Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla

Vierailija
01.09.2016 |

Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"

Lukekaa tämän päivän Hesarista.

"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.

Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.

Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.

Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.

Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.

Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.

PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."

Kommentit (432)

Vierailija
261/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla ei selkeästi ole yhteiset päämäärät täälä. Miksi ette halua että köyhätkin menestyvät? Miksi kaikille ei voi suoda samoja edellytyksiä menestykseen? Vastustetaan kaikkea varovaroin kustannettua tasoittavaa toimintaa jotta menestys ei olisi mahdollista kaikille. Syy on perheessänne vai kuten itse sen sanotte?

Voitko kuvitella, että osa "meistä" on ollut itse niitä köyhän perheen eturivin oppilaita, jotka ovat olleet sinnikkäitä ja katselleet toisten perseilyä sivusta. Kaikki ei todellakaan huutele isopapan norsunluutornista, vaan ihan omasta kokemuksesta; omaan elämäänsä voi vaikuttaa.

Miksi sitten vastustat yhteiskunnan yhteisiä päämääriä kaikkien mahdollisimman tasaisen menestyksen takaamiseksi ei kovin viisasta kuvaa anna sinusta ainakaan. 

Koska mun mielestäni menetys pitää ansaita ja kovasta työstä pitää palkita. Koska mun mielestä näåistä toista ei voi olla ilman toista. Mitä enemmän perseilijöille annetaan ilmaiseksi, sitä enemmän tulee olemaan niitä, jotka yrittävät  olla maksamatta veroja.

Sinä omaat asenne ongelman. Olet siis lähtökohtaisesti sitä mieltä että muut on perseilijöitä ja sinulla on oikeus suhtautua muihin agressiivisesti. Tsemiä tulet tarvitsemaan sitä enemmän kuin uskot elämässäsi. Miksi kilpailla ja lokeroida vastakkainasetteluilla, eikä rakentaa sellaista tulevaisuutta jossa ei tarvittaisi tuollaista muut on perseilijöitä asennetta ollenkaan. Minusta kukaan ei ole ansainnut tuollaista järkyttävää kohtelua jota heille annat eikä se anna sinusta enää mitenkään hyvää kuvaa ollenkaan vaan erittäin heikon ja negatiivisen kuvan. Mitä luulet saavuttavasi tuollaisella käytökesellä eiko tulevaisuus merkitse mitään sinulle?

Vierailija
262/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?

Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.

Yleensä jos oikein syyllistetään hyvätuloisia tukikurjuuksista niin on se syy sille, jonkinlainen järkevä ratkaisu mielessä. Ehkä tämä oli taas sitä "hyväosaisen kakara perkele vittu, mut en tiiä miks".

En valitettavasti osaa sanoa mitään, mikä parantaisi asiaa koska nytkin Suomi tekee hirveästi näiden lasten eteen ja keski- sekä hyvätuloiset maksaa ihan mielettömiä summia näistäkin lapsista, silti ainoastaan kuulee kiittämättömyyttä ja kuinka kurjaa on ilmaisesta koulutuksesta, terveydenhuollosta ja kaikista tuista huolimatta. Voidaan tämä siis todeta tietty, mutta en jotenkaan jaksa velloa aiheessa jolle ei vaan voi yhtään mitään. En voi kasvattaa heidän kaikkien lapsia paremmin kuitenkaan.

Demokraattisessa maassa kenenkään ei pitäisi kieli pitkällä odotella kiitollisuudenosoituksia.  Jo ajatuksena vastenmielinen. Emme onneksi ole Yhdysvaltoihin verrattava valtio, jossa hyväosaiset rikkaat patsastelevat hyväntekeväisyysgaaloissa, joiden tuotto , mitä kustannusten jälkeen jäljelle jää, käytetään huonompiosaisten hyväksi ja näiden odotetaan osoittavan kiitollisuutta eri tavoin.

Suomi on jo aikoinaan valinnut ns. hyvinvointivaltion mallin, jonka tarkoitus on pitää huolta kaikista. Siksi me maksamme veroja. Tämän järjestelmän asiosta yhteiskunta on saanut hyödykseen koko kansan kapasiteetin.

Aikoinaan meillä progressiivinen verotus tasasi tuloeroja. Tästä on luovuttu, koska 90-luvulta lähtien Suomeenkin rantautui uusliberaali talouspolitiikka. Se on saanut aikaan lähes tasaverotuksen maahamme. Verotuksen pääpaino ei olekaan enää niissä ansiotulojen verottamisessa (niiden osuus valtion kokonaisverokertymästä on vain 15%) , vaan paino on siirretty välillisiin veroihin, jotka ovat tasaveroa. Välillisten verojen osuus valtion kokonaisverokertymästä on 35%.

Lisäksi on mahdollistettu tulojen nostaminen pääomatuloina ja niiden piilottaminen verottajalta.

Tästä syystä tuloerot ovat kasvaneet Suomessa - kaikkein nopeimmin EU-maista. Lähtökohta oli 90-luvulla maailman pienimmät tuloerot, nyt ne ovat enää hädin tuskin keskitasoa.

Kasvaneet tuloerot ovat johtaneet eriarvoisuuden lisääntymiseen.

No höpö höpö, kyllä meillä ikävä kyllä on edelleen reippaasti progressiivinen työtuloverotus. 

Lue höpö höpö tarkemmin, tuossahan luki tulojen nostamisesta pääomatuloina ilman tuloverotusta ilman sitä progressiivisuutta. Mitenkä se koulutus oli sinulla? Heikko koulutus, mutta varaskas talous kenties?

Jos yrittäjä haluaa nostaa pääomatuloja, täytyy tämän tehdä todella hyvä tili yrityksellä ja tästä hyvästä tilistä yritys maksaa verot. 

Jos taas yrittäjä nostaa kovaa palkkaa, mutta maksaa suurempaa veroa henkilökohtaisesta tulosta, yritys maksaa pienempää veroa, koska voi vähentää palkakkulut verotuksessaan.

Niin tai näin, valtio saa oman siivunsa ja yrittäjä saa rahansa.

Tai sitten riittää että palkatut orjat tekevät sen tuloksen(ihan missä vaan missä halvalla saa) ja yrittäjä nostaa pääomatuloja. Mitenkä se koulutus sinulla meni?

No mutta tuossahan onkin ratkaisu työttömyyteen!!!! Kaikki kantasuomalaiset pykäävät heti maanantaina yrityksen pystyyn, Välimeren yli on jo tullut Eurooppaan paljon uutta työvoimaa eli rajat auki ja eiku nostamaan pääomatuloja. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
263/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla ei selkeästi ole yhteiset päämäärät täälä. Miksi ette halua että köyhätkin menestyvät? Miksi kaikille ei voi suoda samoja edellytyksiä menestykseen? Vastustetaan kaikkea varovaroin kustannettua tasoittavaa toimintaa jotta menestys ei olisi mahdollista kaikille. Syy on perheessänne vai kuten itse sen sanotte?

Voitko kuvitella, että osa "meistä" on ollut itse niitä köyhän perheen eturivin oppilaita, jotka ovat olleet sinnikkäitä ja katselleet toisten perseilyä sivusta. Kaikki ei todellakaan huutele isopapan norsunluutornista, vaan ihan omasta kokemuksesta; omaan elämäänsä voi vaikuttaa.

Miksi sitten vastustat yhteiskunnan yhteisiä päämääriä kaikkien mahdollisimman tasaisen menestyksen takaamiseksi ei kovin viisasta kuvaa anna sinusta ainakaan. 

En ole ihan varma mitä keinoja sinä kannatat. Olen todella ylpeä Suomen hyvistä koulutusmahdollisuuksista ja olen huolestunut, miten käy jatkossa. Mutta kannatan myös ihmisten omaa vastuuta elämästään. Ahkeran kuuluu saada palkkansa ja perseilijän opetuksensa (jonka jälkeen voi vaika rauhoittua ja hoitaa elämänsä kuntoon askel kerrallaan). En todellakaan kannata mitään tasapalkkaa.

Vierailija
264/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Arvatkaa kuinka monta kertaa olen kuullut olevani kermaperse? Vastaus: Aivan helvetin monta kertaa. Tämä johtui siitä, että minulla ja vanhemmillani ei ole maksuhäiriömerkintää tai alkoholiongelmaa, minulla oli aina puhtaat ja uudet vaatteet, oli kunnolla ruokaa pöydässä ja koulussa pärjäsin todella hyvin. Itse pidän tuota ihan normaalina hyvänä elämänä mutta todella monien (vanhempien!) mielestä lukeminen ja siisteys ovat sitä kermaperseilyä. Niiden rahat menivätkin tupakkaan, moniin lapsiin ja isoihin koiriin.

Ja vanhempieni ammatit? Opettaja ja pitkäaikaistyötön. Keskituloisen elämänlaatua ei paranna raha vaan asenne. Aivan eri asia ovat sitten ne, joilla ei tahdo riittää rahat edes ruokaan. Kumma vaan, että he eivät tunnu pitävän meteliä itsestään tai haukkuvan suu vaahdossa keskituloisia kermaperseiksi. He sitä apua oikeasti tarvitsisivat.

Vierailija
265/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan paskapuhetta. Opintolainaa saa köyhäkin ja jos on pakko opiskella Helsingissä, voi varautua korkeampiin vuokriin. Itse olen hyvin köyhän perheen lapsi ja muutin opintojen perässä maakuntaan ja palstalla pahamaineiseen maakuntayliopistoon.

Olen tehnyt kesät töitä tai ollut opintotuella ja kituutellut menemään (lainaa nostanut n. 13k) ja parin kuukauden päästä on maisterin paperit taskussa. :-) Ei se kesän viettäminen lomalla mitään opiskelua paranna, päinvastoin opiskelumotivaatio nousee kun on kiire valmistua ennen kuin on vitusti lainaa.

Pakko sanoa tähän, että opiskeleva lapseni asuu  Otaniemessä halvemmalla kuin toinen lapseni Vaasassa tai serkku Kuopiossa. 

Vierailija
266/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täyttä sontaa. Olen yh-teiniäidin lapsi ja yliopistokoulutettu, hyvässä työpaikassa. Jokaisella on Suomessa mahdollisuus opiskella ja kehittää itseään mielin määrin.

Tunnetaanko sinut jostain? Jos ei, niin olet keskinkertainen lammas jota ei todellakaan luetteloida oikeisiin menestyjiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
267/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen huomannut, että aika havalla on realistinen ja laajanäkökulmainen käsitys "köyhistä" ihmisistä. Toisille he ovat liki ihmisarvottomia ryysyläisiä, toisille taas aina "olosuhteittensa uhreja", joita pitää sääliä ja ymmärtää.

Tajutkaa jo, että kumpikaan ei pidä 100 % paikkaansa. Monet ovat ihan itse tehneet huonoja valintoja. Vieläpä nauttineet niistä. Emme kuitenkaan elä USA:ssa tai Venäjällä, joten kukaan ei kuole ja kaikki voivat nousta (paitsi halvaantuneet).

Vierailija
268/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?

Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.

Yleensä jos oikein syyllistetään hyvätuloisia tukikurjuuksista niin on se syy sille, jonkinlainen järkevä ratkaisu mielessä. Ehkä tämä oli taas sitä "hyväosaisen kakara perkele vittu, mut en tiiä miks".

En valitettavasti osaa sanoa mitään, mikä parantaisi asiaa koska nytkin Suomi tekee hirveästi näiden lasten eteen ja keski- sekä hyvätuloiset maksaa ihan mielettömiä summia näistäkin lapsista, silti ainoastaan kuulee kiittämättömyyttä ja kuinka kurjaa on ilmaisesta koulutuksesta, terveydenhuollosta ja kaikista tuista huolimatta. Voidaan tämä siis todeta tietty, mutta en jotenkaan jaksa velloa aiheessa jolle ei vaan voi yhtään mitään. En voi kasvattaa heidän kaikkien lapsia paremmin kuitenkaan.

Demokraattisessa maassa kenenkään ei pitäisi kieli pitkällä odotella kiitollisuudenosoituksia.  Jo ajatuksena vastenmielinen. Emme onneksi ole Yhdysvaltoihin verrattava valtio, jossa hyväosaiset rikkaat patsastelevat hyväntekeväisyysgaaloissa, joiden tuotto , mitä kustannusten jälkeen jäljelle jää, käytetään huonompiosaisten hyväksi ja näiden odotetaan osoittavan kiitollisuutta eri tavoin.

Suomi on jo aikoinaan valinnut ns. hyvinvointivaltion mallin, jonka tarkoitus on pitää huolta kaikista. Siksi me maksamme veroja. Tämän järjestelmän asiosta yhteiskunta on saanut hyödykseen koko kansan kapasiteetin.

Aikoinaan meillä progressiivinen verotus tasasi tuloeroja. Tästä on luovuttu, koska 90-luvulta lähtien Suomeenkin rantautui uusliberaali talouspolitiikka. Se on saanut aikaan lähes tasaverotuksen maahamme. Verotuksen pääpaino ei olekaan enää niissä ansiotulojen verottamisessa (niiden osuus valtion kokonaisverokertymästä on vain 15%) , vaan paino on siirretty välillisiin veroihin, jotka ovat tasaveroa. Välillisten verojen osuus valtion kokonaisverokertymästä on 35%.

Lisäksi on mahdollistettu tulojen nostaminen pääomatuloina ja niiden piilottaminen verottajalta.

Tästä syystä tuloerot ovat kasvaneet Suomessa - kaikkein nopeimmin EU-maista. Lähtökohta oli 90-luvulla maailman pienimmät tuloerot, nyt ne ovat enää hädin tuskin keskitasoa.

Kasvaneet tuloerot ovat johtaneet eriarvoisuuden lisääntymiseen.

No höpö höpö, kyllä meillä ikävä kyllä on edelleen reippaasti progressiivinen työtuloverotus. 

Lue höpö höpö tarkemmin, tuossahan luki tulojen nostamisesta pääomatuloina ilman tuloverotusta ilman sitä progressiivisuutta. Mitenkä se koulutus oli sinulla? Heikko koulutus, mutta varaskas talous kenties?

Tulojen nostaminen pääomatuloina ei onnistu kovin monelta ja niiltäkin, joilla on onnistunut, sitä ollaan suitsimassa (esim. lääkärit, lakimiehet). Jos työtulon verotus olisi kohtuullisempi, se nostaisi kynnystä piperrellä verokeinottelun kanssa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
269/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?

Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.

Yleensä jos oikein syyllistetään hyvätuloisia tukikurjuuksista niin on se syy sille, jonkinlainen järkevä ratkaisu mielessä. Ehkä tämä oli taas sitä "hyväosaisen kakara perkele vittu, mut en tiiä miks".

En valitettavasti osaa sanoa mitään, mikä parantaisi asiaa koska nytkin Suomi tekee hirveästi näiden lasten eteen ja keski- sekä hyvätuloiset maksaa ihan mielettömiä summia näistäkin lapsista, silti ainoastaan kuulee kiittämättömyyttä ja kuinka kurjaa on ilmaisesta koulutuksesta, terveydenhuollosta ja kaikista tuista huolimatta. Voidaan tämä siis todeta tietty, mutta en jotenkaan jaksa velloa aiheessa jolle ei vaan voi yhtään mitään. En voi kasvattaa heidän kaikkien lapsia paremmin kuitenkaan.

Demokraattisessa maassa kenenkään ei pitäisi kieli pitkällä odotella kiitollisuudenosoituksia.  Jo ajatuksena vastenmielinen. Emme onneksi ole Yhdysvaltoihin verrattava valtio, jossa hyväosaiset rikkaat patsastelevat hyväntekeväisyysgaaloissa, joiden tuotto , mitä kustannusten jälkeen jäljelle jää, käytetään huonompiosaisten hyväksi ja näiden odotetaan osoittavan kiitollisuutta eri tavoin.

Suomi on jo aikoinaan valinnut ns. hyvinvointivaltion mallin, jonka tarkoitus on pitää huolta kaikista. Siksi me maksamme veroja. Tämän järjestelmän asiosta yhteiskunta on saanut hyödykseen koko kansan kapasiteetin.

Aikoinaan meillä progressiivinen verotus tasasi tuloeroja. Tästä on luovuttu, koska 90-luvulta lähtien Suomeenkin rantautui uusliberaali talouspolitiikka. Se on saanut aikaan lähes tasaverotuksen maahamme. Verotuksen pääpaino ei olekaan enää niissä ansiotulojen verottamisessa (niiden osuus valtion kokonaisverokertymästä on vain 15%) , vaan paino on siirretty välillisiin veroihin, jotka ovat tasaveroa. Välillisten verojen osuus valtion kokonaisverokertymästä on 35%.

Lisäksi on mahdollistettu tulojen nostaminen pääomatuloina ja niiden piilottaminen verottajalta.

Tästä syystä tuloerot ovat kasvaneet Suomessa - kaikkein nopeimmin EU-maista. Lähtökohta oli 90-luvulla maailman pienimmät tuloerot, nyt ne ovat enää hädin tuskin keskitasoa.

Kasvaneet tuloerot ovat johtaneet eriarvoisuuden lisääntymiseen.

No höpö höpö, kyllä meillä ikävä kyllä on edelleen reippaasti progressiivinen työtuloverotus. 

Lue höpö höpö tarkemmin, tuossahan luki tulojen nostamisesta pääomatuloina ilman tuloverotusta ilman sitä progressiivisuutta. Mitenkä se koulutus oli sinulla? Heikko koulutus, mutta varaskas talous kenties?

Jos yrittäjä haluaa nostaa pääomatuloja, täytyy tämän tehdä todella hyvä tili yrityksellä ja tästä hyvästä tilistä yritys maksaa verot. 

Jos taas yrittäjä nostaa kovaa palkkaa, mutta maksaa suurempaa veroa henkilökohtaisesta tulosta, yritys maksaa pienempää veroa, koska voi vähentää palkakkulut verotuksessaan.

Niin tai näin, valtio saa oman siivunsa ja yrittäjä saa rahansa.

Eiii ihan noinkaan. Suomen yhteisöveroprosentti, eli yritysten tulovero on 20%. Siitä huolimatta meillä maksetun yhteisöveron mediaani on vain 8% ja suurten yritysten mediaani on vain reilut 6%.

Tämä tarkoittaa selvästi sitä, että yritykset eivät maksa veroja siten kuin niiden kuuluisi.  Jos maksaisivat, mediaanin tulisi olla lähellä tuota 20%:a.

Vierailija
270/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.

Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.

Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.

Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.

Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.

Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.

Itse asiassa ei ole. Juuri julkaistiin tutkimus jossa todettiin että nimenomaan siinä äidinkielessä on nyt paljon ongelmia.

Ja kyllä köyhä voi valita sen asuinpaikan. Ei kukaan pakota korvessa kököttämään. Tai lisääntymään sinne korpeen.

Itse asiassa on. Peruskoulu antaa lapsille ihan hyvät eväät äidinkielessä, ja lukemalla kehitytään lisää.

Sen sijaan eroja näkee harrastuksissa ja ulkomaankokemuksessa, kielitaidossakin. Kun asuu hyvässä koulupiirissä, voi lukea erotttautumista edesauttavia kieliä. On aika iso ero sillä, osaako lapsi perusenglannin, ruotsin ja C-saksan, vai onko hän suorittanut kansainvälisen tutkinnon englanniksi ja hallitsee myös ranskaa, kiinaa ja espanjaa.

Eikä köyhä voi valita asuinpaikkaansa. Korkeintaan voi muuttaa lähikaupunkiin, jos saa kunnan vuokrakasarmista luukun. Eikä sekään välttämättä onnistu, jos ei ole ko. kunnassa valmiina työpaikkaa. Sekö sun mielestä oli ratkaiseva etu lapselle? Koeta nyt kermaperse tajuta, että vapaa liikkuvuus koskee lähinnä meitä hyvätuloisia, joilla on varaa OSTAA asunto tai maksaa kalliita vuokria vapailla markkinoilla.

Itse asiassa ei ole. Peruskoulu ei enää pysty nostamaan niitä sivistymättömien kotien lapsia sieltä sivistymättömuyydestä. Kyse ei ole ulkomaanmatkoista.

Ja nuo kaikki ns erottuvat kielet on painotettuja kieliä, joihin voi hakeutua myös muilta alueilta.

Ja niihin on helpompi hakeutua, jos ei asu korvessa. Ja asumistukihan mahdollistaa nimenomaan köyhälle sen asumisen ihan missä vaan, koska sillä maksetaan erotus.

Hauska utopistinen asenne sulla. Että toisaalta on varaa ottaa se vuokrakämppä vapailta markkinoilta, ja sitten saada siihen täysi tuki. No ei onnistu, asumistuet eivät edes likipitäen riitä pk-seudulla niihin vapaiden markkinoiden vuokriin. Eikä vuokrakämppiä saa kaupungilta, jos vasya suunnittelee muuttoa pk-seudulle. Niihin on tuhansien ihmisten jono ihan stadilaisia hakijoita.

Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.

Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.

Oi voi tätä katkeruuden määrää. Ei siellä testeissä kysytä vanhempien tulotasoa tai arvonimiä. Ihan anonyymisti ollaan, lapsi omalla nimellä ja siinäpä ne tiedot oikeastaan ovatkin sitten. Katsotaan mitkä ovat lapsen kyvyt ja nimenomaan se kapasiteetti oppia asioita jos opetuskieli ei ole kaikissa aineissa suomi. Eli mitataan lahjakkuutta, kykyä hahmottaa ja ymmärtää asioita ja motivaatiota (musiikkiluokilla tietysti musikaalisuutta, matikkaluokilla niitä valmiuksia). Jännä juttu, että valtaosa tulee hyväosaisista perheistä. Ettei vaan olisikin kyse juuri siitä, että he ovat niitä alunperinkin lahjakkaampia ja saaneet sitten edelleen kyvykkäitä lapsia kun perintötekijät ovat suotuisat? Ei ne rikkaat sattumalta ole rikkaita tai hyväosaiset muuten pärjääviä. Kyllä suuri osa on kouluttautunut pitkälle ja ovat päästään teräviä, tekevät ja kykenevät fiksuihin kauaskantoisiin päätelmiin ja ratkaisuihin.

Raha periytyy, mutta myös geenit. Samoin asenne. Köyhissä suvuissa usein aika moni asia on perustavanlaatuisesti pielessä ihan siellä kyky- ja asennetasolla. Tyydytään ruikuttamaan ja syyttelemään muita, mutta ei hahmoteta omaa osuutta asioihin.

Kyse oli hyvään kouluun pääsemisestä. Hyvällä alueella ollaan hyvän koulun koulupiiriä. Ei tarvitse hakea pääsykokeessa painotusluokille, koska kyseiseen kouluun pääsee muutenkin.

Geenit toki periytyvät, mutta ihan tosissaanko kuvittelet, että kaikki köyhät ovat imbesillejä ja rikkaat rikkaita vaan oman älykkyytensä ansiosta...? ;-)

Todistat hyvin oikeaksi tuon, että hyväosaisten on vaikea myöntää, että heillä on ollut hitonmoinen tuuri.

Jos on erikoiskoulu tai painotusluokka, niin kyllä sinne silloin hakee ihan kaikki, eikä kukaan vain marssi sisään koulupiirihemmona.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
271/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla ei selkeästi ole yhteiset päämäärät täälä. Miksi ette halua että köyhätkin menestyvät? Miksi kaikille ei voi suoda samoja edellytyksiä menestykseen? Vastustetaan kaikkea varovaroin kustannettua tasoittavaa toimintaa jotta menestys ei olisi mahdollista kaikille. Syy on perheessänne vai kuten itse sen sanotte?

Voitko kuvitella, että osa "meistä" on ollut itse niitä köyhän perheen eturivin oppilaita, jotka ovat olleet sinnikkäitä ja katselleet toisten perseilyä sivusta. Kaikki ei todellakaan huutele isopapan norsunluutornista, vaan ihan omasta kokemuksesta; omaan elämäänsä voi vaikuttaa.

Miksi sitten vastustat yhteiskunnan yhteisiä päämääriä kaikkien mahdollisimman tasaisen menestyksen takaamiseksi ei kovin viisasta kuvaa anna sinusta ainakaan. 

Koska mun mielestäni menetys pitää ansaita ja kovasta työstä pitää palkita. Koska mun mielestä näåistä toista ei voi olla ilman toista. Mitä enemmän perseilijöille annetaan ilmaiseksi, sitä enemmän tulee olemaan niitä, jotka yrittävät  olla maksamatta veroja.

Keitä nämä mainitsemasi "perseilijät" ovat?

Vierailija
272/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?

Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.

Yleensä jos oikein syyllistetään hyvätuloisia tukikurjuuksista niin on se syy sille, jonkinlainen järkevä ratkaisu mielessä. Ehkä tämä oli taas sitä "hyväosaisen kakara perkele vittu, mut en tiiä miks".

En valitettavasti osaa sanoa mitään, mikä parantaisi asiaa koska nytkin Suomi tekee hirveästi näiden lasten eteen ja keski- sekä hyvätuloiset maksaa ihan mielettömiä summia näistäkin lapsista, silti ainoastaan kuulee kiittämättömyyttä ja kuinka kurjaa on ilmaisesta koulutuksesta, terveydenhuollosta ja kaikista tuista huolimatta. Voidaan tämä siis todeta tietty, mutta en jotenkaan jaksa velloa aiheessa jolle ei vaan voi yhtään mitään. En voi kasvattaa heidän kaikkien lapsia paremmin kuitenkaan.

Demokraattisessa maassa kenenkään ei pitäisi kieli pitkällä odotella kiitollisuudenosoituksia.  Jo ajatuksena vastenmielinen. Emme onneksi ole Yhdysvaltoihin verrattava valtio, jossa hyväosaiset rikkaat patsastelevat hyväntekeväisyysgaaloissa, joiden tuotto , mitä kustannusten jälkeen jäljelle jää, käytetään huonompiosaisten hyväksi ja näiden odotetaan osoittavan kiitollisuutta eri tavoin.

Suomi on jo aikoinaan valinnut ns. hyvinvointivaltion mallin, jonka tarkoitus on pitää huolta kaikista. Siksi me maksamme veroja. Tämän järjestelmän asiosta yhteiskunta on saanut hyödykseen koko kansan kapasiteetin.

Aikoinaan meillä progressiivinen verotus tasasi tuloeroja. Tästä on luovuttu, koska 90-luvulta lähtien Suomeenkin rantautui uusliberaali talouspolitiikka. Se on saanut aikaan lähes tasaverotuksen maahamme. Verotuksen pääpaino ei olekaan enää niissä ansiotulojen verottamisessa (niiden osuus valtion kokonaisverokertymästä on vain 15%) , vaan paino on siirretty välillisiin veroihin, jotka ovat tasaveroa. Välillisten verojen osuus valtion kokonaisverokertymästä on 35%.

Lisäksi on mahdollistettu tulojen nostaminen pääomatuloina ja niiden piilottaminen verottajalta.

Tästä syystä tuloerot ovat kasvaneet Suomessa - kaikkein nopeimmin EU-maista. Lähtökohta oli 90-luvulla maailman pienimmät tuloerot, nyt ne ovat enää hädin tuskin keskitasoa.

Kasvaneet tuloerot ovat johtaneet eriarvoisuuden lisääntymiseen.

No höpö höpö, kyllä meillä ikävä kyllä on edelleen reippaasti progressiivinen työtuloverotus. 

Lue höpö höpö tarkemmin, tuossahan luki tulojen nostamisesta pääomatuloina ilman tuloverotusta ilman sitä progressiivisuutta. Mitenkä se koulutus oli sinulla? Heikko koulutus, mutta varaskas talous kenties?

Jos yrittäjä haluaa nostaa pääomatuloja, täytyy tämän tehdä todella hyvä tili yrityksellä ja tästä hyvästä tilistä yritys maksaa verot. 

Jos taas yrittäjä nostaa kovaa palkkaa, mutta maksaa suurempaa veroa henkilökohtaisesta tulosta, yritys maksaa pienempää veroa, koska voi vähentää palkakkulut verotuksessaan.

Niin tai näin, valtio saa oman siivunsa ja yrittäjä saa rahansa.

Tai sitten riittää että palkatut orjat tekevät sen tuloksen(ihan missä vaan missä halvalla saa) ja yrittäjä nostaa pääomatuloja. Mitenkä se koulutus sinulla meni?

No mutta tuossahan onkin ratkaisu työttömyyteen!!!! Kaikki kantasuomalaiset pykäävät heti maanantaina yrityksen pystyyn, Välimeren yli on jo tullut Eurooppaan paljon uutta työvoimaa eli rajat auki ja eiku nostamaan pääomatuloja. 

Eli kaikki huomenna perustamaan firmat viroon ja sitten "tytäryhtiötä" vaihtoehtoisiin veroparatiiseihin. Ratkaisu työttömyyteen. Niin me oikeat menestyjät tehdään, näinä menestyjien aikana. Tosi viroonkaan ei juurikaan enää kannata perustaa, vaan sinne missä ei työläinen ruikuta palkaa tai oikeuksia saatika mitään tasa-arvoisa mahdollisuuksia. Virolainen on oppinut ruikuttamaan. Toki jokaisella riittää pesämunaa kun on niin paljon opiskellut Suomessa, että rahaa tursuaa taskuista. Ihan vain jokaisesta tonnista lähtien jonka isän pikkuserkut on antanut joka kokeista läpipääsyn kunniaksi ja joululahjoiksi tai lapsilisäsijoitukset korkeakorkoisilta tileiltä. Ainakin näin minä sain rahaa ihan vain kun opiskelin..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
273/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?

Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.

Kahden työttömän kaksilapsinen perhe saa Helsngissä vuodessa erilaisia ei-harkinnanvaraisia tukia yli 30 000 e ja siihen ilmaisen päivähoidon eli varhaiskasvatuksen päälle. Paljonko sinun mielestäsi pitäisi sitä rahaa antaa, että eriarvoisuus poistuu, jos edes tuo summa ei riitä?

Sinusta siis nelihenkinen perhe elää leveää elämää 30 tonnilla vuodessa, ja lapsilla on ihan samanlaiset mahikset harrastaa ja opiskella kuin 130 tonnia vuodessa ansaitsevilla?

Tuo sinusta hassattavissa oleva raha on siis se, millä perheen pitää maksaa vuokra, ostaa ruuat ja vaatteet, maksaa liikkuminen jne.

Mieti nyt hitto vähän, mitä puhut. Nolottaa sun puolestasi.

Kyllä Helsingissä tuolla rahalla ne lapset elää oikein hyvää elämää. Paljon loistavia kouluja ja paljon harrastuksia tarjolla.

Sähän sen "tiedät"....

Helsingissä nelihenkinen perhe maksaa pienestä lähiökolmiosta vuokraakin jo 15 tonnia vuodessa. Ruokaan menee kuusi tonnia vuodessa.

Jää yhdeksän tonnia vuodessa. 750 euroa kuussa neljälle hengelle. Siitä maksetaan vaatteet, kulkeminen, netti, vakuutukset, lääkkeet, ostetaan tarvittavat kodinkoneet hajonneiden tilalle yms.

Vertaapa tuota omaan hyvätuloiseen elämääsi, jos rehellisesti kykenet. Niinpä....

Miksi nelihenkinen perhe ei lyhennä asuntolainaa? 

Itse rahoitin ensiasunnon omavastuuosuuden opintolainalla.

Vierailija
274/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.

Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.

Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.

Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.

Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.

Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.

Itse asiassa ei ole. Juuri julkaistiin tutkimus jossa todettiin että nimenomaan siinä äidinkielessä on nyt paljon ongelmia.

Ja kyllä köyhä voi valita sen asuinpaikan. Ei kukaan pakota korvessa kököttämään. Tai lisääntymään sinne korpeen.

Itse asiassa on. Peruskoulu antaa lapsille ihan hyvät eväät äidinkielessä, ja lukemalla kehitytään lisää.

Sen sijaan eroja näkee harrastuksissa ja ulkomaankokemuksessa, kielitaidossakin. Kun asuu hyvässä koulupiirissä, voi lukea erotttautumista edesauttavia kieliä. On aika iso ero sillä, osaako lapsi perusenglannin, ruotsin ja C-saksan, vai onko hän suorittanut kansainvälisen tutkinnon englanniksi ja hallitsee myös ranskaa, kiinaa ja espanjaa.

Eikä köyhä voi valita asuinpaikkaansa. Korkeintaan voi muuttaa lähikaupunkiin, jos saa kunnan vuokrakasarmista luukun. Eikä sekään välttämättä onnistu, jos ei ole ko. kunnassa valmiina työpaikkaa. Sekö sun mielestä oli ratkaiseva etu lapselle? Koeta nyt kermaperse tajuta, että vapaa liikkuvuus koskee lähinnä meitä hyvätuloisia, joilla on varaa OSTAA asunto tai maksaa kalliita vuokria vapailla markkinoilla.

Itse asiassa ei ole. Peruskoulu ei enää pysty nostamaan niitä sivistymättömien kotien lapsia sieltä sivistymättömuyydestä. Kyse ei ole ulkomaanmatkoista.

Ja nuo kaikki ns erottuvat kielet on painotettuja kieliä, joihin voi hakeutua myös muilta alueilta.

Ja niihin on helpompi hakeutua, jos ei asu korvessa. Ja asumistukihan mahdollistaa nimenomaan köyhälle sen asumisen ihan missä vaan, koska sillä maksetaan erotus.

Hauska utopistinen asenne sulla. Että toisaalta on varaa ottaa se vuokrakämppä vapailta markkinoilta, ja sitten saada siihen täysi tuki. No ei onnistu, asumistuet eivät edes likipitäen riitä pk-seudulla niihin vapaiden markkinoiden vuokriin. Eikä vuokrakämppiä saa kaupungilta, jos vasya suunnittelee muuttoa pk-seudulle. Niihin on tuhansien ihmisten jono ihan stadilaisia hakijoita.

Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.

Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.

Oi voi tätä katkeruuden määrää. Ei siellä testeissä kysytä vanhempien tulotasoa tai arvonimiä. Ihan anonyymisti ollaan, lapsi omalla nimellä ja siinäpä ne tiedot oikeastaan ovatkin sitten. Katsotaan mitkä ovat lapsen kyvyt ja nimenomaan se kapasiteetti oppia asioita jos opetuskieli ei ole kaikissa aineissa suomi. Eli mitataan lahjakkuutta, kykyä hahmottaa ja ymmärtää asioita ja motivaatiota (musiikkiluokilla tietysti musikaalisuutta, matikkaluokilla niitä valmiuksia). Jännä juttu, että valtaosa tulee hyväosaisista perheistä. Ettei vaan olisikin kyse juuri siitä, että he ovat niitä alunperinkin lahjakkaampia ja saaneet sitten edelleen kyvykkäitä lapsia kun perintötekijät ovat suotuisat? Ei ne rikkaat sattumalta ole rikkaita tai hyväosaiset muuten pärjääviä. Kyllä suuri osa on kouluttautunut pitkälle ja ovat päästään teräviä, tekevät ja kykenevät fiksuihin kauaskantoisiin päätelmiin ja ratkaisuihin.

Raha periytyy, mutta myös geenit. Samoin asenne. Köyhissä suvuissa usein aika moni asia on perustavanlaatuisesti pielessä ihan siellä kyky- ja asennetasolla. Tyydytään ruikuttamaan ja syyttelemään muita, mutta ei hahmoteta omaa osuutta asioihin.

Kyse oli hyvään kouluun pääsemisestä. Hyvällä alueella ollaan hyvän koulun koulupiiriä. Ei tarvitse hakea pääsykokeessa painotusluokille, koska kyseiseen kouluun pääsee muutenkin.

Geenit toki periytyvät, mutta ihan tosissaanko kuvittelet, että kaikki köyhät ovat imbesillejä ja rikkaat rikkaita vaan oman älykkyytensä ansiosta...? ;-)

Todistat hyvin oikeaksi tuon, että hyväosaisten on vaikea myöntää, että heillä on ollut hitonmoinen tuuri.

Kun tuosta tuurista tykkäät jankata, niin minkälainen tuuri suomalaisella köyhällä on mielestäsi käynyt vaikka intialaiseen tai italialaiseen köyhään verrattuna?

Toki oikein hyvä. Puhumattakaan suomalaisen rikkaan tuurista verrattuna intialaisen tai italialaisen köyhän tuuriin verratuna!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
275/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.

Jep. Ja tämä on syy lyödä koulunkäynti lekkeriksi jo eskarissa?

Pointti oli, että koulutus ei pelasta ketään nykyaikana. Suhteiden merkitys kasvaa koko ajan työpaikkojen vähentyessä jatkuvan yt-ruletin myötä. Vanhemmat ihmiset syyllistävät tämän päivän nuoria työttömiä laiskureiksi vaikka he elivät nuoruutensa ihan erilaisessa maailmassa kuin nykynuoret. Töitä riitti kaikille ilman koulutustakin eikä robotisaatiosta ollut tietoakaan.

Ja silti sieltä sosioekonomisen arvoasteikon yläpäästä mennään edelleen töihin. Ja hankitaan sitä ennen hyvä koulutus. Entä jos hyväksyttäisiin se fakta, että edelleen parhaat pääsevät töihin ja jostain kumman syystä se on sitä väkeä, joka hoitaa asiansa hyvin eskarista alkaen.

Tämän "faktan" voit nyt testata empiirisesti: synny kaksi kertaa samana päivänä. Toinen sinä viedään sairaalasta köyhään kotiin, toinen rikkaaseen. Sitten vain odotat ja katsot ovatko molemmat sinät 30 vuoden päästä samassa duunissa.

Eivät ole, miksi köyhät ja ongelmaiset siis lisääntyvät niin paljon?

Jotta kokoomuslaisten ei tarvisi laittaa omia kakaroitaan siivoojiksi.

Ei köyhien ja ongelmaisten jälkikasvusta tule muuta kuin lisää köyhiä ja ongelmaisia. Tuo porukka ei suoriudu yksinkertaisimmistakaan töistä.

Vierailija
276/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joidenkin mielestä on oikeudenmukaista, että elämänsä sekoiluun, lapsien pykäämiseen ja heräteostoksiin käyttänyt ihminen saisi saman rahakorvauksen kuin ahkera, kouluttautunut ja töitä paiskiva. Minusta se on hyvin hyvin epäoikeudenmukaista. Kertoo lähinnä sanojan omasta elämästä tai sitten vain älyttömän huonosta itsetunnosta (ei salli itselleen ylpeyttä omista saavutuksistaan, koska on "vain hyvätuurinen valkoihoinen riistäjä"). Tai nauttii ollessaan hyödyllinen idiootti. Minä en nauttisi, sen verran ahne olen.

Vierailija
277/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.

Jep. Ja tämä on syy lyödä koulunkäynti lekkeriksi jo eskarissa?

Pointti oli, että koulutus ei pelasta ketään nykyaikana. Suhteiden merkitys kasvaa koko ajan työpaikkojen vähentyessä jatkuvan yt-ruletin myötä. Vanhemmat ihmiset syyllistävät tämän päivän nuoria työttömiä laiskureiksi vaikka he elivät nuoruutensa ihan erilaisessa maailmassa kuin nykynuoret. Töitä riitti kaikille ilman koulutustakin eikä robotisaatiosta ollut tietoakaan.

Ja silti sieltä sosioekonomisen arvoasteikon yläpäästä mennään edelleen töihin. Ja hankitaan sitä ennen hyvä koulutus. Entä jos hyväksyttäisiin se fakta, että edelleen parhaat pääsevät töihin ja jostain kumman syystä se on sitä väkeä, joka hoitaa asiansa hyvin eskarista alkaen.

Tämän "faktan" voit nyt testata empiirisesti: synny kaksi kertaa samana päivänä. Toinen sinä viedään sairaalasta köyhään kotiin, toinen rikkaaseen. Sitten vain odotat ja katsot ovatko molemmat sinät 30 vuoden päästä samassa duunissa.

Eivät ole, miksi köyhät ja ongelmaiset siis lisääntyvät niin paljon?

Nyt paljastit tietämättömyytesi ja ennakkoluloon perustuvan ajattelusi.

Suomessa on viisi viimeistä vuotta syntyvyys laskenut reippaasti, viime vuonna syntyvyys oli vain 1800-luvun lopun nälkävuosien tasolla.

Tästäkin asiasta on julkaistu tilastotietoa (eikö olekin ihmeellistä, kaikkea oikeasti tutkitaan ja tiedotkin ovat kaikkien saatavilla netistä) , joka osoittaa, että syntyvyys on laskenut nimenomaan pienituloisten kohdalla. Pienituloiset jättävät lapset tekemättää kokonaan tai tekevät vain yhden.  Sen sijaan hyvätuloiset tekevät enemmän lapsia. Varsinkin hyvätuloisilla seillä on osoitettu lapsiluvun kasvaneen (useampi liitto...)

Vierailija
278/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1, toki tuokin on osa kulttuuripääomaa. Voi olla monelle varsinkin pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueella kyse silti myös rahasta, kun kirjasto on kymmenien kilometrien päässä.

Mutta pelkkä kirjastossakäynti ei enää ole mikään kilpailutekijä, jolla ihminen voi erottautua. Lukeminen on tärkeää, mutta ei ihan sellaista ekstraa, jolla kerätään pojoja hakiessa opiskelupaikkaa tai työpaikkaa.

Itse asiassa se äidinkielen hyvä taito on kaiken muun oppimisen perusta. Koulumenestyksen avain.

Ja se asuinpaikan valinta on osa hyvää vanhemmuutta.

Toki on, muttei erottautumistekijä. Hyviä äidinkielen osaajia on kolmetoista tusinassa, kärjistäen sanottuna.

Asuinpaikkaa ei voi köyhä valita. Sehän se oli yksi noista tekijöistä, jos et sattunut ymmärtämään.

Itse asiassa ei ole. Juuri julkaistiin tutkimus jossa todettiin että nimenomaan siinä äidinkielessä on nyt paljon ongelmia.

Ja kyllä köyhä voi valita sen asuinpaikan. Ei kukaan pakota korvessa kököttämään. Tai lisääntymään sinne korpeen.

Itse asiassa on. Peruskoulu antaa lapsille ihan hyvät eväät äidinkielessä, ja lukemalla kehitytään lisää.

Sen sijaan eroja näkee harrastuksissa ja ulkomaankokemuksessa, kielitaidossakin. Kun asuu hyvässä koulupiirissä, voi lukea erotttautumista edesauttavia kieliä. On aika iso ero sillä, osaako lapsi perusenglannin, ruotsin ja C-saksan, vai onko hän suorittanut kansainvälisen tutkinnon englanniksi ja hallitsee myös ranskaa, kiinaa ja espanjaa.

Eikä köyhä voi valita asuinpaikkaansa. Korkeintaan voi muuttaa lähikaupunkiin, jos saa kunnan vuokrakasarmista luukun. Eikä sekään välttämättä onnistu, jos ei ole ko. kunnassa valmiina työpaikkaa. Sekö sun mielestä oli ratkaiseva etu lapselle? Koeta nyt kermaperse tajuta, että vapaa liikkuvuus koskee lähinnä meitä hyvätuloisia, joilla on varaa OSTAA asunto tai maksaa kalliita vuokria vapailla markkinoilla.

Itse asiassa ei ole. Peruskoulu ei enää pysty nostamaan niitä sivistymättömien kotien lapsia sieltä sivistymättömuyydestä. Kyse ei ole ulkomaanmatkoista.

Ja nuo kaikki ns erottuvat kielet on painotettuja kieliä, joihin voi hakeutua myös muilta alueilta.

Ja niihin on helpompi hakeutua, jos ei asu korvessa. Ja asumistukihan mahdollistaa nimenomaan köyhälle sen asumisen ihan missä vaan, koska sillä maksetaan erotus.

Hauska utopistinen asenne sulla. Että toisaalta on varaa ottaa se vuokrakämppä vapailta markkinoilta, ja sitten saada siihen täysi tuki. No ei onnistu, asumistuet eivät edes likipitäen riitä pk-seudulla niihin vapaiden markkinoiden vuokriin. Eikä vuokrakämppiä saa kaupungilta, jos vasya suunnittelee muuttoa pk-seudulle. Niihin on tuhansien ihmisten jono ihan stadilaisia hakijoita.

Painotustutkintoihin on todella kovat pääsykokeet, jos kyse on hyvästä koulusta. Pointtihan olikin, että se kermaperseipana pääsee sisälle ilman mitään kokeita.

Köyhistä vain parhaimmat. Jos hekään.

Oi voi tätä katkeruuden määrää. Ei siellä testeissä kysytä vanhempien tulotasoa tai arvonimiä. Ihan anonyymisti ollaan, lapsi omalla nimellä ja siinäpä ne tiedot oikeastaan ovatkin sitten. Katsotaan mitkä ovat lapsen kyvyt ja nimenomaan se kapasiteetti oppia asioita jos opetuskieli ei ole kaikissa aineissa suomi. Eli mitataan lahjakkuutta, kykyä hahmottaa ja ymmärtää asioita ja motivaatiota (musiikkiluokilla tietysti musikaalisuutta, matikkaluokilla niitä valmiuksia). Jännä juttu, että valtaosa tulee hyväosaisista perheistä. Ettei vaan olisikin kyse juuri siitä, että he ovat niitä alunperinkin lahjakkaampia ja saaneet sitten edelleen kyvykkäitä lapsia kun perintötekijät ovat suotuisat? Ei ne rikkaat sattumalta ole rikkaita tai hyväosaiset muuten pärjääviä. Kyllä suuri osa on kouluttautunut pitkälle ja ovat päästään teräviä, tekevät ja kykenevät fiksuihin kauaskantoisiin päätelmiin ja ratkaisuihin.

Raha periytyy, mutta myös geenit. Samoin asenne. Köyhissä suvuissa usein aika moni asia on perustavanlaatuisesti pielessä ihan siellä kyky- ja asennetasolla. Tyydytään ruikuttamaan ja syyttelemään muita, mutta ei hahmoteta omaa osuutta asioihin.

Kyse oli hyvään kouluun pääsemisestä. Hyvällä alueella ollaan hyvän koulun koulupiiriä. Ei tarvitse hakea pääsykokeessa painotusluokille, koska kyseiseen kouluun pääsee muutenkin.

Geenit toki periytyvät, mutta ihan tosissaanko kuvittelet, että kaikki köyhät ovat imbesillejä ja rikkaat rikkaita vaan oman älykkyytensä ansiosta...? ;-)

Todistat hyvin oikeaksi tuon, että hyväosaisten on vaikea myöntää, että heillä on ollut hitonmoinen tuuri.

Kun tuosta tuurista tykkäät jankata, niin minkälainen tuuri suomalaisella köyhällä on mielestäsi käynyt vaikka intialaiseen tai italialaiseen köyhään verrattuna?

Toki oikein hyvä. Puhumattakaan suomalaisen rikkaan tuurista verrattuna intialaisen tai italialaisen köyhän tuuriin verratuna!

Kyllä rikkaat Intiassa ja Italiassa ovat satumaisen rikkaita Suomen rikkaihin verrattuna. Suomessa on maailman köyhimmät rikkaat ja maailman rikkaimmat (ja ahneimmat) köyhät, etkö ole kuullut?

Vierailija
279/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.

Jep. Ja tämä on syy lyödä koulunkäynti lekkeriksi jo eskarissa?

Pointti oli, että koulutus ei pelasta ketään nykyaikana. Suhteiden merkitys kasvaa koko ajan työpaikkojen vähentyessä jatkuvan yt-ruletin myötä. Vanhemmat ihmiset syyllistävät tämän päivän nuoria työttömiä laiskureiksi vaikka he elivät nuoruutensa ihan erilaisessa maailmassa kuin nykynuoret. Töitä riitti kaikille ilman koulutustakin eikä robotisaatiosta ollut tietoakaan.

Ja silti sieltä sosioekonomisen arvoasteikon yläpäästä mennään edelleen töihin. Ja hankitaan sitä ennen hyvä koulutus. Entä jos hyväksyttäisiin se fakta, että edelleen parhaat pääsevät töihin ja jostain kumman syystä se on sitä väkeä, joka hoitaa asiansa hyvin eskarista alkaen.

Tämän "faktan" voit nyt testata empiirisesti: synny kaksi kertaa samana päivänä. Toinen sinä viedään sairaalasta köyhään kotiin, toinen rikkaaseen. Sitten vain odotat ja katsot ovatko molemmat sinät 30 vuoden päästä samassa duunissa.

Eivät ole, miksi köyhät ja ongelmaiset siis lisääntyvät niin paljon?

Nyt paljastit tietämättömyytesi ja ennakkoluloon perustuvan ajattelusi.

Suomessa on viisi viimeistä vuotta syntyvyys laskenut reippaasti, viime vuonna syntyvyys oli vain 1800-luvun lopun nälkävuosien tasolla.

Tästäkin asiasta on julkaistu tilastotietoa (eikö olekin ihmeellistä, kaikkea oikeasti tutkitaan ja tiedotkin ovat kaikkien saatavilla netistä) , joka osoittaa, että syntyvyys on laskenut nimenomaan pienituloisten kohdalla. Pienituloiset jättävät lapset tekemättää kokonaan tai tekevät vain yhden.  Sen sijaan hyvätuloiset tekevät enemmän lapsia. Varsinkin hyvätuloisilla seillä on osoitettu lapsiluvun kasvaneen (useampi liitto...)

Vihdoinkin kehitystä oikeaan suuntaan, JOS tuo todella pitää paikkansa.

Vierailija
280/432 |
01.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te ehdotatte? Kaikista köyhien perheiden lapsista diplomi-insinöörejä ja rikkaista siivoajia? Miten TE ratkaisisitte sen sijaan, että marisisitte epätasa-arvosta? Kukaan tuskin voi väittää, että Suomessa köyhemmästä perheestä tulevalla olisi jotenkin _huonot_ mahdollisuudet, siis ihan oikeasti jos mietitte. Mitä auttaa se, että nyt laitettaisi taas muut maksamaan heille vaikka 200e/kk lisää? Muuttaisiko se lapsen kasvatusta joka on kuitenkin suurimmassa roolissa tässä?

Eli mielestäsi eriarvoisuuden olemassaoloa ei saa todeta jos ei osaa samalla myös poistaa sitä? Suhtaudutko muihinkin ongelmiin noin? Jos et osaa parantaa syöpää, niin vittuako sitä sitten edes myöntämään, että sellainen sairaus voi olla olemassa.

Kahden työttömän kaksilapsinen perhe saa Helsngissä vuodessa erilaisia ei-harkinnanvaraisia tukia yli 30 000 e ja siihen ilmaisen päivähoidon eli varhaiskasvatuksen päälle. Paljonko sinun mielestäsi pitäisi sitä rahaa antaa, että eriarvoisuus poistuu, jos edes tuo summa ei riitä?

Sinusta siis nelihenkinen perhe elää leveää elämää 30 tonnilla vuodessa, ja lapsilla on ihan samanlaiset mahikset harrastaa ja opiskella kuin 130 tonnia vuodessa ansaitsevilla?

Tuo sinusta hassattavissa oleva raha on siis se, millä perheen pitää maksaa vuokra, ostaa ruuat ja vaatteet, maksaa liikkuminen jne.

Mieti nyt hitto vähän, mitä puhut. Nolottaa sun puolestasi.

Kyllä Helsingissä tuolla rahalla ne lapset elää oikein hyvää elämää. Paljon loistavia kouluja ja paljon harrastuksia tarjolla.

Sähän sen "tiedät"....
Helsingissä nelihenkinen perhe maksaa pienestä lähiökolmiosta vuokraakin jo 15 tonnia vuodessa. Ruokaan menee kuusi tonnia vuodessa.

Jää yhdeksän tonnia vuodessa. 750 euroa kuussa neljälle hengelle. Siitä maksetaan vaatteet, kulkeminen, netti, vakuutukset, lääkkeet, ostetaan tarvittavat kodinkoneet hajonneiden tilalle yms.

Vertaapa tuota omaan hyvätuloiseen elämääsi, jos rehellisesti kykenet. Niinpä....

Jätän tämän vain tähän

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kahdeksan kuusi