Hirveimmät sisustukset
Listataan sisustusjuttuja jotka ovat mielestänne kamalia/junttimaisia/rumia/ylikäytettyjä. Mikä saa sinut sisäisesti pudistelemaan päätäsi kun menet jonkun luokse vierailulle?
Minäpä aloitan:
- Ultrajuustoiset seinätarrat, klassisena esimerkkinä "Live, Laugh, Love"
- IKEA-taide, osa tauluista tms. on hienojakin mutta olen enemmän "oikean" taiteen ystävä.
- Maalaisromanttinen-sisustustyyli, ei ruma mutta itsellä tursuu jo korvista ulos.
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
En sano että tämä koti on yhtään hirveä vaan päinvastoin varsin kaunis, mutta sitä en ymmärrä että vanha talo modernisoidaan TÄYSIN.... http://www.etuovi.com/kohde/d64347?sc=M1007785079&so=praq&pos=232
Ei 100 vuotta vanhassa asunnossa tarvitse olla ilman sähköä tai vettä, mutta jos kaikki on modernia, niin miksi ei ostaisi uutta taloa/asuntoa eikä pistäisi 100-vuotiasta taloa täysin uusiksi lattiasta kattoon.
Toi muovinen mdf-paneeli tuolla satavuotiaiden kattoparrujen taustalla... Voi taloparkaa.
Vierailija kirjoitti:
"Mietin jo, että joku anti-Avotakka olisi mukava lehti, voisi katsella oikeasti tavisten koteja, ei vain Punavuoressa asuvien mainosgraafikoiden tai Krunikassa asuvien putiikinpitäjien ylistailattuja sisustuksia."
Okei. Mene ja ilmoita oma kotisi Avotakkaan. Vai oletatko vain, että muiden pitää se tehdä? Ei ole kuule helppo saada tavista avaamaan oveaan sisustuslehdelle.
Mitä tulee siihen, että lehtien sisältö tylsistyttää, niin se johtuu sinusta ja on vain normaalia kasvamista ja vanhenemista. Aina tulee uusia sukupolvia, joita lehdet kiinnostavat, koska he eivät ole kuulleet niistä asioista, joista sinä olet kuullut jo aiemmin. On muiden halveksimista sanoa, ettei jostain asiasta saa enää pitää, koska se on sinulle jo liian tuttua.
Jaahas, av:lla juttuvinkkejä metsästävä toimittaja kilaroi ja meni onnettomasti paljastamaan itsensä :D
Vierailija kirjoitti:
En sano että tämä koti on yhtään hirveä vaan päinvastoin varsin kaunis, mutta sitä en ymmärrä että vanha talo modernisoidaan TÄYSIN.... http://www.etuovi.com/kohde/d64347?sc=M1007785079&so=praq&pos=232
Ei 100 vuotta vanhassa asunnossa tarvitse olla ilman sähköä tai vettä, mutta jos kaikki on modernia, niin miksi ei ostaisi uutta taloa/asuntoa eikä pistäisi 100-vuotiasta taloa täysin uusiksi lattiasta kattoon.
No ei ollu kyllä kaunis koti ollenkaan! Ihan kaamea, oudosti asetellut huonekalut ja oudot yhdistelmät. Ne räikeät taulut ei sovi ollenkaan. Jäi jotenkin kolkko olo. Asukas ei selvästi osaa sisustaa lainkaan. Ulko-oven kuva oli nätti.
Vierailija kirjoitti:
Monet täällä yksittäisinä mainitut elementit eivät välttämättä oikeassa ympäristössä ole aivan kauheita (no, sisustustekstit ovat poikkeus, ne on aina kauheita). Enemmän se kokonaisuus tekee sisustuksesta kauhean. Alla linkki oikeasti tyylittömästä sekamelskasta.
http://www.etuovi.com/kohde/7710017?sc=M170200682&pos=5
Ihan, kuin olisi astunut ajassa taaksepäin. Tulee mieleen kaverin koti joskus ysärin lopussa/2000-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
Jaahas, av:lla juttuvinkkejä metsästävä toimittaja kilaroi ja meni onnettomasti paljastamaan itsensä :D
Jaahas, luulosairas meni paljastamaan itsensä :D
En ole toimittaja, enkä sellaiseksi halajava.
Vierailija kirjoitti:
Tällainen: http://www.etuovi.com/kohde/7706421
Marmoria, kiveä, terästä, peiliä... Mielestäni ei yhtään kodikas ja kutsuva.
Hyi, toi keittiö ja pesuhuone oli mauttomuuden huippuja. Yök mitä yhdistelmiä. Muualla pelkkää valkosta ja sit tollaset oksennukset päälle. Mikä idea? Mun tekis pahaa kävellä paljain jaloin tollasilla kivilattioilla.
Siis onko tuo rempalla raiskattu vanha puutalo asunto muka jonkun mielestä kauniisti sisustettu? Olen pöyristynyt! Kertokaa mulle mikä siinä on hyvin toteutettua?
Rupuiset, kunnostamattomat "antiikki"kalusteet ja siihen vielä yhdistettynä risaiset, tahraiset, mummonkutomat räsymatot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet täällä yksittäisinä mainitut elementit eivät välttämättä oikeassa ympäristössä ole aivan kauheita (no, sisustustekstit ovat poikkeus, ne on aina kauheita). Enemmän se kokonaisuus tekee sisustuksesta kauhean. Alla linkki oikeasti tyylittömästä sekamelskasta.
http://www.etuovi.com/kohde/7710017?sc=M170200682&pos=5
Mä en tajua, miksi ihmiset, jotka selvästi pitävät mummolamaisesta sisustuksesta, valitsevat talomalliksi tällaisen yltiömodernin version? Ja sitten yhdistävät pyökkiset kasariholviväliovet spektroliittilattiaan ja ysärikeittiökaapinoviin? Ihan järkyttävä sillisalaatti.
Tuo on muuten tosi yleistä. Tietty tuo linkin koti on ääriesimerkki, mutta hyvin usein palkataan arkkitehti suunnittelemaan kivitalo. Ja arkkitehtihän suunnittelee tyyliltään modernin ja sisätiloiltaan sulavalinjaisen talon. Ja sitten pariskunta päästää sisustusmonsterinsa valloilleen. Keittiöön valitaan maalaisromanttista tyyliä olevat kalusteet ja välitilaan kukkasomisteiset laatat (tai vaihtoehtoisesti koukeroinen tai kukallinen tapetti lasin taakse) "tuomaan ilmettä". Mikäli rahasta ei ole tiukkaa, niin käytetään mahdollisimman paljon erilaisia kivilaatuja ympäri taloa: graniittia eri väreissä, marmoria vähintään kylppärissä ja tietysti sellainen tulikiven harmaa takka, jossa on mahdollisimman paljon ulokkeita ja muita koristeluita. Ehdoton must on myös sellainen lavaste kiviseinä eteiseen tai vähintään saunaan. Tiedättekö mitä tarkoitan, sellainen ohut halkaistu kivi, mikä asennetaan lavasteeksi seinän pinnalle. Valaistuksessa suositaan mahdollisimman paljon erikokoisia kattoon upotettuja halogeenispotteja, niin että katto näyttää reikäjuustolta. Unohtamatta tietenkään yllättäviin paikkoihin vedettyjä lediletkuja, jotka häikäisevät talossa kulkijan mukavasti. Kaikki tämä ihanuus kuorrutetaan pikkusievillä ja tilaan vääränkokoisilla koriste-esineillä ja tähtityynyillä. Ainakin yhteen huoneeseen on pakko hankkia tumman liilan väriset verhot, jotka luovat kivan hautajaistunnelman yhdistettynä valkoisiin tai likaisen harmaisiin seiniin. Muutama tekstitarra vielä seinään ja tadaa! Sisustus on valmis. Ai niin, unohdin vielä sen vessan muovisen kattokruunun, sori!
Kaikesta sisustamisesta huolimatta koti ei oikein tunnu kodikkaalta vaan kolkolta, niinpä talo laitetaan myyntiin. Myynti-ilmoituksessa ei unohdeta mainita arkkitehtiä nimeltä (arkkitehti parka, luultavasti ei haluaisi tulla yhdistetyksi taloon millään tavalla :DD). Paha vaan, että tuollaista taloa on tosi vaikea myydä. Kukaan ei ole valmis maksamaan talosta siihen käytettyä hintaa, koska joutuisi laittamaan sisustuksen täysin uusiksi. Sääliksi käy ihmiset. Mulla olisi teille hyvä neuvo. Jos kerta rahaa on, niin palkatkaa ammattilainen sisustamaan!
Itse en voi sietää sellaisia taloja joissa on valtavat ikkunat. Siis että tyyliin seinät on vain pelkkää ikkunaa. Ihan kivahan se on kun on hienot maisemat mutta pienemmästä ikkunastako sitä ei näe...? Ja kun tulee pimeää (Suomen talvi anyone??) niin siinä sitä ollaan joko näyteikkunassa tai sitten seinät on pelkkää sälekaihdinta tai verhoa. Ei minulle, kiitos!
Sitten liikaa valkoista tai nyt ihan mitä tahansa väriä. Valkoinen se pahin.
En myöskään ymmärrä miksei lastenhuoneet voi olla sellaisia lapsen näköisiä, vaan sielläkin sisustus on viimeistä piirtoa myöten mietitty.
Ja sitten ärsyttää liika minimalistisuus, eli olohuoneessa on tyyliin sohva ja telkkari eikä muuta.
Sekä tietenkin liika tavara vaikka siististi olisikin, eli olen useamman vanhemman naisen asunnossa nähnyt paljon sitä että joka taso on täynnä kaikennäköistä koriste-esinettä, on vielä hankittu pieniä pöytiä jne että sitä tavaraa saisi enemmän näkyviin, ja joka ikkunassa roikkuu myös jonkinlainen koriste.
Joo aika monia ärsytyksen aiheita, mutta yritän varmaan sanoa että minua ärsyttää kun asiat vedetään johonkin ääripäähän, olen itse enemmän keskitien kulkija. :) Onneksi ei ole yhtä oikeaa vastausta vaan jokainen tekee kodistaan sellaisen kuin haluaa!
Mustat seinät, mustat huonekalut, musta tai punainen keittiö. Geometrinen sisustus. Ahdistavaa.
Pienet ikkunat eli kissanluukut ovat kammottavia.
TL;DR: Kaikki muut sisustaa väärin, mutta minä sisustan oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on mennyt mielenkiinto sisustuskuviin. Blogien ja lehtien kuvat ovat yleensä liian siloteltuja ja stailattuja. Mulle on tullut näistä visuaalinen ähky. Tykkään paljon enemmän kuvista, joissa on kiinnostava, mutta ei liian mietitty sisustus, ja kuitenkin näkyy se, ettei kuvia ole liikaa stailattu. Harvinaista herkkua! Linkitin kerran yhdestä blogista tällaisen kuvasarjan ja AV-mammat karahtivat takajaloilleen: "hirveä sotku!"
Selasin tässä juuri sisustuslehtiä ja olo oli lähinnä blääh, nuo kaikki on nähty. Joku String-hylly täytettynä 50/60-luvun (tai 50/60-luvun henkisillä) astioilla on kiva, mutta kun niitä on nähnyt sen 10+, alkaa kyllästyttää. Samoin ne puuteriroosat, turkoosit, vaalea petrooli yms. trendisävyt, Ferm Livingit lastenhuoneessa ja kaikilla olohuoneessa joku vanha, sinällään hieno senkki. Alkaa lähinnä pohtia, mikä osa omaa silmää miellyttävistä jutuista on oikeasti "omaa makua" ja mikä osuus on taitavan aivopesumarkkinoinnin tulosta. Samoin kaikki taiteelliset ja erikoiset taulut ja kehystetyt julisteet, niistäkin alkaa olla vaikea sanoa, mikä oikeasti miellyttää silmää ja mihin taas silmä on tottunut.
Puhdistusharjoituksena olisi kivaa katsella joitain oikeita, erilaisia koteja. Mietin jo, että joku anti-Avotakka olisi mukava lehti, voisi katsella oikeasti tavisten koteja, ei vain Punavuoressa asuvien mainosgraafikoiden tai Krunikassa asuvien putiikinpitäjien ylistailattuja sisustuksia. Tosin niiden taviskotien pitäisi olla omilla tavoilla kauniita, koska myynti-ilmoituksissa ja esim. FB-kirppareiden taustalla näkyvät Ikealla silatut hamsterihelvetit eivät nekään ole ihmissilmille tarkoitettu.
Tai ehkä minun lienee parasta tuijotella vaikka ikkunasta syksyn lehtiä.
Tällainen lehtihän on olemassa, joka esittelee tavallisten ihmisten tyylikkäitä ja persoonallisia koteja . En vaan muista tietenkään nimeä, mutta espanjalainen lehti on kyseessä ja suomessa myöa ilmestyy. Itse lopetin sisustuslehtien lukemisen niiden toiston, persoonattomuuden ja myyntiesitemäisyyden vuoksi.Ainoastaan jotkut piha/puutarhajutut on nättejä. Huomasin itsekin kun aloin "yllättäen" tykkäämään sattumoisin juuri trendeistä, luulin keksineen itse jonkun idean, mutta lehdestä se on varmaan alitajuntaan jäänyt.Sitten oli pakko hankkia epäkäytännöllinen wanha (hehheh) ruokapöytä, string-hylly ja jotain tiettyä designia. Halvemmaksi ja persoonallisemmaksi tulee sisustus, kun ei lue noita lehtiä.
Retro hyi! Tulee mieleen tunkkaset ja homeiset ja likaiset kodit, joissa haisee, koska ei jakseta siivota. Vanhat retrolakanat keränny vuosia kosteutta ja ne on sellasia ällöttäviä liruja ja hyi kosteutta ja hometta joka puolell tunkkaria ruskeita kukkia yyyh!
Korkeakiilto on ihan nättiä harkitusti käytettynä, mutta jos ihan kaikki huonekalut ja kalusteet ovat korkeakiiltoa, niin kyllä rupeaa silmiä särkemään. Miten kukaan voi asua sellaisessa peilisalissa?
Tähtityynyt,tähtimatot,tähtipeitot ja kaikki luonnollisestikin samassa tilassa. Tähtikuosi sopii korkeintaan lastenhuoneeseen ja sinnekin vain harvoin ja hillitysti.
Inhonväristyksiä tulee sellaisesta tyypillisestä "tiedostavasta cityvihervassarikodista". Värimaailma on myrkynvihreä-oliivi-sinappi-oranssi, mustavalkoinen on myös kova sana, voi olla kivoja keltaisia tai punaisia yksityiskohtia. Tapeteissa ja tekstiileissä suositaan suuria graafisia kuvioita em. sävyissä. Kirpputoreilta kerätyt huonekalut ovat tosi mageen näkösiä, mutta niiden käytettävyyteen ei ole kiinnitetty minkäänlaista huomiota. Istumamukavan sohvan sijaan on hankittu esim. pari miltei kivikovaa, matalaselkänojaista, heiveröistä vihreällä kulahtaneella sametilla verhoiltua "nojatuolia", joissa keskimittainen mies ei mahdu kunnolla istumaan kuin polvet suussa. Vieläpä, jos emäntä on nojatuolin itse verhoillut uudelleen, niin se on hänen ehdoton lempparituolinsa, jossa hän istui kuitenkin hampaita kiristellen perse puuduksissa. Sisustuksessa suositaan pelkistämistä ja tavaramäärän karsimista. Tasot ovat miltei tyhjiä, sisustuselementteinä on tyyliin joku vanha kirja hienolla kannella. Kaikki muut kirjat on ahdettu johonkin sängynaluslaatikkoon. Kaikki päivittäiset käyttötavarat on tungettu joihinkin nyssäköihin lipaston laatikoihin, jotta ne olisivat mahdollisimman hankalasti saatavilla. Ainoa poikkeus on keittiö, jossa suositaan avohyllyjä, jotta räikeät ja eripariset kirppareilta haalitut haalistuneet posliini- ja emaliastiat pääsisivät esiin. Jos ikkunat ovat syvennyksessä ja niiden eteen jää vankkarakenteinen ikkunalauta, niille ei laiteta muita tavaroita kuin tyyny tai pari, koska emäntä änkee aina väkisin ikkunalaudalle istumaan poikittain villasukat jalassa ja teemuki kädessä. Selkä kyyryssä ja puoli persettä ilmassa. Kaikilla tavaroilla julistetaan olevan joku magee tarina, vaikka tarina olisikin, että ostin tämän syksyllä 2015 kirpputorilta, en tiedä mistä se on peräisin.
Lisäksi kämppä on aina liian pieni asukasmääräänsä nähden. Koko perhe ei mahdu kunnolla olohuoneeseen viettämään yhdessä aikaa, tai keittiön pöydän ympärille. Säilytysratkaisuja on mietitty, mutta koska neliöitä on vaan niin vähän, eivät tavarat, joista ei voi luopua, yksinkertaisesti kaikki mahdu. Osa tavaroista on dumpattu esim. omakotitalossa asuvien vanhempien nurkkiin. Sieltä haetaan keväisin lasten polkupyörät ja kesävaatteet ja talven tullen palautetaan takaisin ja tuodaan tilalle toppatakit ja luistimet. Muutenkaan kämpän vähäisten neliöiden täytössä ei käytettävyys ole etusijalla. Olohuoneessa on suuri vanha piano, koska emäntä on lapsena käynyt pianotunneilla ja vieläkin tykkää joskus joulun välipäivinä soitella. Missään ei ole kunnollista tilaa lasten tai aikuisten projekteille ja askartelulle. Korkeintaan ahtaalla keittiön pöydällä mahtuu puuhaamaan, mutta kaikki pitää kerätä tunnin päästä taas pois, kun syödään.
Mutta onpahan ainakin ihanan ekologista ja tosi persoonallista ja mageen näköstä. Viis siitä, että on niin epämukavaa ja ahdasta, että koko perheen on luuhattava kaiken aikaa kylillä, ettei toistensa naamat ala ärsyttää liikaa. Mutta onneksi tällainen kämppä on aina hyvällä paikalla.
Uinon kämppä ja etenkin se kauhea tauluseinä on hirveyden ytimessä, edes pahin narkkiläävä ei satu sieluun samalla tavalla. Sen sijaan tänne linkattu Petri Pennan kämppä on mielestäni sympaattinen. Se on selvästi sisustettu asukasta itseään varten, ei sopulikomitean hyväksyntää tai sisutuskuvia varten.
Mä en tajua, miksi ihmiset, jotka selvästi pitävät mummolamaisesta sisustuksesta, valitsevat talomalliksi tällaisen yltiömodernin version? Ja sitten yhdistävät pyökkiset kasariholviväliovet spektroliittilattiaan ja ysärikeittiökaapinoviin? Ihan järkyttävä sillisalaatti.