Miksi ansiosidannaista vähennetään? Mikä järki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se erityisen ikävää, jos työtön kouluttautuisi uuteen ammattiin ja palaisi hyväksi veronmaksajaksi...

Moniko työtön on koskaan ollut veronmaksaja, saati hyvä? Aika harva.

Jos sinä olet julkisella töissä niin koskaan et maksa veroa. Et töissä, et vapaa-ajalla, et eläkkeellä.

No nyt vasta meni typeräksi. Tarkoitat siis myös että kaikki ne lukuisat yksityiset yritykset, joiden toiminta rahoitetaan verovaroin,niin niiden henkilökuntakaan ei siis maksa veroja, kuten vaikkapa tervesypalveluyritykset, joilta kunta ostaa palvelun?

Ts. olemme tilanteessa, jossa kukaan ei maksa veroa, koska näitä julkisista varoista elantonsa saavia yrityksiä nousee koko ajan lisää.

Äly hoi.

Julkinen sektori tuotti viime vuossa 25% arvonlisäyksestä

Kun on niin tuottavaa niin työttömät pitää palkata julkiselle töhin.

Vierailija kirjoitti:

Suomen ansiosidonnainen työttömyysturva on selvästi pienempi kuin useimmissa muissa läntisissä Euroopan maissa.

Ja useimmissa muissa maissa irtisanomisen kustannukset kohdistuvat siihen irtisanovaan työnantajaan, mm. Saksassa ja Ranskassa työnantaja joutuu palvelusvuosista riippuen maksamaan jopa kahden vuoden palkan irtisanomiskorvauksena irtisanottavalle. Suomessa irtisanominen ontyönanatajalle näihin maihin verrattuna sekä äärettömän helppoa että halpaa.

Tästä syystä esim. Nokia-Alcatel-Lucent ei oikeastaan irtisano Ranskassa, vaan kaikki irtisanomiset kohdistuvat Suomeen.

Ruotsissa on lailla määritelty irtisanomisjärjestys; viimeisenä tullut ensimmäisenä ulos. Siksi Ruotsissa ei esiinnnykään samanlaista ikärasismia kuin Suomessa.

Onko imuualla Euroopassa rtisanominen halpaa pienissä yrityksissä vai onko kyse suuryrityksistä ainoastaan? Jollain Nokialla tai Microsoftilla on mahdollisuus maksaa kunnon irtisanomiskorvaus ja tukea yrittämistä erilaisilla paketeilla. Toisin on asian laita pienissä ja keskisuurissä yrityksissä jos työvoimaa on jotain kymmenen henkeä. Silloin usean vuoden korvaukset voivat ajaa yrityksen ahdinkoon tai edessä on konkurssi. Uudet työpaikat syntyvät nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin eikä niinkään suuryrityksiin tai julkiselle sektorille mikä monelta tuntuu unohtuvan.  

Ansiosidonnaisen päivärahan kustannusten jakautuminen:

Työttömyysvakuutusmaksu 55–58 %

Valtio 37–39 %

Kassojen jäsenmaksut 5,5 %

Henkilö saa ansiosidonnaista 1800 euroa kuussa niin valtio kustantaa siitä n. 680 euroa. Eli tuo 680 euroa on persnettoa valtiolle, siihen ei ole etukäteen varauduttu mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Ansiosidonnaisen päivärahan kustannusten jakautuminen:

Työttömyysvakuutusmaksu 55–58 %

Valtio 37–39 %

Kassojen jäsenmaksut 5,5 %

Henkilö saa ansiosidonnaista 1800 euroa kuussa niin valtio kustantaa siitä n. 680 euroa. Eli tuo 680 euroa on persnettoa valtiolle, siihen ei ole etukäteen varauduttu mitenkään.

Ansiosidonnaisesta maksetaan kuitenkin veroa, joten saahan valtio sitä kautta rahaa takaisin. Jonkun pitäisi ihan oikeasti laskea, paljonko valtio säästäisi, jos ansiosidonnaisen kestoa lyhennettäisiin. Mitään faktaa ei ole nyt pöydässä, mutulla perustellaan. Työpaikkojen määrää toimenpide ei lisää. Täysin kyseenalaista on, säästääkö yhteiskunnan varojakaan, jos työttömät joutuvat sitten hakemaan asumislisää tai toimeentulotukea tullakseen toimeen. Toimeentulotuesta ei makseta veroakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ansiosidonnaisen päivärahan kustannusten jakautuminen:

Työttömyysvakuutusmaksu 55–58 %

Valtio 37–39 %

Kassojen jäsenmaksut 5,5 %

Henkilö saa ansiosidonnaista 1800 euroa kuussa niin valtio kustantaa siitä n. 680 euroa. Eli tuo 680 euroa on persnettoa valtiolle, siihen ei ole etukäteen varauduttu mitenkään.

Ansiosidonnaisesta maksetaan kuitenkin veroa, joten saahan valtio sitä kautta rahaa takaisin. Jonkun pitäisi ihan oikeasti laskea, paljonko valtio säästäisi, jos ansiosidonnaisen kestoa lyhennettäisiin. Mitään faktaa ei ole nyt pöydässä, mutulla perustellaan. Työpaikkojen määrää toimenpide ei lisää. Täysin kyseenalaista on, säästääkö yhteiskunnan varojakaan, jos työttömät joutuvat sitten hakemaan asumislisää tai toimeentulotukea tullakseen toimeen. Toimeentulotuesta ei makseta veroakaan.

Sosiaali -ja terveysministeriön mukaan ansiosidonnaiseen käytetään valtion verorahoja 42 % ja 58 % kerätään työnantajalta ja työntekijältä. Kelan maksama työttömyystuki on 100 % valtion rahotteista. Omalta kohdalta laskelmat:

Ansiosidonnainen: 11xx euroa (42 %) + asumistuki 180 euroa = 642 e + veroja takaisin n. 200 e

Kelan peruspäiväraha: 653 euroa (100 %) + asumistuki 320 euroa = 973 e + veroja takaisin n. 130 e.

Eli sinänsä olet oikeassa. Pitää tietysti huomioida myös se seikka, että työttömien lisääntyessä sotumaksuja on korotettu, joka on siten heikentänyt kaikkien palkansaajien ostovoimaa. Lisäksi työttömyyden pidentyminen tutkitusti lisää vaikeuksia palata työelämään ja lisää muita elämänhallintaan liittyviä ongelmia.