Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
lääkärin kummallinen, syyllistävä käytös eilen sairaalan päivystyksessä
11.09.2016 |
menin hakemaan kipupiikkiä taksilla, niskat niin jumissa . odotin 3h ja viimein pääsin lääkärin luo. kesken oireuteni selittämisen lääkäri keskeytti "olet kuitenkin meikata jaksanut?" ja täytyy sanoa, että siinä vaiheessa leuka loksahti auki ! minulla ei todellakaan ollut meikkiä, puolisokea pultsarikin sen olisi nähnyt mutta en tiedä saattoiko sävyttävä¨huulirasva sitten hämätä niin pahasti...
sitten alkoi kysellä alkoholin käytöstä, että maistuuko usein. ähisin tuskissani että "pari kertaa vuodessa viiheellä.. mutta hei voinko nyt saada kipuun jotain?" tähän hymähti ylimielisen oloisena ja totesi sitten että " laitoin reseptin lihasrelaksantteihin. mene odotushuoneeseen, hoitaja tulee kohta antamaan kipupiikin. hyvää illanjatkoa". oli todella epätodellinen ja hölmistynyt olo, kun poistuin !
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meikannut yläasteelta asti. Se käy hyvin nopeasti ja helposti. Viis minuuttia max. Kun menen lääkäriin, käyn suihkussa, pesen hiukset ja meikkaan sekä laitan hyvää tuoksua, vaikka olisin viimeiset neljä päivää maannut sängyn pohjalla samoissa vaatteissa ja pesemättömänä (vakava masennus). Se johtuu siitä, että kunnioitan lääkäriä ja yleensä kanssaihmisiä sen verran, etten lähde minään sottuhaisulina liikenteeseen. Ja olen ollut vakavasti sairaskin, ollut leikkauksissa, kroonisia sairauksia, kuten sanottu kärsinyt vakavasta masennuksesta...
Mulle on jotkut tutut ja "ystävät" sanoneet, että MUTTA ETHÄN SÄ NÄYTÄ SAIRAALTA, lääkäri ei kuitenkaan koskaan. Voihan sitä olla vaikka miten meikkaamaton, tukka pystyssä ja mökkirönttöissä, ja silti luulosairas ja turhaan lääkärissä.
Luulisi lääkärin ymmärtävän, että esim. masentuneelle se laittautuminen voi olla voimien keräämistä, että yleensä jaksaa lähteä lääkäriin. Samaten olen meikannut ja käynyt suihkussa, kun olen fyysisten vaivojen takia joutunut lähtemään päivystykseen. Sori vaan etten halua olla siellä ihmisten tuijotettavana kuin seinästä repäistynä, kalmankalpeana ja tuskanhieltä haisten. Lääkärinkin varmaan mukavampi tutkia, kun en ole suoraan raahautunut sieltä sängynpohjalta. Vähemmällä tietty pääsisin kun en vaivautuisi.
Mitä sanotte, lääkärit? Onko parempi olla uskottava, pesemätön, likainen, meikkaamaton ja kampaamaton potilas kuin nähdä hiukan vaivaa ja olla sitten "tekosairas"?
Mielummin ajattelet sitä lääkäriä ja odotushuoneessa olevia muita potilaita jätät niiden hajusteiden kanssa löträämisen. Pesulla voi toki käydä, kerran olen käännyttänyt potilaan kotiin pesulle, kun haisi niin karsealle, ettei voinut tutkia. Tuli sitten uudelleen, peseytyneenä.
Kuka on puhunut "löträämisestä"? 😀
Et muuten ole ainakaan lääkäri, koska korkeakoulutetut osaavat kirjoittaa "mieluummin" oikein.
Selvästi osui arkaan paikkaan sinulla, mutta koska itse asiassa olen sairaana nyt (viikon sairausloma, antibiootit ja pari muuta lääkettä), en jaksa käydä kiistelemään. Kävin muuten lääkärissä hyvin kauniina tässä pari päivää sitten ja meikkiäkin oli. 👄 Harmittaako? Todella komea mieslääkäri vielä kaiken lisäksi. 💕
Nyt lepäämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meikannut yläasteelta asti. Se käy hyvin nopeasti ja helposti. Viis minuuttia max. Kun menen lääkäriin, käyn suihkussa, pesen hiukset ja meikkaan sekä laitan hyvää tuoksua, vaikka olisin viimeiset neljä päivää maannut sängyn pohjalla samoissa vaatteissa ja pesemättömänä (vakava masennus). Se johtuu siitä, että kunnioitan lääkäriä ja yleensä kanssaihmisiä sen verran, etten lähde minään sottuhaisulina liikenteeseen. Ja olen ollut vakavasti sairaskin, ollut leikkauksissa, kroonisia sairauksia, kuten sanottu kärsinyt vakavasta masennuksesta...
Mulle on jotkut tutut ja "ystävät" sanoneet, että MUTTA ETHÄN SÄ NÄYTÄ SAIRAALTA, lääkäri ei kuitenkaan koskaan. Voihan sitä olla vaikka miten meikkaamaton, tukka pystyssä ja mökkirönttöissä, ja silti luulosairas ja turhaan lääkärissä.
Luulisi lääkärin ymmärtävän, että esim. masentuneelle se laittautuminen voi olla voimien keräämistä, että yleensä jaksaa lähteä lääkäriin. Samaten olen meikannut ja käynyt suihkussa, kun olen fyysisten vaivojen takia joutunut lähtemään päivystykseen. Sori vaan etten halua olla siellä ihmisten tuijotettavana kuin seinästä repäistynä, kalmankalpeana ja tuskanhieltä haisten. Lääkärinkin varmaan mukavampi tutkia, kun en ole suoraan raahautunut sieltä sängynpohjalta. Vähemmällä tietty pääsisin kun en vaivautuisi.
Mitä sanotte, lääkärit? Onko parempi olla uskottava, pesemätön, likainen, meikkaamaton ja kampaamaton potilas kuin nähdä hiukan vaivaa ja olla sitten "tekosairas"?
Mielummin ajattelet sitä lääkäriä ja odotushuoneessa olevia muita potilaita jätät niiden hajusteiden kanssa löträämisen. Pesulla voi toki käydä, kerran olen käännyttänyt potilaan kotiin pesulle, kun haisi niin karsealle, ettei voinut tutkia. Tuli sitten uudelleen, peseytyneenä.
Kuka on puhunut "löträämisestä"? 😀
Et muuten ole ainakaan lääkäri, koska korkeakoulutetut osaavat kirjoittaa "mieluummin" oikein.
Selvästi osui arkaan paikkaan sinulla, mutta koska itse asiassa olen sairaana nyt (viikon sairausloma, antibiootit ja pari muuta lääkettä), en jaksa käydä kiistelemään. Kävin muuten lääkärissä hyvin kauniina tässä pari päivää sitten ja meikkiäkin oli. 👄 Harmittaako? Todella komea mieslääkäri vielä kaiken lisäksi. 💕
Nyt lepäämään.
Ot, mutta mun lapsella on yksityisellä ollut lukihäiriöinen lääkäri, jonka tekstit ovat aivan kamalaa luettavaa kirjoitusvirheiden takia. Lukihäiriö ei siis kuitenkaan ole älykkyyteen vaikuttava tekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meikannut yläasteelta asti. Se käy hyvin nopeasti ja helposti. Viis minuuttia max. Kun menen lääkäriin, käyn suihkussa, pesen hiukset ja meikkaan sekä laitan hyvää tuoksua, vaikka olisin viimeiset neljä päivää maannut sängyn pohjalla samoissa vaatteissa ja pesemättömänä (vakava masennus). Se johtuu siitä, että kunnioitan lääkäriä ja yleensä kanssaihmisiä sen verran, etten lähde minään sottuhaisulina liikenteeseen. Ja olen ollut vakavasti sairaskin, ollut leikkauksissa, kroonisia sairauksia, kuten sanottu kärsinyt vakavasta masennuksesta...
Mulle on jotkut tutut ja "ystävät" sanoneet, että MUTTA ETHÄN SÄ NÄYTÄ SAIRAALTA, lääkäri ei kuitenkaan koskaan. Voihan sitä olla vaikka miten meikkaamaton, tukka pystyssä ja mökkirönttöissä, ja silti luulosairas ja turhaan lääkärissä.
Luulisi lääkärin ymmärtävän, että esim. masentuneelle se laittautuminen voi olla voimien keräämistä, että yleensä jaksaa lähteä lääkäriin. Samaten olen meikannut ja käynyt suihkussa, kun olen fyysisten vaivojen takia joutunut lähtemään päivystykseen. Sori vaan etten halua olla siellä ihmisten tuijotettavana kuin seinästä repäistynä, kalmankalpeana ja tuskanhieltä haisten. Lääkärinkin varmaan mukavampi tutkia, kun en ole suoraan raahautunut sieltä sängynpohjalta. Vähemmällä tietty pääsisin kun en vaivautuisi.
Mitä sanotte, lääkärit? Onko parempi olla uskottava, pesemätön, likainen, meikkaamaton ja kampaamaton potilas kuin nähdä hiukan vaivaa ja olla sitten "tekosairas"?
Mä olen sillä kannalla, että päivystyksessä olkoon mottona: tule sellaisena kuin olet. Toki perushygienian hoitoa arvostamme, mutta meikkaamista ja laittautumista mua varten ei todellakaan tarvita. Tiedän, että monille on itsestään selvää meikata ja laittautua aina kun lähtee ovesta ulos ja että meikkaaminen on useille helppo rutiini.
Silti tuntuu jotenkin oudolta potilas, joka kuvaa olevansa esim. kuolemanväsynyt tai kamalan kipeä, ja silti kasvoilla on täydelliset varjostukset ja huulten rajaukset, siis tyyliin jos olet oksentanut kolme päivää ja kuumetta on 40 astetta. Ja sit toisaalta, kun hoitaa tuttuja potilaita, voi esim. laittautumisen määrästä ajatella että "nyt tuo Mari on varmasti oikeasti kipeä, kun se ei oo jaksanut meikata". Mutta joka tapauksessa laittautuminen ja laittautumattomuus on jokaisen oma asia ja lääketieteelliset päätökset tehdään ihan muilla perusteilla kun sillä, onko huulipunaa vai ei.
No tuskin mulla koskaan täydelliset meikit on 😂 mutta kuten sanottu, siihen menee joku 5 min siihen ehostukseen. Kun todellakin olen meikannut yläasteelta asti. Suunnilleen sama aika ja vaiva menee kuin hampaiden pesuun. Kuume ei mitenkään estä meikkaamista, eikä oksentaminenkaan, jos ei just silloin oksennuta. Meikkaan yleensä kun sairaana sängyssä, peili siinä edessä. Viis minsaa ja valmiina. Tietysti jos (nais)lääkäri itse ei ole tottunut meikkaamaan, siinä menee hänellä kauemmin ja se on vaikeampaa. Mulla se käy hyvin helposti. Usein katson samalla telkkaria tai jos kiire on, meikkaan bussissa. Silloin kun ajoin autoa, peruutuspeilistä tsekkasin ripsarit valoissa.
En tiedä miksi pitäisi näyttää räjähtäneeltä ollakseen uskottava. Eikä tosiaan ole niin, että meikkaisin lääkäriä varten. Sama se on jos menen Siwaan. Ei se ole Siwan myyjää varten, mutta en odota että Siwan kassa tuomitsee mut sen perusteella onko meikkiä vai ei.
Just tuosta mun kohdalla on varmasti kyse. Itse meikkaan hyvin hillitysti, ja laitan "täyden tällingin" vaan pari kertaa vuodessa. Siksi minusta tuntuu oudolta, että joku viitsii meikata oksennustaudissa. Mut todellakin, kukin tyylillään.
Mutta jos oppisin tuntemaan vaikka sut, ja tulisit sit joku päivä vastaanotolle ilman meikkiä ja hiukset uninutturalla, olisin huolissani sinusta.
Mun kohdalla teen koko ajan analyysia potilaasta, miten hän pukeutuu, kuinka hän liikkuu, puhuu, katsoo. Meikki on osa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meikannut yläasteelta asti. Se käy hyvin nopeasti ja helposti. Viis minuuttia max. Kun menen lääkäriin, käyn suihkussa, pesen hiukset ja meikkaan sekä laitan hyvää tuoksua, vaikka olisin viimeiset neljä päivää maannut sängyn pohjalla samoissa vaatteissa ja pesemättömänä (vakava masennus). Se johtuu siitä, että kunnioitan lääkäriä ja yleensä kanssaihmisiä sen verran, etten lähde minään sottuhaisulina liikenteeseen. Ja olen ollut vakavasti sairaskin, ollut leikkauksissa, kroonisia sairauksia, kuten sanottu kärsinyt vakavasta masennuksesta...
Mulle on jotkut tutut ja "ystävät" sanoneet, että MUTTA ETHÄN SÄ NÄYTÄ SAIRAALTA, lääkäri ei kuitenkaan koskaan. Voihan sitä olla vaikka miten meikkaamaton, tukka pystyssä ja mökkirönttöissä, ja silti luulosairas ja turhaan lääkärissä.
Luulisi lääkärin ymmärtävän, että esim. masentuneelle se laittautuminen voi olla voimien keräämistä, että yleensä jaksaa lähteä lääkäriin. Samaten olen meikannut ja käynyt suihkussa, kun olen fyysisten vaivojen takia joutunut lähtemään päivystykseen. Sori vaan etten halua olla siellä ihmisten tuijotettavana kuin seinästä repäistynä, kalmankalpeana ja tuskanhieltä haisten. Lääkärinkin varmaan mukavampi tutkia, kun en ole suoraan raahautunut sieltä sängynpohjalta. Vähemmällä tietty pääsisin kun en vaivautuisi.
Mitä sanotte, lääkärit? Onko parempi olla uskottava, pesemätön, likainen, meikkaamaton ja kampaamaton potilas kuin nähdä hiukan vaivaa ja olla sitten "tekosairas"?
Ole kiltti ja jätä hajuvedet laittamatta lähtiessäsi päivystykseen. Astmaatikoille ja migreeniä poteville aiheutat vain lisää kärsimystä. Odotustilasta ei pääse hajusteita pakoon.
En ole kelle vastasit, mutta hajusteyliherkkä voi saada oireita shampoosta, dödöstä, pyykkiaineesta joilla vaatteet pesty, puhumattakaan allergikoista, jotka ovat odotushuoneessa lemmikinomistajien kanssa, homeallergikoista, jotka kohtaavat hometaloissa asuvat... Kun on sähköallergiaa yms yms, niin hienovarainen parfyymin käyttö on minusta täysin ok. Kärsin itse muuten migreenistä.
Minua häiritsevät odotustiloissa ihmiset, jotka eivät osaa yskiä ja aivastella oikein. Muuten aivan sama. Etäisyyttä voi ottaa, jos jonkun hajuvesi tai partavesi tai ulkonäkö liikaa haittaa. Sen sijaan kännykkään kailotusta ei pääse pakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meikannut yläasteelta asti. Se käy hyvin nopeasti ja helposti. Viis minuuttia max. Kun menen lääkäriin, käyn suihkussa, pesen hiukset ja meikkaan sekä laitan hyvää tuoksua, vaikka olisin viimeiset neljä päivää maannut sängyn pohjalla samoissa vaatteissa ja pesemättömänä (vakava masennus). Se johtuu siitä, että kunnioitan lääkäriä ja yleensä kanssaihmisiä sen verran, etten lähde minään sottuhaisulina liikenteeseen. Ja olen ollut vakavasti sairaskin, ollut leikkauksissa, kroonisia sairauksia, kuten sanottu kärsinyt vakavasta masennuksesta...
Mulle on jotkut tutut ja "ystävät" sanoneet, että MUTTA ETHÄN SÄ NÄYTÄ SAIRAALTA, lääkäri ei kuitenkaan koskaan. Voihan sitä olla vaikka miten meikkaamaton, tukka pystyssä ja mökkirönttöissä, ja silti luulosairas ja turhaan lääkärissä.
Luulisi lääkärin ymmärtävän, että esim. masentuneelle se laittautuminen voi olla voimien keräämistä, että yleensä jaksaa lähteä lääkäriin. Samaten olen meikannut ja käynyt suihkussa, kun olen fyysisten vaivojen takia joutunut lähtemään päivystykseen. Sori vaan etten halua olla siellä ihmisten tuijotettavana kuin seinästä repäistynä, kalmankalpeana ja tuskanhieltä haisten. Lääkärinkin varmaan mukavampi tutkia, kun en ole suoraan raahautunut sieltä sängynpohjalta. Vähemmällä tietty pääsisin kun en vaivautuisi.
Mitä sanotte, lääkärit? Onko parempi olla uskottava, pesemätön, likainen, meikkaamaton ja kampaamaton potilas kuin nähdä hiukan vaivaa ja olla sitten "tekosairas"?
Mielummin ajattelet sitä lääkäriä ja odotushuoneessa olevia muita potilaita jätät niiden hajusteiden kanssa löträämisen. Pesulla voi toki käydä, kerran olen käännyttänyt potilaan kotiin pesulle, kun haisi niin karsealle, ettei voinut tutkia. Tuli sitten uudelleen, peseytyneenä.
Kuka on puhunut "löträämisestä"? 😀
Et muuten ole ainakaan lääkäri, koska korkeakoulutetut osaavat kirjoittaa "mieluummin" oikein.
Selvästi osui arkaan paikkaan sinulla, mutta koska itse asiassa olen sairaana nyt (viikon sairausloma, antibiootit ja pari muuta lääkettä), en jaksa käydä kiistelemään. Kävin muuten lääkärissä hyvin kauniina tässä pari päivää sitten ja meikkiäkin oli. 👄 Harmittaako? Todella komea mieslääkäri vielä kaiken lisäksi. 💕
Nyt lepäämään.
Lääkiksessä opetetaan ruotsia ja englantia, eikä ainuttakaan tuntia suomen kielioppia. Ja sinne pääsee ilman ylioppilastutkintoa. Pahoittelut sille mieslääkärille, jolle naispotilaat flirttailee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meikannut yläasteelta asti. Se käy hyvin nopeasti ja helposti. Viis minuuttia max. Kun menen lääkäriin, käyn suihkussa, pesen hiukset ja meikkaan sekä laitan hyvää tuoksua, vaikka olisin viimeiset neljä päivää maannut sängyn pohjalla samoissa vaatteissa ja pesemättömänä (vakava masennus). Se johtuu siitä, että kunnioitan lääkäriä ja yleensä kanssaihmisiä sen verran, etten lähde minään sottuhaisulina liikenteeseen. Ja olen ollut vakavasti sairaskin, ollut leikkauksissa, kroonisia sairauksia, kuten sanottu kärsinyt vakavasta masennuksesta...
Mulle on jotkut tutut ja "ystävät" sanoneet, että MUTTA ETHÄN SÄ NÄYTÄ SAIRAALTA, lääkäri ei kuitenkaan koskaan. Voihan sitä olla vaikka miten meikkaamaton, tukka pystyssä ja mökkirönttöissä, ja silti luulosairas ja turhaan lääkärissä.
Luulisi lääkärin ymmärtävän, että esim. masentuneelle se laittautuminen voi olla voimien keräämistä, että yleensä jaksaa lähteä lääkäriin. Samaten olen meikannut ja käynyt suihkussa, kun olen fyysisten vaivojen takia joutunut lähtemään päivystykseen. Sori vaan etten halua olla siellä ihmisten tuijotettavana kuin seinästä repäistynä, kalmankalpeana ja tuskanhieltä haisten. Lääkärinkin varmaan mukavampi tutkia, kun en ole suoraan raahautunut sieltä sängynpohjalta. Vähemmällä tietty pääsisin kun en vaivautuisi.
Mitä sanotte, lääkärit? Onko parempi olla uskottava, pesemätön, likainen, meikkaamaton ja kampaamaton potilas kuin nähdä hiukan vaivaa ja olla sitten "tekosairas"?
Mä olen sillä kannalla, että päivystyksessä olkoon mottona: tule sellaisena kuin olet. Toki perushygienian hoitoa arvostamme, mutta meikkaamista ja laittautumista mua varten ei todellakaan tarvita. Tiedän, että monille on itsestään selvää meikata ja laittautua aina kun lähtee ovesta ulos ja että meikkaaminen on useille helppo rutiini.
Silti tuntuu jotenkin oudolta potilas, joka kuvaa olevansa esim. kuolemanväsynyt tai kamalan kipeä, ja silti kasvoilla on täydelliset varjostukset ja huulten rajaukset, siis tyyliin jos olet oksentanut kolme päivää ja kuumetta on 40 astetta. Ja sit toisaalta, kun hoitaa tuttuja potilaita, voi esim. laittautumisen määrästä ajatella että "nyt tuo Mari on varmasti oikeasti kipeä, kun se ei oo jaksanut meikata". Mutta joka tapauksessa laittautuminen ja laittautumattomuus on jokaisen oma asia ja lääketieteelliset päätökset tehdään ihan muilla perusteilla kun sillä, onko huulipunaa vai ei.
No tuskin mulla koskaan täydelliset meikit on 😂 mutta kuten sanottu, siihen menee joku 5 min siihen ehostukseen. Kun todellakin olen meikannut yläasteelta asti. Suunnilleen sama aika ja vaiva menee kuin hampaiden pesuun. Kuume ei mitenkään estä meikkaamista, eikä oksentaminenkaan, jos ei just silloin oksennuta. Meikkaan yleensä kun sairaana sängyssä, peili siinä edessä. Viis minsaa ja valmiina. Tietysti jos (nais)lääkäri itse ei ole tottunut meikkaamaan, siinä menee hänellä kauemmin ja se on vaikeampaa. Mulla se käy hyvin helposti. Usein katson samalla telkkaria tai jos kiire on, meikkaan bussissa. Silloin kun ajoin autoa, peruutuspeilistä tsekkasin ripsarit valoissa.
En tiedä miksi pitäisi näyttää räjähtäneeltä ollakseen uskottava. Eikä tosiaan ole niin, että meikkaisin lääkäriä varten. Sama se on jos menen Siwaan. Ei se ole Siwan myyjää varten, mutta en odota että Siwan kassa tuomitsee mut sen perusteella onko meikkiä vai ei.
Just tuosta mun kohdalla on varmasti kyse. Itse meikkaan hyvin hillitysti, ja laitan "täyden tällingin" vaan pari kertaa vuodessa. Siksi minusta tuntuu oudolta, että joku viitsii meikata oksennustaudissa. Mut todellakin, kukin tyylillään.
Mutta jos oppisin tuntemaan vaikka sut, ja tulisit sit joku päivä vastaanotolle ilman meikkiä ja hiukset uninutturalla, olisin huolissani sinusta.
Mun kohdalla teen koko ajan analyysia potilaasta, miten hän pukeutuu, kuinka hän liikkuu, puhuu, katsoo. Meikki on osa sitä.
Mikä kellekin on "täysi tällinki". Joillakin on hiuslisäkkeet, tekokynnet, irtoripset jne. Ethän sinä voi tietää miten tuo henkilö meikkaa, enkä tiedä miksi se sinua niin häiritsee. Oletko oikeasti lääkäri? Vaikea uskoa. Tai sitten pelkäät, että joku "laitettu" kaunotar viettelee sun miehen, joka on lääkäri. 😉
Analyysiä my arse 😂
T. Potilas joka harvoin laittaa edes ripsiväriä, mihinkään (mutta vastasin, kun en jaksa jankuttajia)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meikannut yläasteelta asti. Se käy hyvin nopeasti ja helposti. Viis minuuttia max. Kun menen lääkäriin, käyn suihkussa, pesen hiukset ja meikkaan sekä laitan hyvää tuoksua, vaikka olisin viimeiset neljä päivää maannut sängyn pohjalla samoissa vaatteissa ja pesemättömänä (vakava masennus). Se johtuu siitä, että kunnioitan lääkäriä ja yleensä kanssaihmisiä sen verran, etten lähde minään sottuhaisulina liikenteeseen. Ja olen ollut vakavasti sairaskin, ollut leikkauksissa, kroonisia sairauksia, kuten sanottu kärsinyt vakavasta masennuksesta...
Mulle on jotkut tutut ja "ystävät" sanoneet, että MUTTA ETHÄN SÄ NÄYTÄ SAIRAALTA, lääkäri ei kuitenkaan koskaan. Voihan sitä olla vaikka miten meikkaamaton, tukka pystyssä ja mökkirönttöissä, ja silti luulosairas ja turhaan lääkärissä.
Luulisi lääkärin ymmärtävän, että esim. masentuneelle se laittautuminen voi olla voimien keräämistä, että yleensä jaksaa lähteä lääkäriin. Samaten olen meikannut ja käynyt suihkussa, kun olen fyysisten vaivojen takia joutunut lähtemään päivystykseen. Sori vaan etten halua olla siellä ihmisten tuijotettavana kuin seinästä repäistynä, kalmankalpeana ja tuskanhieltä haisten. Lääkärinkin varmaan mukavampi tutkia, kun en ole suoraan raahautunut sieltä sängynpohjalta. Vähemmällä tietty pääsisin kun en vaivautuisi.
Mitä sanotte, lääkärit? Onko parempi olla uskottava, pesemätön, likainen, meikkaamaton ja kampaamaton potilas kuin nähdä hiukan vaivaa ja olla sitten "tekosairas"?
Mielummin ajattelet sitä lääkäriä ja odotushuoneessa olevia muita potilaita jätät niiden hajusteiden kanssa löträämisen. Pesulla voi toki käydä, kerran olen käännyttänyt potilaan kotiin pesulle, kun haisi niin karsealle, ettei voinut tutkia. Tuli sitten uudelleen, peseytyneenä.
Kuka on puhunut "löträämisestä"? 😀
Et muuten ole ainakaan lääkäri, koska korkeakoulutetut osaavat kirjoittaa "mieluummin" oikein.
Selvästi osui arkaan paikkaan sinulla, mutta koska itse asiassa olen sairaana nyt (viikon sairausloma, antibiootit ja pari muuta lääkettä), en jaksa käydä kiistelemään. Kävin muuten lääkärissä hyvin kauniina tässä pari päivää sitten ja meikkiäkin oli. 👄 Harmittaako? Todella komea mieslääkäri vielä kaiken lisäksi. 💕
Nyt lepäämään.
Lääkiksessä opetetaan ruotsia ja englantia, eikä ainuttakaan tuntia suomen kielioppia. Ja sinne pääsee ilman ylioppilastutkintoa. Pahoittelut sille mieslääkärille, jolle naispotilaat flirttailee.
No tulihan se sieltä. Eli oot mustis?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oleppa töissä polilla niin näet kansan kirjon.
Oikeuttaako se henkilökunnan asiattomaan käytökseen ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meikannut yläasteelta asti. Se käy hyvin nopeasti ja helposti. Viis minuuttia max. Kun menen lääkäriin, käyn suihkussa, pesen hiukset ja meikkaan sekä laitan hyvää tuoksua, vaikka olisin viimeiset neljä päivää maannut sängyn pohjalla samoissa vaatteissa ja pesemättömänä (vakava masennus). Se johtuu siitä, että kunnioitan lääkäriä ja yleensä kanssaihmisiä sen verran, etten lähde minään sottuhaisulina liikenteeseen. Ja olen ollut vakavasti sairaskin, ollut leikkauksissa, kroonisia sairauksia, kuten sanottu kärsinyt vakavasta masennuksesta...
Mulle on jotkut tutut ja "ystävät" sanoneet, että MUTTA ETHÄN SÄ NÄYTÄ SAIRAALTA, lääkäri ei kuitenkaan koskaan. Voihan sitä olla vaikka miten meikkaamaton, tukka pystyssä ja mökkirönttöissä, ja silti luulosairas ja turhaan lääkärissä.
Luulisi lääkärin ymmärtävän, että esim. masentuneelle se laittautuminen voi olla voimien keräämistä, että yleensä jaksaa lähteä lääkäriin. Samaten olen meikannut ja käynyt suihkussa, kun olen fyysisten vaivojen takia joutunut lähtemään päivystykseen. Sori vaan etten halua olla siellä ihmisten tuijotettavana kuin seinästä repäistynä, kalmankalpeana ja tuskanhieltä haisten. Lääkärinkin varmaan mukavampi tutkia, kun en ole suoraan raahautunut sieltä sängynpohjalta. Vähemmällä tietty pääsisin kun en vaivautuisi.
Mitä sanotte, lääkärit? Onko parempi olla uskottava, pesemätön, likainen, meikkaamaton ja kampaamaton potilas kuin nähdä hiukan vaivaa ja olla sitten "tekosairas"?
Mielummin ajattelet sitä lääkäriä ja odotushuoneessa olevia muita potilaita jätät niiden hajusteiden kanssa löträämisen. Pesulla voi toki käydä, kerran olen käännyttänyt potilaan kotiin pesulle, kun haisi niin karsealle, ettei voinut tutkia. Tuli sitten uudelleen, peseytyneenä.
Kuka on puhunut "löträämisestä"? 😀
Et muuten ole ainakaan lääkäri, koska korkeakoulutetut osaavat kirjoittaa "mieluummin" oikein.
Selvästi osui arkaan paikkaan sinulla, mutta koska itse asiassa olen sairaana nyt (viikon sairausloma, antibiootit ja pari muuta lääkettä), en jaksa käydä kiistelemään. Kävin muuten lääkärissä hyvin kauniina tässä pari päivää sitten ja meikkiäkin oli. 👄 Harmittaako? Todella komea mieslääkäri vielä kaiken lisäksi. 💕
Nyt lepäämään.
Lääkiksessä opetetaan ruotsia ja englantia, eikä ainuttakaan tuntia suomen kielioppia. Ja sinne pääsee ilman ylioppilastutkintoa. Pahoittelut sille mieslääkärille, jolle naispotilaat flirttailee.
No tulihan se sieltä. Eli oot mustis?
Niinpä 😂 Tein diagnoosin kyllä sua ennen!
T. 88
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meikannut yläasteelta asti. Se käy hyvin nopeasti ja helposti. Viis minuuttia max. Kun menen lääkäriin, käyn suihkussa, pesen hiukset ja meikkaan sekä laitan hyvää tuoksua, vaikka olisin viimeiset neljä päivää maannut sängyn pohjalla samoissa vaatteissa ja pesemättömänä (vakava masennus). Se johtuu siitä, että kunnioitan lääkäriä ja yleensä kanssaihmisiä sen verran, etten lähde minään sottuhaisulina liikenteeseen. Ja olen ollut vakavasti sairaskin, ollut leikkauksissa, kroonisia sairauksia, kuten sanottu kärsinyt vakavasta masennuksesta...
Mulle on jotkut tutut ja "ystävät" sanoneet, että MUTTA ETHÄN SÄ NÄYTÄ SAIRAALTA, lääkäri ei kuitenkaan koskaan. Voihan sitä olla vaikka miten meikkaamaton, tukka pystyssä ja mökkirönttöissä, ja silti luulosairas ja turhaan lääkärissä.
Luulisi lääkärin ymmärtävän, että esim. masentuneelle se laittautuminen voi olla voimien keräämistä, että yleensä jaksaa lähteä lääkäriin. Samaten olen meikannut ja käynyt suihkussa, kun olen fyysisten vaivojen takia joutunut lähtemään päivystykseen. Sori vaan etten halua olla siellä ihmisten tuijotettavana kuin seinästä repäistynä, kalmankalpeana ja tuskanhieltä haisten. Lääkärinkin varmaan mukavampi tutkia, kun en ole suoraan raahautunut sieltä sängynpohjalta. Vähemmällä tietty pääsisin kun en vaivautuisi.
Mitä sanotte, lääkärit? Onko parempi olla uskottava, pesemätön, likainen, meikkaamaton ja kampaamaton potilas kuin nähdä hiukan vaivaa ja olla sitten "tekosairas"?
Mä olen sillä kannalla, että päivystyksessä olkoon mottona: tule sellaisena kuin olet. Toki perushygienian hoitoa arvostamme, mutta meikkaamista ja laittautumista mua varten ei todellakaan tarvita. Tiedän, että monille on itsestään selvää meikata ja laittautua aina kun lähtee ovesta ulos ja että meikkaaminen on useille helppo rutiini.
Silti tuntuu jotenkin oudolta potilas, joka kuvaa olevansa esim. kuolemanväsynyt tai kamalan kipeä, ja silti kasvoilla on täydelliset varjostukset ja huulten rajaukset, siis tyyliin jos olet oksentanut kolme päivää ja kuumetta on 40 astetta. Ja sit toisaalta, kun hoitaa tuttuja potilaita, voi esim. laittautumisen määrästä ajatella että "nyt tuo Mari on varmasti oikeasti kipeä, kun se ei oo jaksanut meikata". Mutta joka tapauksessa laittautuminen ja laittautumattomuus on jokaisen oma asia ja lääketieteelliset päätökset tehdään ihan muilla perusteilla kun sillä, onko huulipunaa vai ei.
No tuskin mulla koskaan täydelliset meikit on 😂 mutta kuten sanottu, siihen menee joku 5 min siihen ehostukseen. Kun todellakin olen meikannut yläasteelta asti. Suunnilleen sama aika ja vaiva menee kuin hampaiden pesuun. Kuume ei mitenkään estä meikkaamista, eikä oksentaminenkaan, jos ei just silloin oksennuta. Meikkaan yleensä kun sairaana sängyssä, peili siinä edessä. Viis minsaa ja valmiina. Tietysti jos (nais)lääkäri itse ei ole tottunut meikkaamaan, siinä menee hänellä kauemmin ja se on vaikeampaa. Mulla se käy hyvin helposti. Usein katson samalla telkkaria tai jos kiire on, meikkaan bussissa. Silloin kun ajoin autoa, peruutuspeilistä tsekkasin ripsarit valoissa.
En tiedä miksi pitäisi näyttää räjähtäneeltä ollakseen uskottava. Eikä tosiaan ole niin, että meikkaisin lääkäriä varten. Sama se on jos menen Siwaan. Ei se ole Siwan myyjää varten, mutta en odota että Siwan kassa tuomitsee mut sen perusteella onko meikkiä vai ei.
Just tuosta mun kohdalla on varmasti kyse. Itse meikkaan hyvin hillitysti, ja laitan "täyden tällingin" vaan pari kertaa vuodessa. Siksi minusta tuntuu oudolta, että joku viitsii meikata oksennustaudissa. Mut todellakin, kukin tyylillään.
Mutta jos oppisin tuntemaan vaikka sut, ja tulisit sit joku päivä vastaanotolle ilman meikkiä ja hiukset uninutturalla, olisin huolissani sinusta.
Mun kohdalla teen koko ajan analyysia potilaasta, miten hän pukeutuu, kuinka hän liikkuu, puhuu, katsoo. Meikki on osa sitä.
Mikä kellekin on "täysi tällinki". Joillakin on hiuslisäkkeet, tekokynnet, irtoripset jne. Ethän sinä voi tietää miten tuo henkilö meikkaa, enkä tiedä miksi se sinua niin häiritsee. Oletko oikeasti lääkäri? Vaikea uskoa. Tai sitten pelkäät, että joku "laitettu" kaunotar viettelee sun miehen, joka on lääkäri. 😉
Analyysiä my arse 😂
T. Potilas joka harvoin laittaa edes ripsiväriä, mihinkään (mutta vastasin, kun en jaksa jankuttajia)
Olen lääkäri, ihan oikeasti. Ja ei, en pelkää että laitettu kaunotar viettelee puolisoni, koska hän pitää luonnollisista naisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meikannut yläasteelta asti. Se käy hyvin nopeasti ja helposti. Viis minuuttia max. Kun menen lääkäriin, käyn suihkussa, pesen hiukset ja meikkaan sekä laitan hyvää tuoksua, vaikka olisin viimeiset neljä päivää maannut sängyn pohjalla samoissa vaatteissa ja pesemättömänä (vakava masennus). Se johtuu siitä, että kunnioitan lääkäriä ja yleensä kanssaihmisiä sen verran, etten lähde minään sottuhaisulina liikenteeseen. Ja olen ollut vakavasti sairaskin, ollut leikkauksissa, kroonisia sairauksia, kuten sanottu kärsinyt vakavasta masennuksesta...
Mulle on jotkut tutut ja "ystävät" sanoneet, että MUTTA ETHÄN SÄ NÄYTÄ SAIRAALTA, lääkäri ei kuitenkaan koskaan. Voihan sitä olla vaikka miten meikkaamaton, tukka pystyssä ja mökkirönttöissä, ja silti luulosairas ja turhaan lääkärissä.
Luulisi lääkärin ymmärtävän, että esim. masentuneelle se laittautuminen voi olla voimien keräämistä, että yleensä jaksaa lähteä lääkäriin. Samaten olen meikannut ja käynyt suihkussa, kun olen fyysisten vaivojen takia joutunut lähtemään päivystykseen. Sori vaan etten halua olla siellä ihmisten tuijotettavana kuin seinästä repäistynä, kalmankalpeana ja tuskanhieltä haisten. Lääkärinkin varmaan mukavampi tutkia, kun en ole suoraan raahautunut sieltä sängynpohjalta. Vähemmällä tietty pääsisin kun en vaivautuisi.
Mitä sanotte, lääkärit? Onko parempi olla uskottava, pesemätön, likainen, meikkaamaton ja kampaamaton potilas kuin nähdä hiukan vaivaa ja olla sitten "tekosairas"?
Mielummin ajattelet sitä lääkäriä ja odotushuoneessa olevia muita potilaita jätät niiden hajusteiden kanssa löträämisen. Pesulla voi toki käydä, kerran olen käännyttänyt potilaan kotiin pesulle, kun haisi niin karsealle, ettei voinut tutkia. Tuli sitten uudelleen, peseytyneenä.
Kuka on puhunut "löträämisestä"? 😀
Et muuten ole ainakaan lääkäri, koska korkeakoulutetut osaavat kirjoittaa "mieluummin" oikein.
Selvästi osui arkaan paikkaan sinulla, mutta koska itse asiassa olen sairaana nyt (viikon sairausloma, antibiootit ja pari muuta lääkettä), en jaksa käydä kiistelemään. Kävin muuten lääkärissä hyvin kauniina tässä pari päivää sitten ja meikkiäkin oli. 👄 Harmittaako? Todella komea mieslääkäri vielä kaiken lisäksi. 💕
Nyt lepäämään.
Lääkiksessä opetetaan ruotsia ja englantia, eikä ainuttakaan tuntia suomen kielioppia. Ja sinne pääsee ilman ylioppilastutkintoa. Pahoittelut sille mieslääkärille, jolle naispotilaat flirttailee.
No tulihan se sieltä. Eli oot mustis?
En ole mustasukkainen, vaan todella epämiellyttävää miespuoliselle lääkärille, jolle tälläytyneet naispotilaat flirttailevat, eivätkä voi käyttäytyä asiallisesti, niinkuin tilanteessa kuuluisi. Sellaiselle potilaalle naureskellaan kahvihuoneessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka jaksaa raivota potilaiden (sairaiden ihmisten) ripsiväristä tai huulipunasta kommenttikaupalla AV:llä? Jos se potilasta piristää, niin hyvä. Lääkäriksi ei sinua kukaan usko. Mene jo pois.
Sh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meikannut yläasteelta asti. Se käy hyvin nopeasti ja helposti. Viis minuuttia max. Kun menen lääkäriin, käyn suihkussa, pesen hiukset ja meikkaan sekä laitan hyvää tuoksua, vaikka olisin viimeiset neljä päivää maannut sängyn pohjalla samoissa vaatteissa ja pesemättömänä (vakava masennus). Se johtuu siitä, että kunnioitan lääkäriä ja yleensä kanssaihmisiä sen verran, etten lähde minään sottuhaisulina liikenteeseen. Ja olen ollut vakavasti sairaskin, ollut leikkauksissa, kroonisia sairauksia, kuten sanottu kärsinyt vakavasta masennuksesta...
Mulle on jotkut tutut ja "ystävät" sanoneet, että MUTTA ETHÄN SÄ NÄYTÄ SAIRAALTA, lääkäri ei kuitenkaan koskaan. Voihan sitä olla vaikka miten meikkaamaton, tukka pystyssä ja mökkirönttöissä, ja silti luulosairas ja turhaan lääkärissä.
Luulisi lääkärin ymmärtävän, että esim. masentuneelle se laittautuminen voi olla voimien keräämistä, että yleensä jaksaa lähteä lääkäriin. Samaten olen meikannut ja käynyt suihkussa, kun olen fyysisten vaivojen takia joutunut lähtemään päivystykseen. Sori vaan etten halua olla siellä ihmisten tuijotettavana kuin seinästä repäistynä, kalmankalpeana ja tuskanhieltä haisten. Lääkärinkin varmaan mukavampi tutkia, kun en ole suoraan raahautunut sieltä sängynpohjalta. Vähemmällä tietty pääsisin kun en vaivautuisi.
Mitä sanotte, lääkärit? Onko parempi olla uskottava, pesemätön, likainen, meikkaamaton ja kampaamaton potilas kuin nähdä hiukan vaivaa ja olla sitten "tekosairas"?
Mielummin ajattelet sitä lääkäriä ja odotushuoneessa olevia muita potilaita jätät niiden hajusteiden kanssa löträämisen. Pesulla voi toki käydä, kerran olen käännyttänyt potilaan kotiin pesulle, kun haisi niin karsealle, ettei voinut tutkia. Tuli sitten uudelleen, peseytyneenä.
Kuka on puhunut "löträämisestä"? 😀
Et muuten ole ainakaan lääkäri, koska korkeakoulutetut osaavat kirjoittaa "mieluummin" oikein.
Selvästi osui arkaan paikkaan sinulla, mutta koska itse asiassa olen sairaana nyt (viikon sairausloma, antibiootit ja pari muuta lääkettä), en jaksa käydä kiistelemään. Kävin muuten lääkärissä hyvin kauniina tässä pari päivää sitten ja meikkiäkin oli. 👄 Harmittaako? Todella komea mieslääkäri vielä kaiken lisäksi. 💕
Nyt lepäämään.
Lääkiksessä opetetaan ruotsia ja englantia, eikä ainuttakaan tuntia suomen kielioppia. Ja sinne pääsee ilman ylioppilastutkintoa. Pahoittelut sille mieslääkärille, jolle naispotilaat flirttailee.
No tulihan se sieltä. Eli oot mustis?
En ole mustasukkainen, vaan todella epämiellyttävää miespuoliselle lääkärille, jolle tälläytyneet naispotilaat flirttailevat, eivätkä voi käyttäytyä asiallisesti, niinkuin tilanteessa kuuluisi. Sellaiselle potilaalle naureskellaan kahvihuoneessa.
Juu, sinä olet lääkäri ja minä olen Barack Obama. Kiva tutustua 😂
T. Miespotilas (hetero)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa raivota potilaiden (sairaiden ihmisten) ripsiväristä tai huulipunasta kommenttikaupalla AV:llä? Jos se potilasta piristää, niin hyvä. Lääkäriksi ei sinua kukaan usko. Mene jo pois.
Sh
Mene pois palstalta lähihoitajaopiskelija, haaveissasi sh.
Minun hartiakipuni osoittautui sydäninfarktiksi.
En olisi uskonut, hartia vaan kipeytyi, en viitsinyt moisen asian takia mennä päivystykseen, vaan jäin odottelemaan iltapäivän lääkäriaikaa.
Tässäpä nyt iloisena pallolaajennettuna toivun ja palstailen.
Kipupiikki kun niskat on jumissa. Voi helvetti näitä taas.
Haloo, ei laitettu olemus tarkoita flirttailua. Kuka sinne tulee flirttailemaan. Laittaudun joka päivä, se kuuluu rutiineihini kuten hampaiden pesu. Miksi ei saisi näyttää niin hyvältä, kuin haluaa. Itse olen myös muutamissa mainosjulkaisuissa mallina. Sairaskin voi ja pitääkin huolehtia myös ulkonäöstä. Tavataan taas.
Minäkin olen lääkäri, 5-kymppinen nainen, ja tässä taannoin 3-kymppinen älynlahjoiltaan heikoksi todettu romanimies ehdotteli päiväkahveja. Että kyllä ne osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meikannut yläasteelta asti. Se käy hyvin nopeasti ja helposti. Viis minuuttia max. Kun menen lääkäriin, käyn suihkussa, pesen hiukset ja meikkaan sekä laitan hyvää tuoksua, vaikka olisin viimeiset neljä päivää maannut sängyn pohjalla samoissa vaatteissa ja pesemättömänä (vakava masennus). Se johtuu siitä, että kunnioitan lääkäriä ja yleensä kanssaihmisiä sen verran, etten lähde minään sottuhaisulina liikenteeseen. Ja olen ollut vakavasti sairaskin, ollut leikkauksissa, kroonisia sairauksia, kuten sanottu kärsinyt vakavasta masennuksesta...
Mulle on jotkut tutut ja "ystävät" sanoneet, että MUTTA ETHÄN SÄ NÄYTÄ SAIRAALTA, lääkäri ei kuitenkaan koskaan. Voihan sitä olla vaikka miten meikkaamaton, tukka pystyssä ja mökkirönttöissä, ja silti luulosairas ja turhaan lääkärissä.
Luulisi lääkärin ymmärtävän, että esim. masentuneelle se laittautuminen voi olla voimien keräämistä, että yleensä jaksaa lähteä lääkäriin. Samaten olen meikannut ja käynyt suihkussa, kun olen fyysisten vaivojen takia joutunut lähtemään päivystykseen. Sori vaan etten halua olla siellä ihmisten tuijotettavana kuin seinästä repäistynä, kalmankalpeana ja tuskanhieltä haisten. Lääkärinkin varmaan mukavampi tutkia, kun en ole suoraan raahautunut sieltä sängynpohjalta. Vähemmällä tietty pääsisin kun en vaivautuisi.
Mitä sanotte, lääkärit? Onko parempi olla uskottava, pesemätön, likainen, meikkaamaton ja kampaamaton potilas kuin nähdä hiukan vaivaa ja olla sitten "tekosairas"?
Mä olen sillä kannalla, että päivystyksessä olkoon mottona: tule sellaisena kuin olet. Toki perushygienian hoitoa arvostamme, mutta meikkaamista ja laittautumista mua varten ei todellakaan tarvita. Tiedän, että monille on itsestään selvää meikata ja laittautua aina kun lähtee ovesta ulos ja että meikkaaminen on useille helppo rutiini.
Silti tuntuu jotenkin oudolta potilas, joka kuvaa olevansa esim. kuolemanväsynyt tai kamalan kipeä, ja silti kasvoilla on täydelliset varjostukset ja huulten rajaukset, siis tyyliin jos olet oksentanut kolme päivää ja kuumetta on 40 astetta. Ja sit toisaalta, kun hoitaa tuttuja potilaita, voi esim. laittautumisen määrästä ajatella että "nyt tuo Mari on varmasti oikeasti kipeä, kun se ei oo jaksanut meikata". Mutta joka tapauksessa laittautuminen ja laittautumattomuus on jokaisen oma asia ja lääketieteelliset päätökset tehdään ihan muilla perusteilla kun sillä, onko huulipunaa vai ei.
No tuskin mulla koskaan täydelliset meikit on 😂 mutta kuten sanottu, siihen menee joku 5 min siihen ehostukseen. Kun todellakin olen meikannut yläasteelta asti. Suunnilleen sama aika ja vaiva menee kuin hampaiden pesuun. Kuume ei mitenkään estä meikkaamista, eikä oksentaminenkaan, jos ei just silloin oksennuta. Meikkaan yleensä kun sairaana sängyssä, peili siinä edessä. Viis minsaa ja valmiina. Tietysti jos (nais)lääkäri itse ei ole tottunut meikkaamaan, siinä menee hänellä kauemmin ja se on vaikeampaa. Mulla se käy hyvin helposti. Usein katson samalla telkkaria tai jos kiire on, meikkaan bussissa. Silloin kun ajoin autoa, peruutuspeilistä tsekkasin ripsarit valoissa.
En tiedä miksi pitäisi näyttää räjähtäneeltä ollakseen uskottava. Eikä tosiaan ole niin, että meikkaisin lääkäriä varten. Sama se on jos menen Siwaan. Ei se ole Siwan myyjää varten, mutta en odota että Siwan kassa tuomitsee mut sen perusteella onko meikkiä vai ei.
Just tuosta mun kohdalla on varmasti kyse. Itse meikkaan hyvin hillitysti, ja laitan "täyden tällingin" vaan pari kertaa vuodessa. Siksi minusta tuntuu oudolta, että joku viitsii meikata oksennustaudissa. Mut todellakin, kukin tyylillään.
Mutta jos oppisin tuntemaan vaikka sut, ja tulisit sit joku päivä vastaanotolle ilman meikkiä ja hiukset uninutturalla, olisin huolissani sinusta.
Mun kohdalla teen koko ajan analyysia potilaasta, miten hän pukeutuu, kuinka hän liikkuu, puhuu, katsoo. Meikki on osa sitä.
Mikä kellekin on "täysi tällinki". Joillakin on hiuslisäkkeet, tekokynnet, irtoripset jne. Ethän sinä voi tietää miten tuo henkilö meikkaa, enkä tiedä miksi se sinua niin häiritsee. Oletko oikeasti lääkäri? Vaikea uskoa. Tai sitten pelkäät, että joku "laitettu" kaunotar viettelee sun miehen, joka on lääkäri. 😉
Analyysiä my arse 😂
T. Potilas joka harvoin laittaa edes ripsiväriä, mihinkään (mutta vastasin, kun en jaksa jankuttajia)
Olen lääkäri, ihan oikeasti. Ja ei, en pelkää että laitettu kaunotar viettelee puolisoni, koska hän pitää luonnollisista naisista.
Hieno homma. Eikö lääkärillä ole sunnuntai-iltana parempaa tekemistä kuin morkata potilaita Vauva-palstalla?
Minusta AV:n syöpä (lääketieteellistä termistöä käyttääkseni) on se, että joka ketjussa joku juuttuu jankuttamaan. Enkä usko minäkään, että olet lääkäri. Selvästi sulla on jotain hampaankolossa jotain ihmistä kohtaan, mutta tuskin se täällä tulee perille.
Itse olen miespuolinen sairaanhoitaja, jolla on erittäin edustava ja kaunis vaimo. Hän tykkää meikata ja on upea ilmestys meikittä ja meikkeineen. Tuskin kysyisi sulta lupaa kumpaankaan.
Asenteessa sulla on joka tapauksessa parantamisen varaa, edustit mitä ammattiryhmää hyvänsä.
Alue: Aihe vapaa
Ole kiltti ja jätä hajuvedet laittamatta lähtiessäsi päivystykseen. Astmaatikoille ja migreeniä poteville aiheutat vain lisää kärsimystä. Odotustilasta ei pääse hajusteita pakoon.