomi-insinööri ei välttämättä ymmärrä yhteiskunnallisista asioista hölkäsen pöläystä, osaa puhua vain prosessikaavioista ja sen sellaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Ketju on mennyt pois raiteilta ajat sitten, nyt täällä vain auotaan päätä ja uhriudutaan puolin ja toisin. Toisaalta ketju on jo sen verran pitkä, ettei alkupään hyviä viestejä kehdata enää penkoa, vaan luetaan viimeisimmät viestit joista iso osa on pelkkää lapsellista jankkaamista ja vastaillaan niihin.
Tästä tulee vielä ihan hyvä ketju, kunhan kukaan ei enää vastaa tuolle Lompakko-Lasse jankkaajalle.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa toki muistaa, että akateemisen tietämys on usein hyvin kapea-alaista. Esimerkiksi diplomi-insinööri ei välttämättä ymmärrä yhteiskunnallisista asioista hölkäsen pöläystä, osaa puhua vain prosessikaavioista ja sen sellaisesta.
Höpöhöpö. Kyllä kaikki akateemiset ovat supersivistyneitä älykköjä, jotka tietävät ja ymmärtävät kaiken maailman kaikista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa toki muistaa, että akateemisen tietämys on usein hyvin kapea-alaista. Esimerkiksi diplomi-insinööri ei välttämättä ymmärrä yhteiskunnallisista asioista hölkäsen pöläystä, osaa puhua vain prosessikaavioista ja sen sellaisesta.
… mutta osaa puhua edes niistä kumminkin. Toisin kuin joku jolla ei ole mitään koulutusta.
Tää on nyt taas näitä mitä vittua -aloituksia. Pitäisikö ottaa työtön alkoholisti ojanpohjalta tai muuten on pinnallinen statukseen ja hienoon asuntoon rakastuva?
Minä ainakin halusin miehen, jolle voin puhua itseäni kiinnostavista asioista ilman että täytyy lähteä selittämään tyyliin "no niin tämä on kilowatti"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää jaksako vastata tuolle jankkaajalle, hän on pilannut monta ketjua eikä lopeta koskaan. Aukoton logiikkansa menee niin että hän haluaa elää naisen rahoilla = ei loinen, nainen ei halua elättää laiskaa ihmistä = nainen on ahne ja pinnallinen lompakkoloishoro.
Tämä "haluan elää naisen rahoilla" on kokonan palstan muijien keksimä totuus. Itse kelpuutan naisen työttömänäkin.
No eipä ole vaikea totuutta keksiä kun itse sen suoraan myönnät. Elät työssäkäyvien naisten verorahoilla ja solvaat MEITÄ ahneiksi. Ei ole kyllä mitään rajaa sinun röyhkeydelläsi. Me elätämme sinut.
Vierailija kirjoitti:
Tää on nyt taas näitä mitä vittua -aloituksia. Pitäisikö ottaa työtön alkoholisti ojanpohjalta tai muuten on pinnallinen statukseen ja hienoon asuntoon rakastuva?
Minä ainakin halusin miehen, jolle voin puhua itseäni kiinnostavista asioista ilman että täytyy lähteä selittämään tyyliin "no niin tämä on kilowatti"
Työttömän alkoholistin ja akateemisen miljonäärin välille mahtuu ihan helvetisti porukkaa.
Ja ihan tiedoksi, että kouluja käymätönkin voi tietää mikä on kilowatti. Kyllä aikuinen ihminen osaa ottaa asioista selvää itsekin. Todella alentuvaa puhua ei-akateemisista kuin pikkulapsista joille pitää selittää kaikki kukista ja mehiläisistä lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Tää on nyt taas näitä mitä vittua -aloituksia. Pitäisikö ottaa työtön alkoholisti ojanpohjalta tai muuten on pinnallinen statukseen ja hienoon asuntoon rakastuva?
Minä ainakin halusin miehen, jolle voin puhua itseäni kiinnostavista asioista ilman että täytyy lähteä selittämään tyyliin "no niin tämä on kilowatti"
No juuri noinhan se työttömien alkoholistien logiikka menee. Otat sen luuserin tai sinua solvataan ahneeksi ja pinnalliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Tää on nyt taas näitä mitä vittua -aloituksia. Pitäisikö ottaa työtön alkoholisti ojanpohjalta tai muuten on pinnallinen statukseen ja hienoon asuntoon rakastuva?
Ei. Työssäkäyvän ottaminen on ok siinä tapauksessa, että työ, tulotaso, varallisuus ja omaisuus eivät vaikuta millään tavalla päätökseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on nyt taas näitä mitä vittua -aloituksia. Pitäisikö ottaa työtön alkoholisti ojanpohjalta tai muuten on pinnallinen statukseen ja hienoon asuntoon rakastuva?
Minä ainakin halusin miehen, jolle voin puhua itseäni kiinnostavista asioista ilman että täytyy lähteä selittämään tyyliin "no niin tämä on kilowatti"
No juuri noinhan se työttömien alkoholistien logiikka menee. Otat sen luuserin tai sinua solvataan ahneeksi ja pinnalliseksi.
Ja palstan muijien - etenkin ÄLYKKÄIDEN AKATEEMISTEN - logiikka menee niin, että mies on ilman muuta alkoholisti jos ei alistu porvarin orjaksi suurpääoman palvelukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on nyt taas näitä mitä vittua -aloituksia. Pitäisikö ottaa työtön alkoholisti ojanpohjalta tai muuten on pinnallinen statukseen ja hienoon asuntoon rakastuva?
Minä ainakin halusin miehen, jolle voin puhua itseäni kiinnostavista asioista ilman että täytyy lähteä selittämään tyyliin "no niin tämä on kilowatti"
No juuri noinhan se työttömien alkoholistien logiikka menee. Otat sen luuserin tai sinua solvataan ahneeksi ja pinnalliseksi.
Ja palstan muijien - etenkin ÄLYKKÄIDEN AKATEEMISTEN - logiikka menee niin, että mies on ilman muuta alkoholisti jos ei alistu porvarin orjaksi suurpääoman palvelukseen.
No jos on töissä kunnalla sosiaalityöntekijänä tai toimeentulotuen maksatuksessa niin onko porvarin orja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on nyt taas näitä mitä vittua -aloituksia. Pitäisikö ottaa työtön alkoholisti ojanpohjalta tai muuten on pinnallinen statukseen ja hienoon asuntoon rakastuva?
Minä ainakin halusin miehen, jolle voin puhua itseäni kiinnostavista asioista ilman että täytyy lähteä selittämään tyyliin "no niin tämä on kilowatti"
No juuri noinhan se työttömien alkoholistien logiikka menee. Otat sen luuserin tai sinua solvataan ahneeksi ja pinnalliseksi.
Ja palstan muijien - etenkin ÄLYKKÄIDEN AKATEEMISTEN - logiikka menee niin, että mies on ilman muuta alkoholisti jos ei alistu porvarin orjaksi suurpääoman palvelukseen.
No jos on töissä kunnalla sosiaalityöntekijänä tai toimeentulotuen maksatuksessa niin onko porvarin orja?
Kyllä. Kerran koko systeemi on valjastettu ajamaan vain porvarin etua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on nyt taas näitä mitä vittua -aloituksia. Pitäisikö ottaa työtön alkoholisti ojanpohjalta tai muuten on pinnallinen statukseen ja hienoon asuntoon rakastuva?
Minä ainakin halusin miehen, jolle voin puhua itseäni kiinnostavista asioista ilman että täytyy lähteä selittämään tyyliin "no niin tämä on kilowatti"
No juuri noinhan se työttömien alkoholistien logiikka menee. Otat sen luuserin tai sinua solvataan ahneeksi ja pinnalliseksi.
Ja palstan muijien - etenkin ÄLYKKÄIDEN AKATEEMISTEN - logiikka menee niin, että mies on ilman muuta alkoholisti jos ei alistu porvarin orjaksi suurpääoman palvelukseen.
No jos on töissä kunnalla sosiaalityöntekijänä tai toimeentulotuen maksatuksessa niin onko porvarin orja?
Eli ei ole olemassa yhtään työtä, jonka tekeminen ei sinun mielestäsi olisi halveksittavaa?
Joo just noin. Vähän niinkuin miespuolisen kumppanin haluava ihastuu sukuelimeen, ei ihmiseen. Suomalaisen haluava ihastuu siihen suomalaisuuteen, ei ihmiseen. Tummatukkaisista pitävä ihastuu hiuksiin, ei ihmiseen.
Akateemisten ylistyksestä... olen lääkäri ja työtovereissani on monia esimerkkejä ihmisistä jotka ovat kylläkin hyvin älykkäitä, mutta Asperger piinaa pahasti eli ei ole minkäänlaista sosiaalista tai käytännön älykkyyttä. Osa akateemikoista on myös neuroottisia (kuten ei-akateemisistakin). En siltikään haluaisi olla kimpassa jonkun kanssa joka ei lainkaan pysy älyllisesti kärryillä missä mennään. Jos on akateeminen tutkinto, on se sentään todiste siitä että on kunnianhimoa, tavoitteita ja kyky pyrkiä johonkin päämäärään ja nähdä vaivaa sen eteen. Itse päädyin lopulta yhteen duunarin kanssa ja meidän liittomme toimii vallan mainiosti. Arvostan hänen maanläheisyyttään, sitä paitsi hän on älykäs. Olen puolestani opettanut hänelle kriittisyyttä.