Minkä verran älykkyys ja koulumenestys korreloivat keskenään?

No eikö se ole aika itsestäänselvää, että kympin oppilas on älykkäämpi kuin kasin? Eihän se toinen saisi kaseja jos olisi yhtä älykäs kuin kymppejä saava.

jos nämä olisivat yhtä älykkäitä, miksi kasin oppilas ei tekisi parastaan ja saisi myös kymppejä? äly hoi

Hyvin vähän. Se määrää kuinka paljon tekee töitä. Viisas lapsi voi saada kasin opiskelematta yhtään mitään mutta jos vähemmän viisas näkee vaivaa ja opiskelee niin voi saada kympin.

Peruskoulun jälkeen viisaus varsinkin alkaa menettää merkitystään ja tärkeämpää on se että on oppinut opiskelemaan. Tietoa pitää omaksua nopeammin ja nähdä vaivaa sen ymmärtämiseen.

Mitä korkeammalla tasolla ollaan, sitä paremmin korreloi. Alakoulussa ei juurikaan, lukion kympit kertovat jo enemmän myös älykkyydestä. Alakoulussa enemmän huolellisuudesta ja sääntöjen noudattamisesta.

Lyhyesti sanottuna: vähemmän kuin luulisi. Menestys syntyy enemmän halusta oppia ja kyvystä sietää virheitä, kuin synnynnäisinä pidetystä älykkyydestä tai lahjakkuudesta. (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/02/jani-kaaro-lahjakkuus-synnynnai…)

Minkä asteen koulumenestys? Oikeiden tieteiden tohtorit ovat varmasti keskimäärin paljon älykkäämpiä kuin jotkut lähärit

Myös motivaatiolla on merkitystä.

http://www.jstor.org/stable/40063994?seq=1#page_scan_tab_contents

0.82 joka on merkittävä korrelaatio. Mutta täytyy muistaa, että koulutuksen määrä itsessään nostaa älykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

jos nämä olisivat yhtä älykkäitä, miksi kasin oppilas ei tekisi parastaan ja saisi myös kymppejä? äly hoi

Voi olla älykäs tekemättä parastaan, jos kokee, että se kasi riittää. 

Yläkoulussa yksi kaverini sai aina kokeista kymppiä, mutta lukikin niihin ihan jumalattomasti. Hän luki koealueen monta kertaa läpi ja aloitti vähintään viikon etukäteen, kun minä vähän selailin edeltävänä iltana. Keskiarvoni huiteli siinä 8,5 tienoilla yläkoulun ja lukion ajan. Koin, että se riittää, eikä minulla ollut minkäänlaista tarvetta korkeammalle keskiarvolle. Älykkyysosamääräni on ihan virallisessa testissä todettu 140.

Minun kohdallani korreloi. Peruskoulu/lukio ka. 9,4. YO-kirjoitukset 6L. Mensan virallinen ÄO-testi 154. FM. Tosin töitä olen joutunut tekemään, kaikki ei ole tullut ilmaiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

jos nämä olisivat yhtä älykkäitä, miksi kasin oppilas ei tekisi parastaan ja saisi myös kymppejä? äly hoi

Voi kunpa älykkyys olisikin yhtä kuin järkevyys tai viisaus. Valitettavasti se ei ole. 

Omalla kohdallani koulumenestys on parantunut mitä pidemmälle olen opiskellut. Äo:ni on hyvin korkea, mutta koulu oli vaikeaa aina lukioon asti. En vain muistanut mitään, mitä opettaja puhui ja vaikka kuinka luin kokeisiin, mitään ei jäänyt päähän ellei se ollut mielestäni jollakin tavalla mielenkiintoista..

Ei älykkyys tietysti yksinään tee ketään hyväksi koulussa. Menestykseen tarvitaan mm. hyvää muistia, keskittymiskykyä, pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota.

Vierailija kirjoitti:

http://www.jstor.org/stable/40063994?seq=1#page_scan_tab_contents

0.82 joka on merkittävä korrelaatio. Mutta täytyy muistaa, että koulutuksen määrä itsessään nostaa älykkyyttä.

Tutkimuspopulaationa näkyy oleen amerikkalaiset college-opiskelijat, jotka ovat ainakin koulumenestyksen perusteella valikoitu otos koko väestöstä. 

Älykkyys ei ole viisauden synonyymi.

Huonosti. Koulussa pärjää parhaiten se jolla on paras muisti, ei se joka on älykkäin. Koko arviointitapa eli annetaan koealue ja kerrotaan koepäivä, on aivan älyvapaa. Ei tuolla tavalla kenenkään älykkyyttä testata, vaan tuolla selviää ainoastaan kuka muistaa luetun parhaiten.

Vierailija kirjoitti:

No eikö se ole aika itsestäänselvää, että kympin oppilas on älykkäämpi kuin kasin? Eihän se toinen saisi kaseja jos olisi yhtä älykäs kuin kymppejä saava.

Koulumenestys ei korreloi älykkyyden kanssa millään tavalla, kautta historian on monet älykkäät ihmiset olleet ns. High School Dropoutteja tai eivät ole jaksaneet panostaa koulunkäyntiin koska ovat kokeneet sen umpitylsänä eikä heidän älykkyyttään tarpeeksi haastavana eikä stimuloivana.

Oikeasti yli keskiverron omaava ihminen kokee keskivertoälykkäille suunnatut, lapsellisen helpot koulutehtävät puuduttavina, yksinkertaisina ja tylsinä koska he osaavat ne kuin vettä vain, heille tämä perinteinen opetussuunnitelma koulussa ei tarjoa minkäänlaista älyllistä haastetta, siksi he kyllästyvät koulunkäyntiin niin mahdottoman nopeasti, ennen pitkää älykkäälle ihmisille siitä tulee suoranaista tervanjuontia.

Keskivertoälykkäät joutuvat panostamaan opiskeluun enemmän koska heille asioiden oppiminen ei ole yhtä vaivatonta kuin älykkäälle ihmiselle, korkean aivokapasiteetin omaavat yksilöt tietävät vastaukset moniin niihin kysymykseen, joita se keskiverto ÄO:n oppilas pohtii kuumeisesti. Eli siis tähänkin asiaan löytyy hyvin simppeli selitys, ja onhan siinä järkeä kun sitä ajattelee että miksi 1+1 laskujen laskeminen tai muu vastaava näpertely on tappavan tylsää älykkäille oppilaille.

Onpa nämä poikkeuksellisen fiksut yleensä muutenkin aika erikoisia, kun kanssaoppilaat eivät ymmärrä että miksi joku oppilas on sellainen kuin on, saatetaan häntä alkaa kiusaamaan sen takia. Fiksun oppilaan kiinnostuksen kohteetkin ovat ihan erilaiset kuin muilla, porukkaan kuulumattomuus on tunne, johon varmasti jokainen älykäs ihminen pystyy samaistumaan.

Hyvä koulumenestys korreloi lähinnä sen kanssa, miten ahkera ja tunnollinen on. Hyvä koulumenestys ei vaadi mitään poikkeuksellista älykkyytä, enemmän istumalihaksia ja kykyä pitkäjänteiseen työskentelyyn. Alaluokilla koulumenestys korreloi ihan varmasti sen kanssa, miten paljon kotona ehditään auttaa ja tukea koulunkäynnissä.

Ei yhtään. Vauvan isien ja äitien mielestä janipetteri joka saa vitosia ja pääsee vitosella inssiksi muiden inssien kanssa, ja lopulta auttaa tekemään pari hometaloa jotka (yhteis)kunta verorahoilla moneen kertaan korjaa ja kaivelee muiden vitosten poikien kanssa miesvaltaisella alalla pääosin muniaan, juoruilee ja9 miestä pällistelee kun 1 kaivaa kaivinkoneella putket hajalle, on aina älykkäämpi ja kuivempi kuin tyttö joka myös opiskelun ohessa käy töissä työn ohessa hoitaa lapset myöhemmin huolehtii vanhemmat.

Myös yliopistoissa ovat av:n mukaan tyhmimmät. Sehän on selvä.

Nämä Junnulupaukset eivät ikinä räksytä juoruile ja kiusaa,vaan vauvan vakikerhon mukaan ne tytöt joiden äiti tai isä on joku arvostettu ammatti, räksyttää ja kiusaa, ja muutenkin ovat aina vääränlaisissa vaatteissa, ulkoinen olemus aina väärä ja pojat viattomia pikkupoikia murkkuina /teineinä, tytöt pahan alku ja juuri. Kukaan poika ei ole ahdistellut tai lääppinyt ja muutenkin reiluja

Paha mennä pätemään, saattaahan olla, että asiasta on jotain laajoja tutkimuksiakin tehty.

Mutta lonkalta heittäisin, että ei kovinkaan paljoa, vaan paljon enemmän numeroihin vaikuttaa motivaatio ja luonne. Vaikka esim. peruskoulua jos mietitään, niin asiat on kuitenkin sen verran helppoja, että käytännössä jokainen tarpeeksi motivoitunut ja terve pystyisi napsimaan kymppejä tuosta vaan. Ongelma on vaan siinä, että joskus yläkouluaikoihin aika monille muut jutut on koulua tärkeempiä ja opiskelu kärsii sitten siitä. Ja niistä kokeista harvemmin kymppiä saa jos ei ole lukenut kokeisiin tai kuunnellut tunnilla, oli kuinka älykäs hyvänsä.

Itse olin peruskoulussa aivan s*atanan laiska, ainoastaan liikunta, mantsa ja matikka kiinnosti, joten muut aineet oli tokareissa aina jotain luokkaa 6 tai 7. Päättötokarissa keskiarvo taisi olla 6,8.

Otin sitten itseäni niskasta kiinni ja ylioppilaskirjoituksista tuli LEEMC, mikä on mielestäni ihan hyvä tulos, etenkin kun ottaa huomioon että kävin lukioasiat nettilukiossa ilman opettajien ohjausta tai opetusta.

Varmaan on korrelaatio muttei tuo mikään täydellinen suhde ole. Älykkäät muistavat asioita hyvin, tajuavat yhteydet ja osaavat erottaa olennaisen. Samaan voi päästä kovalla työllä. Itse olen esimerkki perusälykkäästä mutta vähemmän tunnollisesta koululaisesta. Peruskoulu ihan hyvin, vähän yli 8 keskiarvolla, lukiosta 6 L, yliopistossa ala kiinnosti ja väittelin suht nopeasti. Ja olen menestynyt valitsemallani tiellä. Sitten on vielä luokka erityislahjakkaat jotka eivät suorita kouluaan välttämättä kovin kaksisesti, vain se oma juttu kiinnostaa, ei kai Einsteinin todistus mikään häävi ollut? Ja sitten taas on se toinen pää ihmisjakaumassa jossa tiukkakaan pänttääminen ei tuota tulosta, aivot vaan ei ota vastaan eikä käsittele hankalaksi koettua tietoa.