Lue keskustelun säännöt.
Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla
01.09.2016 |
Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"
Lukekaa tämän päivän Hesarista.
"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.
PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."
Kommentit (432)
Kiitos asiallisille kommentoijille. Kanssaihmisten nimittelystä voi jo päätellä kirjoittajan sivistyksen tason. Nimittelykommentit jäävät lukematta.
Sivistys alkaa usein kotoa. Eikä se tarkoita materiaalista hyvää vaan sitä miten maailma nähdään ja miten näkemään suhtaudutaan. Tasapainoisilla vanhemmilla ja vanhemmuudella on huikea merkitys. Tasapaino usein puuttuu. Uusperheissä alkaa olla niin paljon liikkuvia osia, että joku helposti kärsii.
Olisi kiva lukea tutkimus siitä, miten pärjäävät lapset joiden vanhemmat ovat onnellisia ja suhteellisen tasa-arvoisia parisuhteessaan. Luulen, että se on suurin tekijä myös lapsen menestymisen kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.
Jep. Ja tämä on syy lyödä koulunkäynti lekkeriksi jo eskarissa?
Pointti oli, että koulutus ei pelasta ketään nykyaikana. Suhteiden merkitys kasvaa koko ajan työpaikkojen vähentyessä jatkuvan yt-ruletin myötä. Vanhemmat ihmiset syyllistävät tämän päivän nuoria työttömiä laiskureiksi vaikka he elivät nuoruutensa ihan erilaisessa maailmassa kuin nykynuoret. Töitä riitti kaikille ilman koulutustakin eikä robotisaatiosta ollut tietoakaan.
Ja silti sieltä sosioekonomisen arvoasteikon yläpäästä mennään edelleen töihin. Ja hankitaan sitä ennen hyvä koulutus. Entä jos hyväksyttäisiin se fakta, että edelleen parhaat pääsevät töihin ja jostain kumman syystä se on sitä väkeä, joka hoitaa asiansa hyvin eskarista alkaen.
Tämän "faktan" voit nyt testata empiirisesti: synny kaksi kertaa samana päivänä. Toinen sinä viedään sairaalasta köyhään kotiin, toinen rikkaaseen. Sitten vain odotat ja katsot ovatko molemmat sinät 30 vuoden päästä samassa duunissa.
Eivät ole, miksi köyhät ja ongelmaiset siis lisääntyvät niin paljon?
Nyt paljastit tietämättömyytesi ja ennakkoluloon perustuvan ajattelusi.
Suomessa on viisi viimeistä vuotta syntyvyys laskenut reippaasti, viime vuonna syntyvyys oli vain 1800-luvun lopun nälkävuosien tasolla.
Tästäkin asiasta on julkaistu tilastotietoa (eikö olekin ihmeellistä, kaikkea oikeasti tutkitaan ja tiedotkin ovat kaikkien saatavilla netistä) , joka osoittaa, että syntyvyys on laskenut nimenomaan pienituloisten kohdalla. Pienituloiset jättävät lapset tekemättää kokonaan tai tekevät vain yhden. Sen sijaan hyvätuloiset tekevät enemmän lapsia. Varsinkin hyvätuloisilla seillä on osoitettu lapsiluvun kasvaneen (useampi liitto...)
Vihdoinkin kehitystä oikeaan suuntaan, JOS tuo todella pitää paikkansa.
Paljastat koko ajan lisää ajattelusi puutteita.
Kun suomalaiset eivät tee lapsia, se tarkoittaa, että meille on pakko ottaa koko ajan lisääntyvässä määrin pakolaisia ja maahanmuuttajia jo huoltosuhteenkin takia. He kyllä lisääntyvät, mutta valitettavasti ainakin toistaiseksi heidän työllisyysasteensa on merkittävästi heikompi kuin kantasuomlaisten, heidänkin, jotk aovat olleet täällä jo parikymmentä vuotta. Se lienee sinusta sitten parempi ratkaisu.
Funny you should say that. :) Tietänet, (no et tiedä, sen huomaa kaikesta) että huoltosuhde paranee tilanteessa missä työllisten määrä nousee suhteessa työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin kansalaisiin. Huoltosuhde siis oikenee ajan myötä automaattisesti kun köyhät lakkaavat tehtailemasta lisää suita ruokittavaksi (ja suuret ikäluokat kokevat luonnollisen poistuman).
Itsestään? Oikenee? Voi hyvänen aika. Vähänpä tiedät ja ymmärrät. Eikä minulla ole tarpeeksi rautalankaakaan...
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu luulevan, että varakkaat lapset jotenkin automaattisesti marssivat sisään erikoisluokille, korkeakouluihin ja työpaikkoihin. Missä olette nähneet kokeen, jossa kysytään vanhempien tulotasoa? Nyt ei olla amerikkalaisessa tv-sarjassa, jossa rikkaat ostavat tiensä joka paikkaan ja köyhät saavat rämpiä tasokokeen ja haastattelujen kautta. Varakkaat tekevät Suomessa ihan samat kokeet kuin muutkin.
Pikemminkin hyväosaisten perheiden lapsilla tuntuu ainakin minun tuttavissani (tekn. korkeakoulun opiskelijoissa) olleen periaatteena, ettei "isin firmaan" edes haeta töihin vaan mennään samaa tietä kuin kaikki muutkin.
Ei tässä kukaan ole tuollaista olettanut, paitsi te tahallaan väärin ymmärtävät.
Kyse oli hyvien alueiden kouluista versus vuokralähiöiden surkeat koulut.
Kun asuu köyhällä alueella, lähikoulussa on paljon kirjavaa porukkaa, eikä nykymäärärahat riitä opetuksen eriyttämiseen. Luokassa on sekaisian monta oppilasta, jotka eivät edes puhu kunnolla suomea, on erityisoppilaita jnejne.
Ainoa poispääsyn väylä ovat painotetut luokat, joihin pääsee jos läpäisee pääsykokeen.
Sen sijaan rikkaat perheet asuvat keskustassa ja alueilla, joiden koulut ovay hyviä. Kouluun pääsee normiluokalle ilman pääsykoetta. Toki he joutuvat painotetuille luokille hakemaan samojen pääsykokeiden kautta kuin köyhienkin lapset, mutta vaikka he eivät menisikään painotusluokille, vaihtoehtona on hyvämainen lähikoulu, jonka oppilasmateriaali on suomenkielistä ja porukkana homogeenistä. Helppo sellaiselle on opettaa ja oppimistulokset ovat parempia. Ja kun koululla on hyvä maine, se hoikuttaa parhaat opettajat. Hyvän kierre etenee siinä missä lähiökoulussa huono kierre syvenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etenkin paljon tuloja saaville on ollut edullisempaa ottaa tulot pääomatuloina kuin progressiivisesti verotettuina ansiotuloina. Eriytetyn tuloveromallin erääksi ongelmaksi on mainittu, että yhä suurempi osa ansiotuloista on alettu muuntaa pääomatuloiksi.
Ja tämän kääntöpuoli on se, ettei pienituloisella ole kannustetta pääomatulojen hankkimiseen, koska hänen näkökulmastaan niillä on raskas verotus. Jos maksaa ansiotuloistaan 20% veroa, niin pääomatulojen 30% verotus tuntuu ihan riistolta. Ja toisaalta koululainen voi tienata ansiotuloina tuhansia euroja ilman veroja, mutta jo pienistäkin osingoista menee 25,5% vero.
No nythän heitit oikein kuningasselityksen.
Pienituloinen ei voi panostaa osakkeiden ostoon, koska hänen rahansa eivät ritä edes välttämättömiin elinkustannuksiin.
Oletko ihan järjissäsi?
Tämä oli vähän samaa sarjaa kuin se Myyntimies Jethron neuvo köyhille: osta sijoitusasunto
Thanks maan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksesta ei pidä säästää. Se on kaikkien etu. Mutta kyllä silti ihmettelen tätä ruikutusta täällä Suomessa. Täällä voi elää hyvän elämän laittamatta tikkua ristiin. On asunto, toimeentulo, lapsille koulutus, terveydenhoito vaikkei kukaan perheestä olisi töissä, ilmaiset kirjastot, paljon ilmaista kulttuuria, jokamiehenoikeus...
Etkö ole hieman ristisriitainen? Miksi työllä ei saa sitten rikastua. Siivoojilta tulee tyyliin ottaa ylmääräiset pois(nykyinen porvarihallitus) koska huono koulutus. Aikuisten oikeasti...
Hoetaan koulutuksen avartavan mutta ei sitten edes ymmärretä mistä puhutaan. Koulutus on avain siis mielestänne kaikkeen, onko siivoojalle, joka tekee tarpeellista työtä, pitkä koulutus tarpeen/edellytys, jotta siitä voisi maksaa oikeaa palkkaa jolla pärjää, ihan helsingissäkin? Ongelma on siinä ettei koulutus ole tehnyt teistä yhtään viisaampi ratkomaan mitään ongelmia, miksi Suomella muuten menisi näin hyvin ettekö näe tässäkään mitään ristiriitaa tai ette vain ymmärrä edelleenkään. Viisas ymmärtää puolesta san....!
Hän sotki selvästi minut johonkin toiseen kirjoittajaan joten pani suuhini sellaista mitä en ole sanonut. Mahdoton ymmärtää kun en tiedä mistä he ovat puhuneet...
99% puhuu koulutuksesta täällä kuinka se avartaa, lisää älykkyyttää, parantaa mahdollisuuksia, no miten on kuinka avarakatseisia sitä ollaan? Koulutetaan kaikki vaikka lääkäreiksi on siltikin tarpeen että joku siivoaa joku hoitaa lapsia ja joku toimii vahtimestareina joku kerää mustikoita ja kanttarellejä tai tomaatteja...Niiltä on osa täälläkin ottamassa pois tuloa tehdystä rankasta työstä, koska he ovat "perseilijöitä" jotka eivät kouluttautuneet muuksi. Se on myös paradoksi että appelisiinin poimija kannustaa poikaansa lääkäriksi, jotta saisi paremman elämän pojalleen kuin mitä itsellään oli. Eikö olisi aika alkaa tekeemään oikeasti työtä asioiden parantamiseksi eikä hiljaa hyväksyä hyväksi käyttö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.
Jep. Ja tämä on syy lyödä koulunkäynti lekkeriksi jo eskarissa?
Pointti oli, että koulutus ei pelasta ketään nykyaikana. Suhteiden merkitys kasvaa koko ajan työpaikkojen vähentyessä jatkuvan yt-ruletin myötä. Vanhemmat ihmiset syyllistävät tämän päivän nuoria työttömiä laiskureiksi vaikka he elivät nuoruutensa ihan erilaisessa maailmassa kuin nykynuoret. Töitä riitti kaikille ilman koulutustakin eikä robotisaatiosta ollut tietoakaan.
Ja silti sieltä sosioekonomisen arvoasteikon yläpäästä mennään edelleen töihin. Ja hankitaan sitä ennen hyvä koulutus. Entä jos hyväksyttäisiin se fakta, että edelleen parhaat pääsevät töihin ja jostain kumman syystä se on sitä väkeä, joka hoitaa asiansa hyvin eskarista alkaen.
Tämän "faktan" voit nyt testata empiirisesti: synny kaksi kertaa samana päivänä. Toinen sinä viedään sairaalasta köyhään kotiin, toinen rikkaaseen. Sitten vain odotat ja katsot ovatko molemmat sinät 30 vuoden päästä samassa duunissa.
Eivät ole, miksi köyhät ja ongelmaiset siis lisääntyvät niin paljon?
Nyt paljastit tietämättömyytesi ja ennakkoluloon perustuvan ajattelusi.
Suomessa on viisi viimeistä vuotta syntyvyys laskenut reippaasti, viime vuonna syntyvyys oli vain 1800-luvun lopun nälkävuosien tasolla.
Tästäkin asiasta on julkaistu tilastotietoa (eikö olekin ihmeellistä, kaikkea oikeasti tutkitaan ja tiedotkin ovat kaikkien saatavilla netistä) , joka osoittaa, että syntyvyys on laskenut nimenomaan pienituloisten kohdalla. Pienituloiset jättävät lapset tekemättää kokonaan tai tekevät vain yhden. Sen sijaan hyvätuloiset tekevät enemmän lapsia. Varsinkin hyvätuloisilla seillä on osoitettu lapsiluvun kasvaneen (useampi liitto...)
Vihdoinkin kehitystä oikeaan suuntaan, JOS tuo todella pitää paikkansa.
Paljastat koko ajan lisää ajattelusi puutteita.
Kun suomalaiset eivät tee lapsia, se tarkoittaa, että meille on pakko ottaa koko ajan lisääntyvässä määrin pakolaisia ja maahanmuuttajia jo huoltosuhteenkin takia. He kyllä lisääntyvät, mutta valitettavasti ainakin toistaiseksi heidän työllisyysasteensa on merkittävästi heikompi kuin kantasuomlaisten, heidänkin, jotk aovat olleet täällä jo parikymmentä vuotta. Se lienee sinusta sitten parempi ratkaisu.
Funny you should say that. :) Tietänet, (no et tiedä, sen huomaa kaikesta) että huoltosuhde paranee tilanteessa missä työllisten määrä nousee suhteessa työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin kansalaisiin. Huoltosuhde siis oikenee ajan myötä automaattisesti kun köyhät lakkaavat tehtailemasta lisää suita ruokittavaksi (ja suuret ikäluokat kokevat luonnollisen poistuman).
Sinä siis lähdet olettamuksesta, että kaikki köyhät ovat työmarkkinoiden ulkopuolella ja sossuntuilla? Jännä tulkinta. Kun todellisuudessa pienituloisista suuri osa on töissä, eivät vain saa tarpeeksi palkkaa elääkseen. Tämä on jo nyt todellisuutta pk-seudulla ja muissa isoissa kaupungeissa.
Joten kun se porukka vähenee, kuka tekee pienipalkkaisten alojen työt? Vaihtaa kroonikkovaippasi vanhainkodissa sitten aikanaan?
Ei hänelle kannata edes yrittää selittää, hänellä on tosiasiat hukassa ihan täysin. Paljon mielipiteitä, mutta kovin vähän tietoa ja ymmärrystä. Eikä edes halua ottaa tarjottua tietoa vastaan. Hän pitäytyy mieluummin omissa kuvitelmissaan. No, sitä korkeammalta putoaa jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.
Jep. Ja tämä on syy lyödä koulunkäynti lekkeriksi jo eskarissa?
Pointti oli, että koulutus ei pelasta ketään nykyaikana. Suhteiden merkitys kasvaa koko ajan työpaikkojen vähentyessä jatkuvan yt-ruletin myötä. Vanhemmat ihmiset syyllistävät tämän päivän nuoria työttömiä laiskureiksi vaikka he elivät nuoruutensa ihan erilaisessa maailmassa kuin nykynuoret. Töitä riitti kaikille ilman koulutustakin eikä robotisaatiosta ollut tietoakaan.
Ja silti sieltä sosioekonomisen arvoasteikon yläpäästä mennään edelleen töihin. Ja hankitaan sitä ennen hyvä koulutus. Entä jos hyväksyttäisiin se fakta, että edelleen parhaat pääsevät töihin ja jostain kumman syystä se on sitä väkeä, joka hoitaa asiansa hyvin eskarista alkaen.
Tämän "faktan" voit nyt testata empiirisesti: synny kaksi kertaa samana päivänä. Toinen sinä viedään sairaalasta köyhään kotiin, toinen rikkaaseen. Sitten vain odotat ja katsot ovatko molemmat sinät 30 vuoden päästä samassa duunissa.
Eivät ole, miksi köyhät ja ongelmaiset siis lisääntyvät niin paljon?
Nyt paljastit tietämättömyytesi ja ennakkoluloon perustuvan ajattelusi.
Suomessa on viisi viimeistä vuotta syntyvyys laskenut reippaasti, viime vuonna syntyvyys oli vain 1800-luvun lopun nälkävuosien tasolla.
Tästäkin asiasta on julkaistu tilastotietoa (eikö olekin ihmeellistä, kaikkea oikeasti tutkitaan ja tiedotkin ovat kaikkien saatavilla netistä) , joka osoittaa, että syntyvyys on laskenut nimenomaan pienituloisten kohdalla. Pienituloiset jättävät lapset tekemättää kokonaan tai tekevät vain yhden. Sen sijaan hyvätuloiset tekevät enemmän lapsia. Varsinkin hyvätuloisilla seillä on osoitettu lapsiluvun kasvaneen (useampi liitto...)
Vihdoinkin kehitystä oikeaan suuntaan, JOS tuo todella pitää paikkansa.
Paljastat koko ajan lisää ajattelusi puutteita.
Kun suomalaiset eivät tee lapsia, se tarkoittaa, että meille on pakko ottaa koko ajan lisääntyvässä määrin pakolaisia ja maahanmuuttajia jo huoltosuhteenkin takia. He kyllä lisääntyvät, mutta valitettavasti ainakin toistaiseksi heidän työllisyysasteensa on merkittävästi heikompi kuin kantasuomlaisten, heidänkin, jotk aovat olleet täällä jo parikymmentä vuotta. Se lienee sinusta sitten parempi ratkaisu.
Funny you should say that. :) Tietänet, (no et tiedä, sen huomaa kaikesta) että huoltosuhde paranee tilanteessa missä työllisten määrä nousee suhteessa työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin kansalaisiin. Huoltosuhde siis oikenee ajan myötä automaattisesti kun köyhät lakkaavat tehtailemasta lisää suita ruokittavaksi (ja suuret ikäluokat kokevat luonnollisen poistuman).
Sinä siis lähdet olettamuksesta, että kaikki köyhät ovat työmarkkinoiden ulkopuolella ja sossuntuilla? Jännä tulkinta. Kun todellisuudessa pienituloisista suuri osa on töissä, eivät vain saa tarpeeksi palkkaa elääkseen. Tämä on jo nyt todellisuutta pk-seudulla ja muissa isoissa kaupungeissa.
Joten kun se porukka vähenee, kuka tekee pienipalkkaisten alojen työt? Vaihtaa kroonikkovaippasi vanhainkodissa sitten aikanaan?
No se GeriBed WL 3000, jossa on hypertyperparel-alusta, joka nostaa mummelin 20 cm korkeuteen alustasta, joka huuhtoo alustan ja kuivaa sen ilmapuhaltimella, joka laskee mummelin takaisin alustalle, joka kääntyy niin, että mummelin asentokin vähän muuttuu ja joka siirtää robottikäsivarren mummelin suun kohdalle ja alkaa lappaa GeriProteinNutr-ravintomössöä mummelin suuhun. Omaiset voivat säätää ja seurata toimistusta älypuhelimeensa asentamistaan sovelluksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu luulevan, että varakkaat lapset jotenkin automaattisesti marssivat sisään erikoisluokille, korkeakouluihin ja työpaikkoihin. Missä olette nähneet kokeen, jossa kysytään vanhempien tulotasoa? Nyt ei olla amerikkalaisessa tv-sarjassa, jossa rikkaat ostavat tiensä joka paikkaan ja köyhät saavat rämpiä tasokokeen ja haastattelujen kautta. Varakkaat tekevät Suomessa ihan samat kokeet kuin muutkin.
Pikemminkin hyväosaisten perheiden lapsilla tuntuu ainakin minun tuttavissani (tekn. korkeakoulun opiskelijoissa) olleen periaatteena, ettei "isin firmaan" edes haeta töihin vaan mennään samaa tietä kuin kaikki muutkin.
Ei tässä kukaan ole tuollaista olettanut, paitsi te tahallaan väärin ymmärtävät.
Kyse oli hyvien alueiden kouluista versus vuokralähiöiden surkeat koulut.
Kun asuu köyhällä alueella, lähikoulussa on paljon kirjavaa porukkaa, eikä nykymäärärahat riitä opetuksen eriyttämiseen. Luokassa on sekaisian monta oppilasta, jotka eivät edes puhu kunnolla suomea, on erityisoppilaita jnejne.
Ainoa poispääsyn väylä ovat painotetut luokat, joihin pääsee jos läpäisee pääsykokeen.
Sen sijaan rikkaat perheet asuvat keskustassa ja alueilla, joiden koulut ovay hyviä. Kouluun pääsee normiluokalle ilman pääsykoetta. Toki he joutuvat painotetuille luokille hakemaan samojen pääsykokeiden kautta kuin köyhienkin lapset, mutta vaikka he eivät menisikään painotusluokille, vaihtoehtona on hyvämainen lähikoulu, jonka oppilasmateriaali on suomenkielistä ja porukkana homogeenistä. Helppo sellaiselle on opettaa ja oppimistulokset ovat parempia. Ja kun koululla on hyvä maine, se hoikuttaa parhaat opettajat. Hyvän kierre etenee siinä missä lähiökoulussa huono kierre syvenee.
Voitko vielä kertoa mitä nämä hyvien alueiden koulut ovat? Helsingissä on 59 koulua homeessa, esim Lauttasaaren (kallis, ns hyvä alue) oppilaat opiskelee erilaisissa väistötiloissa ja 800 oppilaan jättikoulussa). Eli mitä kouluja tarkalleen otttaen tarkoitat?
Ja jos ei pääse painotetun luokan pääsykokeesta läpi, ei ehkä ole mikään hyvä oppilas, vaan itse juurikin se luokan heikkolahjainen. Eli miten se normiluokka jossain muualla mitään portteja tällaiselle oppilaalle avaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mielestä on oikeudenmukaista, että elämänsä sekoiluun, lapsien pykäämiseen ja heräteostoksiin käyttänyt ihminen saisi saman rahakorvauksen kuin ahkera, kouluttautunut ja töitä paiskiva. Minusta se on hyvin hyvin epäoikeudenmukaista. Kertoo lähinnä sanojan omasta elämästä tai sitten vain älyttömän huonosta itsetunnosta (ei salli itselleen ylpeyttä omista saavutuksistaan, koska on "vain hyvätuurinen valkoihoinen riistäjä"). Tai nauttii ollessaan hyödyllinen idiootti. Minä en nauttisi, sen verran ahne olen.
Sinua mahtaa pelottaa ajatus, että tulevaisuudessa koneet tekee työt ja kaikilla on hyvä elintaso.
Menee vähän ohi aiheen mutta tuosta tilanteestahan on haaveiltu jo vuosia. Onhan meillä nytkin jo kaikki teknologiset edellytykset tuohon utopiaan mutta niin ei ole tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niinpä... kirjat ovat kirjastossa ilmaisia, mutta jos matalatuloisen perheen tapoihin ei kirjastossa käynti kuulu, lukemista ja oppimista ei arvosteta vaan se on "herrojen kakaroille," niin totta kai se ajatusmaailma periytyy lapsille.
Sen verran tunnen paljon lukeneita ja myös opiskelleita työttömiä, jotka ovat köyhästä perheestä kotoisin, että voin sanoa ettei tuo kirjasto nykyään auta tulotason nostamisessa yhtään mitään. Tai runsas lukeminen muutenkaan. Suhteet ne on, joilla mennään. Niitä ei kirjaston hyllystä saa.
Suhteiden lisäksi hyvä itsetunto on tärkeä, ja se on köyhän lapsen vaikeampi kehittää, kun joutuu häpeämään vaatteitaan, sitä ettei ole muodikkaita harrastuksia tai ettei pääse matkoille, ym.
On se kirjastolaitos silti hyvä olemassa, kun sieltä saa köyhäkin mielenvirkistystä itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu luulevan, että varakkaat lapset jotenkin automaattisesti marssivat sisään erikoisluokille, korkeakouluihin ja työpaikkoihin. Missä olette nähneet kokeen, jossa kysytään vanhempien tulotasoa? Nyt ei olla amerikkalaisessa tv-sarjassa, jossa rikkaat ostavat tiensä joka paikkaan ja köyhät saavat rämpiä tasokokeen ja haastattelujen kautta. Varakkaat tekevät Suomessa ihan samat kokeet kuin muutkin.
Pikemminkin hyväosaisten perheiden lapsilla tuntuu ainakin minun tuttavissani (tekn. korkeakoulun opiskelijoissa) olleen periaatteena, ettei "isin firmaan" edes haeta töihin vaan mennään samaa tietä kuin kaikki muutkin.
Ei tässä kukaan ole tuollaista olettanut, paitsi te tahallaan väärin ymmärtävät.
Kyse oli hyvien alueiden kouluista versus vuokralähiöiden surkeat koulut.
Kun asuu köyhällä alueella, lähikoulussa on paljon kirjavaa porukkaa, eikä nykymäärärahat riitä opetuksen eriyttämiseen. Luokassa on sekaisian monta oppilasta, jotka eivät edes puhu kunnolla suomea, on erityisoppilaita jnejne.
Ainoa poispääsyn väylä ovat painotetut luokat, joihin pääsee jos läpäisee pääsykokeen.
Sen sijaan rikkaat perheet asuvat keskustassa ja alueilla, joiden koulut ovay hyviä. Kouluun pääsee normiluokalle ilman pääsykoetta. Toki he joutuvat painotetuille luokille hakemaan samojen pääsykokeiden kautta kuin köyhienkin lapset, mutta vaikka he eivät menisikään painotusluokille, vaihtoehtona on hyvämainen lähikoulu, jonka oppilasmateriaali on suomenkielistä ja porukkana homogeenistä. Helppo sellaiselle on opettaa ja oppimistulokset ovat parempia. Ja kun koululla on hyvä maine, se hoikuttaa parhaat opettajat. Hyvän kierre etenee siinä missä lähiökoulussa huono kierre syvenee.
Voitko vielä kertoa mitä nämä hyvien alueiden koulut ovat? Helsingissä on 59 koulua homeessa, esim Lauttasaaren (kallis, ns hyvä alue) oppilaat opiskelee erilaisissa väistötiloissa ja 800 oppilaan jättikoulussa). Eli mitä kouluja tarkalleen otttaen tarkoitat?
Ja jos ei pääse painotetun luokan pääsykokeesta läpi, ei ehkä ole mikään hyvä oppilas, vaan itse juurikin se luokan heikkolahjainen. Eli miten se normiluokka jossain muualla mitään portteja tällaiselle oppilaalle avaisi?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan silti. Koulurakennuksen kunto on epäoleellinen asia. Kyse on siitä, että jos luokassa on vaikka 25 oppilasta, joista 10 tarvitsisi tukiopetusta, 10 selviää 7-9 arvosanoin opetuksesta ja 5 oppilasta turhautuu, kun oppimisessä ei ole mitäään haasteita, niin se on vähän eri tilanne kuin koulussa, joissa 2 tarvitsee tukiopetusta, 21 selviää 7-9 arvosanoin opetuksesta ja 1 turhautuu, kun oppimisessa ei ole tarpeeksi haasteita . Ensimmäisessä tapauksessa opetuksessa mennään niiden heikommin oppivien mukaan tai muussa tapauksessa he tipahtavat kelkasta. Jälkimmäisessä tapauksessa niille kahdelle järjestyy omalta opettajaltakin riittävästi tukea ja vastaavasti sille yhdelle ope keksii kyllä haastavampiakin tehtäviä ja muu opetus menee keskiverto-oppilaiden mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksesta ei pidä säästää. Se on kaikkien etu. Mutta kyllä silti ihmettelen tätä ruikutusta täällä Suomessa. Täällä voi elää hyvän elämän laittamatta tikkua ristiin. On asunto, toimeentulo, lapsille koulutus, terveydenhoito vaikkei kukaan perheestä olisi töissä, ilmaiset kirjastot, paljon ilmaista kulttuuria, jokamiehenoikeus...
Etkö ole hieman ristisriitainen? Miksi työllä ei saa sitten rikastua. Siivoojilta tulee tyyliin ottaa ylmääräiset pois(nykyinen porvarihallitus) koska huono koulutus. Aikuisten oikeasti...
Hoetaan koulutuksen avartavan mutta ei sitten edes ymmärretä mistä puhutaan. Koulutus on avain siis mielestänne kaikkeen, onko siivoojalle, joka tekee tarpeellista työtä, pitkä koulutus tarpeen/edellytys, jotta siitä voisi maksaa oikeaa palkkaa jolla pärjää, ihan helsingissäkin? Ongelma on siinä ettei koulutus ole tehnyt teistä yhtään viisaampi ratkomaan mitään ongelmia, miksi Suomella muuten menisi näin hyvin ettekö näe tässäkään mitään ristiriitaa tai ette vain ymmärrä edelleenkään. Viisas ymmärtää puolesta san....!
Hän sotki selvästi minut johonkin toiseen kirjoittajaan joten pani suuhini sellaista mitä en ole sanonut. Mahdoton ymmärtää kun en tiedä mistä he ovat puhuneet...
99% puhuu koulutuksesta täällä kuinka se avartaa, lisää älykkyyttää, parantaa mahdollisuuksia, no miten on kuinka avarakatseisia sitä ollaan? Koulutetaan kaikki vaikka lääkäreiksi on siltikin tarpeen että joku siivoaa joku hoitaa lapsia ja joku toimii vahtimestareina joku kerää mustikoita ja kanttarellejä tai tomaatteja...Niiltä on osa täälläkin ottamassa pois tuloa tehdystä rankasta työstä, koska he ovat "perseilijöitä" jotka eivät kouluttautuneet muuksi. Se on myös paradoksi että appelisiinin poimija kannustaa poikaansa lääkäriksi, jotta saisi paremman elämän pojalleen kuin mitä itsellään oli. Eikö olisi aika alkaa tekeemään oikeasti työtä asioiden parantamiseksi eikä hiljaa hyväksyä hyväksi käyttö?
Miten hyvin koulutukseen(maailman parhaaseen) uskovalla Suomella menee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mielestä on oikeudenmukaista, että elämänsä sekoiluun, lapsien pykäämiseen ja heräteostoksiin käyttänyt ihminen saisi saman rahakorvauksen kuin ahkera, kouluttautunut ja töitä paiskiva. Minusta se on hyvin hyvin epäoikeudenmukaista. Kertoo lähinnä sanojan omasta elämästä tai sitten vain älyttömän huonosta itsetunnosta (ei salli itselleen ylpeyttä omista saavutuksistaan, koska on "vain hyvätuurinen valkoihoinen riistäjä"). Tai nauttii ollessaan hyödyllinen idiootti. Minä en nauttisi, sen verran ahne olen.
Sinua mahtaa pelottaa ajatus, että tulevaisuudessa koneet tekee työt ja kaikilla on hyvä elintaso.
Tämä oli kyllä ihan uutta teidän suunnaltanne. Miksette ole aikaisemmin kertoneet, että olette keksineet talouden ikiliikkujan? Insinöörinä olen tietenkin varsin kiinnostunut koneista. Toivoisin kuitenkin - jos minä niitä koneita jotenkin suunnittelen - että elintasoni olisi pikkuisen parempi kuin oloneuvoksella. On varmasti liikaa vaadittu?
Jo itse suuri Juhana Vartiainen on myöntänyt, että pitkällä aikavälillä koneellistuminen tulee poistamaan työnteon perinteisessä merkityksessään. Kiitos että miellät itse suuren Juhana Vartiaisen "meidän suuntaamme".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu luulevan, että varakkaat lapset jotenkin automaattisesti marssivat sisään erikoisluokille, korkeakouluihin ja työpaikkoihin. Missä olette nähneet kokeen, jossa kysytään vanhempien tulotasoa? Nyt ei olla amerikkalaisessa tv-sarjassa, jossa rikkaat ostavat tiensä joka paikkaan ja köyhät saavat rämpiä tasokokeen ja haastattelujen kautta. Varakkaat tekevät Suomessa ihan samat kokeet kuin muutkin.
Pikemminkin hyväosaisten perheiden lapsilla tuntuu ainakin minun tuttavissani (tekn. korkeakoulun opiskelijoissa) olleen periaatteena, ettei "isin firmaan" edes haeta töihin vaan mennään samaa tietä kuin kaikki muutkin.
Ei tässä kukaan ole tuollaista olettanut, paitsi te tahallaan väärin ymmärtävät.
Kyse oli hyvien alueiden kouluista versus vuokralähiöiden surkeat koulut.
Kun asuu köyhällä alueella, lähikoulussa on paljon kirjavaa porukkaa, eikä nykymäärärahat riitä opetuksen eriyttämiseen. Luokassa on sekaisian monta oppilasta, jotka eivät edes puhu kunnolla suomea, on erityisoppilaita jnejne.
Ainoa poispääsyn väylä ovat painotetut luokat, joihin pääsee jos läpäisee pääsykokeen.
Sen sijaan rikkaat perheet asuvat keskustassa ja alueilla, joiden koulut ovay hyviä. Kouluun pääsee normiluokalle ilman pääsykoetta. Toki he joutuvat painotetuille luokille hakemaan samojen pääsykokeiden kautta kuin köyhienkin lapset, mutta vaikka he eivät menisikään painotusluokille, vaihtoehtona on hyvämainen lähikoulu, jonka oppilasmateriaali on suomenkielistä ja porukkana homogeenistä. Helppo sellaiselle on opettaa ja oppimistulokset ovat parempia. Ja kun koululla on hyvä maine, se hoikuttaa parhaat opettajat. Hyvän kierre etenee siinä missä lähiökoulussa huono kierre syvenee.
Voitko vielä kertoa mitä nämä hyvien alueiden koulut ovat? Helsingissä on 59 koulua homeessa, esim Lauttasaaren (kallis, ns hyvä alue) oppilaat opiskelee erilaisissa väistötiloissa ja 800 oppilaan jättikoulussa). Eli mitä kouluja tarkalleen otttaen tarkoitat?
Ja jos ei pääse painotetun luokan pääsykokeesta läpi, ei ehkä ole mikään hyvä oppilas, vaan itse juurikin se luokan heikkolahjainen. Eli miten se normiluokka jossain muualla mitään portteja tällaiselle oppilaalle avaisi?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan silti. Koulurakennuksen kunto on epäoleellinen asia. Kyse on siitä, että jos luokassa on vaikka 25 oppilasta, joista 10 tarvitsisi tukiopetusta, 10 selviää 7-9 arvosanoin opetuksesta ja 5 oppilasta turhautuu, kun oppimisessä ei ole mitäään haasteita, niin se on vähän eri tilanne kuin koulussa, joissa 2 tarvitsee tukiopetusta, 21 selviää 7-9 arvosanoin opetuksesta ja 1 turhautuu, kun oppimisessa ei ole tarpeeksi haasteita . Ensimmäisessä tapauksessa opetuksessa mennään niiden heikommin oppivien mukaan tai muussa tapauksessa he tipahtavat kelkasta. Jälkimmäisessä tapauksessa niille kahdelle järjestyy omalta opettajaltakin riittävästi tukea ja vastaavasti sille yhdelle ope keksii kyllä haastavampiakin tehtäviä ja muu opetus menee keskiverto-oppilaiden mukaan.
No se koulurakennuksen kunto on kyllä ratkaiseva tekijä. Se on nimittäin asia joka todella jakaa ne opettajat hyviin ja huonoihin. Sairastuttaviin tiloihin jää vain ne jotka eivät pääse pois. Ja tämä on ihan tieto.
Ja ihan tiedoksi vaan että ei se Eirassa asuminen esim suojaa lukihäiriöltä tai ADHD:ltä, joten niitä monin tavoin erityisoppilaita on ihan kaikkialla. Oma esikoiseni oli yksityiskoulussa, jonne on kielikoe ja kehitystä ja sosiaalisia taitoja mittaava koe ja silti siellä oli kahdeksan poikaa, jotka teki kaikkien muiden oppimisen mahdottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Eli miksi köyhä ylipäätään vääntää niitä lapsia? Vieläpä usein monta.
Sitä kun ei aina etukäteen tiedä, tuleeko olemaan köyhä vai ei. Esimerkiksi saako työpaikkaa opintojen jälkeen, ja kuinka pitkäksi aikaa.
Tämä kansa muuten kutistuu olemattomiin, jos köyhät lakkaavat lisääntymästä. Kyllä varakas porvarikin tarvitsee jonkun tekemään kaikki hanttihommat, joista ei omille lapsilleen uraa toivo.
Ehkäpä olemme valmiissa maailmassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu luulevan, että varakkaat lapset jotenkin automaattisesti marssivat sisään erikoisluokille, korkeakouluihin ja työpaikkoihin. Missä olette nähneet kokeen, jossa kysytään vanhempien tulotasoa? Nyt ei olla amerikkalaisessa tv-sarjassa, jossa rikkaat ostavat tiensä joka paikkaan ja köyhät saavat rämpiä tasokokeen ja haastattelujen kautta. Varakkaat tekevät Suomessa ihan samat kokeet kuin muutkin.
Pikemminkin hyväosaisten perheiden lapsilla tuntuu ainakin minun tuttavissani (tekn. korkeakoulun opiskelijoissa) olleen periaatteena, ettei "isin firmaan" edes haeta töihin vaan mennään samaa tietä kuin kaikki muutkin.
Ei tässä kukaan ole tuollaista olettanut, paitsi te tahallaan väärin ymmärtävät.
Kyse oli hyvien alueiden kouluista versus vuokralähiöiden surkeat koulut.
Kun asuu köyhällä alueella, lähikoulussa on paljon kirjavaa porukkaa, eikä nykymäärärahat riitä opetuksen eriyttämiseen. Luokassa on sekaisian monta oppilasta, jotka eivät edes puhu kunnolla suomea, on erityisoppilaita jnejne.
Ainoa poispääsyn väylä ovat painotetut luokat, joihin pääsee jos läpäisee pääsykokeen.
Sen sijaan rikkaat perheet asuvat keskustassa ja alueilla, joiden koulut ovay hyviä. Kouluun pääsee normiluokalle ilman pääsykoetta. Toki he joutuvat painotetuille luokille hakemaan samojen pääsykokeiden kautta kuin köyhienkin lapset, mutta vaikka he eivät menisikään painotusluokille, vaihtoehtona on hyvämainen lähikoulu, jonka oppilasmateriaali on suomenkielistä ja porukkana homogeenistä. Helppo sellaiselle on opettaa ja oppimistulokset ovat parempia. Ja kun koululla on hyvä maine, se hoikuttaa parhaat opettajat. Hyvän kierre etenee siinä missä lähiökoulussa huono kierre syvenee.
Voitko vielä kertoa mitä nämä hyvien alueiden koulut ovat? Helsingissä on 59 koulua homeessa, esim Lauttasaaren (kallis, ns hyvä alue) oppilaat opiskelee erilaisissa väistötiloissa ja 800 oppilaan jättikoulussa). Eli mitä kouluja tarkalleen otttaen tarkoitat?
Ja jos ei pääse painotetun luokan pääsykokeesta läpi, ei ehkä ole mikään hyvä oppilas, vaan itse juurikin se luokan heikkolahjainen. Eli miten se normiluokka jossain muualla mitään portteja tällaiselle oppilaalle avaisi?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan silti. Koulurakennuksen kunto on epäoleellinen asia. Kyse on siitä, että jos luokassa on vaikka 25 oppilasta, joista 10 tarvitsisi tukiopetusta, 10 selviää 7-9 arvosanoin opetuksesta ja 5 oppilasta turhautuu, kun oppimisessä ei ole mitäään haasteita, niin se on vähän eri tilanne kuin koulussa, joissa 2 tarvitsee tukiopetusta, 21 selviää 7-9 arvosanoin opetuksesta ja 1 turhautuu, kun oppimisessa ei ole tarpeeksi haasteita . Ensimmäisessä tapauksessa opetuksessa mennään niiden heikommin oppivien mukaan tai muussa tapauksessa he tipahtavat kelkasta. Jälkimmäisessä tapauksessa niille kahdelle järjestyy omalta opettajaltakin riittävästi tukea ja vastaavasti sille yhdelle ope keksii kyllä haastavampiakin tehtäviä ja muu opetus menee keskiverto-oppilaiden mukaan.
No se koulurakennuksen kunto on kyllä ratkaiseva tekijä. Se on nimittäin asia joka todella jakaa ne opettajat hyviin ja huonoihin. Sairastuttaviin tiloihin jää vain ne jotka eivät pääse pois. Ja tämä on ihan tieto.
Ja ihan tiedoksi vaan että ei se Eirassa asuminen esim suojaa lukihäiriöltä tai ADHD:ltä, joten niitä monin tavoin erityisoppilaita on ihan kaikkialla. Oma esikoiseni oli yksityiskoulussa, jonne on kielikoe ja kehitystä ja sosiaalisia taitoja mittaava koe ja silti siellä oli kahdeksan poikaa, jotka teki kaikkien muiden oppimisen mahdottomaksi.
Olet kyllä oikeassa tuossa opettajien jakautumisessa. Mutta kyse ei ole pelkästään koulurakennuksen kunnosta. Ja ei, kyse ei ole myöskään adhd:stä tai muista vastaavista vaan ihan vaan kielitaidottomista. Lapsista, joiden vanhemmat eivät osaa suomea eivätkä siten osaa auttaa koulutehtävissä. Tai lapsista, joiden vanhemmat eivät muutenkaan välitä, onko lapsella läksyt tehty vai ei. Opettajallekin on varmasti mukavampaa opettaa, jos lapset ovat suurinpiirtein samantasoisia tiedoiltaan ja taidoiltaan tai ainakin niitä anemmän tukea tarvitsevia on luokassa vähän. Voidaan edetä opetussuunnitelman mukaan eikä laahata sen vuoksi jäljessä, että ne 10 viimeistäkin pitäisi jollain tavalla saada luokalta toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu luulevan, että varakkaat lapset jotenkin automaattisesti marssivat sisään erikoisluokille, korkeakouluihin ja työpaikkoihin. Missä olette nähneet kokeen, jossa kysytään vanhempien tulotasoa? Nyt ei olla amerikkalaisessa tv-sarjassa, jossa rikkaat ostavat tiensä joka paikkaan ja köyhät saavat rämpiä tasokokeen ja haastattelujen kautta. Varakkaat tekevät Suomessa ihan samat kokeet kuin muutkin.
Pikemminkin hyväosaisten perheiden lapsilla tuntuu ainakin minun tuttavissani (tekn. korkeakoulun opiskelijoissa) olleen periaatteena, ettei "isin firmaan" edes haeta töihin vaan mennään samaa tietä kuin kaikki muutkin.
Ei tässä kukaan ole tuollaista olettanut, paitsi te tahallaan väärin ymmärtävät.
Kyse oli hyvien alueiden kouluista versus vuokralähiöiden surkeat koulut.
Kun asuu köyhällä alueella, lähikoulussa on paljon kirjavaa porukkaa, eikä nykymäärärahat riitä opetuksen eriyttämiseen. Luokassa on sekaisian monta oppilasta, jotka eivät edes puhu kunnolla suomea, on erityisoppilaita jnejne.
Ainoa poispääsyn väylä ovat painotetut luokat, joihin pääsee jos läpäisee pääsykokeen.
Sen sijaan rikkaat perheet asuvat keskustassa ja alueilla, joiden koulut ovay hyviä. Kouluun pääsee normiluokalle ilman pääsykoetta. Toki he joutuvat painotetuille luokille hakemaan samojen pääsykokeiden kautta kuin köyhienkin lapset, mutta vaikka he eivät menisikään painotusluokille, vaihtoehtona on hyvämainen lähikoulu, jonka oppilasmateriaali on suomenkielistä ja porukkana homogeenistä. Helppo sellaiselle on opettaa ja oppimistulokset ovat parempia. Ja kun koululla on hyvä maine, se hoikuttaa parhaat opettajat. Hyvän kierre etenee siinä missä lähiökoulussa huono kierre syvenee.
Voitko vielä kertoa mitä nämä hyvien alueiden koulut ovat? Helsingissä on 59 koulua homeessa, esim Lauttasaaren (kallis, ns hyvä alue) oppilaat opiskelee erilaisissa väistötiloissa ja 800 oppilaan jättikoulussa). Eli mitä kouluja tarkalleen otttaen tarkoitat?
Ja jos ei pääse painotetun luokan pääsykokeesta läpi, ei ehkä ole mikään hyvä oppilas, vaan itse juurikin se luokan heikkolahjainen. Eli miten se normiluokka jossain muualla mitään portteja tällaiselle oppilaalle avaisi?
Oikeastaan kaikki Helsingin keskustan ja varakkaiden asuinalueiden koulut ovat hyviä. Eikä nyt puhuta homeesta, sitä on ikävä kyllä kaikissa kouluissa satunnaisesti, ei home katso oppilaskunnan homogeenisyyttä.
Esimerkiksi tuosta mainitsemastasi LYkistä (kopio koulun kotisivulta):
"Yläkoulu
Lykki (LYK) on turvallinen, huolehtiva ja välittävä kouluyhteisö, jossa voit jatkaa lukion loppuun asti. Peruskoulu tarjoaa laajan kielivalikoiman sekä paljon valinnanvaraa 8. ja 9. luokan oppiaineissa.
Meillä on ruotsin kielikylpyluokka jokaisella yläkoulun vuositasolla ja huippuvalmennusta valituille kilpauimareille. Oma uimahallimme tarjoaa joustavan mahdollisuuden opiskelun ja kilpaurheilun yhdistämiseen. Erikoisryhminä meillä toimivat DanceMix tanssitunnit sekä Musa on Stage -ryhmä, jossa keskitytään musiikin ja teatteri-ilmaisun yhdistämiseen. Lisäksi voit tutustua lavastukseen sekä valo- ja videotaiteeseen ArtScreen-ryhmässä.
Pätevät ja motivoituneet opettajamme opettavat ja kasvattavat nuoria pärjäämään jatko-opinnoissa sekä työelämässä."
Mitäpä luulet, onko yhtään parempi koulu kuin vaikkapa jonkun jo mainitsema Apollon koulu, jonka ainoa mainostäky on tuttavieni mukaan se, että siellä on hyvää ruokaa...?
Kyse on hyvän kierteestä: helposti opetettavissa oleva, yhtenäinen ja suomenkielentaitoinen porukka tuottaa parempia oppimistuloksia. Koulu saa mainetta hyvänä kouluna, houkuttaa parempia opettajia. Varakkaat perheet haluavat ja hakevat lapsilleen erikoisempia kielivalintoja, kielitarjonta on paljon monipuolisempi kuin ns. lähiökouluissa.
Painotetut luokat ovat erilaisia. Hyvien koulujen akateemisesti tärkeät painotusluokay ovat sellaisia, että niihin on todella vaikea päästä. Esimerkkinä tuolla mainitsinkin jo matikkaluokat kahdessa matematiikkapainotteisessa stadin yläkoulussa, joihin siis ei edes hae matikassa huonoja oppilaita, ja silti alle kymmenesosa pääsee sisään.
Eli puhut edelleen paskaa, enkä ymmärrä miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu luulevan, että varakkaat lapset jotenkin automaattisesti marssivat sisään erikoisluokille, korkeakouluihin ja työpaikkoihin. Missä olette nähneet kokeen, jossa kysytään vanhempien tulotasoa? Nyt ei olla amerikkalaisessa tv-sarjassa, jossa rikkaat ostavat tiensä joka paikkaan ja köyhät saavat rämpiä tasokokeen ja haastattelujen kautta. Varakkaat tekevät Suomessa ihan samat kokeet kuin muutkin.
Pikemminkin hyväosaisten perheiden lapsilla tuntuu ainakin minun tuttavissani (tekn. korkeakoulun opiskelijoissa) olleen periaatteena, ettei "isin firmaan" edes haeta töihin vaan mennään samaa tietä kuin kaikki muutkin.
Ei tässä kukaan ole tuollaista olettanut, paitsi te tahallaan väärin ymmärtävät.
Kyse oli hyvien alueiden kouluista versus vuokralähiöiden surkeat koulut.
Kun asuu köyhällä alueella, lähikoulussa on paljon kirjavaa porukkaa, eikä nykymäärärahat riitä opetuksen eriyttämiseen. Luokassa on sekaisian monta oppilasta, jotka eivät edes puhu kunnolla suomea, on erityisoppilaita jnejne.
Ainoa poispääsyn väylä ovat painotetut luokat, joihin pääsee jos läpäisee pääsykokeen.
Sen sijaan rikkaat perheet asuvat keskustassa ja alueilla, joiden koulut ovay hyviä. Kouluun pääsee normiluokalle ilman pääsykoetta. Toki he joutuvat painotetuille luokille hakemaan samojen pääsykokeiden kautta kuin köyhienkin lapset, mutta vaikka he eivät menisikään painotusluokille, vaihtoehtona on hyvämainen lähikoulu, jonka oppilasmateriaali on suomenkielistä ja porukkana homogeenistä. Helppo sellaiselle on opettaa ja oppimistulokset ovat parempia. Ja kun koululla on hyvä maine, se hoikuttaa parhaat opettajat. Hyvän kierre etenee siinä missä lähiökoulussa huono kierre syvenee.
Voitko vielä kertoa mitä nämä hyvien alueiden koulut ovat? Helsingissä on 59 koulua homeessa, esim Lauttasaaren (kallis, ns hyvä alue) oppilaat opiskelee erilaisissa väistötiloissa ja 800 oppilaan jättikoulussa). Eli mitä kouluja tarkalleen otttaen tarkoitat?
Ja jos ei pääse painotetun luokan pääsykokeesta läpi, ei ehkä ole mikään hyvä oppilas, vaan itse juurikin se luokan heikkolahjainen. Eli miten se normiluokka jossain muualla mitään portteja tällaiselle oppilaalle avaisi?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan silti. Koulurakennuksen kunto on epäoleellinen asia. Kyse on siitä, että jos luokassa on vaikka 25 oppilasta, joista 10 tarvitsisi tukiopetusta, 10 selviää 7-9 arvosanoin opetuksesta ja 5 oppilasta turhautuu, kun oppimisessä ei ole mitäään haasteita, niin se on vähän eri tilanne kuin koulussa, joissa 2 tarvitsee tukiopetusta, 21 selviää 7-9 arvosanoin opetuksesta ja 1 turhautuu, kun oppimisessa ei ole tarpeeksi haasteita . Ensimmäisessä tapauksessa opetuksessa mennään niiden heikommin oppivien mukaan tai muussa tapauksessa he tipahtavat kelkasta. Jälkimmäisessä tapauksessa niille kahdelle järjestyy omalta opettajaltakin riittävästi tukea ja vastaavasti sille yhdelle ope keksii kyllä haastavampiakin tehtäviä ja muu opetus menee keskiverto-oppilaiden mukaan.
No se koulurakennuksen kunto on kyllä ratkaiseva tekijä. Se on nimittäin asia joka todella jakaa ne opettajat hyviin ja huonoihin. Sairastuttaviin tiloihin jää vain ne jotka eivät pääse pois. Ja tämä on ihan tieto.
Ja ihan tiedoksi vaan että ei se Eirassa asuminen esim suojaa lukihäiriöltä tai ADHD:ltä, joten niitä monin tavoin erityisoppilaita on ihan kaikkialla. Oma esikoiseni oli yksityiskoulussa, jonne on kielikoe ja kehitystä ja sosiaalisia taitoja mittaava koe ja silti siellä oli kahdeksan poikaa, jotka teki kaikkien muiden oppimisen mahdottomaksi.
Vain kahdeksan? Meillä esikoisella on luokassa ehkä max 8 oppilasta, jotka edes teeskentelee yrittävänsä oppia jotain.
Hometta on oikeastaan ihan jokaisessa stadin koulussa, ei sitä karkuun pääse. Kälyni on opettajana ollut uransa aikana neljässä, ja jokaisessa on löydetty ja/taikorjattu jossain vaiheessa homevauriota. Omat lapseni ovat käyneet kahta koulua, sama niissä.
T. Itä-Helsingistä
Tämä oli kyllä ihan uutta teidän suunnaltanne. Miksette ole aikaisemmin kertoneet, että olette keksineet talouden ikiliikkujan? Insinöörinä olen tietenkin varsin kiinnostunut koneista. Toivoisin kuitenkin - jos minä niitä koneita jotenkin suunnittelen - että elintasoni olisi pikkuisen parempi kuin oloneuvoksella. On varmasti liikaa vaadittu?