Seurustelisitko itseäsi lyhyemmän miehen kanssa?
Tai miehet: seurustelisitko itseäsi pidemmän naisen kanssa?
Olen nyt tapaillut itseäni lyhyempää miestä ja olen korviani myöten ihastunut tähän. Kemiat kohtaa sekä hän on todella huomaavainen, hyvännäköinen ja meillä on samanlaisia kiinnostuksenkohteita ja tavoitteita elämälle
Silti tuo pituus mietityttää, olen siis melko pitkä 175cm nainen, joten kovin yllättäväähän ei ole, että olen kiinnostunut lyhyemmästä, sillä onhan suomalaisten miesten keskipituus vain luokkaa 177-178cm, joten aika moni mies on mua lyhyempi.
Mites omalla kohdalla? Voisitko kiinnostua itseäsi lyhyemmästä miehestä?
Kommentit (86)
Aivan hyvin. Mieluummin seurustelisin itseäni 2-5 cm lyhyemmän, kuin 20-30 cm pidemmän miehen kanssa.
Olen seurustellut. En kovin pitkä ole itsekään, 162 cm, ja tuo mies oli vielä lyhyempi. Minusta oli oikein hauskakin kuvitella, miltä näyttäisimme, jos astelisimme alttarille tuon kaverin kanssa. Minulla ei ole tarvetta hakea miehestä jotain ihme suojaa, osaan puolustaa itseäni ja tarvittaessa vaikka sitä miestäkin. Ja itsetuntoni kestää varsin hyvin sen, ettemme näytä perinteiseltä parilta. Olenko sitten pervo vaiko vain harvinaisen vahvaluonteinen, mutta kyllä minä oikein nautin siitä, että pelkällä olemuksellamme saatoimme vähän hämmentää sovinnaisempia ihmisiä. Suhde sitten kariutui ihan muista syistä, mutta mukavana miehenä häntä vieläkin joskus muistelen.
Jos olisin pitkä nainen, niin todellakin voisin kuvitella, mutta jotenkin en tykkää liian lyhyistä miehistä ja raja on kyllä oma pituuteni (160cm).
Joskus aikoinaan sellainen "pikkupoika" ihastui minuun, olin itse todella hoikka ja tämän ikäiseni poju 19v. oli suunnilleen yhtä laiha, saattoi olla muutaman sentin pidempi tai lyhyempi, en tiedä kun yleisesti oli PIENI.. Täysin lihaksetonkin oli (en edes tykkää isoista lihaksista, mutta kyllä nyt vähän pitää olla..) ja näytti naamasta 15-vuotiaalta. En vain pystynyt edes ajattelemaan.. Lisäksi räpsytteli pitkiä ripsiään yrittäen olla suloinen, voi hyvänen aika..
Ennen ajattelin, että miehen pitää olla pitempi, ja nyt vieressäni istua tönöttää minua muutaman sentin lyhyempi aviomieheni :D Joten eipä sillä pituudella sitten loppujen lopuksi ollutkaan mitään väliä, kun kemiat kohtasi :) En edes tapaamisemme alkuaikoina huomannut että hän on minua muutamia senttejä lyhyempi, ennen kun seisoimme peilin edessä vierekkäin :D
On jännää kun puhutaan ilmaisuilla "liian lyhyt" tai "liian pitkä." - Siis ikäänkuin meistä kuka vain olisi valinnut oman pituutensa, mutta kaikki vain eivät ole muistaneet pysyä kohtuudessa, vaan ovat tuleet valinneeksi pituudekseen joko liian vähän tai - joskus ehkä myös liian paljon. Tai ikäänkuin kumppania varten olisi varattuna arkku tai jokin tietty paikka, jossa hänen oletetaan olevan ja tuo "tila" jäisi muutoin joko liian pieneksi tai suureksi. Tai ehkä kaiken voi selittää kulttuurista ammentavilla perinteellä ja esikuvilla tai vain geeneillä tai muulla biologialla, koska en nyt tiedä voiko kumppanin "oikeaa pituutta" pelkästään järkisyillä yileensä kovinkaan hyvin perustella.
Kyllä minua (pitkänä naisena) henkilökohtaisesti fyysisesti vetää puoleensa/ silmää miellyttää pidempi mies. Luonne on toki iiiiso juttu, mutta on fyysinen vetovoimakin. Molempia tarvitaan :)
Kylla vain, toistaiseksi 'enkka' on 174cm ja itse olen 182cm :)
Nuorempana olin tosi tarkka, että ei sitten lyhyempää miestä, enkä varsinkaan käytä korkokenkiä, mutta mitä vanhemmaksi tulen sitä vähemmän kiinnostaa. Kyllä minäkin unelmieni prinssini mieluusti muotoilisin yli 180 senttiseksi, mutta ei se nyt jumantsuikka parista, tai edes kymmenestä sentistä jää kiinni, jos mies on karismaattinen ja ihana.
Tuossa perjantaina juuri heiluin yliopiston sitseillä 11cm koroissa ja hyvin meni, vaikka kavaljeeri oli arviolta 177.
En kyllä ehkä, sillä olen 160 cm pitkä. Eli miehen tarvitsisi olla todella lyhyt mieheksi, jos olisi minua lyhyempi. Yhtä miestä kyllä deittailin, joka oli vain muutaman sentin minua pidempi, eipä tuo haitannut.
Jos nyt muuten "täydellinen" yksilö löytyisi, niin ei se pituus mikään este kuitenkaan olisi, vaikka oliskin lyhyempi. Mutta mieluiten kyllä pidempi!
Jos vaatii mieheltä pituutta, ajattelee pituuden olevan maskuliininen piirre ja vastaavasti lyhyyden olevan feminiininen piirre. Itse en pidä pituutta niin olennaisena piirteenä kummallakaan sukupuolella.
En.
Hassun näköistä jos nainen on pidempi miestä.
Vierailija kirjoitti:
En.
Hassun näköistä jos nainen on pidempi miestä.
Jonkun mielestä sinun naamasi saattaa olla hassunnäköinen. :)
Voisin. Et edes ole mitenkään kauhean pitkä ja jos mies on ihana, niin luulisi ettei tällaista tarvisi edes miettiä :). Itse olen 176cm pitkä nainen ja seurustellut sekä pitempien että lyhyempien kanssa.
En voisi, koska olen niin lyhyt nainen.
Juu seurustelisin, ei mitään ongelmaa. Suurin osa mun seurustelukumppaneista on olleet about mun pitusia, mikä on mukavaa, kun silmät kohtaa. Nyxä on mua pidempi, muttei se pituus ole mulle se juttu kuitenkaan.
Tähän mennessä näin ei ole käynyt, tosin olen 152cm pitkä joten mua lyhyempi mies on jo ihan oikeasti kääpiö ja ne on aika harvinaisia. En tiedä, voihan näinkin tietty käydä koska ihastus nyt on vähän niin kuin pieru, se vaan tulee.
Mä oon pannut kyllä parin lyhyemmän miehen kanssa, mutta ei niistä ole mulle muuta iloa ollut.
Eli en.
Olen 182 cm pitkä nainen ja avomieheni on 190 cm.
Vierailija kirjoitti:
Seurustelisin ja olen seurustellutkin.
En viehäty kovin pitkistä miehistä, ideaali on 170-180cm (itse olen 175cm).N25
No onhan nuo pitkiä.
Voisin jos miehellä olisi paljon valtaa ja/tai rahaa.
Viisi senttiä tai alle lyhyemmän kanssa voisin seurustella.