Miksi ansiosidannaista vähennetään? Mikä järki?

Mikään ei ole ärsyttävämpää, kuin toimistoon kesken pahimman kiireen tunkeutuva haahuilija, joka kyselee töitä. Saman kyselemisen saa hoidettua sähköpostillakin, ja jätettyä ansioluettelonsa ja yhteystietonsa.

Ei meille ainakaan palkattaisi ketään, joka on niin pihalla työpaikkojen nykytilanteesta, että luulee, että jollain on noin vain aikaa ilman ennakkovaroitusta kesken töidensä jutustella jonkun randomin työnhakijan kanssa. Tällaisesta työnhakijasta tulee mieleen, että mitenkähän hän sitten itse työnsä hoitaisi - jäisikö suustaan kiinni aina, jos toimistoon pölähtäisi joku työnhakija tai toimistotarvikemyyjä tai muu myyntiedustaja?

Sitten täytyy vielä muistaa sekin, että firmoilla on myös salassa pidettäviä asioita, senkään takia ei ole hyvä idea tulla kutsumatta paikalle. Turvajärjestelyistä huolimatta joskus voi käydä niin, että pääsee jonkun poistuvan jälkeen ovesta sisään livahtamaan, vaikka tarkoitus on, ettei ulkopuolisia tiloihin valvomatta pääse. Sellainen livahtelija antaa kyllä itsestään arveluttavan kuvan.

Vierailija kirjoitti:

Työttömät eivät lähde töihin ennen kuin ansiosidonnainen on lopussa paitsi jos palkka on parempi kuin aikaisemmassa työssä. Ansiosidonnaista saa 500 päivää eli liki puolelntoista vuoden ajan. Kauden loppuun nauttiva on pitkäaikaistyötön joka ani harvoin työllistyy oli koulutus ja kokemus mikä tahansa. 

Työntekjää on turha syyllistää siitä että hän käyttää ansiosidonnaisen kauden loppuun kun se on hänen oikeutensa. Toisaalta työnantajaa on turha syyllistää että pitkäaikaistyöttömän ohitse menee työssä oleva tai lyhyen aikaa työttömänä ollut. Moni työnantaja ei uskalla ottaa riskiä työelämästä vieraantuneesta kun kustannukset joutuu itse kärsimään jos palkkaa sopimattoman henkilön.

Pitäisi siirtyä tanskalaismalliseen järjestelyyn jossa ansiosidonnaisen kesto on lyhyempi mutta korvaus voi olla suurempi alussa. Jotain työelämän joustoja pitää myös saada lisää että työnantaja pääsee työkyvyttömästä tai työhön sopimattomasta henkilöstä helpommin eroon jos on tarvetta. Monella vuosikymmeniä samoja töitä tehneillä on aivan liian suuret luulot osaamisestaan.

Koeaika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on mielenkiintoinen, jos tästä nyt voi keskustella kenenkään provosoitumatta. Itse olen sitä pohtinut, jos vaikkapa siivousfirma on ennen maksanut työntekijälleen 1500e, mutta jatkossa olisi sallittu maksaa vaikka 1000e niin eihän tämän firman kannata enää koskaan palkata ketään tuolla 1500 eurolla kun tonni riittää. Näin, ainakin järjellä ajateltuna, Suomeen syntyy matalapalkka-aloja Amerikan malliin. Kuitenkin Helsingissäkin tarvitaan näitä, mutta asumiseen ei ole varaa, mitäs sitten tehdään?

Sitten pitää asua ahtaammin, esim. koko perhe samassa asunnossa. Ei voida olettaa, että jokaisella on oikeus omaan asuntoon, ja on yhteiskunnan velvollisuus kustantaa se heille.

On paljon järkevämpää, että se työtön saa edes sen 1000€/kk siivousduunista, kuin että hän saa saman summan kotona makaamalla. Tästä lienemme samaa mieltä?

Ja muuten, jo nyt on paljon mamu-siivoojia jotka tekevät tunti- ja keikkapalkalla hommia. En usko, että tienaavat paljoa yli 1000€ /kk. Pärjäävät sillä eivätkä valita. Usein vieläpä huolehtivat siitä, että lapsensa kouluttautuvat ja pääsevät parempaan elämään kiinni. Näitä perheitä minä kunnioitan, en sellaisia, joissa opetetaan vaan juoksemaan luukulta toiselle (tyyliin mannet).

Ymmärrät varmaan, ettei tuo "asua ahtaammin" vain toimi. Harva perhe asuu enää niin, että kaikki ovat samalla paikkakunnalla. 

Siitä toki ollaan samaa mieltä, että eläminen millä tahansa palkkatyöllä on parempi ratkaisu kuin sos. tuella eläminen. Suomalaisten (länsimaalaisten) osalta asenteessa olisi todella paljon korjattava, onhan nytkin paljon työtä mitä suomalaiset eivät halua tehdä. Raksa-apumiehen ja siivoojaan paikkoja on lukuisia jopa Mollinkin sivuilla (+ piilotyöpaikat 75 % kaikista avoimista työpaikoista). Ei vain näytä kelpaavan. Tunnustan, ettei mullekaan kaikki kelpaa.

Lisäksi työnhakuasenteessa on korjattavaa. Moni hakee töitä vain paperilla kun taas meneminen paikan päälle yritykseen tuottaisi parhaan lopputuloksen hakijan kannalta. Ymmärrän toki, että se jännittää ja pakkien saaminen pelottaa. Siihen ei kuitenkaan kuole ja elämä jatkuu. Pelkona tietenkin on, että saa työpaikan eikä voi jäädä enää kotiin.

Mun mielestä on outoa, että Suomessa pitää samasta työstä maksaa sama palkka. Tähän kaipaisin muutosta. Jos sairaanhoitopiirissä on vaikkapa 2000 sairaanhoitajaa. He eivät voi neuvotella palkkaansa vaan se katsotaan KVTES:stä, miksi?? Tuottavuudessa voi kuitenkin olla huimia eroja työntekijöiden välillä. Ymmärrän, että joku minimitaso on oltava, mutta joustavuutta palkkoihin kiitos.

Ihmettelen myös työnantajien / yrittäjien sielunmaisemaa välillä. Toiset yrittäjät valittavat päivittäin kuinka vaikeaa yrittäminen on Suomessa ja toiset ovat sitä mieltä, ettei ole mitään ongelmaa (verot + byrokratia). Mistä tämä mielestäsi johtuu? Itse ilmeisesti kuulut tuohon ensimmäiseen ryhmään?

Kaipaat minimitasoa, mutta etkö ymmärrä, että TES on juuri se minimitaso. Työnantaja saa vapaasti maksaa korkeampaa palkkaa ihan kenelle haluaa tai katsoo sen ansaituksi, TES määrittelee vain minimitason.

Juksiella sektorilla (joka tuota KVTESiä noudattaa) on tarkkaan määritelty, että palkka nousee vain tehtyjen työvuosien suhteessa. Yksityisellä tilanne on edellä kuvaamani kaltainen.

Täällä suurin osa palstailijoista on naisia, yrittäjistäkin. Naiset yrittävät useimmiten aloilla, joilla tulosta on vaikea tehdä ja jotka ovat kovin kilpailtuja.  KAtselepa ympärillesi, niin huomaat, että esim, kampaamoja kauneushoitoloita on vieri vieressä. Ihmettelen usein, miten nille kaikille riittää asiakkaita.

Eikä riitäkään edes nykyistä vertaa, jos suomalaisten ostovoimaa lasketaan edelleen.

Nämä yrittäjät luulevat, että oikeisto jotenkin ajaisi heidän asiaansa. Enempää ei voisi väärässä olla. Pk-yritykset eivät ole koskaan kiinnostaneet oikeistoa ja nyt hallituskin odottaa vain tapahtuvaksi ns. luovaa tuhoa.  Kannattaa yrittäjien googlettaa, mitä se tarkoittaa.

Jep. Kok diggaa Nokiaa, Värtsilää ja kumppaneita. Ei Kampaamoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ansiosidonnaisen vois lopettaa kokonaan ja nostaa huonompia työkkäritukia. Työttömyyskassoistahan tulee vaan pieni osuus ansiosidonnaoseenkin

Samalla tietty kassat lopetettaisiin

Kyllähän kassat saisivat halutessaan jatkaa, jos pysyisivät pystyssä. Ansiosidonnaisenkin säilyminen on ihan ok, jos työttömyyskassat sen itse rahoittaisivat, eli ne henkilöt, jotka ansiosidonnaista haluavat työttömäksi jäädessään. Yhteisistä varoista sen sijaan ansiosidonnaista ei pitäisi enää rahoittaa.

Sitä rahoitetaan yhteisistä varoista vain sen peruspiävrahan verran. Mikä on niin vaikeaa lukea?

Ei ole vaikeaa lukea. Mitä tarkoitat, että olisi? Minusta ansiosidonnaista ei tarvitse lopettaa kokonaan, kuten sanoit, vaan sen rahoitus tulisi ainoastaan muuttaa. Ne maksavat, jotka sitä haluavat. Kassojakaan ei tarvitse siten lopettaa, elleivät sitten itse lopeta itseään. Näihin asioihin otin siis kantaa. Missä oli lukivaikeus?

Valtio maksaa vain sen peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Kaast, 5,5 %, mutta Työttömyysturvarahasto loput. Työttömyysturvarahaston tarkoitus on toimia joustona silloin, kun sitä tarvitaan. Nyt tarvitaan, eli se on eräänlainen vakuutus, josta osalliseksi pääsee liittymällä vaikka YTK:aan ja maksamalla 100 euroa vuosittain.

Moni on halunnut säästää tuon satasen tai liittojen jäsenmaksut  ja siitä syystä on nyt peruspäivärahan varassa. Tosin yhteiskunta tukee heitä sitten enemmän muilla tukimuodoilla.

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2016 on 1,15 % palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2016 se on 1,00 % palkasta palkkasumman 2 044 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,90 % palkasta.

Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2016 on 0,46 % palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 1,00 % palkasta.

Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä.

Ei tarvitse olla tyhmä, kenenkään.

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä kehumasi matut saavat siis palkkansa lisäksi yhteiskunnan tukia, samoin kuin muutkin, jotka eivät palkallaan tule toimeen.  Sinun ehdotuksessasi kasvatettaisiin vain yhteiskunnan, eli meidän veronmaksajien vastuita, yritysten tehdessä entistä parempaa voittoa. Veroja olisi pakko korottaa.

Mikäli yritykset voisivat palkata väkeä halvemmalla, ihmiset työllistyisivät ja tällöin ei olisi niin paljon työttömiä. Työpaikkoja ei ole, koska firmoilla ei ole varaa palkata.

Onko sinusta parempi, että ihminen makaa työttömänä kotona ja että yhteiskunta eli me kaikki veronmaksajat maksavat tästä hyvästä hänelle 1000€, vai että hän tekee töitä ja firma maksaa hänelle palkkaa sen 1000€? 

Uskon, että sinustakin tuo jälkimmmäinen on parempi vaihtoehto.

Suomessa on maksettu ennätysosinkoja jo pari vuotta putkeen. Töitä on, varaa palkata on, mutta halua ei ole.

Miksi otat esille ennätysosingot kun sillä ei juuri ole tekemistä työllistämisen kanssa. Suuryritykset tekevät hyvää tulosta mutta voitot tehdään pääosin ulkomailla. Osinkoja saavat ennen kaikkea eläke- ja muut säätiöt, valtio sekä muut yhteisöt jotka käyttävät rahat suomalaisten hyväksi ja hyvä niin.

Suuryrityksillä on rahaa mutta sijoituskohteita ei tarvita kun tehtaat käyvät puolella teholla ja hyviä sijoituskohteita ei Suomesta löydy. Investointipäätöksiä tehdessä valitaan se paikka missä tuotanto on kannattavinta ihan markkinatalouden oppien mukaan kun kilpailijalle ei voi antaa tasoitusta. Valitettavasti useimmiten Suomeen ei ole kannattanut investoida huonon kilpailukykymme vuoksi.

Vientitulot ovat tärkeät koska sen varassa on elintasomme. Työllistämisen kannalta avainasemassa ovat pienet ja keskisuuret yritykset koska lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät näihin firmoihin. Pitäisi tukea näitä yrityksiä jotta saadaan työpaikkoja lisää. Monia asioia olisi korjattava jotta mm. pitkäaikaistyöttömyys ja yli 50-vuotisten työttömyys paranisi mutta valtiovalta ja ammattiliitot eivät halua mitään muutoksia työehtoihin eli sieltä löytyy osasyyllinen suureen työttömyyteen ja vuokratyövoiman käyttöön.

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä kehumasi matut saavat siis palkkansa lisäksi yhteiskunnan tukia, samoin kuin muutkin, jotka eivät palkallaan tule toimeen.  Sinun ehdotuksessasi kasvatettaisiin vain yhteiskunnan, eli meidän veronmaksajien vastuita, yritysten tehdessä entistä parempaa voittoa. Veroja olisi pakko korottaa.

Mikäli yritykset voisivat palkata väkeä halvemmalla, ihmiset työllistyisivät ja tällöin ei olisi niin paljon työttömiä. Työpaikkoja ei ole, koska firmoilla ei ole varaa palkata.

Onko sinusta parempi, että ihminen makaa työttömänä kotona ja että yhteiskunta eli me kaikki veronmaksajat maksavat tästä hyvästä hänelle 1000€, vai että hän tekee töitä ja firma maksaa hänelle palkkaa sen 1000€? 

Uskon, että sinustakin tuo jälkimmmäinen on parempi vaihtoehto.

Uskon, että sinä olet idiootti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttömät eivät lähde töihin ennen kuin ansiosidonnainen on lopussa paitsi jos palkka on parempi kuin aikaisemmassa työssä. Ansiosidonnaista saa 500 päivää eli liki puolelntoista vuoden ajan. Kauden loppuun nauttiva on pitkäaikaistyötön joka ani harvoin työllistyy oli koulutus ja kokemus mikä tahansa. 

Työntekjää on turha syyllistää siitä että hän käyttää ansiosidonnaisen kauden loppuun kun se on hänen oikeutensa. Toisaalta työnantajaa on turha syyllistää että pitkäaikaistyöttömän ohitse menee työssä oleva tai lyhyen aikaa työttömänä ollut. Moni työnantaja ei uskalla ottaa riskiä työelämästä vieraantuneesta kun kustannukset joutuu itse kärsimään jos palkkaa sopimattoman henkilön.

Pitäisi siirtyä tanskalaismalliseen järjestelyyn jossa ansiosidonnaisen kesto on lyhyempi mutta korvaus voi olla suurempi alussa. Jotain työelämän joustoja pitää myös saada lisää että työnantaja pääsee työkyvyttömästä tai työhön sopimattomasta henkilöstä helpommin eroon jos on tarvetta. Monella vuosikymmeniä samoja töitä tehneillä on aivan liian suuret luulot osaamisestaan.

Koeaika.

Pitemmäksi.

Ansiosidonnaista maksetaan aivan liian kauan, 100-200 päivää olisi passeli maksimikesto. Nykyisellään ansiosidonnainen passivoi ihmisiä kun voi istua kaljalla tai surffailla netissä päivät pitkät palkan juostessa reilusti yli vuoden ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ansiosidonnaisen vois lopettaa kokonaan ja nostaa huonompia työkkäritukia. Työttömyyskassoistahan tulee vaan pieni osuus ansiosidonnaoseenkin

Samalla tietty kassat lopetettaisiin

Kyllähän kassat saisivat halutessaan jatkaa, jos pysyisivät pystyssä. Ansiosidonnaisenkin säilyminen on ihan ok, jos työttömyyskassat sen itse rahoittaisivat, eli ne henkilöt, jotka ansiosidonnaista haluavat työttömäksi jäädessään. Yhteisistä varoista sen sijaan ansiosidonnaista ei pitäisi enää rahoittaa.

Sitä rahoitetaan yhteisistä varoista vain sen peruspiävrahan verran. Mikä on niin vaikeaa lukea?

Ei ole vaikeaa lukea. Mitä tarkoitat, että olisi? Minusta ansiosidonnaista ei tarvitse lopettaa kokonaan, kuten sanoit, vaan sen rahoitus tulisi ainoastaan muuttaa. Ne maksavat, jotka sitä haluavat. Kassojakaan ei tarvitse siten lopettaa, elleivät sitten itse lopeta itseään. Näihin asioihin otin siis kantaa. Missä oli lukivaikeus?

Valtio maksaa vain sen peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Kaast, 5,5 %, mutta Työttömyysturvarahasto loput. Työttömyysturvarahaston tarkoitus on toimia joustona silloin, kun sitä tarvitaan. Nyt tarvitaan, eli se on eräänlainen vakuutus, josta osalliseksi pääsee liittymällä vaikka YTK:aan ja maksamalla 100 euroa vuosittain.

Moni on halunnut säästää tuon satasen tai liittojen jäsenmaksut  ja siitä syystä on nyt peruspäivärahan varassa. Tosin yhteiskunta tukee heitä sitten enemmän muilla tukimuodoilla.

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2016 on 1,15 % palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2016 se on 1,00 % palkasta palkkasumman 2 044 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,90 % palkasta.

Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2016 on 0,46 % palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 1,00 % palkasta.

Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä.

Ei tarvitse olla tyhmä, kenenkään.

Niin, ansiosidonnaisen kustannuksiin osallistuminen ei ole vapaaehtoista. Sen pitäisi sitä olla, aivan kuten kassaan liittyminenkin on vapaaehtoista.

En vieläkään ymmärtänyt, mihin lukivaikeuteen tuolla edellä viitattiin.

Ei Suomi nouse sillä, että tästä tehdään halpatyömaa. Kilpailukykymittareissa on koulutus noussut aina vahvana esiin, mutta mitä tekee hallitus; leikkaa koulutuksesta ja hankaloittaa sitä muutenkin. Siitäkin huolimatta, että hallitusta on varoiteltu asiasta ulkomaita myöten.

Suomi on noussut aikoinaan sillä, että kaikilla oli samat mahdollisuudet. Nyt niitä mahdollisuuksia ei enää ole, ei ole haluttu säilyttää niitä.

Tilastoista saadaan selville, että vanhemman sosiekonominen asema määrittelee yhä vahvemmin lapsen tulevan aseman. Jos näin olisi aiemminkin ollut, ei meillä olisi ollut mm. Nokiaa eikä yhtään muutakaan pienempääkää menestystarinaa.  Eikä vahvaa keskiluokkaa, jota nyt ollaan murentamassa kovaa vauhtia.

Eliitin lapset eivät ole sen älykkäämpiä kuin muidenkaan, mutta vanhempien asema takaa heille pääsyn sisäpiiriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ansiosidonnaisen vois lopettaa kokonaan ja nostaa huonompia työkkäritukia. Työttömyyskassoistahan tulee vaan pieni osuus ansiosidonnaoseenkin

Samalla tietty kassat lopetettaisiin

Kyllähän kassat saisivat halutessaan jatkaa, jos pysyisivät pystyssä. Ansiosidonnaisenkin säilyminen on ihan ok, jos työttömyyskassat sen itse rahoittaisivat, eli ne henkilöt, jotka ansiosidonnaista haluavat työttömäksi jäädessään. Yhteisistä varoista sen sijaan ansiosidonnaista ei pitäisi enää rahoittaa.

Sitä rahoitetaan yhteisistä varoista vain sen peruspiävrahan verran. Mikä on niin vaikeaa lukea?

Ei ole vaikeaa lukea. Mitä tarkoitat, että olisi? Minusta ansiosidonnaista ei tarvitse lopettaa kokonaan, kuten sanoit, vaan sen rahoitus tulisi ainoastaan muuttaa. Ne maksavat, jotka sitä haluavat. Kassojakaan ei tarvitse siten lopettaa, elleivät sitten itse lopeta itseään. Näihin asioihin otin siis kantaa. Missä oli lukivaikeus?

Valtio maksaa vain sen peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Kaast, 5,5 %, mutta Työttömyysturvarahasto loput. Työttömyysturvarahaston tarkoitus on toimia joustona silloin, kun sitä tarvitaan. Nyt tarvitaan, eli se on eräänlainen vakuutus, josta osalliseksi pääsee liittymällä vaikka YTK:aan ja maksamalla 100 euroa vuosittain.

Moni on halunnut säästää tuon satasen tai liittojen jäsenmaksut  ja siitä syystä on nyt peruspäivärahan varassa. Tosin yhteiskunta tukee heitä sitten enemmän muilla tukimuodoilla.

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2016 on 1,15 % palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2016 se on 1,00 % palkasta palkkasumman 2 044 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,90 % palkasta.

Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2016 on 0,46 % palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 1,00 % palkasta.

Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä.

Ei tarvitse olla tyhmä, kenenkään.

Niin, ansiosidonnaisen kustannuksiin osallistuminen ei ole vapaaehtoista. Sen pitäisi sitä olla, aivan kuten kassaan liittyminenkin on vapaaehtoista.

En vieläkään ymmärtänyt, mihin lukivaikeuteen tuolla edellä viitattiin.

Valitettavasti minulta loppui rautalanka.  Se, mitä oli , einäköjään sinulle riittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ansiosidonnaista saavat ovat kuitenkin niitä, jotka ovat jo raataneet työelämässä. Turha leimata heitä miksikään luusereiksi tai työnvieroksujiksi.

Vuoden "raataminen" riittää,että pääsee ansiosidonnaiselle.Turha kiillottaa sadekehäänsä,että olet muka itse tienannut päivärahasi koska valtio maksaa siitäkin ison osan.

Minulla on takana 44 vuoden työura, poislukien 90-luvun laman 3kk työttömyys. Tuosta työurasta olen ollut nettomaksajana 30 vuotta. Nyt minut on YT:illä siivottu kortistoon ja huomioiden ikäni 62v, on hyvin todennäköistä, että en enää tule työllistymään. Sen ansiosidonnaisen päivärahan, mitä nyt saan, olen ihan itse tienannut ja siinä siivellä menee moni muukin.

Että hinkkaa handuus vaan talousnero.

Pakolliset työttömyysvakuutusmaksut ovat yhteisiä varoja. Niistä ei pitäisi ansio-osuutta maksaa. Ansio-osuus tulisi rahoittaa työttömyyskassojen jäsenmaksuilla, ja vain niillä. Mikähän tässä kannassa oli sitten epäselvää, kun pitää lukivaikeuksista houria?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se erityisen ikävää, jos työtön kouluttautuisi uuteen ammattiin ja palaisi hyväksi veronmaksajaksi...

Moniko työtön on koskaan ollut veronmaksaja, saati hyvä? Aika harva.

Ainakin eräs sukulaiseni oli. Teki isopalkkaista asiantuntijahommaa IT-alalla, eikä käsittääkseni käyttänyt mitään julkisia palveluita, mitä nyt kirjoja lainaili kirjastosta. Sitten tuli ikää 50 ja risat, mikä kyseisessä ammatissa on yleinen YT-ikä. On ollut jo vuosia työttömänä, hakenut hommia hulluna, eikä mitään löytänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ansiosidonnaisen vois lopettaa kokonaan ja nostaa huonompia työkkäritukia. Työttömyyskassoistahan tulee vaan pieni osuus ansiosidonnaoseenkin

Samalla tietty kassat lopetettaisiin

Kyllähän kassat saisivat halutessaan jatkaa, jos pysyisivät pystyssä. Ansiosidonnaisenkin säilyminen on ihan ok, jos työttömyyskassat sen itse rahoittaisivat, eli ne henkilöt, jotka ansiosidonnaista haluavat työttömäksi jäädessään. Yhteisistä varoista sen sijaan ansiosidonnaista ei pitäisi enää rahoittaa.

Sitä rahoitetaan yhteisistä varoista vain sen peruspiävrahan verran. Mikä on niin vaikeaa lukea?

Ei ole vaikeaa lukea. Mitä tarkoitat, että olisi? Minusta ansiosidonnaista ei tarvitse lopettaa kokonaan, kuten sanoit, vaan sen rahoitus tulisi ainoastaan muuttaa. Ne maksavat, jotka sitä haluavat. Kassojakaan ei tarvitse siten lopettaa, elleivät sitten itse lopeta itseään. Näihin asioihin otin siis kantaa. Missä oli lukivaikeus?

Valtio maksaa vain sen peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Kaast, 5,5 %, mutta Työttömyysturvarahasto loput. Työttömyysturvarahaston tarkoitus on toimia joustona silloin, kun sitä tarvitaan. Nyt tarvitaan, eli se on eräänlainen vakuutus, josta osalliseksi pääsee liittymällä vaikka YTK:aan ja maksamalla 100 euroa vuosittain.

Moni on halunnut säästää tuon satasen tai liittojen jäsenmaksut  ja siitä syystä on nyt peruspäivärahan varassa. Tosin yhteiskunta tukee heitä sitten enemmän muilla tukimuodoilla.

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2016 on 1,15 % palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2016 se on 1,00 % palkasta palkkasumman 2 044 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,90 % palkasta.

Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2016 on 0,46 % palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 1,00 % palkasta.

Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä.

Ei tarvitse olla tyhmä, kenenkään.

Niin, ansiosidonnaisen kustannuksiin osallistuminen ei ole vapaaehtoista. Sen pitäisi sitä olla, aivan kuten kassaan liittyminenkin on vapaaehtoista.

En vieläkään ymmärtänyt, mihin lukivaikeuteen tuolla edellä viitattiin.

Valitettavasti minulta loppui rautalanka.  Se, mitä oli , einäköjään sinulle riittänyt.

Minulla ei taida rautalanka sinulle riittää. Kirjoitin siis näin: "Kyllähän kassat saisivat halutessaan jatkaa, jos pysyisivät pystyssä. Ansiosidonnaisenkin säilyminen on ihan ok, jos työttömyyskassat sen itse rahoittaisivat, eli ne henkilöt, jotka ansiosidonnaista haluavat työttömäksi jäädessään. Yhteisistä varoista sen sijaan ansiosidonnaista ei pitäisi enää rahoittaa." Olen edelleen tuota mieltä. Se, että valtio rahoittaa suoraan vain perusosan verran, on ollut jo aiemminkin tiedossani, samoin työttömyysvakuutusmaksut. Et tuonut asiaan mitään uutta, et myöskään kertonut, mikä tuossa (boldatussa) oli se kohta, joka aiheutti tulkinnan "Mikä on niin vaikeaa lukea?" Ilmeisesti halusit vain esitellä tietojasi, jotka tietää jo kaikki muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Pakolliset työttömyysvakuutusmaksut ovat yhteisiä varoja. Niistä ei pitäisi ansio-osuutta maksaa. Ansio-osuus tulisi rahoittaa työttömyyskassojen jäsenmaksuilla, ja vain niillä. Mikähän tässä kannassa oli sitten epäselvää, kun pitää lukivaikeuksista houria?

Itse asiassa tämä järjestelmä säästää merkittävästi yhteiskunnan varoja.  Kuten jo aiemmin mainitsin, pelkällä peruspäivärahalla oleva joutuu turvautumaan muihin yhteiskunna, eli varovaroilla rahoitettaviin, tukiin, jolloin kokonaistukisumma muodostuukin yllättäen suuremmaksi. Tästä syystä se on aikoinaan perustettukin.

Mikä siinä on noin vaikea ymmärtää? Haluttomuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakolliset työttömyysvakuutusmaksut ovat yhteisiä varoja. Niistä ei pitäisi ansio-osuutta maksaa. Ansio-osuus tulisi rahoittaa työttömyyskassojen jäsenmaksuilla, ja vain niillä. Mikähän tässä kannassa oli sitten epäselvää, kun pitää lukivaikeuksista houria?

Itse asiassa tämä järjestelmä säästää merkittävästi yhteiskunnan varoja.  Kuten jo aiemmin mainitsin, pelkällä peruspäivärahalla oleva joutuu turvautumaan muihin yhteiskunna, eli varovaroilla rahoitettaviin, tukiin, jolloin kokonaistukisumma muodostuukin yllättäen suuremmaksi. Tästä syystä se on aikoinaan perustettukin.

Mikä siinä on noin vaikea ymmärtää? Haluttomuus?

Aivan Nopeasti kehittyvä suuri työttömyys olisi ilman Tyttömyysturvarahastoa yhteiskunnalle kuolinisku. Siksi rahoja rahastoidaan ennalta.

Ansiosidonnaisella pidetään lomaa. Kuinka moni on kuullut tuo? Kun sen loppu lähenee haetaan töitä. Eli ansiosidonnaista käytetään hyväksi eli väärin. Lomailuun.

Suomen ansiosidonnainen työttömyysturva on selvästi pienempi kuin useimmissa muissa läntisissä Euroopan maissa.

Ja useimmissa muissa maissa irtisanomisen kustannukset kohdistuvat siihen irtisanovaan työnantajaan, mm. Saksassa ja Ranskassa työnantaja joutuu palvelusvuosista riippuen maksamaan jopa kahden vuoden palkan irtisanomiskorvauksena irtisanottavalle. Suomessa irtisanominen ontyönanatajalle näihin maihin verrattuna sekä äärettömän helppoa että halpaa.

Tästä syystä esim. Nokia-Alcatel-Lucent ei oikeastaan irtisano Ranskassa, vaan kaikki irtisanomiset kohdistuvat Suomeen.

Ruotsissa on lailla määritelty irtisanomisjärjestys; viimeisenä tullut ensimmäisenä ulos. Siksi Ruotsissa ei esiinnnykään samanlaista ikärasismia kuin Suomessa.

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta kyllä on tyhmää porukkaa täällä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa oli heinäkuussa työttömiä työnhakijoita lähes 380 000. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja oli TE-toimistoissa alle 70 000. Siis mitä helvettiä ansiosidonnaisen leikkaaminen auttaa, kun töitä ei riitä kuin pienelle osalle työttömistä? Lisääntyykö se työpaikkojen määrä sillä, jos työttömiltä viedään toimeentulo? Voisiko joku ystävällisesti selittää, mikä se mekanismi tässä on. Miten ansiosidonnaisen leikkaaminen parantaa työllisyyttä?