Voihan Wilma!!!

Siis hetkinen. Ootteko muuttanut uudelle paikkakunnalle vai miten voi olla täysin tuntemattomia paikkoja kotikaupungissa?

Vierailija kirjoitti:

Siis hetkinen. Ootteko muuttanut uudelle paikkakunnalle vai miten voi olla täysin tuntemattomia paikkoja kotikaupungissa?

Kysyy ihminen tuhannen asukkaan tuppukylästä. Luuletko todella että helsinkiläinen normiyläkoululainen osaa liikkua koko kaupungissa? Edes taksiluvan ajanut keski-ikäinen veljeni ei osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipä ap sitä, että olen itse opettaja, joka huolehdin samanlaista Wilma-rumbaa kuin sinun lapsillasi, mutta sen lisäksi saan Wilman kautta monenlaista sanallista oksennusta vanhemmilta milloin mistäkin asiasta. Ja minun on pakko vielä vastata noihin viesteihin, jotka koskevat esim. sitä kuinka toinen huoltaja ei saa toisen mielestä hoitaa lapsen asioita Wilmassa. Itse yritän pitää Wilma-viestit minimissä, mutta sekään ei miellytä kaikkia.

Se on sun työtä

Ai toimia teidän perheterapeuttina ja likasankona? Sä taidat olla juuri niitä vanhempia, jotka noita verbaalisia oksennuksia lähettää... Teidän huoltajuusriidat ei oo mun työtä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipä ap sitä, että olen itse opettaja, joka huolehdin samanlaista Wilma-rumbaa kuin sinun lapsillasi, mutta sen lisäksi saan Wilman kautta monenlaista sanallista oksennusta vanhemmilta milloin mistäkin asiasta. Ja minun on pakko vielä vastata noihin viesteihin, jotka koskevat esim. sitä kuinka toinen huoltaja ei saa toisen mielestä hoitaa lapsen asioita Wilmassa. Itse yritän pitää Wilma-viestit minimissä, mutta sekään ei miellytä kaikkia.

Se on sun työtä

Ai toimia teidän perheterapeuttina ja likasankona? Sä taidat olla juuri niitä vanhempia, jotka noita verbaalisia oksennuksia lähettää... Teidän huoltajuusriidat ei oo mun työtä!

Mene lääkäriin. Jankkaat joka kerta tästä samasta jokaisessa koulua sivuavassakaan ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama toive opettajille.

1. Otsikoikaa viestinne huolella. Ei voi tulla iltakymmeneltä viestiä, jonka otsikko on "tiedoksi 6A-luokan vanhemmille". Viestin sisältö kun voi kokemukseni perusteella olla joko "olen sairastunut ja huomisen kaksi ekaa tuntia on peruttu" tai "2 kuukauden kuluttua menemme kuvistunnilla käymään Ateneumissa" tai mitä tahansa noiden ääripäiden välillä.

2. Kun olette toteuttaneet meidät tunnolliset vanhemmat siihen, että KAIKKI tiedotetaan wilmassa, noudattakaa sitä. Silloin tulevien liikuntatuntien varusteista ei tiedoteta vain lapulla seinällä opettajainhuoneen vieressä eikä seuraavalle päivälle tulleesta museokäynnistä ja siitä johtuvasta poikkeuksellisesta koulun alkamisajasta vain suullisesti nelosluokkalaisille.

3. Katsokaa vanhempienkin viestit. Kun kerran oletatte, että teidän viestinne luetaan vielä vaikka klo 23, niin lukekaa tekin wilmaa. Siellä näkyy se viestini, että lääkäri antoi suosituksen (ei lääkärintodistusta), ettei (uutta liikunnanopea arastelevan ujon) lapseni olisi hyvä muutamaan viikkoon hypätä pituutta, jotta hänen oikean jalan polvensa paranee. Siellä on myös mun merkintä siitä, että lukiolainen on kuumeessa kotona, joten mun ei varmaan pitäisi joutua kesken päivää kuittailemaan wilmasta punaisia poissa tunnilta -merkintöjä, eihän?

Luen kyllä oman lapseni wilmaa vapaa-ajalla (siis myös illalla), mutta en todellakaan työwilmaani. Ymmärtänet eron?

Kyllä sinun pitää lukea ne kutakin työpäivää koskevat viestit ennen sen päivän alkua.

T. Ope

Eiköhän kutakin päivää koskevat viestit lueta hyvissä ajoin. Edellisen työpäivän jälkeisiä viestejäkö ajattelit? Aika mahdoton on lukea työviestejä aloittamatta työpäivää. Vaikka et laskuttaisi siitä ajasta, kyllä ne viestit lukemalla aloitat työpäivän.

Mä olen alkanut rajoittaa koko wilman avaamista. Esikoinen on yläkoulussa ja on tällä hetkellä ongelmallisessa teinivaiheessa. Ei todellakaan tee mieli avata wilmaa, joka täyttyy jokaisen aineenopettajan urputuksesta, että lapsi pulisee, unohtelee, on ylimielinen, käyttää kännykkää, ei tee tehtäviä kunnolla, myöhästelee jne. Olen keskustellut lapsen kanssa näistä asioista kyllästymiseen asti mutta en voi tulla kouluun pitämään häntä kädestä. Ja kun koulun opettajien suhtauminen on tällä hetkellä kauttaaltaan negatiivista, minun tehtäväkseni jää osoittaa, että hän on arvokas ja rakas, vaikka olisi kuinka rasittava. Ainoa lohtu tässä on, että lapsi ei ole mikään typerys, vaan pärjää kokeissa sen ihmeenpää vaivaa näkemättä. Mutta tietty äly ja oma ajattelu näkyy helposti kyseenalaistamisena. Sanoisin silti, että joku roti pitää tässä negatiivisessa viestinnässäkin olla.

Toinen lapsi on alakoulussa ja sieltä tulee sen sata viestiä päivässä siitä mitä vehkeitä pitää milloinkin olla mukana ja minne tekevät retkiä. Ei näitä vaan jaksa, vaan pää räjähtää ihan kohta. Yhdellä viikkokirjeelle kuittaisi kaikki nämä yksittäiset viestit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama toive opettajille.

1. Otsikoikaa viestinne huolella. Ei voi tulla iltakymmeneltä viestiä, jonka otsikko on "tiedoksi 6A-luokan vanhemmille". Viestin sisältö kun voi kokemukseni perusteella olla joko "olen sairastunut ja huomisen kaksi ekaa tuntia on peruttu" tai "2 kuukauden kuluttua menemme kuvistunnilla käymään Ateneumissa" tai mitä tahansa noiden ääripäiden välillä.

2. Kun olette toteuttaneet meidät tunnolliset vanhemmat siihen, että KAIKKI tiedotetaan wilmassa, noudattakaa sitä. Silloin tulevien liikuntatuntien varusteista ei tiedoteta vain lapulla seinällä opettajainhuoneen vieressä eikä seuraavalle päivälle tulleesta museokäynnistä ja siitä johtuvasta poikkeuksellisesta koulun alkamisajasta vain suullisesti nelosluokkalaisille.

3. Katsokaa vanhempienkin viestit. Kun kerran oletatte, että teidän viestinne luetaan vielä vaikka klo 23, niin lukekaa tekin wilmaa. Siellä näkyy se viestini, että lääkäri antoi suosituksen (ei lääkärintodistusta), ettei (uutta liikunnanopea arastelevan ujon) lapseni olisi hyvä muutamaan viikkoon hypätä pituutta, jotta hänen oikean jalan polvensa paranee. Siellä on myös mun merkintä siitä, että lukiolainen on kuumeessa kotona, joten mun ei varmaan pitäisi joutua kesken päivää kuittailemaan wilmasta punaisia poissa tunnilta -merkintöjä, eihän?

Luen kyllä oman lapseni wilmaa vapaa-ajalla (siis myös illalla), mutta en todellakaan työwilmaani. Ymmärtänet eron?

Kyllä sinun pitää lukea ne kutakin työpäivää koskevat viestit ennen sen päivän alkua.

T. Ope

Eiköhän kutakin päivää koskevat viestit lueta hyvissä ajoin. Edellisen työpäivän jälkeisiä viestejäkö ajattelit? Aika mahdoton on lukea työviestejä aloittamatta työpäivää. Vaikka et laskuttaisi siitä ajasta, kyllä ne viestit lukemalla aloitat työpäivän.

Trkoitin että kun päivä alkaa sen viestit pitää olla luettuina.

Vierailija kirjoitti:

Lasteni koulu alkoi 2 viikkoa sitten. Koulun aloituksen jälkeen on tullut yht. 23 Wilmaviestiä. Ensin saimme lukujärjestykset, jonka jälkeen on tullut poikkeusta poikkeuksen perään. On sekä yläkoululaisella, että alakoululaisella koulunaloituskirkko, josta syystä poikkeuksellinen lukujärjestys. On ryhmäytymispäivä 30 km päässä koululta ja yökoulu. On valokuvaus ja kirjastoauto jne jne. Pyöräilysääntöjen opettelua ja frisbeegolfia.

Miten ihmeessä tässä enää voi kaiken muistaa? Lisäksi vielä juuri alkaneet harrastukset, kaikki vanhempianillat jne. Nykyisin koulua käyvät näköjään lasten lisäksi myös vanhemmatkin.

Voi voi sentään, jos nuppi meinaa hajota tällaisista asioista. Miten ihmeessä selviät kun kohtaat elämässäsi oikeasti vaikeita asioita?

Vierailija kirjoitti:

Mä olen alkanut rajoittaa koko wilman avaamista. Esikoinen on yläkoulussa ja on tällä hetkellä ongelmallisessa teinivaiheessa. Ei todellakaan tee mieli avata wilmaa, joka täyttyy jokaisen aineenopettajan urputuksesta, että lapsi pulisee, unohtelee, on ylimielinen, käyttää kännykkää, ei tee tehtäviä kunnolla, myöhästelee jne. Olen keskustellut lapsen kanssa näistä asioista kyllästymiseen asti mutta en voi tulla kouluun pitämään häntä kädestä. Ja kun koulun opettajien suhtauminen on tällä hetkellä kauttaaltaan negatiivista, minun tehtäväkseni jää osoittaa, että hän on arvokas ja rakas, vaikka olisi kuinka rasittava. Ainoa lohtu tässä on, että lapsi ei ole mikään typerys, vaan pärjää kokeissa sen ihmeenpää vaivaa näkemättä. Mutta tietty äly ja oma ajattelu näkyy helposti kyseenalaistamisena. Sanoisin silti, että joku roti pitää tässä negatiivisessa viestinnässäkin olla.

Toinen lapsi on alakoulussa ja sieltä tulee sen sata viestiä päivässä siitä mitä vehkeitä pitää milloinkin olla mukana ja minne tekevät retkiä. Ei näitä vaan jaksa, vaan pää räjähtää ihan kohta. Yhdellä viikkokirjeelle kuittaisi kaikki nämä yksittäiset viestit.

Mulla on kaksi teiniä eikä Wilma tulvi valituksia. Ei tuo ole mikäön selitys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huolehditteko te vanhemmat vielä yläkoululaistenkin liikuntavälineistä ja kirjastokorteista? Haloo, kyllä sen koululaisen pitää itsekin ottaa vastuuta asioistaa.

En minä ainakaan, puhuinkin ala- ja ylänoululaisen wilmaviesteistä. Mutta jos yläkoululaisella on fresbeegolfia aamulla klo. 8 täysin tuntemattomassa paikassa, täytyy se paikka teinin kanssa kartasta etsiä ja katsoa miten sinne pääsee.

Ap

Aivan. Meidän kasilla onneksi kaveri tiesi minne mennä ja miten.

Kumman taitamattomia suunnistajia pilttinne ovat siihen nähden, että aina kun pitäisi jotain opiskeluun liittyvää iPadeilla oppitunnilla tehdä ne samaiset kullanmurut vehtaavat mm. Google Earthissa ja Street Wiewissä somettamisen lisäksi. Taidot ja kiinnostus ilmeisesti katoavat saman tien, kun pitäisi johinkinkouluun liittyvään niitä käyttää?

Vierailija kirjoitti:

Mä olen alkanut rajoittaa koko wilman avaamista. Esikoinen on yläkoulussa ja on tällä hetkellä ongelmallisessa teinivaiheessa. Ei todellakaan tee mieli avata wilmaa, joka täyttyy jokaisen aineenopettajan urputuksesta, että lapsi pulisee, unohtelee, on ylimielinen, käyttää kännykkää, ei tee tehtäviä kunnolla, myöhästelee jne. Olen keskustellut lapsen kanssa näistä asioista kyllästymiseen asti mutta en voi tulla kouluun pitämään häntä kädestä. Ja kun koulun opettajien suhtauminen on tällä hetkellä kauttaaltaan negatiivista, minun tehtäväkseni jää osoittaa, että hän on arvokas ja rakas, vaikka olisi kuinka rasittava. Ainoa lohtu tässä on, että lapsi ei ole mikään typerys, vaan pärjää kokeissa sen ihmeenpää vaivaa näkemättä. Mutta tietty äly ja oma ajattelu näkyy helposti kyseenalaistamisena. Sanoisin silti, että joku roti pitää tässä negatiivisessa viestinnässäkin olla.

Toinen lapsi on alakoulussa ja sieltä tulee sen sata viestiä päivässä siitä mitä vehkeitä pitää milloinkin olla mukana ja minne tekevät retkiä. Ei näitä vaan jaksa, vaan pää räjähtää ihan kohta. Yhdellä viikkokirjeelle kuittaisi kaikki nämä yksittäiset viestit.

Tiedätkö että siellä luokassa on muitakin kuin sinun lapsesi? Myös hyvin käyttäytyviä ja oppimishaluisia ja rauhallista oppimisympäristöä tarvitsevia ja niitä joiden oppiminen häiriintyy jonkun toisen oppilaan urputuksesta.

Sinun tehtäväsi vanhempana on ohjata lapsesi käyttäytymään koulussa hyvin ja ottamaan muutkin huomioon. Ja kyllä huono käytös on vain huonoa ei se mitään älyä ole.

Toivottavasti opettajat lähettävät sinulle niin monta Wilma-viestiä että et enää kestä.

Tuo poissa silmistä poissa mielestä on pahin mitä voi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen alkanut rajoittaa koko wilman avaamista. Esikoinen on yläkoulussa ja on tällä hetkellä ongelmallisessa teinivaiheessa. Ei todellakaan tee mieli avata wilmaa, joka täyttyy jokaisen aineenopettajan urputuksesta, että lapsi pulisee, unohtelee, on ylimielinen, käyttää kännykkää, ei tee tehtäviä kunnolla, myöhästelee jne. Olen keskustellut lapsen kanssa näistä asioista kyllästymiseen asti mutta en voi tulla kouluun pitämään häntä kädestä. Ja kun koulun opettajien suhtauminen on tällä hetkellä kauttaaltaan negatiivista, minun tehtäväkseni jää osoittaa, että hän on arvokas ja rakas, vaikka olisi kuinka rasittava. Ainoa lohtu tässä on, että lapsi ei ole mikään typerys, vaan pärjää kokeissa sen ihmeenpää vaivaa näkemättä. Mutta tietty äly ja oma ajattelu näkyy helposti kyseenalaistamisena. Sanoisin silti, että joku roti pitää tässä negatiivisessa viestinnässäkin.

Todellakin valitettavaa, että ne Wilma-merkinnät näkyvät myös niille vanhemmille, jotka eivät kykene vanhemmuuteen ja vastuullisuuteen vaan tulkitsevat viestit henkilökohtaiseksi v*ttuiluksi . Pääasiassahan ne ovat siellä sitä varten, että kertyy "mustaa valkoiselle", jos/kun oppilaan käytös ja/tai muu toiminta antaa aihetta jatkotoimenpiteisiin (lähetettä psykologille, kuraattorille tai lääkärille; yhteydenottoa sosiaalityöhön tai poliisiviranomaisiin; kasvatuskesustelun tai jälki-istunnon määräämistä yms.) Liskäksi ne selittävät, miksi todistuksessa ei välttämättä ole sitä kymppiä, jonka lapsi yhdestä kokeesta joskus ehkä sai...

Miten ennen tultiinkaan toimeen ilman Wilmaa? Nimim. 70-luvulla koulunsa käynyt.

Siis oikeesti: Silloin lukujärjestyksen sai eka päivänä ja se oli sitten siinä, ei mitään poikkeuksen poikkeuksen vastapoikkeuksia päivittäin. Koulun ja vanhempien yhteydenpitoa oli jos jotain ihan erityistä tapahtui, ei muuten.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen alkanut rajoittaa koko wilman avaamista. Esikoinen on yläkoulussa ja on tällä hetkellä ongelmallisessa teinivaiheessa. Ei todellakaan tee mieli avata wilmaa, joka täyttyy jokaisen aineenopettajan urputuksesta, että lapsi pulisee, unohtelee, on ylimielinen, käyttää kännykkää, ei tee tehtäviä kunnolla, myöhästelee jne. Olen keskustellut lapsen kanssa näistä asioista kyllästymiseen asti mutta en voi tulla kouluun pitämään häntä kädestä. Ja kun koulun opettajien suhtauminen on tällä hetkellä kauttaaltaan negatiivista, minun tehtäväkseni jää osoittaa, että hän on arvokas ja rakas, vaikka olisi kuinka rasittava. Ainoa lohtu tässä on, että lapsi ei ole mikään typerys, vaan pärjää kokeissa sen ihmeenpää vaivaa näkemättä. Mutta tietty äly ja oma ajattelu näkyy helposti kyseenalaistamisena. Sanoisin silti, että joku roti pitää tässä negatiivisessa viestinnässäkin olla.

Toinen lapsi on alakoulussa ja sieltä tulee sen sata viestiä päivässä siitä mitä vehkeitä pitää milloinkin olla mukana ja minne tekevät retkiä. Ei näitä vaan jaksa, vaan pää räjähtää ihan kohta. Yhdellä viikkokirjeelle kuittaisi kaikki nämä yksittäiset viestit.

Oletko koskaan miettinyt, miltä teinisi käytös tuntuu muita oppilaista ja niistä opettajista, jotka yrittävät tehdä työtään ja joita teinisi häiritsee käytöksellään? Osa on koulussa oppimassa eikä häiriköimässä ja näyttämässä kotoa saatua vapaata kasvatustaan. Teini edustaa teidän perheenne arvoja. On selvää, että teistä muiden oppiminen ei ole tärkeää vaan se, että uniikki kukkanen saa ilmaista itseään vapaasti kaikkialla.

Mitä luulet tapahtuvan kun uniikki kukkasenne täyttää 15 vuotta ja ilmaisee itseään muiden viranomaisten edessä? Onko sitten poliisilaitos avuton, kun soittaa kotiin keskellä yötä ja sosiaalitoimen tädit yli-innokkaita, kun jaksavat uniikkia kukkasta kiusata?

Vai voisitko äitinä kantaa vastuun ja ohjata, opastaa, neuvoa ja tarvittaessa rangaista lastasi niin, että ne, jotka siellä koulussa ovat oppimassa, saisivat parhaan mahdollisen hyödyn ilman häiriköintiä?

Tosissasiko ajattelet, että lapsesi saisi vapaasti tehdä mitä huvittaa ja sanoa mitä huvittaa ja opettajat vain katsoisivat hymyillen päältä? Ne viestit ja merkinnät ovat vihjeitä sinulle siitä, että jotain pitäisi tehdä tai sitten viranomaiset puuttuvat asiaan. Mitä jos vaikka kasvattaisit sitä omaa lastasi ja ainakin sitä alakoululaista, ettei siitä tule samanlaista kuin sisaruksestaan?

Saako lapsensa nykyään edes kouluun, jos ei ole kotona nettiyhteyttä niin että voi käyttää Wilmaa? Ja jos ei ole mitään älykännyköitä.

Alakoulun wilma viesteistä tykkään. Siellä muutenkin opettajat vaivautuvat itse hoitamaan pikku kahinat ja tilanteet hyvään lopputulokseen. Yläkoulussa on nämä elämäänsä kyllästyneet aineenopet, jotka syytävät negatiivisia merkintöjä, josta ei ole mitään hyötyä. Se tilanne pitäisi hoitaa siellä koulussa jo, se merkintä ei hyödytä ketään.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen alkanut rajoittaa koko wilman avaamista. Esikoinen on yläkoulussa ja on tällä hetkellä ongelmallisessa teinivaiheessa. Ei todellakaan tee mieli avata wilmaa, joka täyttyy jokaisen aineenopettajan urputuksesta, että lapsi pulisee, unohtelee, on ylimielinen, käyttää kännykkää, ei tee tehtäviä kunnolla, myöhästelee jne. Olen keskustellut lapsen kanssa näistä asioista kyllästymiseen asti mutta en voi tulla kouluun pitämään häntä kädestä. Ja kun koulun opettajien suhtauminen on tällä hetkellä kauttaaltaan negatiivista, minun tehtäväkseni jää osoittaa, että hän on arvokas ja rakas, vaikka olisi kuinka rasittava. Ainoa lohtu tässä on, että lapsi ei ole mikään typerys, vaan pärjää kokeissa sen ihmeenpää vaivaa näkemättä. Mutta tietty äly ja oma ajattelu näkyy helposti kyseenalaistamisena. Sanoisin silti, että joku roti pitää tässä negatiivisessa viestinnässäkin olla.

Toinen lapsi on alakoulussa ja sieltä tulee sen sata viestiä päivässä siitä mitä vehkeitä pitää milloinkin olla mukana ja minne tekevät retkiä. Ei näitä vaan jaksa, vaan pää räjähtää ihan kohta. Yhdellä viikkokirjeelle kuittaisi kaikki nämä yksittäiset viestit.

Sillä että et osallistu koulun kanssa lapsesi ongelmien ratkaisuun, osoitat lapsellesi että hän ei ole sinulle tärkeä tai rakas. Aikuinen ei laita päätä pensaaseen vaan toimii saadakseen hyvää, parempaa aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Siis hetkinen. Ootteko muuttanut uudelle paikkakunnalle vai miten voi olla täysin tuntemattomia paikkoja kotikaupungissa?

Vähänkin isompi kaupunki niin kyllä niitä piisaa. Sitä paitsi tuo muuttaminenkin on ihan tavallista. 

Olen nyt asunut nykyisellä paikkakunnallani neljä vuotta, enkä siltikään vielä tiedä kaikkia niitä paikkoja, jotka täällä ikänsä asuneiden puheessa vilahtelevat. Puhutaan esim. jostakin "Aaltosen kulmasta", koska siinä on ollut joskus vuonna nakki ja muusi jonkun Aaltosen omistama kenkäkauppa, jota en ole ikinä nähnyt ja koko talokin on purettu ja uusi rakennettu tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen alkanut rajoittaa koko wilman avaamista. Esikoinen on yläkoulussa ja on tällä hetkellä ongelmallisessa teinivaiheessa. Ei todellakaan tee mieli avata wilmaa, joka täyttyy jokaisen aineenopettajan urputuksesta, että lapsi pulisee, unohtelee, on ylimielinen, käyttää kännykkää, ei tee tehtäviä kunnolla, myöhästelee jne. Olen keskustellut lapsen kanssa näistä asioista kyllästymiseen asti mutta en voi tulla kouluun pitämään häntä kädestä. Ja kun koulun opettajien suhtauminen on tällä hetkellä kauttaaltaan negatiivista, minun tehtäväkseni jää osoittaa, että hän on arvokas ja rakas, vaikka olisi kuinka rasittava. Ainoa lohtu tässä on, että lapsi ei ole mikään typerys, vaan pärjää kokeissa sen ihmeenpää vaivaa näkemättä. Mutta tietty äly ja oma ajattelu näkyy helposti kyseenalaistamisena. Sanoisin silti, että joku roti pitää tässä negatiivisessa viestinnässäkin olla.

Toinen lapsi on alakoulussa ja sieltä tulee sen sata viestiä päivässä siitä mitä vehkeitä pitää milloinkin olla mukana ja minne tekevät retkiä. Ei näitä vaan jaksa, vaan pää räjähtää ihan kohta. Yhdellä viikkokirjeelle kuittaisi kaikki nämä yksittäiset viestit.

Kyllä sinä voit mennä kouluun vaikka pitämään häntä kädestä. Itse asiassa yksi tapa hillitä häiriköitä on pyytää vanhempi luokkaa: Se rauhoittaa kummasti muitakin oppilaita kuin hänen omaa lastaan, ja yllättävän moni vanhempi ei edes usko omasta lapsestaan sellaista.

Onhan se ihanan positiivinen suhtautuminen, että häiriköinti on oppilaan oman älyn ja ajattelun osoittamista. Opettajana sitä vaan toivoo, että lapset osoittaisivat älyä ja ajattelua jollakin muulla tavalla.

Miksi sinä et tee siellä alakoulun opettajalle vaikka rehtorin ynnä sivistysjohtajan kautta selväksi, että YKSI VIIKKOKIRJE ja sillä selvä. Opettaja voi niiden kaikkien muiden viestien lähettämisessä säästyvän ajan käyttää seuraavien viikkojen ( huomaa monikko) suunnitteluun, ja seuraavan viikkokirjeen laatimiseen.

Vierailija kirjoitti:

Alakoulun wilma viesteistä tykkään. Siellä muutenkin opettajat vaivautuvat itse hoitamaan pikku kahinat ja tilanteet hyvään lopputulokseen. Yläkoulussa on nämä elämäänsä kyllästyneet aineenopet, jotka syytävät negatiivisia merkintöjä, josta ei ole mitään hyötyä. Se tilanne pitäisi hoitaa siellä koulussa jo, se merkintä ei hyödytä ketään.

Ai että kun olet niìiiin väsynyt omaan lapseesi kun hän on todella rasittava murrosikäinen niin sysäät sinulle kuuluvan kasvatusvastuun opettajille ja vielä haukut heitä työhönsä kyllästyneiksi? Salli mun nauraa!