Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako yh-äidin edes seurustella lapsettoman miehen kanssa?
12.09.2016 |
Olen vaan miettinyt.. Kun nykyinen miesystävä tunnusti, että lapsiperhe-arki on raskasta. Ollaan asuttu puoli vuotta yhdessä ja mies toki tiesi, mihin ryhtyy, kun tänne muutti.
Ennen on sanonut, että haluaa elää minun kanssa perhe -elämää ja, että tykkää siitä. Ollut jopa puhetta yhteisestä lapsesta tulevaisuudessa. Nyt sitten tullut mielen muutos.
Edellisen miesystävän kanssa kävi samoin. Ei enää perhe-elämä kiinnostanut, vaan lähti lapsettoman naisen mukaan. Nyt mietin jatkuvasti, että milloin näin käy tämän miehen kanssa. Kai se on vaan ajan kysymys. Haluaisin uskoa, että tämä toimii, mutta olen tosi väsynyt ja pettynyt. Kai pitäisi suosiolla vaan etsiä joku yh-isä, tai sitten olla ilman parisuhdetta.
Kommentit (111)
No ei se oo oikeasti tiennyt mihin ryhtyy. Ajatuksen tasolla ollut ok juttu, mutta ei ole täysin ymmärtänyt mitä lapsiarki on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No parempi toki olisi että lapselliset tapailisivat toisiaan, ja lapsettomat toisiaan. Kaikki pääsisivät helpommalla!
Enpä tiedä. Bioisäni on ihan surkea vanhempi, lähti kävelemään kun synnyin eikä elareita suostunut maksamaan vapaaehtoisesti vaikka äitini sanoi että maksaa ei tarvitse jos edes lastaan suostuu tapaamaan. Ei suostunut. Sen sijaan äitini nai lapsettoman poikamiehen kun olin 15-vuotias ja hän on ollut mitä ihanin isä minulle ja isoisä lapsilleni.
Ap on loismiehille houkutteleva nainen - velaton ok-talo eikä kustannuksiin vaadita ihmeemmin osallistumaan. Loismiehet vaan ovat perusluonteeltaan niin itsekkäitä, joten lapset ovat heille usein lopulta liian voimakas häiriötekijä.
No yleensähän yksinhuoltajat pariutuvat lapsettomien miesten kanssa, mutta tietty nykyisin kun eroaminen on yleistä ja "yksinhuoltajuus" tarkoittaa usein käytännössä jotain keski-ikäistä eronnutta naista jolla on useampi lapsi, niin tietysti sellaisissa tilanteissa on helpompi alkaa toisen vastaavan kanssa, eli eronneen isän.
Se on nähnyt todellisuuden mitä elämä on sinun kanssa niin mieli on muuttunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No parempi toki olisi että lapselliset tapailisivat toisiaan, ja lapsettomat toisiaan. Kaikki pääsisivät helpommalla!
Keitä nämä "kaikki" on? Yleensä parisuhteessa on kaksi ihmistä.
Ehkä miehen kannattaa vielä kun se yh-mutsi hoitaa oman mukulansa, mutta näin lapsettomana naisena ei ikinä kannata ottaa miestä jolla lapsia. Joutuu olemaan vielä äiti ja katsomaan sitä paskaa vanhaa muijaa siinä käkättämässä. Yh-äiti on siinä mielessä hyvä vaihtoehto että 99% naisista hoitaa mukulansa, miehillä ei ole tätä samaa.
Mutta siis tokihan se ois unelmatilanne että lapselliset pariutuisi keskenään. Ehkä se voi toimia noin päin että äiti ja lapseton mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatiihan se paljon mieheltä totuttautua yhtäkkiä perhe-elämän aikatauluihin. Oma mieheni oli tuolloin 30v ja tottunut nukkumaan viikonloppuisin pitkälle iltapäivään ja valvomaan yöt.
No, lapsia oli 3, iältään 6-15 kun muutimme yhteen. Oli kouluaamuja ja -kyytejä, säännöllisiä aamiaisia, lounaita ja päivällisiä, harrastuksia yms. Pari vuotta oli tosi väsynyt ja hämmentynyt. Tässä vaiheessa rakensimme vielä 1. taloamme, toisaalta raksalla olimme kaksin ilman lapsia joten se oli meidän kuherrusaikaa myös:)
Mieheni on rakastanut lapsiani alusta saakka ja hyväksynyt heidät täysin. Jopa esikoispojan jonka oli vaikea alkaa pitämään miehestäni koska pelkäsi loukkaavansa isäänsä. Lisäksi heillä oli huomattava tempperamenttiero. Ajan mittaan tämä asia tasaantui ja nyt ovat olleet tosi läheisiä jo 20v, mieheni on poikani lasten rakas isoisä.
Tyttäret ovat palvoneet miestäni alusta saakka ja mieheni on ollut heille ihana isän ja miehen malli (oma isä ei juurikaan ollut kuvioissa).
Yhteisen lapsen saimme 6v yhdessäolon jälkeen, nyt hänkin on jo poissa kotoa.
Me olemme lähes 26 yhdessäolovuoden jälkeen kaksin ja odotamme tulevaisuutta innoissamme, taas on kaikkea kivaa suunnitteilla!
6 vuotta yhdessä lapsettoman miehen kanssa. Ei asuta yhdessä ja mies asuu n.100 km päässä. Nähdään n. Kerran kuussa viikon tai pidennetyn viikonlopun verran. Toimii meillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jättäkää lapsettomat miehet naisille, jotka ei halua lapsia. Pitääkö kaikki miehet pilata??
Olen itse tuo lapseton nainen ja mun kohdalla jos on lapseton mies niin pillu kelpaa muu ei. Sitten jos jotain kunnollista pitäisi saada niin niillä miehillä on aina kakaroita, enkä todellakaan ala kenenkään vieraan kakaran äidiksi. Mietin miksi kukaan mieskään alkaisi kenenkään vieraan kakaran isäksi vaikka sitä ei rahalla joutuisikaan elättämään, siinä olisi silti isänä siinä. Tosiaan kun meitä lapsettomiakin naisia on pilvin pimein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimenomaan jättäkää ne lapsettomat miehet meille lapsettomille naisille. Kiitos
No ei kannata olettaa että mies olisi halukas kasvattamaan toisen siittämää lasta. Perinteisesti se on niitä isoimpia nounou juttuja miehille, ellei sitten ole joku hälläväliä tyyppi. Parempi olisi vaan pitää panosuhteena, jota voitte harjoittaa vaikka kun lapsi on harrastuksissaan tjsp.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on rakastanut lapsiani alusta saakka ja hyväksynyt heidät täysin.
Ihanko oikeasti mies on heti tavattuaan alkanut rakastaa vieraita lapsia?
Kannustan naisia miettimään jotain muuta kuin sitä kuuluisaa "kemiaa", kun miestä valitsee.
Hauskaa, että niillä naisilla jotka kohkaa "kemiasta" eniten tuntuu olevan niitä huonoja suhteita paljon.
Ja miehenä näin 30 vuoden kenttä kokemuksella voin varoittaa nuoria miehiä näistä kemisteistä. Huonoina seksiä huonointa elämää yleensäkin näiden kanssa. Tähän kemia hulluuteen kuuluu se, että itse ei tehdä mitään suhteen eteen vaan kemia hoitaa ja miehen tulisi olla ajatusten lukija, koska kemia. Yleensä se kemia on vaan keskikaljaa eli nämä neidot odottaa, että prinssi tulee baarissa kaljapäissään lääppimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää asua yhdessä? Itsellä teini-ikäiset lapset ja uusi kumppani tulee meille vain viikonlopuksi ja lomiksi. Oikein hyvin menee näin, minä vastaan vanhemmuudesta, lapset ja uusi mies pitävät toisistaan ja tulevat hyvin kitkatta toimeen nuo yhteiset ajat. Varmasti olisi paljon hankalampaa jos koko ajan yhdessä oltaisiin ja perhettä leikittäisiin.
Niin, miksi? Itse yritin toppuutella miestä, että oltaisi asuttu pitempään erillään. Mutta hän sanoi "kaivanneensa perhe-elämää" ja tällä verukkeella sai minutkin uskomaan, että meillä sujuisi. Luulen silti, että miestä houkutteli myös ilmainen asuminen. Sai irtisanottua vuokra-asuntonsa ja muutettua tänne. Minulla on velaton ok-talo, enkä ole juuri mihinkään kustannuksiin pyytänyt osallistumaan, kun hänellä rahasta tiukkaa.
Ap
Siinähän se tulikin. Ilmankos oli kiire muuttaa sinun luokse.
Miehet ei tajua perhe-elämää jos ei ole omaa lasta. Turha yrittää, ei mene perille. Ellei sitten ole jotenkin vaikka paljon sisaruksia, joilla iso määrä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
No ei kannata olettaa että mies olisi halukas kasvattamaan toisen siittämää lasta. Perinteisesti se on niitä isoimpia nounou juttuja miehille, ellei sitten ole joku hälläväliä tyyppi. Parempi olisi vaan pitää panosuhteena, jota voitte harjoittaa vaikka kun lapsi on harrastuksissaan tjsp.
Tämä. On ollut muutama tosi kiva mamma tapailussa ja vakipanona, mutta lapsia ei tähän sotketa. -lapseton mies-
Ap:n avomies muutti ap:n asuntoon vain siksi, että säästää adumiskuluissa. Ei hän mitään lapsiperhearkea oikeasti kaivannut.