Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla
Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"
Lukekaa tämän päivän Hesarista.
"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.
PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."
Kommentit (432)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
– Syitä köyhtymiseen ovat muun muassa sosiaaliturvan heikennykset ja matala taso, tuloerojen kasvu sekä työmarkkinoiden muutokset, kuten pätkätyöt ja huono toimeentulo, Hakovirta sanoo Turun Sanomissa.
Miten tämän asian ymmärtäminen voi olla palstalaisille ylivoimaisen vaikeaa?
Asiat ovat monimutkaisia. Miksi näin on käynyt? Miksi sosiaaliturvaa on jouduttu heikentämään? Ei, vastaus ei ole "ilkeä porvarihallitus".
Kyllä se on. Politiikastahan tässä nimenomaan on kyse. Siitä, miten ja mihin halutaan verorahoja ohjata.
Kuten aiemmin kirjoitin, esim. toimeentulotuki on pysynyt samana jo 20 vuotta. Muutenkin tuet ovat jääneet jälkeen muusta ansiokehityksesta. samoin eläkkeet.
Viime vuonna, eli 2015 Suomi jakoi vastikkeettomia yritystukia 1,3 mrd. Lisäksi yrityksille annettiin 6 mrd erilaisten verohelpotusten muodossa. Siis yhteensä 7,3 mrd.
Näitä yritystukia on kritisoitu haitallisiksi paljonkin ja usealta taholta. Ne ovat usein menneet samoille yrityksille, niiden väitetään myös vääristävän kilpailua. Ja näinhän se on.
Afrikassa taas lisäännytään holtitonta vauhtia. Mikään poikeava ei ole hyväksi(suuret ikäluokat ja kustannukset). Jäykkä yhteiskunnan keinotekoinen pääomille perustuva kontrolli perustuu siihen että kaikkea syntyy tasaisesti. Siksi järjestelmämme on koko ajan kriisissä. Huomattavasti tärkeämpää olisi kaventaa eroja niin ettei kriisejä syntyisi, silloin joutuisimme luopumaan tästä kapitalistisesta ajatusmaailmasta ja meidän olisi keskityttävät valistamaan ja kehittämään yhteiskuntaa tasoittamalla eroja. Se onnistuu vain muuttamalla sitä tasa-arvoisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Kriisit tulevat lisääntymään koska konservatiivit eivät välitä tulevaisuudesta. Eivätkä ymmärrä että se mikä on yhteiskunnalle parasta on heillekkin.
Korkeasti koulutetut vanhemmat pystyvät kannustamaan lapsensa koulutuksen piiriin paremmin. Lapsen sukulaiset ja tutut, kummit ym. ovat todennäköisesti korkeastikoulutettuja, joten lapsi on tottunut heihin ja samaistuu korkeasti koulutettujen titteleihin ja puheisiin. Tämän perusteella useammat lapset haluavat itsekin käydä koulua ja lienevät keskimääräistä älykkäämpiäkin.
Toki alempikoulutustaustaiset vanhemmatkin kannustavat usein lapsiaan koulunkäyntiin, jotta lapset saisivat paremman ja vauraamman elämän kuin he itse ovat saaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Oletko sä oikeasti vähän hmmm... Hidas?
Tässä ketjussa on mainittu jo kaksi olennaista seikkaa.
1) opetuksen taso ja tasa-arvo. Opetusmäärärahoista on viime vuosina leikattu ja nyt leikataan lisää. Ei se haittaa hyvien koulujen varakkaita oppilaita, joille vanhemmilla on varaa ostaa työkirjoja ja kustantaa tukiopetusta ja kielileirejä. Varsinkaan eriyttämisen ja tukiopetuksen määrärahoja pitää nopeasti lisätä, koska nykyisellään erityisoppilaista isoin osa ja erikieliset oppilaat joudutaan sullomaan ilman tukia normiluokkiin.
2) lapsiperheiden tulotason kurjistamiselle stoppi! Jo parilla sadalla eurolla kuussa lisärahaa saataisiin lapsille parempaa ruokaa ja mahdollisuus harrastaa jotakin sen sijaan, että he notkuvat pelkästään kotosalla. Kyllä, tällä on iso, iso merkitys, vaikka sinulle 200 euroa onkin pikkuraha. Se voi olla köyhän lapsiperheen kolmen viikon ruokabudjetti.
Ja tämä pitää antaa nimenomaan rahana eikä ruoka-apuna, koska näin äiti voi valita, että ottaako rakennekynnet vai ostaako lapsille ruokaa.
Mä teen vapaaehtoistyötä vähäosaisten keskuudessa ja hyvin usein ylimääräinen raha ei mene parempilaatuiseen ruokaan vaan ihan kaikkeen muuhun. Nämä ihmiset perustelevat, että täytyy köyhälläkin olla iloja ja joskus vähän luksusta elämässään. Juu, en sitä kiellä, mutta jos sen seurauksena jälleen ostetaan sitä halvinta ja epäterveellisintä ruokaa sen sijaan, että olisi kerrankin ostettu laadukasta ruokaa (mistä niin usein ollaan kateellisia paremmin toimeentuleville), niin mikä järki on antaa rahaa? Ja todella monelta syrjäytyneeltä puuttuu kokonaan taito laittaa ruokaa terveellisistä raaka-aineista. Olen ostanut ruokaa ihmisille, jotka viikon päästä ovat kertoneet suurimman osan pilaantuneen kaappiin, kun eivät osanneet/jaksaneet/ehtineet/viitsineet valmistaa niistä mitään. Eli terveellisten raaka-aineiden antaminenkaan ei aina riitä. Ja ennenkuin joku nyt tulee kommentoimaan, että kyllä MINÄ osaan laittaa ruokaa, niin ihan varmasti osaatkin. Mutta sinä oletkin myös kiinnostunut lapsistasi, heidän koulunkäynnistään, kannustat ja rohkaiset heitä etkä suhtaudu työntekoon ja opiskeluun kielteisesti. Perheille, joissa köyhyyden lisäksi on myös ongelmia elämänhallinnassa, ei riitä raha. Heille pitäisi rahan lisäksi antaa jokin "martta", joka näyttää, miten rahaa käytetään järkevästi, mitä niillä järkevillä hankinnoilla tehdään sekä estää näitä ihmisiä käyttämästä saamiaan rahoja typerästi.
Mitä luulet, kuinka suuri osuus köyhistä on tuollaisia moniongelmaisia?
Onko kenties niin, että tuollaisen avun piiriin - jota väität antavasi, mehän emme voi tietää, puhutko totta vai et - tulee lähinnä niitä kaikkein syrjäytyneimpiä?
Miksi sinusta on nyt hyvä idea (kuten monesta muustakin tässä ketjussa) nostaa köyhistä esimerkiksi vain ja ainoastaan moniongelmaiset, päihderiippuvaiset tapaukset, joita toki on, mutta ottaen huomioon Suomessa sosiaalitukia nostavien valtavan määrän kuitenkin vähemmistö köyhistä?
Sen sijaan hyväosaisista haluatte nostaa esille vain sen pienen porukan, joka jo ap:n linkkaaman tutkimuksenkin mukaan on noussut köyhistä oloista sankarillisesti taistellen ja valtavasti töitä tehden ja opiskellen otsansa hies' johtavaan asemaan yhteiskunnassa. Miksi näin?
Miksei - kun kerran tykkäätte ääripäistä - ei rikkaista oteta esille ihmisiä, jotka ovat saaneet omaisuutensa perimällä, ja joiden ainoa ponnistelu maan päällä on golfmailan heiluttelu ja "köyhien paheksunta", minkä veroparatiisiyhtiöidensä tuottoprosenttien vilkuilulta ehtivät?
Oiskohan nyt kumminkin niin , että köyhissä lapsiperheissä, joista tässä on kyse, on täysin selväpäistä porukkaa, joka tekee työtä, mutta ei saa kunnon palkkaa. Joka maksaa veroakin, mutta saa myös vaikkapa asumistukea, koska liksa ei riitä perheen elämiseen. Ainakin heitä on - väitän - huomattavasti enemmän kuin mainitsemissasi päihderiippuvaisissa elämäntapasyrjäytyneissä.
Esimerkiksi asumistukea saa liki 90 tuhatta lapsiperhettä, joista enemmistö on yksinhuoltajaperheitä. Hemmetin iso joukko perhei, joissa on vaihteleva määrä lapsia.
Kenen etu on, jos tuon porukan olot kurjistuvat? Täällä moni väittää tietävänsä, että ihmiset ihan tahallaan ja omaa valintaansa esim. joutuvat työttömiksi tai sairastuvat tai siippa lähtee - mistä te sen tiedätte, ja onko se jokin SYY kurjistaa lasten elämää? Miksi, eivätkö lapset siltikin ansaitse mahdollisimman tasapuoliset mahdollisuudet VAIKKA olisikin niin, että äitinsä olisi kylän pahin jakorasia ja laiska paska?
Kenelle on haitaksi se, jos tuonkin porukan lapsille mahdollistetaan kohtuuhintainen urheiluharrastus ja lasten kouluille mahdollisuudet antaa kunnolla tukiopetusta ja pitää ryhmäkoot järjellisinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.
Jep. Ja tämä on syy lyödä koulunkäynti lekkeriksi jo eskarissa?
Pointti oli, että koulutus ei pelasta ketään nykyaikana. Suhteiden merkitys kasvaa koko ajan työpaikkojen vähentyessä jatkuvan yt-ruletin myötä. Vanhemmat ihmiset syyllistävät tämän päivän nuoria työttömiä laiskureiksi vaikka he elivät nuoruutensa ihan erilaisessa maailmassa kuin nykynuoret. Töitä riitti kaikille ilman koulutustakin eikä robotisaatiosta ollut tietoakaan.
Ja silti sieltä sosioekonomisen arvoasteikon yläpäästä mennään edelleen töihin. Ja hankitaan sitä ennen hyvä koulutus. Entä jos hyväksyttäisiin se fakta, että edelleen parhaat pääsevät töihin ja jostain kumman syystä se on sitä väkeä, joka hoitaa asiansa hyvin eskarista alkaen.
Tämän "faktan" voit nyt testata empiirisesti: synny kaksi kertaa samana päivänä. Toinen sinä viedään sairaalasta köyhään kotiin, toinen rikkaaseen. Sitten vain odotat ja katsot ovatko molemmat sinät 30 vuoden päästä samassa duunissa.
Eivät ole, miksi köyhät ja ongelmaiset siis lisääntyvät niin paljon?
Nyt paljastit tietämättömyytesi ja ennakkoluloon perustuvan ajattelusi.
Suomessa on viisi viimeistä vuotta syntyvyys laskenut reippaasti, viime vuonna syntyvyys oli vain 1800-luvun lopun nälkävuosien tasolla.
Tästäkin asiasta on julkaistu tilastotietoa (eikö olekin ihmeellistä, kaikkea oikeasti tutkitaan ja tiedotkin ovat kaikkien saatavilla netistä) , joka osoittaa, että syntyvyys on laskenut nimenomaan pienituloisten kohdalla. Pienituloiset jättävät lapset tekemättää kokonaan tai tekevät vain yhden. Sen sijaan hyvätuloiset tekevät enemmän lapsia. Varsinkin hyvätuloisilla seillä on osoitettu lapsiluvun kasvaneen (useampi liitto...)
Vihdoinkin kehitystä oikeaan suuntaan, JOS tuo todella pitää paikkansa.
Paljastat koko ajan lisää ajattelusi puutteita.
Kun suomalaiset eivät tee lapsia, se tarkoittaa, että meille on pakko ottaa koko ajan lisääntyvässä määrin pakolaisia ja maahanmuuttajia jo huoltosuhteenkin takia. He kyllä lisääntyvät, mutta valitettavasti ainakin toistaiseksi heidän työllisyysasteensa on merkittävästi heikompi kuin kantasuomlaisten, heidänkin, jotk aovat olleet täällä jo parikymmentä vuotta. Se lienee sinusta sitten parempi ratkaisu.
Pidän tätä loputonta syyttelyä naurettavana. Tämä ketju ei ole millään tavalla rakentava, vaan lähinnä käytetään tätä nostamaan itseä jalustalle.
Ihmisillä on taipumus uskoa itsestään (ja esim. omista lapsista) parempaa kuin oikeasti on. Kovin harva varmaan täällä tunnustaisi, että olisi natsi-Saksan aikana mennyt mukaan juutalaisten pilkkaamiseen ja vangitsemiseen. Silti ne ihmiset olivat samanlaisia kuin me. He olivat oman aikansa tuotteita. Hyvin harva pystyy vastustamaan kollektiivista aivopesua. Näin käy myös monelle köyhän perheen lapselle eikä se ole lapsen itsensä valitsemaa.
Olen pitkälle sitä mieltä, että menestyminen vaatii työn ja ahkeruuden lisäksi paljon hyvää onnea. Oma mieheni on tästä hyvä esimerkki. Hän syntyi köyhiin oloihin, joissa tosin koulutusta arvostettiin (onnea). Hän on älykäs (osittain perimä: onnea) ja tiesi jo pienenä, mitä haluaa isona tehdä (sisäinen motivaatio ja intohimo: onnea). Hänen kiinnostuksen kohteensa oli myös ajallisesti täysosuma nyky-yhteiskuntaa ajatellen (osittain onnea). Sen jälkeen hän vain teki sitä mistä piti. Sai ensimmäisen työpaikkansa ikinä vasta valmistumisen jälkeen (onnea) ja jatkoi edelleen pitämänsa asian kanssa puuhailua. Sen jälkeen hän on tasaisin välein saanut työtarjouksia (osittain onneakin tarvittu) ja kouluttautunut. Hän ei ole ollut päivääkään työttömänä. Hänellä on selvästi sisäistä intohimoa haasteita kohtaan (perimä + lapsuuden ympäristö: onnea), kunnianhimoa (perimä: onnea) ja korkea stressin sietokyky (perimä + lapsuuden ympäristö: onnea). Nykyisin hän on kovapalkkainen ja menestynyt. Silti hän ei ole mielestäni tehnyt sen enempää työtä kuin muutkaan ihmiset. Monet voi tehdä jopa enemmän työtä eivätkä silti koskaan saavuta mieheni palkkatasoa. Hän etenee elämässään, koska ei osaa mitään muutakaan tapaa.
Itse olen aivan toisenlainen. Minusta ei koskaan olisi tuohon. En kestä stressiä tai pidä haasteista, en ole löytänyt kiinnostuksen kohteita enkä ole yhtään kunnianhimoinen tai halua jatkuvasti kehittyä. Pidän itseäni kyllä yhtä älykkäänä mieheni kanssa, mutta älykkyytemme on erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.
Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.
Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.
Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.
Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.
Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.
Itse asiassa ei ole. Juuri julkaistiin tutkimus jossa todettiin että nimenomaan siinä äidinkielessä on nyt paljon ongelmia.
Ja kyllä köyhä voi valita sen asuinpaikan. Ei kukaan pakota korvessa kököttämään. Tai lisääntymään sinne korpeen.
Itse asiassa on. Peruskoulu antaa lapsille ihan hyvät eväät äidinkielessä, ja lukemalla kehitytään lisää.
Sen sijaan eroja näkee harrastuksissa ja ulkomaankokemuksessa, kielitaidossakin. Kun asuu hyvässä koulupiirissä, voi lukea erotttautumista edesauttavia kieliä. On aika iso ero sillä, osaako lapsi perusenglannin, ruotsin ja C-saksan, vai onko hän suorittanut kansainvälisen tutkinnon englanniksi ja hallitsee myös ranskaa, kiinaa ja espanjaa.
Eikä köyhä voi valita asuinpaikkaansa. Korkeintaan voi muuttaa lähikaupunkiin, jos saa kunnan vuokrakasarmista luukun. Eikä sekään välttämättä onnistu, jos ei ole ko. kunnassa valmiina työpaikkaa. Sekö sun mielestä oli ratkaiseva etu lapselle? Koeta nyt kermaperse tajuta, että vapaa liikkuvuus koskee lähinnä meitä hyvätuloisia, joilla on varaa OSTAA asunto tai maksaa kalliita vuokria vapailla markkinoilla.
Itse asiassa ei ole. Peruskoulu ei enää pysty nostamaan niitä sivistymättömien kotien lapsia sieltä sivistymättömuyydestä. Kyse ei ole ulkomaanmatkoista.
Ja nuo kaikki ns erottuvat kielet on painotettuja kieliä, joihin voi hakeutua myös muilta alueilta.
Ja niihin on helpompi hakeutua, jos ei asu korvessa. Ja asumistukihan mahdollistaa nimenomaan köyhälle sen asumisen ihan missä vaan, koska sillä maksetaan erotus.
Hauska utopistinen asenne sulla. Että toisaalta on varaa ottaa se vuokrakämppä vapailta markkinoilta, ja sitten saada siihen täysi tuki. No ei onnistu, asumistuet eivät edes likipitäen riitä pk-seudulla niihin vapaiden markkinoiden vuokriin. Eikä vuokrakämppiä saa kaupungilta, jos vasya suunnittelee muuttoa pk-seudulle. Niihin on tuhansien ihmisten jono ihan stadilaisia hakijoita.
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Oi voi tätä katkeruuden määrää. Ei siellä testeissä kysytä vanhempien tulotasoa tai arvonimiä. Ihan anonyymisti ollaan, lapsi omalla nimellä ja siinäpä ne tiedot oikeastaan ovatkin sitten. Katsotaan mitkä ovat lapsen kyvyt ja nimenomaan se kapasiteetti oppia asioita jos opetuskieli ei ole kaikissa aineissa suomi. Eli mitataan lahjakkuutta, kykyä hahmottaa ja ymmärtää asioita ja motivaatiota (musiikkiluokilla tietysti musikaalisuutta, matikkaluokilla niitä valmiuksia). Jännä juttu, että valtaosa tulee hyväosaisista perheistä. Ettei vaan olisikin kyse juuri siitä, että he ovat niitä alunperinkin lahjakkaampia ja saaneet sitten edelleen kyvykkäitä lapsia kun perintötekijät ovat suotuisat? Ei ne rikkaat sattumalta ole rikkaita tai hyväosaiset muuten pärjääviä. Kyllä suuri osa on kouluttautunut pitkälle ja ovat päästään teräviä, tekevät ja kykenevät fiksuihin kauaskantoisiin päätelmiin ja ratkaisuihin.
Raha periytyy, mutta myös geenit. Samoin asenne. Köyhissä suvuissa usein aika moni asia on perustavanlaatuisesti pielessä ihan siellä kyky- ja asennetasolla. Tyydytään ruikuttamaan ja syyttelemään muita, mutta ei hahmoteta omaa osuutta asioihin.
Kyse oli hyvään kouluun pääsemisestä. Hyvällä alueella ollaan hyvän koulun koulupiiriä. Ei tarvitse hakea pääsykokeessa painotusluokille, koska kyseiseen kouluun pääsee muutenkin.
Geenit toki periytyvät, mutta ihan tosissaanko kuvittelet, että kaikki köyhät ovat imbesillejä ja rikkaat rikkaita vaan oman älykkyytensä ansiosta...? ;-)
Todistat hyvin oikeaksi tuon, että hyväosaisten on vaikea myöntää, että heillä on ollut hitonmoinen tuuri.
Kun tuosta tuurista tykkäät jankata, niin minkälainen tuuri suomalaisella köyhällä on mielestäsi käynyt vaikka intialaiseen tai italialaiseen köyhään verrattuna?
Olkiukko - ja sieltä huonoimmasta päästä.
Köyhyyttä ei tule koskaan verrata, eikä sitä virallisissa tilastoissa verratakaan, maailmanlaajuisesti, vaan valtioiden sisäisesti. Yhteiskuntajärjjestelmät eroavat niin paljon tosistaan, että valtioden välinen vertailu (paitsi esim pohjoismaita voidaan verrata samankaltaisuuksien vuoksi) on täysin hyödytöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.
Kahden työttömän kaksilapsinen perhe saa Helsngissä vuodessa erilaisia ei-harkinnanvaraisia tukia yli 30 000 e ja siihen ilmaisen päivähoidon eli varhaiskasvatuksen päälle. Paljonko sinun mielestäsi pitäisi sitä rahaa antaa, että eriarvoisuus poistuu, jos edes tuo summa ei riitä?
Sinusta siis nelihenkinen perhe elää leveää elämää 30 tonnilla vuodessa, ja lapsilla on ihan samanlaiset mahikset harrastaa ja opiskella kuin 130 tonnia vuodessa ansaitsevilla?
Tuo sinusta hassattavissa oleva raha on siis se, millä perheen pitää maksaa vuokra, ostaa ruuat ja vaatteet, maksaa liikkuminen jne.
Mieti nyt hitto vähän, mitä puhut. Nolottaa sun puolestasi.
Kyllä Helsingissä tuolla rahalla ne lapset elää oikein hyvää elämää. Paljon loistavia kouluja ja paljon harrastuksia tarjolla.
Sähän sen "tiedät"....
Helsingissä nelihenkinen perhe maksaa pienestä lähiökolmiosta vuokraakin jo 15 tonnia vuodessa. Ruokaan menee kuusi tonnia vuodessa.Jää yhdeksän tonnia vuodessa. 750 euroa kuussa neljälle hengelle. Siitä maksetaan vaatteet, kulkeminen, netti, vakuutukset, lääkkeet, ostetaan tarvittavat kodinkoneet hajonneiden tilalle yms.
Vertaapa tuota omaan hyvätuloiseen elämääsi, jos rehellisesti kykenet. Niinpä....
Jos olet noin katkera niin miksi ihmeessä olet mennyt tekemään useita lapsia ja muuttamaan Helsinkiin vuokralle?! Ei siinä mitään jos haluaa perheen tai kämpän Helsingistä mutta luulisi maalaisjärjen jo sanovan, että pari lasta syö enemmän kuin nolla lasta ja että isommassa kaupungissa vuokralla asuminen on kalliimpaa kuin lainan lyhentäminen pienemmässä kaupungissa. Miksi pitää heittäytyä uhriksi, kun tässä esimerkissä ei todellakaan ole kyse mistään lamasta, sairaudesta tai onnettomuudesta vaan puhtaasti omista tietoisista valinnoista? Vai onko kyse siitä (kuten usein näissä keskusteluissa tuntuu olevan) että kaikille pitäisi jäädä saman verran harrasterahaa: olit sitten neljän lapsen autoileva äiti Helsingissä vuokralla tai sinkku pikkukaupungissa, pitäisi jäädä pari tonnia pakollisten menojen jälkeen? Ei se niin mene. Perhe on valinta, asuinpaikka on valinta, harrastukset ja lemmikit ovat valinta. Mikään ei tule eikä sen kuulukaan tulla ilmaiseksi. Jos sinä et ole maksanut sitä, sen maksaa joku toinen.
Aivan käsittämätöntä epäloogisuutta. Sitä saa mitä tilaa.
Ökyrikkailla on varaa perseillä eikä tarvitse parhaimpia arvosanoja päästäkseen eteenpäin ja työpaikat on pedattuja. Totta kai se vaikuttaa. Pienituloisuus ja rikkaus ei liity lapsen älykkyyteen. Kyse on juuri kulttuurisesta tavasta elää ja hankkia henkistä pääomaa. On lukuisia esimerkkejä, miten koko Suomen kannalta tärkeät päättäjät ovat olleet vaatimattomista oloista, esimerkkinä Lauri Ihalainen ja Raimo Sailas. Perheen arvot olivat tärkeitä. Säätynousu oli mahdollista, kun rakennettiin hyvinvointivaltiota. Nyt tämä on entistä harvinaisempaa, kun asumiskustannukset ja koulutuspaikoista kilpailu on karannut käsistä. Samoin tietysti kilpailu kovapalkkaisista töistä on äärimmäisen kovaa. Täällä köyhiä kyykyttävät voidaan jättää omaan arvoonsa. Eihän nyt voi luvata lapselleen mitään pysyvää työpaikkaa tulevaisuuden Suomessa! Miten pitää toiveikkuutta yllä, kun ilmapiiri on passivoiva ja negatiivinen ja haukutaan ja räksytetään Eduskuntaa myöten puolueiden välillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.
Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.
Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.
Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.
Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.
Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.
Itse asiassa ei ole. Juuri julkaistiin tutkimus jossa todettiin että nimenomaan siinä äidinkielessä on nyt paljon ongelmia.
Ja kyllä köyhä voi valita sen asuinpaikan. Ei kukaan pakota korvessa kököttämään. Tai lisääntymään sinne korpeen.
Itse asiassa on. Peruskoulu antaa lapsille ihan hyvät eväät äidinkielessä, ja lukemalla kehitytään lisää.
Sen sijaan eroja näkee harrastuksissa ja ulkomaankokemuksessa, kielitaidossakin. Kun asuu hyvässä koulupiirissä, voi lukea erotttautumista edesauttavia kieliä. On aika iso ero sillä, osaako lapsi perusenglannin, ruotsin ja C-saksan, vai onko hän suorittanut kansainvälisen tutkinnon englanniksi ja hallitsee myös ranskaa, kiinaa ja espanjaa.
Eikä köyhä voi valita asuinpaikkaansa. Korkeintaan voi muuttaa lähikaupunkiin, jos saa kunnan vuokrakasarmista luukun. Eikä sekään välttämättä onnistu, jos ei ole ko. kunnassa valmiina työpaikkaa. Sekö sun mielestä oli ratkaiseva etu lapselle? Koeta nyt kermaperse tajuta, että vapaa liikkuvuus koskee lähinnä meitä hyvätuloisia, joilla on varaa OSTAA asunto tai maksaa kalliita vuokria vapailla markkinoilla.
Itse asiassa ei ole. Peruskoulu ei enää pysty nostamaan niitä sivistymättömien kotien lapsia sieltä sivistymättömuyydestä. Kyse ei ole ulkomaanmatkoista.
Ja nuo kaikki ns erottuvat kielet on painotettuja kieliä, joihin voi hakeutua myös muilta alueilta.
Ja niihin on helpompi hakeutua, jos ei asu korvessa. Ja asumistukihan mahdollistaa nimenomaan köyhälle sen asumisen ihan missä vaan, koska sillä maksetaan erotus.
Hauska utopistinen asenne sulla. Että toisaalta on varaa ottaa se vuokrakämppä vapailta markkinoilta, ja sitten saada siihen täysi tuki. No ei onnistu, asumistuet eivät edes likipitäen riitä pk-seudulla niihin vapaiden markkinoiden vuokriin. Eikä vuokrakämppiä saa kaupungilta, jos vasya suunnittelee muuttoa pk-seudulle. Niihin on tuhansien ihmisten jono ihan stadilaisia hakijoita.
Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.
Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.
Oi voi tätä katkeruuden määrää. Ei siellä testeissä kysytä vanhempien tulotasoa tai arvonimiä. Ihan anonyymisti ollaan, lapsi omalla nimellä ja siinäpä ne tiedot oikeastaan ovatkin sitten. Katsotaan mitkä ovat lapsen kyvyt ja nimenomaan se kapasiteetti oppia asioita jos opetuskieli ei ole kaikissa aineissa suomi. Eli mitataan lahjakkuutta, kykyä hahmottaa ja ymmärtää asioita ja motivaatiota (musiikkiluokilla tietysti musikaalisuutta, matikkaluokilla niitä valmiuksia). Jännä juttu, että valtaosa tulee hyväosaisista perheistä. Ettei vaan olisikin kyse juuri siitä, että he ovat niitä alunperinkin lahjakkaampia ja saaneet sitten edelleen kyvykkäitä lapsia kun perintötekijät ovat suotuisat? Ei ne rikkaat sattumalta ole rikkaita tai hyväosaiset muuten pärjääviä. Kyllä suuri osa on kouluttautunut pitkälle ja ovat päästään teräviä, tekevät ja kykenevät fiksuihin kauaskantoisiin päätelmiin ja ratkaisuihin.
Raha periytyy, mutta myös geenit. Samoin asenne. Köyhissä suvuissa usein aika moni asia on perustavanlaatuisesti pielessä ihan siellä kyky- ja asennetasolla. Tyydytään ruikuttamaan ja syyttelemään muita, mutta ei hahmoteta omaa osuutta asioihin.
Kyse oli hyvään kouluun pääsemisestä. Hyvällä alueella ollaan hyvän koulun koulupiiriä. Ei tarvitse hakea pääsykokeessa painotusluokille, koska kyseiseen kouluun pääsee muutenkin.
Geenit toki periytyvät, mutta ihan tosissaanko kuvittelet, että kaikki köyhät ovat imbesillejä ja rikkaat rikkaita vaan oman älykkyytensä ansiosta...? ;-)
Todistat hyvin oikeaksi tuon, että hyväosaisten on vaikea myöntää, että heillä on ollut hitonmoinen tuuri.
Kun tuosta tuurista tykkäät jankata, niin minkälainen tuuri suomalaisella köyhällä on mielestäsi käynyt vaikka intialaiseen tai italialaiseen köyhään verrattuna?
Toki oikein hyvä. Puhumattakaan suomalaisen rikkaan tuurista verrattuna intialaisen tai italialaisen köyhän tuuriin verratuna!
Kyllä rikkaat Intiassa ja Italiassa ovat satumaisen rikkaita Suomen rikkaihin verrattuna. Suomessa on maailman köyhimmät rikkaat ja maailman rikkaimmat (ja ahneimmat) köyhät, etkö ole kuullut?
juu, sitähän te kokkarit tykkäätte väittää, ei kuitenkaan pitäne paikkaansa, koska veroprogressio on esim. osassa Pohjoismaita Suomea tiukempaa.
Mutta et osaa selvästikään lukea. Kehotin vertaamaan suomalaisia rikkaita Intian köyhiin. Miksi se oli vaan ne köyhät, joiden pitäisi ymmärtää hyvä tuurinsa ja itku silmässä ja polvillaan kiittää kohtaloaan ja Suomen hyvinvointivaltiota.
Kyllä se sama elintasoero on myös rikkailla, paitsi että vielä kovempi. Rikkaiden ei vaan mielestäsi tarvitse myöntää, että heitäkin on lykästänyt ihan saatanasti ja ovat saaneet verovaroin kustannetuista palveluista nauttia hekin. Ihan yhtä lailla.
Mä uskon, että rahalla ei ole merkitystä silloin, jos henkinen pääoma puuttuu. Toki voi rahalla ostaa erilaisia valmennuskursseja tai yksityisopetusta, mutta silti. Jos motivaatiota opiskeluun ei ole, niin ei sitä ole. Mun äitini oli akateemisesti koulutettu, mutta pienituloinen yksinhuoltaja. Meitä lapsia oli kolme, äiti oli töissä kirjastonhoitajana. Meillä oli rahat tiukilla ja monenlaista asiaa ei saatu. Meillä oli kuitenkin tietoa. Olipa koulutehtävissä mikä tahansa ongelma, aina äiti osasi auttaa niiden ratkaisemisessa. Äiti näytti, mistä ja miten löytää tarvittavan tiedon. Akateemisesti koulutettuna hän arvosti koulunkäyntiä, opiskelua ja työntekoa, vaikka olikin valinnut alan, jossa oli pieni palkka. Monella varakkaammassa perheessä kasvaneella koulukaverillani oli paljon enemmän ongelmia koulussa kuin minulla. Tuntuu, että peruskoulu oli ihan helppoa ja lukiokin sujui ilman suurempia ponnisteluja. Yliopistoon pääsin ensimmäisellä yrityksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.
Kahden työttömän kaksilapsinen perhe saa Helsngissä vuodessa erilaisia ei-harkinnanvaraisia tukia yli 30 000 e ja siihen ilmaisen päivähoidon eli varhaiskasvatuksen päälle. Paljonko sinun mielestäsi pitäisi sitä rahaa antaa, että eriarvoisuus poistuu, jos edes tuo summa ei riitä?
Sinusta siis nelihenkinen perhe elää leveää elämää 30 tonnilla vuodessa, ja lapsilla on ihan samanlaiset mahikset harrastaa ja opiskella kuin 130 tonnia vuodessa ansaitsevilla?
Tuo sinusta hassattavissa oleva raha on siis se, millä perheen pitää maksaa vuokra, ostaa ruuat ja vaatteet, maksaa liikkuminen jne.
Mieti nyt hitto vähän, mitä puhut. Nolottaa sun puolestasi.
Kyllä Helsingissä tuolla rahalla ne lapset elää oikein hyvää elämää. Paljon loistavia kouluja ja paljon harrastuksia tarjolla.
Sähän sen "tiedät"....
Helsingissä nelihenkinen perhe maksaa pienestä lähiökolmiosta vuokraakin jo 15 tonnia vuodessa. Ruokaan menee kuusi tonnia vuodessa.Jää yhdeksän tonnia vuodessa. 750 euroa kuussa neljälle hengelle. Siitä maksetaan vaatteet, kulkeminen, netti, vakuutukset, lääkkeet, ostetaan tarvittavat kodinkoneet hajonneiden tilalle yms.
Vertaapa tuota omaan hyvätuloiseen elämääsi, jos rehellisesti kykenet. Niinpä....
Jos olet noin katkera niin miksi ihmeessä olet mennyt tekemään useita lapsia ja muuttamaan Helsinkiin vuokralle?! Ei siinä mitään jos haluaa perheen tai kämpän Helsingistä mutta luulisi maalaisjärjen jo sanovan, että pari lasta syö enemmän kuin nolla lasta ja että isommassa kaupungissa vuokralla asuminen on kalliimpaa kuin lainan lyhentäminen pienemmässä kaupungissa. Miksi pitää heittäytyä uhriksi, kun tässä esimerkissä ei todellakaan ole kyse mistään lamasta, sairaudesta tai onnettomuudesta vaan puhtaasti omista tietoisista valinnoista? Vai onko kyse siitä (kuten usein näissä keskusteluissa tuntuu olevan) että kaikille pitäisi jäädä saman verran harrasterahaa: olit sitten neljän lapsen autoileva äiti Helsingissä vuokralla tai sinkku pikkukaupungissa, pitäisi jäädä pari tonnia pakollisten menojen jälkeen? Ei se niin mene. Perhe on valinta, asuinpaikka on valinta, harrastukset ja lemmikit ovat valinta. Mikään ei tule eikä sen kuulukaan tulla ilmaiseksi. Jos sinä et ole maksanut sitä, sen maksaa joku toinen.
Aivan käsittämätöntä epäloogisuutta. Sitä saa mitä tilaa.
Mitäpä jos lukisit ketjun, johon menet aukomaan päätäsi. En ole tuo nelihenkisen perheen äiti, vaan kommentoin jonkun heittämiä lukuja.
Kyseinen perhe siis saa 30 tonnia väitteen mukaan (en tiedä, kuka saa jos saa), mutta kun siitä pitää maksaa kaikki menot, ei siitä oikeasti jää MITÄÄN harrastamiseen. Saati paria tonnia.
Lisäksi kuka on sanonut, että lapset on hankittu köyhyydessä? Monille köyhyys on seurausta elämänmuutoksesta, esim. työttömyydestä (koskaan kuullutkaan?) tai sairastumisesta ja sairaseläkkeelle joutumisesta. Eli ei, lapsia ei välttämättä ole ehdoin tahdoin "tehtailtu" köyhyydessä, enkä pitäisi joka tapauksessa kahta lasta minään tehtailemisena.
Häpeä, jos osaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Oletko sä oikeasti vähän hmmm... Hidas?
Tässä ketjussa on mainittu jo kaksi olennaista seikkaa.
1) opetuksen taso ja tasa-arvo. Opetusmäärärahoista on viime vuosina leikattu ja nyt leikataan lisää. Ei se haittaa hyvien koulujen varakkaita oppilaita, joille vanhemmilla on varaa ostaa työkirjoja ja kustantaa tukiopetusta ja kielileirejä. Varsinkaan eriyttämisen ja tukiopetuksen määrärahoja pitää nopeasti lisätä, koska nykyisellään erityisoppilaista isoin osa ja erikieliset oppilaat joudutaan sullomaan ilman tukia normiluokkiin.
2) lapsiperheiden tulotason kurjistamiselle stoppi! Jo parilla sadalla eurolla kuussa lisärahaa saataisiin lapsille parempaa ruokaa ja mahdollisuus harrastaa jotakin sen sijaan, että he notkuvat pelkästään kotosalla. Kyllä, tällä on iso, iso merkitys, vaikka sinulle 200 euroa onkin pikkuraha. Se voi olla köyhän lapsiperheen kolmen viikon ruokabudjetti.
Ja tämä pitää antaa nimenomaan rahana eikä ruoka-apuna, koska näin äiti voi valita, että ottaako rakennekynnet vai ostaako lapsille ruokaa.
Mä teen vapaaehtoistyötä vähäosaisten keskuudessa ja hyvin usein ylimääräinen raha ei mene parempilaatuiseen ruokaan vaan ihan kaikkeen muuhun. Nämä ihmiset perustelevat, että täytyy köyhälläkin olla iloja ja joskus vähän luksusta elämässään. Juu, en sitä kiellä, mutta jos sen seurauksena jälleen ostetaan sitä halvinta ja epäterveellisintä ruokaa sen sijaan, että olisi kerrankin ostettu laadukasta ruokaa (mistä niin usein ollaan kateellisia paremmin toimeentuleville), niin mikä järki on antaa rahaa? Ja todella monelta syrjäytyneeltä puuttuu kokonaan taito laittaa ruokaa terveellisistä raaka-aineista. Olen ostanut ruokaa ihmisille, jotka viikon päästä ovat kertoneet suurimman osan pilaantuneen kaappiin, kun eivät osanneet/jaksaneet/ehtineet/viitsineet valmistaa niistä mitään. Eli terveellisten raaka-aineiden antaminenkaan ei aina riitä. Ja ennenkuin joku nyt tulee kommentoimaan, että kyllä MINÄ osaan laittaa ruokaa, niin ihan varmasti osaatkin. Mutta sinä oletkin myös kiinnostunut lapsistasi, heidän koulunkäynnistään, kannustat ja rohkaiset heitä etkä suhtaudu työntekoon ja opiskeluun kielteisesti. Perheille, joissa köyhyyden lisäksi on myös ongelmia elämänhallinnassa, ei riitä raha. Heille pitäisi rahan lisäksi antaa jokin "martta", joka näyttää, miten rahaa käytetään järkevästi, mitä niillä järkevillä hankinnoilla tehdään sekä estää näitä ihmisiä käyttämästä saamiaan rahoja typerästi.
Sinulla ei siis ole mitään käsitystä köyhyyden vaikutuksista ihmisen psyykeen? Ja psyyken vaikutuksista toimintakykykyyn.
Minäkin olen tehnyt vapaaehtoistyötä, paljonkin, olen ollut leipäjonossakin jakamassa ja juttelemassa. En tosin ajattele leipäjonon asiakkaista noin , kuten sinä omista autettavistasi, enkä nosta itseäni jonottajien yläpuolelle. Pidän itseäni heidän kanssaan samanarvoisena ja niinpä olen saanut kuulla paljonkin asioita heidän elämästään. Kuinka yksi asia johtaa toiseen ja sitä kautta usein myös masennukseen, joka puolestaan heikentää ihmisten toimintakykyä olennaisesti.
Jos elämä tarjoaa yrityksistä huolimatta vain ikäviä asioita, on siinä psyyke aika kovilla.
Ihan kaikki asiat, oikeastaan aika vähän on ihmisestä itsestään kiinni. Sattuma ja onni näyttelevät joopa paljon suurempaa osaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä uskon, että rahalla ei ole merkitystä silloin, jos henkinen pääoma puuttuu. Toki voi rahalla ostaa erilaisia valmennuskursseja tai yksityisopetusta, mutta silti. Jos motivaatiota opiskeluun ei ole, niin ei sitä ole. Mun äitini oli akateemisesti koulutettu, mutta pienituloinen yksinhuoltaja. Meitä lapsia oli kolme, äiti oli töissä kirjastonhoitajana. Meillä oli rahat tiukilla ja monenlaista asiaa ei saatu. Meillä oli kuitenkin tietoa. Olipa koulutehtävissä mikä tahansa ongelma, aina äiti osasi auttaa niiden ratkaisemisessa. Äiti näytti, mistä ja miten löytää tarvittavan tiedon. Akateemisesti koulutettuna hän arvosti koulunkäyntiä, opiskelua ja työntekoa, vaikka olikin valinnut alan, jossa oli pieni palkka. Monella varakkaammassa perheessä kasvaneella koulukaverillani oli paljon enemmän ongelmia koulussa kuin minulla. Tuntuu, että peruskoulu oli ihan helppoa ja lukiokin sujui ilman suurempia ponnisteluja. Yliopistoon pääsin ensimmäisellä yrityksellä.
Kun nyt sinäKIN tykkäät tulkita tutkimuksia vain oman henkilöhistorian yksittäisen todistusvoiman kautta, niin pannaan vastaesimerkki.
Aatos Erkko. Suomen rikkain mies, silti ei edes lukiota saanut koskaan suoritettua loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?
Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.
Kahden työttömän kaksilapsinen perhe saa Helsngissä vuodessa erilaisia ei-harkinnanvaraisia tukia yli 30 000 e ja siihen ilmaisen päivähoidon eli varhaiskasvatuksen päälle. Paljonko sinun mielestäsi pitäisi sitä rahaa antaa, että eriarvoisuus poistuu, jos edes tuo summa ei riitä?
Sinusta siis nelihenkinen perhe elää leveää elämää 30 tonnilla vuodessa, ja lapsilla on ihan samanlaiset mahikset harrastaa ja opiskella kuin 130 tonnia vuodessa ansaitsevilla?
Tuo sinusta hassattavissa oleva raha on siis se, millä perheen pitää maksaa vuokra, ostaa ruuat ja vaatteet, maksaa liikkuminen jne.
Mieti nyt hitto vähän, mitä puhut. Nolottaa sun puolestasi.
Kyllä Helsingissä tuolla rahalla ne lapset elää oikein hyvää elämää. Paljon loistavia kouluja ja paljon harrastuksia tarjolla.
Sähän sen "tiedät"....
Helsingissä nelihenkinen perhe maksaa pienestä lähiökolmiosta vuokraakin jo 15 tonnia vuodessa. Ruokaan menee kuusi tonnia vuodessa.Jää yhdeksän tonnia vuodessa. 750 euroa kuussa neljälle hengelle. Siitä maksetaan vaatteet, kulkeminen, netti, vakuutukset, lääkkeet, ostetaan tarvittavat kodinkoneet hajonneiden tilalle yms.
Vertaapa tuota omaan hyvätuloiseen elämääsi, jos rehellisesti kykenet. Niinpä....
Miksi nelihenkinen perhe ei lyhennä asuntolainaa?
Itse rahoitin ensiasunnon omavastuuosuuden opintolainalla.
Miksi et ymmärrä lukea ketjua, jota kommentoit.
Tuossa oli kyse nelihenkisestä perheestä, joka elää toimeentulotuella ja asumistuella. Sillä ei voi lyhentää asuntolainaa.
Eikä stadissa mistään löydä perheelle soveltuvaa omistusasuntoa, jonka lainaa voisi edes utopistisessa tilanteessa hoitaa 750 eurolla kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan paskapuhetta. Opintolainaa saa köyhäkin ja jos on pakko opiskella Helsingissä, voi varautua korkeampiin vuokriin. Itse olen hyvin köyhän perheen lapsi ja muutin opintojen perässä maakuntaan ja palstalla pahamaineiseen maakuntayliopistoon.
Olen tehnyt kesät töitä tai ollut opintotuella ja kituutellut menemään (lainaa nostanut n. 13k) ja parin kuukauden päästä on maisterin paperit taskussa. :-) Ei se kesän viettäminen lomalla mitään opiskelua paranna, päinvastoin opiskelumotivaatio nousee kun on kiire valmistua ennen kuin on vitusti lainaa.
Pakko sanoa tähän, että opiskeleva lapseni asuu Otaniemessä halvemmalla kuin toinen lapseni Vaasassa tai serkku Kuopiossa.
Otaniemessä on HOAS:n edullisa opiskelija-asuntoja, myös soluasuntoja. HOAS:n jonossa on tällä hetkellä 5000 opiskelijaa, jotka eivät ole saaneet asuntoa vapailtakaan markkinoilta. Vapailla markkinoilla pk-seudulla asuntojen vuokrat ovat suorastaan tähtitieteelliset verrattuna HOAS:n vuokratason.
Vierailija kirjoitti:
Ökyrikkailla on varaa perseillä eikä tarvitse parhaimpia arvosanoja päästäkseen eteenpäin ja työpaikat on pedattuja. Totta kai se vaikuttaa. Pienituloisuus ja rikkaus ei liity lapsen älykkyyteen. Kyse on juuri kulttuurisesta tavasta elää ja hankkia henkistä pääomaa. On lukuisia esimerkkejä, miten koko Suomen kannalta tärkeät päättäjät ovat olleet vaatimattomista oloista, esimerkkinä Lauri Ihalainen ja Raimo Sailas. Perheen arvot olivat tärkeitä. Säätynousu oli mahdollista, kun rakennettiin hyvinvointivaltiota. Nyt tämä on entistä harvinaisempaa, kun asumiskustannukset ja koulutuspaikoista kilpailu on karannut käsistä. Samoin tietysti kilpailu kovapalkkaisista töistä on äärimmäisen kovaa. Täällä köyhiä kyykyttävät voidaan jättää omaan arvoonsa. Eihän nyt voi luvata lapselleen mitään pysyvää työpaikkaa tulevaisuuden Suomessa! Miten pitää toiveikkuutta yllä, kun ilmapiiri on passivoiva ja negatiivinen ja haukutaan ja räksytetään Eduskuntaa myöten puolueiden välillä?
Missä päin Suomea asutte, kun ökyrikkaita hyppii joka nurkalla ja he ovat syyllisiä köyhien huonoihin oloihin ja tekevät ilmapiiristäkin kamalan? Minä asun Tampereella eikä täällä ainakaan näy heitä
Will there be another race to come along and take over for us. Maybe martian could do better than we´ve done. We make great pets, we make great pets.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.
Jep. Ja tämä on syy lyödä koulunkäynti lekkeriksi jo eskarissa?
Pointti oli, että koulutus ei pelasta ketään nykyaikana. Suhteiden merkitys kasvaa koko ajan työpaikkojen vähentyessä jatkuvan yt-ruletin myötä. Vanhemmat ihmiset syyllistävät tämän päivän nuoria työttömiä laiskureiksi vaikka he elivät nuoruutensa ihan erilaisessa maailmassa kuin nykynuoret. Töitä riitti kaikille ilman koulutustakin eikä robotisaatiosta ollut tietoakaan.
Ja silti sieltä sosioekonomisen arvoasteikon yläpäästä mennään edelleen töihin. Ja hankitaan sitä ennen hyvä koulutus. Entä jos hyväksyttäisiin se fakta, että edelleen parhaat pääsevät töihin ja jostain kumman syystä se on sitä väkeä, joka hoitaa asiansa hyvin eskarista alkaen.
Tämän "faktan" voit nyt testata empiirisesti: synny kaksi kertaa samana päivänä. Toinen sinä viedään sairaalasta köyhään kotiin, toinen rikkaaseen. Sitten vain odotat ja katsot ovatko molemmat sinät 30 vuoden päästä samassa duunissa.
Eivät ole, miksi köyhät ja ongelmaiset siis lisääntyvät niin paljon?
Nyt paljastit tietämättömyytesi ja ennakkoluloon perustuvan ajattelusi.
Suomessa on viisi viimeistä vuotta syntyvyys laskenut reippaasti, viime vuonna syntyvyys oli vain 1800-luvun lopun nälkävuosien tasolla.
Tästäkin asiasta on julkaistu tilastotietoa (eikö olekin ihmeellistä, kaikkea oikeasti tutkitaan ja tiedotkin ovat kaikkien saatavilla netistä) , joka osoittaa, että syntyvyys on laskenut nimenomaan pienituloisten kohdalla. Pienituloiset jättävät lapset tekemättää kokonaan tai tekevät vain yhden. Sen sijaan hyvätuloiset tekevät enemmän lapsia. Varsinkin hyvätuloisilla seillä on osoitettu lapsiluvun kasvaneen (useampi liitto...)
Vihdoinkin kehitystä oikeaan suuntaan, JOS tuo todella pitää paikkansa.
Paljastat koko ajan lisää ajattelusi puutteita.
Kun suomalaiset eivät tee lapsia, se tarkoittaa, että meille on pakko ottaa koko ajan lisääntyvässä määrin pakolaisia ja maahanmuuttajia jo huoltosuhteenkin takia. He kyllä lisääntyvät, mutta valitettavasti ainakin toistaiseksi heidän työllisyysasteensa on merkittävästi heikompi kuin kantasuomlaisten, heidänkin, jotk aovat olleet täällä jo parikymmentä vuotta. Se lienee sinusta sitten parempi ratkaisu.
Funny you should say that. :) Tietänet, (no et tiedä, sen huomaa kaikesta) että huoltosuhde paranee tilanteessa missä työllisten määrä nousee suhteessa työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin kansalaisiin. Huoltosuhde siis oikenee ajan myötä automaattisesti kun köyhät lakkaavat tehtailemasta lisää suita ruokittavaksi (ja suuret ikäluokat kokevat luonnollisen poistuman).
En ole lukenut ketjua kokonaisuudessaan, mutta tämä aihe aiheuttaa minulla paljon henkilökohtaista pohdintaa. Olen yksinhuoltajaäidin tytär ja meillä oli lapsuudessani todella tiukkaa. Asuimme kaupungin vuokratalossa, äiti kävi kokopäivätyössä ja sain harrastaa. Koulunkäyntiin kannustettiin, mutta molemmilla vanhemmillani oli omia elämänhallinnan (ja päihde/mielenterveysongelmaa). Olen aina mielestäni ollut (yli)tunnollinen ja koulussa hyvin tasainen ysin oppilas ja kova tekemään töitä. Minkäänlaista aineellista (tai oikeastaan hengellistäkään) hyvää en ole lapsuudenkodistani saanut sieltä muutettuani 16-vuotiaana lukiokirjoja lukuunottamatta. Opiskelin itselleni ilman minkäänlaisia välivuosia amk-tutkinnon ja pääsin jo hieman ennen valmistumistani tutkintoani vastaavaan työhön, johon minut myös myöhemmin vakinaistettiin.
Aiemmin ajattelin, että omilla ponnisteluillani on väliä, ei taustallani. Kuitenkin nyt päälle 3kymppisenä kahden lapsen äitinä ja myös pienituloisen miehen puolisona huomaan taustani merkityksen taloudelliseen tilanteeseeni. Valitsin hölmönä 18-vuotiaana pienipalkkaisen alan ja nyt elän samanlaista niukkailu-arkea kuin lapsuudessani, tosin "omassa" vanhassa omakotitalossa pienellä paikkakunnalla. Ruokaan ja asumiseen, opintolainan maksuun, päivähoitomaksuihin sekä muuhun välttämättömään on rahaa sekä jatkuviin omakotitalon vaatimiin kunnossapitotöihin. Ei matkustella, ei osteta vaatteita tai mitään muutakaan uutena, ajetaan pakolliset menot vanhalla autolla. Nyt tuntuu, että tänä päivänä myös lasten harrastukset ovat niin kalliita, että niihin ei valitettavasti tule olemaan varaa.
Valitettavasti olen omalta kohdaltani sitä mieltä, että vaikka mielestäni olen tehnyt kovasti töitä ja teen edelleen, en koskaan elämässäni tule nousemaan tästä ilman jotain käsittämätöntä lottovoittoa ja lapseni jatkanevat samaa linjaa.
Käymme kirjastoissa ja metsäretkillä ja luemme paljon. Mutta meistä ei koskaan tule edes keskituloisia. Ja joskus se ärsyttää. Älyttömästi.