Otetaas heti aamuun mielipidekysely. Eli varhaiskasvatuksen kandi- vai sosionomi LTO? Miksi? Onko väliä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettaja on opettaja. Onhan siinä eroa, onko opiskellut opettajankoulutuslaitoksella yliopistossa vs. ammattikorkeassa.

Paras tiimi olisi lto, sosionomi ja lastenhoitaja. Näin kaikki hyötyisivät koulutusten erilaisuudesta.

Mutta onko lastentarhanopettajan koulutus (ei sosionomi) muuttunut tähdellisesti siitä kun se oli vielä opistossa? Ymmärtääkseni ihan samoja asioita opetetaan edelleen ja koulutus on lähes saman pituinenkin, erona on vain tuo "yli"-sana. Ennen sitä sosionomit olivat samanvertaisia.. Tätä nyt pohdin. 

ap

Tietenkin koulutus on muuttunut! Opetus perustuu aina uusimpaan tutkimustietoon ja yliopistossa siis kasvatustieteeseen. Ammattikorkeassa painopiste on sosiaalipedagogiikassa. Onhan näillä nyt ero.

Oletko muuten suorittanut molemmat? Kerropas sitten nämä erot!

Vierailija kirjoitti:

Mitä virkaa sosionomeilla muuten on, kun he eivät kerta voi olla oikeita sosiaalityöntekijöitä eivätkä opettajiakaan? Miksei varsinaisiin koulutuksiin lisätä paikkoja, kun sekä sosiaalityöntekijöistä ja lastentarhanopettajista on huutava pula?? Mitä järkeä kouluttaa jotain jokapaikanhöyliä toimimaan sijaisina yms?

Sosionomi ei ole sosiaalityöntekijä, vaan sosiaaliohjaaja. Sosiaaliohjaaja toimii ennemmin kenttätyössä esim. nuoriso- ja lastenkodeissa ohjaajana, kun taas sosiaalityöntekijä tekee ne päätökset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tästäkin täytyy tehdä väkisin joku vastakkainasettelu? Sama homma kuin insseillä ja dippainsseillä: tekevät eri työtä, kumpakiakin tarvitaan ja hyvä niin.

Itsekkään en tykkää tästä vastakkainasettelusta mutta se nyt vain on aika kiivasta tällä hetkellä :/ Erona tällä tilanteella inssiin ja dippainssiin on se että nämä kaksi tekevät samaa työtä, eri koulutuksella. Kun taas inssi ja dippainssi tekevät eri työtä (kuten sanoitkin).

-ap

Täh? Juurihan sanoit että "Ainut ero mikä taitaa olla on se että opettaja suunnittelee toiminnan ja yhteiset tuokiot, yleensä myös toteuttaa ne."

Huomaa ettei sinulla ole minkäänlaista pedagogista osaamista kun et ymmärrä kuinka paljon näidenkin suunnitteluun tarvitaan osaamista ja ymmärrystä. Toki mäkin voisin suunnitella kivaa puuhaa lapsille varmasti ihan menestyksekkäästi, mutta minulla ei ole hajuakaan mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon sitä tekemistä laatiessa. Sosionomilla on ehkä jotain käryä, mutta teoriatietämyksen ollessa amk-tasolla ei voida edes olettaa tietämyksen olevan samalla tasolla pedagogiikkaa laajasti opiskelleen kanssa.

Et itse suostu hyväksymään koulutusten eroavaisuuksia, ja näin ollen sekä aliarvioit että yliarvioit tulevan koulutuksesi merkityksen.

Tiedän kyllä mitä se vaatii. Kuten sanoin, äitini on tehnyt tätä työtä jo useamman vuosikymmenen ja koko lapsuuteni/nuoruuteni olen sitä vierestä katsellut. Tarkoitin siis että lastenhoitaja voisi periaatteessa työn tuoman kokemuksen kautta osata tehdä samaa hommaa vaikkei siihen koulutusta olekkaan, vähän samaan tyyliin kuin sairaanhoitajat osaisivat varmasti tehdä tiettyjä asioita joita eivät kuitenkaan "muodollisuuden" vuoksi saa tehdä koska eivät ole lääkäreitä. Tietenkään vastavalmistunut hoitaja ei pystyisi samaan.

Mutta siis tarkoitukseni ei ollut vähätellä koulutusta. Tietenkin se on hoitajilla ja opettajilla erilainen, ja syystä.

-ap

Et vaan kykene ymmärtämään. Ei tuota opi kokemuksella! Tiede kehittyy jatkuvasti, uutta tietoa täytyy seurata haukkana. On kyettävä perustelemaan käytetyt toimintamuodot ja kyettävä arvioimaan lapsien toimintaa objektiivisesti - ja mitä kaikkea muuta mihin sosionomilla ei vaan ole koulutuksen puolesta edellytyksiä!

Mistä muuten tiedät, ettei sosionomeilla ole edellytyksiä, oletko itse ollut ko. koulutuksessa? Kaikki sosionomit eivät ole yhtä epävarmoja osaamisestaan kuin keskustelun aloittaja (ap).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää keskustelu lähti nyt vähän sivuraiteilleen. En kysynyt yliopiston titeellisyyteen tähtäävyydestä tai sen puutteesta amk-opinnoissa. Lastentarhan opettajan hyvyyttä ei kuitenkaan määritellä hänen kirjoittamiensa tieteellisten kirjoitusten määrässä tai tasossa.

Kysyin kumpaa ITSE arvostat. Toisin muotoiltuna; kumman haluaisit mielummin opettavan lastasi PÄIVÄKODISSA. Jos lapsesipäiväkodissa olisi töissä vain sosionomeja opettajina, kokisitko lapsesi saavan jollain tapaa huonommat lähtökohdat elämään kuin naapurin lapsen joka käy toista päiväkotia? Onko mielestäsi varhaiskasvatus silloin heikompaa teidän päiväkodissa, vai onko se saman tasoista/parepaa kuin toisessa?

-ap

Sun on pakko olla provo, ei kukaan ole noin tyhmä. Tietysti haluaisin että pk:ssa olisi kumpiakin, mutta jos olisi pakko valita vain toiset niin ehdottomasti ltot. Sinä jo yksistään annat sosionomeista niin yksinkertaisen kuvan että alan jo kyseenalaistamaan omaa mielipidettäni.

Ilman ltoita lapseni ei edes pääsisi eskariin, joten kyllä, kokisin sen epäreiluksi :D

Minä en ole sosionomi. Tällä hetkellä olen vain ylioppilas joka on käynyt muutaman tunnin varsinaisia sosionomin opintoja. Joten ei, en tiedä aiheesta kaikkea, en edes suurinta osaa. En edes ole vielä päättänyt haluanko mahdollisesti olla töissä päiväkodissa, eli hankinko pätevyyttä vai en. Tietenkin olisi parempi että päiväkodissa olisi kumpiakin. Tämä olisi ihanteellinen tilanne. Vielä ihanteellisempi olisi että sosionomien ei tarvitsisi päiväkodeissa olla hoitajia tai opettajia vaan sosionomilla olisi ihan oma roolinsa päiväkodissa ja hän toimisi tuolla nimikkeellä. Mutta tilanne on nyt tämä. Tätä vastakkain asettelua (lto-sosionomi) on tehty jo pitkään ja halusin kysellä teidän mielipiteitä ja keskustelua tästä. 

-ap

Ainakin ammatillista itsetuntoa kannattaa nyt ihan ekana petrata.

Toisekseen, ota ne lto:n opinnot jos siltä tuntuu, siihen lisäksi saat otettua sitten muita valinnaismoduuleja, kuten esim. lastensuojelu tai aikuissosiaalityö.

Äläkä stressaa noita valinnaisia vielä, käy nyt ensin rauhassa eka vuotesi ja tarkastele miltä tuntuu.

Minulle on oikeastaan ihan sama kumpi toimii lapseni lastentarhanopena. Eskarissa sitten kasvatustieteen kandi.

Olen itse lähihoitaja ja kaikenlaisia persoonia koulutuksineen on ollut työparina. En ole huomannut mitään merkittävää eroa kandin ja sosionomin työskentelytavoissa tai "lopputuloksessa". Useammin on käynyt niin että olen pitkään luullut jotakuta kandiksi, ja sitten paljastuukin että kyseessä oli "vain" sosionomi.

Kokemus on tässä työssä hyvin merkittävä alue osaamisesta. Olenpa henkilökohtaisesti joutunut neuvomaan vastavalmistunutta kandia siinä, miten hän ratkaisee ryhmässään tilanteen jossa yksi lapsi puree muita. Ja yhdelle piti kädestä pitäen näyttää vaipan vaihdot ja siihen liittyvä aseptiikka....  Jos jotain negatiivista pitää kandeista sanoa (kun yleensä keskitytään vain siihen lähärien ja sosionomien haukkumiseen), niin käytännön harjoittelua heillä on koulutuksessa harmittavan vähän ja se näkyy suoraan kentällä. Mutta sekin tasoittuu toki vuosien myötä, kun tulee kokemusta lisää ja varmempaa otetta.

Kaikille kolmelle ja heidän ammattitaidolleen päiväkodissa on kyllä sijaa ja tarvetta; lähihoitajalle, sosionomille ja kandille. Harmittavaa vain kun tällä alalla esiintyy paljon sitä nokkimista. Vuosikymmenestä toiseen. Joukkoon mahtuu aina niitä joiden pitää nostattaa itseään muiden yläpuolelle. Siksi edelleen ehkä olen sitä mieltä että olisi paras lopettaa kaikki vanhat koulutukset ja kehittää ihan uusi koulutuslinja, esim. "varhaiskasvattaja" nimikkeellä. Silloin ehkä pystyisimme työskentelemään yhdessä tasavertaisina. Melkoisen tärkeä käsite etenkin lasten kasvatustyössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tästäkin täytyy tehdä väkisin joku vastakkainasettelu? Sama homma kuin insseillä ja dippainsseillä: tekevät eri työtä, kumpakiakin tarvitaan ja hyvä niin.

Itsekkään en tykkää tästä vastakkainasettelusta mutta se nyt vain on aika kiivasta tällä hetkellä :/ Erona tällä tilanteella inssiin ja dippainssiin on se että nämä kaksi tekevät samaa työtä, eri koulutuksella. Kun taas inssi ja dippainssi tekevät eri työtä (kuten sanoitkin).

-ap

Täh? Juurihan sanoit että "Ainut ero mikä taitaa olla on se että opettaja suunnittelee toiminnan ja yhteiset tuokiot, yleensä myös toteuttaa ne."

Huomaa ettei sinulla ole minkäänlaista pedagogista osaamista kun et ymmärrä kuinka paljon näidenkin suunnitteluun tarvitaan osaamista ja ymmärrystä. Toki mäkin voisin suunnitella kivaa puuhaa lapsille varmasti ihan menestyksekkäästi, mutta minulla ei ole hajuakaan mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon sitä tekemistä laatiessa. Sosionomilla on ehkä jotain käryä, mutta teoriatietämyksen ollessa amk-tasolla ei voida edes olettaa tietämyksen olevan samalla tasolla pedagogiikkaa laajasti opiskelleen kanssa.

Et itse suostu hyväksymään koulutusten eroavaisuuksia, ja näin ollen sekä aliarvioit että yliarvioit tulevan koulutuksesi merkityksen.

Tiedän kyllä mitä se vaatii. Kuten sanoin, äitini on tehnyt tätä työtä jo useamman vuosikymmenen ja koko lapsuuteni/nuoruuteni olen sitä vierestä katsellut. Tarkoitin siis että lastenhoitaja voisi periaatteessa työn tuoman kokemuksen kautta osata tehdä samaa hommaa vaikkei siihen koulutusta olekkaan, vähän samaan tyyliin kuin sairaanhoitajat osaisivat varmasti tehdä tiettyjä asioita joita eivät kuitenkaan "muodollisuuden" vuoksi saa tehdä koska eivät ole lääkäreitä. Tietenkään vastavalmistunut hoitaja ei pystyisi samaan.

Mutta siis tarkoitukseni ei ollut vähätellä koulutusta. Tietenkin se on hoitajilla ja opettajilla erilainen, ja syystä.

-ap

Et vaan kykene ymmärtämään. Ei tuota opi kokemuksella! Tiede kehittyy jatkuvasti, uutta tietoa täytyy seurata haukkana. On kyettävä perustelemaan käytetyt toimintamuodot ja kyettävä arvioimaan lapsien toimintaa objektiivisesti - ja mitä kaikkea muuta mihin sosionomilla ei vaan ole koulutuksen puolesta edellytyksiä!

Mistä muuten tiedät, ettei sosionomeilla ole edellytyksiä, oletko itse ollut ko. koulutuksessa? Kaikki sosionomit eivät ole yhtä epävarmoja osaamisestaan kuin keskustelun aloittaja (ap).

EIköhän ole täysin ymmärrettävää tuo epävarmuus, kerta on ekan vuoden opiskelija ja vasta muutamalla tunnilla käyty.

Kyllä se varmuus siitä kohenee, kunhan ihan aluksi lopettaa tuon amk-yliopisto -vastakkainasettelun.

Vierailija kirjoitti:

Niin no, miksei sitten palkata luokanopettajaksi sosionomeja, jos kerran koulutus on ihan samansisältöinen? Osaahan kuka tahansa korkeakoulutettu nyt alakoulun oppiaineiden sisällöt. Ja yliopistot lakkautettava, kyllähän ammattikoulut riittävät ja loput oppii sitten töissä.

Huomautan, että meille sosionomeille riittää kyllä mielekkäämpääkin tehtäväkenttää, kun päiväkodissa lässyttäminen ja vaipanvaihto. Ainakaan itse en ole ollut päivääkään työttömänä valmistumiseni jälkeen. Päiväkotiin en menisi (vaikka lton pätevyys onkin hankittuna) vaan jätän päiväkotityöskentelyn suosiolla täällä paremmuuttaan julistavalle porukalle. Tällä hetkellä työskentelen kaupungin palveluksessa lastensuojelutehtävissä eikä työstä ainakaan ole puutetta. Mielestäni koko tämä kysymyksen asettelu oli hyvin outo ja antaa väärän kuvan sekä koulutuksestamme että mahdollisista työpaikoistamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no, miksei sitten palkata luokanopettajaksi sosionomeja, jos kerran koulutus on ihan samansisältöinen? Osaahan kuka tahansa korkeakoulutettu nyt alakoulun oppiaineiden sisällöt. Ja yliopistot lakkautettava, kyllähän ammattikoulut riittävät ja loput oppii sitten töissä.

Maisterit käyköön yli opistonsa mutta paras koulu on elämän koulu!!!!!!'

Edellä olevaa sanoo ihminen, jolla itsellään ei ole mitään koulutusta. Kun pääsin ylioppilaaksi, sanoi eräs (tyhmä) sukulaiseni: "Lunta paskahuussin katolla!" Näin se valitettavasti on.

Täytyy tunnustaa, etten ole kasvatusalalla, enkä ole kysynyt cv:tä lasteni kasvattajilta päiväkodissa.

Mutta yleisellä tasolla: olen huomannut, että tässä keskustelussa puhutaan paljon siitä, mitä koulussa opetetaan ja mihin koulutus antaa valmiudet. Toinen, yhtä tärkeä kysymys on se, millaiset valmiudet opiskelijoilla on ottaa kaikki irti koulutuksestaan.

Aika monilla aloilla perinteisesti ne motivoituneimmat (tai jonkun mielestä tittelinkipeät) hakeutuvat yliopistoon, eli opiskelija-aines on valmiiksi jo varsin laadukasta. Tämä oli erityisesti havaittavissa omana opiskeluaikanani 1990-luvun lopulta alkaen, jolloin ammattikorkeakoulut olivat vielä verraten nuoria. (muuten niin kauan kuin minä olen mistään mitään tajunnut, lastentarhanopettajia on koulutettu yliopistoissa).

Tosi inhottavasti suuri osa on ap:lle vastannut. Vaikka olisi eri mieltä, ei se oikeuta ylenkatsomiseen ja haukkumiseen.

Ja se mitä 3 v kandiopiskelujen akateemisuuteen ja tieteellisyyteen tulee, niin ihan oikeasti tuossa ajassa et mitään laajojen kokonaisuuksien ymmärtäjää/tieteentekijää saa. Toki kasvatustieteiden opiskelu auttaa ymmärtämään teoriapohjaa ja toimimaan sen mukaisesti, mutta 3 vuoden yliopistopohjalla on turha leikkiä olevansa mikään akateemikko. Se ihan vaan sivuhuomautuksena sosionomeja ylenkatsoville.

Ja ei, en ole sosionomi vaan niitä paljon parjattuja kauppatieteilijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no, miksei sitten palkata luokanopettajaksi sosionomeja, jos kerran koulutus on ihan samansisältöinen? Osaahan kuka tahansa korkeakoulutettu nyt alakoulun oppiaineiden sisällöt. Ja yliopistot lakkautettava, kyllähän ammattikoulut riittävät ja loput oppii sitten töissä.

Huomautan, että meille sosionomeille riittää kyllä mielekkäämpääkin tehtäväkenttää, kun päiväkodissa lässyttäminen ja vaipanvaihto. Ainakaan itse en ole ollut päivääkään työttömänä valmistumiseni jälkeen. Päiväkotiin en menisi (vaikka lton pätevyys onkin hankittuna) vaan jätän päiväkotityöskentelyn suosiolla täällä paremmuuttaan julistavalle porukalle. Tällä hetkellä työskentelen kaupungin palveluksessa lastensuojelutehtävissä eikä työstä ainakaan ole puutetta. Mielestäni koko tämä kysymyksen asettelu oli hyvin outo ja antaa väärän kuvan sekä koulutuksestamme että mahdollisista työpaikoistamme.

Onkohan ihmisellä itsetunto kohdillaan, jos puhuu päiväkotityöstä "lässyttämisenä". Itse olen akateeminen ja asiantuntijatehtävissä aikuisten kanssa, ja arvostan kovasti hyviä lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia.

Vierailija kirjoitti:

Tosi inhottavasti suuri osa on ap:lle vastannut. Vaikka olisi eri mieltä, ei se oikeuta ylenkatsomiseen ja haukkumiseen.

Ja se mitä 3 v kandiopiskelujen akateemisuuteen ja tieteellisyyteen tulee, niin ihan oikeasti tuossa ajassa et mitään laajojen kokonaisuuksien ymmärtäjää/tieteentekijää saa. Toki kasvatustieteiden opiskelu auttaa ymmärtämään teoriapohjaa ja toimimaan sen mukaisesti, mutta 3 vuoden yliopistopohjalla on turha leikkiä olevansa mikään akateemikko. Se ihan vaan sivuhuomautuksena sosionomeja ylenkatsoville.

Ja ei, en ole sosionomi vaan niitä paljon parjattuja kauppatieteilijöitä.

Vähän itseänikin hymyilyttää tuo leijuminen 3 -vuoden yliopistotutkinnolla ja akateemisuudella. Kandihan silloin vasta ollaan ja tutkinto alempi korkeakoulututkinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no, miksei sitten palkata luokanopettajaksi sosionomeja, jos kerran koulutus on ihan samansisältöinen? Osaahan kuka tahansa korkeakoulutettu nyt alakoulun oppiaineiden sisällöt. Ja yliopistot lakkautettava, kyllähän ammattikoulut riittävät ja loput oppii sitten töissä.

Huomautan, että meille sosionomeille riittää kyllä mielekkäämpääkin tehtäväkenttää, kun päiväkodissa lässyttäminen ja vaipanvaihto. Ainakaan itse en ole ollut päivääkään työttömänä valmistumiseni jälkeen. Päiväkotiin en menisi (vaikka lton pätevyys onkin hankittuna) vaan jätän päiväkotityöskentelyn suosiolla täällä paremmuuttaan julistavalle porukalle. Tällä hetkellä työskentelen kaupungin palveluksessa lastensuojelutehtävissä eikä työstä ainakaan ole puutetta. Mielestäni koko tämä kysymyksen asettelu oli hyvin outo ja antaa väärän kuvan sekä koulutuksestamme että mahdollisista työpaikoistamme.

Onkohan ihmisellä itsetunto kohdillaan, jos puhuu päiväkotityöstä "lässyttämisenä". Itse olen akateeminen ja asiantuntijatehtävissä aikuisten kanssa, ja arvostan kovasti hyviä lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia.

Pakko kysyä nyt ihan näin btw, mitä lisäarvoa tekstiin tuo kun kertoo olevansa akateeminen ja asiantuntijatehtävissä? Tuo sellaisen vaikutelman, että mielestäsi ei-akateemisen mielipiteellä ei olisi asiassa yhtä suurta merkitystä kuin akateemisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä virkaa sosionomeilla muuten on, kun he eivät kerta voi olla oikeita sosiaalityöntekijöitä eivätkä opettajiakaan? Miksei varsinaisiin koulutuksiin lisätä paikkoja, kun sekä sosiaalityöntekijöistä ja lastentarhanopettajista on huutava pula?? Mitä järkeä kouluttaa jotain jokapaikanhöyliä toimimaan sijaisina yms?

Sosionomi ei ole sosiaalityöntekijä, vaan sosiaaliohjaaja. Sosiaaliohjaaja toimii ennemmin kenttätyössä esim. nuoriso- ja lastenkodeissa ohjaajana, kun taas sosiaalityöntekijä tekee ne päätökset.

Ei välttämättä vaan sosionomi voi toimia ihan samoissa tehtävissä sosiaalityöntekijän kanssa. Nykyisin jopa tehdä toimeentulotukipäätöksiä kunnissa. Näin siitä huolimatta, vaikka kutsutkin meitä halventavasti jokapaikanhöyliksi. Tervetuloa tutustumaan käytännössä tehtäväkenttäämme! Terveisin sosionomi, nuorisokodin johtaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no, miksei sitten palkata luokanopettajaksi sosionomeja, jos kerran koulutus on ihan samansisältöinen? Osaahan kuka tahansa korkeakoulutettu nyt alakoulun oppiaineiden sisällöt. Ja yliopistot lakkautettava, kyllähän ammattikoulut riittävät ja loput oppii sitten töissä.

Huomautan, että meille sosionomeille riittää kyllä mielekkäämpääkin tehtäväkenttää, kun päiväkodissa lässyttäminen ja vaipanvaihto. Ainakaan itse en ole ollut päivääkään työttömänä valmistumiseni jälkeen. Päiväkotiin en menisi (vaikka lton pätevyys onkin hankittuna) vaan jätän päiväkotityöskentelyn suosiolla täällä paremmuuttaan julistavalle porukalle. Tällä hetkellä työskentelen kaupungin palveluksessa lastensuojelutehtävissä eikä työstä ainakaan ole puutetta. Mielestäni koko tämä kysymyksen asettelu oli hyvin outo ja antaa väärän kuvan sekä koulutuksestamme että mahdollisista työpaikoistamme.

Onkohan ihmisellä itsetunto kohdillaan, jos puhuu päiväkotityöstä "lässyttämisenä". Itse olen akateeminen ja asiantuntijatehtävissä aikuisten kanssa, ja arvostan kovasti hyviä lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia.

Pakko kysyä nyt ihan näin btw, mitä lisäarvoa tekstiin tuo kun kertoo olevansa akateeminen ja asiantuntijatehtävissä? Tuo sellaisen vaikutelman, että mielestäsi ei-akateemisen mielipiteellä ei olisi asiassa yhtä suurta merkitystä kuin akateemisen.

Edellinen kirjoittaja kertoi olevansa sosionomi, lastentarhanopettaja, kaupungin palveluksessa sekä ettei ole koskaan ollut työtön. Kerro ensin, mitä lisäarvoa se antaa.

Tämä koko "akateemisuus" -debatti on sinänsä huvittavaa. Tunnen erään naisen, joka on paperilla hyvinkin akateeminen; tradenomi, KTM ja OTM. Mutta kun näet hänet face to face, keskustelet hänen kanssaan ja vieläpä työskentelet hänen kanssaan hänen omien opiskelualojensa työtehtävissä, herää kysymys is she for Real. Ei mitään sovelluskykyä, sosiaalisia taitoja/ sosiaalisten tilanteiden ymmärrystä ja hahmotusta, yleissivistystä (esim alan lehdet, uutiset, markkina) jne joilla ns työelämässä pärjätään. Hän on varmasti noilla opiskelualoillaan hyvinkin pärjännyt ja ns kirjaviisas, mutta työntekijänä ja ihmisenä hän on sellainen ettei ole tosikaan.

Että se akateemisuus ei aina välttämättä tee henkilöstä yhtään sen pätevämpää ja ammattitaitoisempaa kuin vaikkapa se ammattikorkeakoulun käynyt vierustoveri.

Vierailija kirjoitti:

Tämä koko "akateemisuus" -debatti on sinänsä huvittavaa. Tunnen erään naisen, joka on paperilla hyvinkin akateeminen; tradenomi, KTM ja OTM. Mutta kun näet hänet face to face, keskustelet hänen kanssaan ja vieläpä työskentelet hänen kanssaan hänen omien opiskelualojensa työtehtävissä, herää kysymys is she for Real. Ei mitään sovelluskykyä, sosiaalisia taitoja/ sosiaalisten tilanteiden ymmärrystä ja hahmotusta, yleissivistystä (esim alan lehdet, uutiset, markkina) jne joilla ns työelämässä pärjätään. Hän on varmasti noilla opiskelualoillaan hyvinkin pärjännyt ja ns kirjaviisas, mutta työntekijänä ja ihmisenä hän on sellainen ettei ole tosikaan.

Että se akateemisuus ei aina välttämättä tee henkilöstä yhtään sen pätevämpää ja ammattitaitoisempaa kuin vaikkapa se ammattikorkeakoulun käynyt vierustoveri.

Olet ihan oikeassa. Ei akateemisuus välttämättä tee ihmisestä pätevää. Mutta mieti tuttavaasi. Olisiko hän yhtään sivistyneempi tai sosiaalisesti taitavampi, jos hän ei olisi suorittanut opintojaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä virkaa sosionomeilla muuten on, kun he eivät kerta voi olla oikeita sosiaalityöntekijöitä eivätkä opettajiakaan? Miksei varsinaisiin koulutuksiin lisätä paikkoja, kun sekä sosiaalityöntekijöistä ja lastentarhanopettajista on huutava pula?? Mitä järkeä kouluttaa jotain jokapaikanhöyliä toimimaan sijaisina yms?

Sosionomi ei ole sosiaalityöntekijä, vaan sosiaaliohjaaja. Sosiaaliohjaaja toimii ennemmin kenttätyössä esim. nuoriso- ja lastenkodeissa ohjaajana, kun taas sosiaalityöntekijä tekee ne päätökset.

Ei välttämättä vaan sosionomi voi toimia ihan samoissa tehtävissä sosiaalityöntekijän kanssa. Nykyisin jopa tehdä toimeentulotukipäätöksiä kunnissa. Näin siitä huolimatta, vaikka kutsutkin meitä halventavasti jokapaikanhöyliksi. Tervetuloa tutustumaan käytännössä tehtäväkenttäämme! Terveisin sosionomi, nuorisokodin johtaja.

No ehkäpä pointtinani nyt kuitenkin oli se, että sosionomi ei ole ns. muka-sosiaalityöntekijä, vaan ensisijaisesti sosiaaliohjaaja. Ja jos nyt koit tuon kirjoituksen "halventavana", niin suosittelen kasvattamaan ammatillista itsetuntoa. Mitään loukkaavaa tuossa kun ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä koko "akateemisuus" -debatti on sinänsä huvittavaa. Tunnen erään naisen, joka on paperilla hyvinkin akateeminen; tradenomi, KTM ja OTM. Mutta kun näet hänet face to face, keskustelet hänen kanssaan ja vieläpä työskentelet hänen kanssaan hänen omien opiskelualojensa työtehtävissä, herää kysymys is she for Real. Ei mitään sovelluskykyä, sosiaalisia taitoja/ sosiaalisten tilanteiden ymmärrystä ja hahmotusta, yleissivistystä (esim alan lehdet, uutiset, markkina) jne joilla ns työelämässä pärjätään. Hän on varmasti noilla opiskelualoillaan hyvinkin pärjännyt ja ns kirjaviisas, mutta työntekijänä ja ihmisenä hän on sellainen ettei ole tosikaan.

Että se akateemisuus ei aina välttämättä tee henkilöstä yhtään sen pätevämpää ja ammattitaitoisempaa kuin vaikkapa se ammattikorkeakoulun käynyt vierustoveri.

Olet ihan oikeassa. Ei akateemisuus välttämättä tee ihmisestä pätevää. Mutta mieti tuttavaasi. Olisiko hän yhtään sivistyneempi tai sosiaalisesti taitavampi, jos hän ei olisi suorittanut opintojaan?

Ei varmastikaan olisi, ja kyllähän nuo tutkinnot ammatillista itsevarmuutta ovat varmasti nostaneet. Hän ei ole yhtään sen tyyppinen ihminen joka akateemisuudellaan leijuisi, joten koppavaksi häntä ei millään muotoa voi sanoa. Lähinnä vaan esimerkki siitä, että tuo akateemisuuden hehkuttaminen alkaa olla vähän väsynyt vitsi täällä av:lla. Akateemisuus näyttää saaneen ihan valtavat mittasuhteet ja tuntuu olevan portti ihan kaikkeen hyvään elämässä, ja eritoten oikeuttaa amk-taustaisten haukkumisen. On siis hyvä muistaa, että näin ei kuitenkaan ole. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no, miksei sitten palkata luokanopettajaksi sosionomeja, jos kerran koulutus on ihan samansisältöinen? Osaahan kuka tahansa korkeakoulutettu nyt alakoulun oppiaineiden sisällöt. Ja yliopistot lakkautettava, kyllähän ammattikoulut riittävät ja loput oppii sitten töissä.

Huomautan, että meille sosionomeille riittää kyllä mielekkäämpääkin tehtäväkenttää, kun päiväkodissa lässyttäminen ja vaipanvaihto. Ainakaan itse en ole ollut päivääkään työttömänä valmistumiseni jälkeen. Päiväkotiin en menisi (vaikka lton pätevyys onkin hankittuna) vaan jätän päiväkotityöskentelyn suosiolla täällä paremmuuttaan julistavalle porukalle. Tällä hetkellä työskentelen kaupungin palveluksessa lastensuojelutehtävissä eikä työstä ainakaan ole puutetta. Mielestäni koko tämä kysymyksen asettelu oli hyvin outo ja antaa väärän kuvan sekä koulutuksestamme että mahdollisista työpaikoistamme.

Onkohan ihmisellä itsetunto kohdillaan, jos puhuu päiväkotityöstä "lässyttämisenä". Itse olen akateeminen ja asiantuntijatehtävissä aikuisten kanssa, ja arvostan kovasti hyviä lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia.

Minä koin sen työn sellaisena omalla kohdallani (lässyttämisenä). Emme kaikki ole samanlaisia, että haluaisimme työskennellä päiväkodissa eikä se ole sen parempi työpaikka kuin moni muukaan. Eikä tässä ole kysymys mistään itsetunnosta (ainakaan minun) vaan siitä että olen muussa työssä (esim. nuorten ja vanhusten kanssa) enemmän omalla alueellani.