Lastensuojelun "uhrien" tarinoiden toinen puoli
Tuli mieleen toisesta ketjusta, että täällähän voi kertoa noiden tarinoiden toisia puolia ja sitten "uhrin" puoliskon? Jos siis vain saatte kertoa, olisi mielenkiintoista kuulla noista se paljon puhuttu toinenkin puoli. Jos siis saatte kertoa, eikä se riko mitään velvollisuuksianne, niin kertokaa :)
Kommentit (197)
Päihdevanhemmat useimmiten ymmärtävät itse ongelmansa ja eivät ole hankalia lastensuojelussa. He eivät myöskään kirjoittele missään lastensuojelun uhreissa. Varsinkin kun puhutaan perinteisestä alkoholin käytöstä. Lastensuojelun uhreihin päätyvät yleensä mielenterveysvanhemmat. Useilla on persoonallisuushäiriö, joten psykiatrinen hoitokaan ei heidän kanssaan suju. Monesti ne ongelmat ovat ainoastaan muissa ihmisissä. Itsessä ei ole mitään vikaa. Samat vanhemmat pistävät hanttiin ihan kaikessa lastensuojelun toimessa ja kieltäytyvät kaikista avohuollon tuista. Loppupeleissä he itse monesti ajavat tilanteen siihen, että sijoitus on ainoa vaihtoehto. Kipeimmät sabotoivat senkin ja alkavat piilottelemaan lasta. Voidaan miettiä miten hyvää vanhemmuus on, jos lapsi eristettään kotiin koulusta, ystävistä, terveydenhuollosta jne. vain, jotta vanhempi saa iloa siitä, että piilottelee sosiaalityöntekijöiltä lastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4-vuotta olin töissä lastenkodissa ja kertaakaan ei tullut yhtään väärin syin huostaanotettua. Ei kertaakaan. Päin vastoin liian mylhää. Ne tarinat on sellaisia, että parempi vaan, kun ei muut tiedä. On insestiä, pakotettu katsomaan aikuisten seksiä, poltettu tupakalla jne.
Lapseni huostattiin valheellisilla terveydenhuollon kirjauksilla/mustamaalaavilla sostyöntekijöiden kirjauksilla-älä jauha pas. kaa siitä että kaikki huostat ovat laillisia ja aiheellisia. Minulla on todisteet ja ylilääkäreiden/johtavien SOS työntekijöiden lausunnot. Meihin kohdistettiin vainoa ihmisoikeusrikoksia ja säälimätöntä henkistä pahoinpitelyä. Joten pidä se turpasi kiinni!!!
Olen kuullut vain ihmisten joiden kohdalla lasten huostaanotolle on todella perustellut syyt, raivoavan tuolla lailla ja käyttävän sanaa huostata. Edes yhden nettiviestin perustella et anna kovin vakaata kuvaa itsestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Ainaki muutama vuosi sitten Espoossa toimittiin siten että kaikki yh:t ovat epäilyksen alla kunnes todistavat kykynsä vanhemmuuteen. Apua ei tarjottu tai se oli kiven takana, meilläkin odotettiin tukiperhettä useampi vuosi. Neuvolatyöntekijä kertoi että mahdollisimman moni yh:n lapsi halutaan huostata ja siihenhän kätevästi päästään kun vain odotellaan että huoltajasta loppuu ruuti.
Toivottavasti tänään on toisin.
Niin varmaan. Huostaanotto on järjettömän kallista, joten tottakai haluavat sitä tehdä kun sotesta säästetään koko ajan joka paikasta... jos joku neuvolatyöntekijä on oikeasti sanonut noin, on ollut joku sekopää. Luultavasti on sanonut jotain ihan muuta, ja sitten hänen sanomansa on vääristelty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaisia tapauksia on paljon jossa lapsi/nuori kuuluisi oikeasti psykiatriseen hoitoon tai osastolle eikä lastensuojeluun, mutta resurssipulan vuoksi päätyvät huostaan. Näissä tapauksissa vanhemmat harvoin uhriutuu, enemmänkin vaativat lapselleen turhaan oikeaa hoitoa.
Suomessa ei ole pitkäaikaista psykiatrista osastohoitoa lapsille terveydenhuollon palveluna lainkaan. Lyhytaikaiset lähinnä kriisi tai diagnostiset osastojaksot ovat ainoita. Vanhempien on turha änkyröidä tästä lastensuojelulle.
Mistä lähtien asianmukaisen hoidon vaatiminen omalle lapselle on "änkyröimistä"? Moni vanhempi on oikeasti huolesta sekaisin kun oma lapsi on psyykkisesti sairas. Vähän empatiaa nyt noita perheitä kohtaan.
Seh
No, kyllä näissä tilanteissa pitää huomioida myös se, että kenenkään lapsen tai nuoren pysyvä paikka ei voi olla mielisairaalan osasto. Todella usein on tilanteita, joissa pelkästään lainsäädännöllä voisi helpottaa nuoren pysymistä lastensuojeluyksikössä. Esim. mahdollistaa ovien pitäminen lukossa yöt ilman erityisempiä hallintapäätöksiä, tai valta ottaa puhelimet pois jos näiden kautta tehdään haitallisia asioita. Nyt täytyy olla aika vahvat perusteet että tulee LVR tai YPR ja nämäkin on aina määräaikaisia. Todellisuudessa siis laitoksessa nuorilla on vähemmän valtaa rajata nuoria mitä vanhemmilla kotona vaikka ne laitosnuoret juuri tarvitsisivat erityisen vahvaa tukea. Lisäksi tulee muistaa että psykiatria on kriisissä ja vaikka 20 v sitten ajateltiin että jokaista viiltelevää nuorta pitää pitää maailman tappiin saakka osastolla niin tämä ei ole enää nykypäivää eikä tue sitäkään vähää nuoren kehitystä. Laitoksissa pitäisi myös pystyä paremmin järjestämään tilanteet niin että pärjättäisiin pitkäaikaisesti sairaiden nuorten kanssa. Ei diabeetikoitakaan pidetä pysyvästi sairaalahoidossa. Ja joo, totta kai psykiatrista hoitoa täytyy järjestää niitä tarvitseville, mutta turhan usein ajatus tuntuu olevan että vain pysyvä tai erittäin pitkäaikainen sairaalahoito on riittävää psykiatrista hoitoa. Tosi asiassa psykiatrinen hoito vaatii arkeen tueksi riittävät struktuurit. Pelkästään lääkkeillä tai viikottaisillakana polikäynneillä ei esim epävakaan itsetuhoista nuorta hoideta kuntoon. Valitettavasti monet niistä yksityisistä voittoa tahkovista laitoksista jotka mainostavat psykiatrista osaamista, ja saavat hyvinvointialueelta kalliit rahat perustavat osaamisensa siihen, että heti kun nuori änkyröi, toimitetaan nuori sairalaan pakkohoitoa varten, eikä yritetäkään selvitä tilanteista muilla keinoin. Todella usein myös laitosvallalla ja liian auktoritäärisellä otteella tilanteita provosoidaan niin, että keskustelulla ei selvitäkään.
Minä tunnen perheen, jonka mukaan lapsi vietiin siksi että äiti teki makaronilaatikon väärin. Ja "unohti" kertoa, että hänellä on vakava skitsofrenia harhoineen, hoitoon ei halua koska hänessä "ei ole mitään vikaa".
Vierailija kirjoitti:
Multa vietiin lapsi, kun sairastuin aika vakavasti. Ne perusteet on usein aika ympäripyöreitä "lapsen kasvu ja kehitys vaarassa" tämähän voi tulkinnasta riippuen tarkoittaa mitä vaan. Ja kokemuksesta voin sanoa, että on olemassa myös mielivaltaisia sossuja, ja sitten taas oikeudenmukaisia sossuja. Mitä tuohon bisnekseen tulee, niin ensimmäiset sijoituskuukaudet on rahakkaita kunnille, koska kunta saa valtiolta kertakorvauksen joka on n.10 000 e/lapsi. tälleenkin voi koettaa paikata kuntien vajetta hetkellisesti.
Ei se mitään vajetta paikkaa, kun se raha menee kaikki, luuletko että valtio maksaa jotain ylimääräistä?
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä uskon, että jotain hämärää ja kähmintää tässä hommassa on. Aina kun yksityisomisteinen bisnes ja julkinen raha kohtaavat, ollaan vyöhykkeellä, missä väärinkäytösten määrä lisääntyy. Sitten kun asiat pyöritetään kymmenien istuntojen ja lautakuntien kautta, aina jossain istuu joku jonka omat rahat on kyseessä.
Terv. kyyninen insinööri
Tekisitkö itse sitä työtä millä rahalla? Että esim. joku erittäin pahasti oireileva lapsi/teini olisi sun kotona 24/7? Lapsi jolla olisi taustalla esim. seksuaalista hyväksikäyttöä ja törkeää väkivaltaa? Ei lastensuojelun asiakkaiden asioita missään istunnoissa aja lautakunnissa käsitellä, kyllä ne on ihan ammattilaisten hoidossa. Meidän hyvinvointialueella muutama vuosi sitten todettiin että lastensuojelun ulkoistetut asiat alkoi tulla liian kalliiksi, ja se otettiin takaisin omaksi työksi. Vanhuspuolella ulkoistaminen tuli halvemmaksi, joten sitä jatkettiin.
Ja kuten tämä ketju sulle todistaa, lapsia ei oteta heppoisin perustein huostaan, ja yleensä liian myöhään kuin liian helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä uskon, että jotain hämärää ja kähmintää tässä hommassa on. Aina kun yksityisomisteinen bisnes ja julkinen raha kohtaavat, ollaan vyöhykkeellä, missä väärinkäytösten määrä lisääntyy. Sitten kun asiat pyöritetään kymmenien istuntojen ja lautakuntien kautta, aina jossain istuu joku jonka omat rahat on kyseessä.
Terv. kyyninen insinööri
Tekisitkö itse sitä työtä millä rahalla? Että esim. joku erittäin pahasti oireileva lapsi/teini olisi sun kotona 24/7? Lapsi jolla olisi taustalla esim. seksuaalista hyväksikäyttöä ja törkeää väkivaltaa? Ei lastensuojelun asiakkaiden asioita missään istunnoissa aja lautakunnissa käsitellä, kyllä ne on ihan ammattilaisten hoidossa. Meidän hyvinvointialueella muutama vuosi sitten todettiin että lastensuojelun ulkoistetut asiat alkoi tulla liian kalliiksi, ja se otettiin takaisin omaksi työksi.
Käytännössä se sijaisperheen vanhempi voi joutua jäämään töistä pois tämän hoidettavan lapsen takia. Kukaan tuskin ilmaiseksi ottaa. Onhan se jo nyt nähtävissä, et vaikka maksetaan, niin sijais- ja tukiperheitä on vaikea löytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaisia tapauksia on paljon jossa lapsi/nuori kuuluisi oikeasti psykiatriseen hoitoon tai osastolle eikä lastensuojeluun, mutta resurssipulan vuoksi päätyvät huostaan. Näissä tapauksissa vanhemmat harvoin uhriutuu, enemmänkin vaativat lapselleen turhaan oikeaa hoitoa.
Suomessa ei ole pitkäaikaista psykiatrista osastohoitoa lapsille terveydenhuollon palveluna lainkaan. Lyhytaikaiset lähinnä kriisi tai diagnostiset osastojaksot ovat ainoita. Vanhempien on turha änkyröidä tästä lastensuojelulle.
Mistä lähtien asianmukaisen hoidon vaatiminen omalle lapselle on "änkyröimistä"? Moni vanhempi on oikeasti huolesta sekaisin kun oma lapsi on psyykkisesti sairas. Vähän empatiaa nyt n
Niin ja Orpo ja Purra leikkaavat lisää palveluista kristillisten ja ruotsalaisten siunauksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4-vuotta olin töissä lastenkodissa ja kertaakaan ei tullut yhtään väärin syin huostaanotettua. Ei kertaakaan. Päin vastoin liian mylhää. Ne tarinat on sellaisia, että parempi vaan, kun ei muut tiedä. On insestiä, pakotettu katsomaan aikuisten seksiä, poltettu tupakalla jne.
Lapseni huostattiin valheellisilla terveydenhuollon kirjauksilla/mustamaalaavilla sostyöntekijöiden kirjauksilla-älä jauha pas. kaa siitä että kaikki huostat ovat laillisia ja aiheellisia. Minulla on todisteet ja ylilääkäreiden/johtavien SOS työntekijöiden lausunnot. Meihin kohdistettiin vainoa ihmisoikeusrikoksia ja säälimätöntä henkistä pahoinpitelyä. Joten pidä se turpasi kiinni!!!
Olen kuullut vain ihmisten joiden kohdalla lasten huostaanotolle on todella perustellut syyt, raivoavan tuolla lailla ja käyttävän sanaa huostata
Joo, tuo "huostata" sanan käyttö on selkeä merkki siitä että kyseessä on "alan ammattilainen" jolla on slangi hallussa. Ei kukaan normaali ihminen käytä tuollaista sanaa.
Mä tiedän myös yhden tapauksen, jos suhteellisen nuori äiti (ei oikeasti merkityksellistä) sai jonkun kanssa kaksospojat. Heillä kävi yli vuoden ajan kotihoito joka päivä. Siis joka päivä. Auttamassa, neuvomassa, hoitamassa lapsia.
Äiti kai pärjäsi ihan ok. Kotikäynnit ja vahtaus lopettiin, haluttiin antaa äidille omaa vastuuta ja tilaa. Äiti ei ehkä sitten pystynytkään siihen. Pienet lapset elivät monta kuukautta yhdessä huoneessa, johon jälkien mukaan äiti antoi oven raosta ruokaa. Lapsia ei pesty, ei käytetty ulkona, ei oltu läsnä, ei vuorokausirytmiä, ei äitiä tai isää. Äiti oli hurjan pahoillaan, kun sosku tuli poliisien kanssa ja varastivat häneltä lapset. Ja nyt itkee virkamafiaa pitkin nettiä.
Täällä on aika tavallinen semmoinen draaman kaari, jossa lapsi tulee kummankin vanhemman kanssa palveluihin. Palvelun tarve "yllättäen" loppuu kun lapsen isä ei ole enää lapsen elämässä mukana. Palveluiden jälkeen lapsi on huonommassa kunnossa kuin ennen aloitusta.
Mietityttää, että kuka sai suurimman avun palveluista?
Vierailija kirjoitti:
Tutulla lähti lapsi kanssa sossujen mukaan. Syynä paitsi äidin täysi elämänhallinnan puute ja mt -ongelmat niin myös se, että äiti ei kyennyt pitää asuntoa. Kaupungin asunnoista vuokrat maksamatta ja häätö päällä, kukaan ei vuokrannut enää siinä vaiheessa. Äidille asuntolapaikka, mutta sellaiseen pientä lasta voi laittaa tietenkään. Kuinka monta asuntoa olisi äidille pitänyt antaa, joista vuokria ei maksella?
Olisihan tuon voinut toisellakin tavalla hoitaa. Esim. edunvalvontatilin kautta olisi voitu hoitaa vuokranmaksu tai laittaa perhe asumaan tukiasuntoon. Jos pääasiallinen ongelma on vuokranmaksuongelmat, ei sillä perusteella pitäisi erottaa lapsia vanhemmista, koska tämä on AINA lapsille todella suuri trauma. Ei mt-ongelmien hoitomuotokaan pitäisi olla huostaanotto, vaan hoidon tarjoaminen. Lasten erottamista vanhemmista pitäisi välttää lasten edun vuoksi, ja huostaanottoon pitäisi ryhtyä vain, jos lapsen henkinen tai fyysinen hyvinvointi on uhattuna vanhemman kanssa. Vaikuttaa vähän siltä, että on haluttu tehdä huostaanotosta sanktio tuolle äidille, mutta kuitenkin suurimmat kärsijät ovat lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään, jolta olisi huostaanotettu turhaan, mutta on hyvä muistaa, että aina syynä ei ole kotiolot vaan esimerkiksi teinin oma käytös. Itselleni ystäviä, joilla ollut yksi lapsi sijoituksessa ja oikeastaan kaikissa näissä lapset oireillut etäisää, eroa yms ja ajautuneet esimerkiksi päihteisiin. Mutta sen olen huomannut, että jos lapsi ehditään sijoittaa, lapsen takaisin saaminen on välillä todella vaikeaa. Jopa niin vaikeaa, että ns. tavallinen vanhemmuus ei ole riittävää.
Aivan ihanaa logiikkaa. Lapset oireilevat etäisää. Siis sitä vanhempaa jonka luona ne eivät ole <3
Kyllä, nimenomaan. Isän hylkääminen on lapselle kova paikka.
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen perheen, jonka mukaan lapsi vietiin siksi että äiti teki makaronilaatikon väärin. Ja "unohti" kertoa, että hänellä on vakava skitsofrenia harhoineen, hoitoon ei halua koska hänessä "ei ole mitään vikaa".
Viittaatko siihen lehdessä olleeseen juttuun vai onko makaronilaatikkoreseptejä kirjattu useamminkin sosiaaliviranomaisten muistioihin? Olen lukenut myös lehdestä tällaisesta makaronilaatikkotapauksesta, mutta siinä keississä ei lasta huostaanotettu. Jos kertomasi pitää paikkansa, vaikuttaa siltä, että noita makaronilaatikoita todella kytätään - mutta miksi? Uskon toki, että jos huostaanottoon tai muihin toimenpiteisiin päädytään, syy on pohjimmiltaan joku muu kuin makaronilaatikko, mutta kertoohan se jotain sosiaaliviranomaisten toiminnasta ja ammattitaidosta, jos muistioihin yleensä kirjoitetaan mitään makaronilaatikoista. Jossain lehtijutussa (olisiko ollut sama, missä tuosta makaronilaatikostakin luin) kerrottiin myös, että sosiaaliviranomaiset olivat huomautelleet siitä, että jollain perheellä oli eteisen naulakossa aina kaikkien vuodenaikojen ulkovaatteet. Heidän mielestään kesäksi olisi pitänyt viedä talvivaatteet häkkivarastoon, ja huolestuivat kun joku perhe antoi toppatakkien roikkua naulakossa. Mutta miksi kiinnittää edes huomiota asiaan, joka ei oikeasti ole ongelma? Miksi kirjata ylös vääränlaisesta vaatteiden säilytyksestä tai vääränlaisesta makaronilaatikon valmistustavasta - jos asialla ei kerran ole merkitystä, miksi kirjoittaa siitä mitään?
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt, että miksi nuo toitottavat, että lasten huostaanotto olisi jotenkin hirveän rahakasta bisnestä? Esim laitosasuminenhan tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi.
Voittoa tekevätkin ne firmat, jotka niitä laitospalveluita yhteiskunnalle myyvät.
Vierailija kirjoitti:
4-vuotta olin töissä lastenkodissa ja kertaakaan ei tullut yhtään väärin syin huostaanotettua. Ei kertaakaan. Päin vastoin liian mylhää. Ne tarinat on sellaisia, että parempi vaan, kun ei muut tiedä. On insestiä, pakotettu katsomaan aikuisten seksiä, poltettu tupakalla jne.
Up.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään, jolta olisi huostaanotettu turhaan, mutta on hyvä muistaa, että aina syynä ei ole kotiolot vaan esimerkiksi teinin oma käytös. Itselleni ystäviä, joilla ollut yksi lapsi sijoituksessa ja oikeastaan kaikissa näissä lapset oireillut etäisää, eroa yms ja ajautuneet esimerkiksi päihteisiin. Mutta sen olen huomannut, että jos lapsi ehditään sijoittaa, lapsen takaisin saaminen on välillä todella vaikeaa. Jopa niin vaikeaa, että ns. tavallinen vanhemmuus ei ole riittävää.
Aivan ihanaa logiikkaa. Lapset oireilevat etäisää. Siis sitä vanhempaa jonka luona ne eivät ole <3
Kyllä, nimenomaan. Isän hylkääminen on lapselle kova paikka.
Niin taitaa olla. Tietämilläni nuorilla, jotka ovat joutuneet pakkohoitoon on takana onnistunutta vieraannutusta.
Ei niitä makaronilaatikoita kytätä, sama ihminen vaan usein mesoo mediassa ja somessa, ja vuosikausia. Se on helppoa, kun viranomaiset ei voi lain mukaan oikaista näitä juttuja lainkaan.
Ne fiksut ja normaalit vanhemmat ei hae mediahuomiota, vaan valittaa asiallisesti päätöksestä hallinto-oikeuteen, ja saa lapsensa takaisin. Kun ei kukaan ole erehtymätön, edes viranomainen. Kun viranomainen tekee virheen, tämmöiset makaronilaatikkosadut ei yhtään edesauta asian korjaamista. Ja ainakin minulle kertovat, että huostaanottoon on kyllä ollut painavat perusteet.
Tässä muutamia esimerkkitarinoita:
- Äiti, jolla on päihdeongelma. Ollut ensikodissa ja ollut kuivilla raskausajan. Pääsee omaan kotiin. Muita tukiverkkoja ei ole kuin oma äiti. Eräänä päivänä äiti lähtee viemään roskista ja jättää vauvan asuntoon. Reissu venyy ja hän näkee toisen talon pihassa tuttavansa, jonka kanssa lähtee tupakalle toisen talon taakse. Sillä aikaa vauva itkee yksin asunnossa ja sattumalta naapurissa vanhus on unohtanut hellalla kännykän ja levy jäänyt päälle. Palohälytin alkaa soida, rappukäytävässä on savua ja palokunta tulee paikalle. Naapurin asunto palaa. Kukaan ei avaa naapurissa ovea. Naapuri kertoo nähneensä äidin lähteneen jonnekin. Palokunta menee ovesta läpi ja hakee vauvan pois asunnosta. Sosiaalipäivystys ja poliisi tulevat paikalle. Äitiä yritetään saada puhelimella kiinni - ei vastaa. Äitiä lähdetään etsimään. Tunnin kuluttua lapsen isoäiti saadaan kiinni, mutta on matkoilla. Paria tuntia myöhemmin äiti tavoitetaan lähipubista kaljoittelemasta. Lapsi sijoitetaan kiireellisesti, jonka jälkeen äiti kirjoittaa Facebookissa, että sossut teki "ratsian" hänen asuntoonsa ja vei vain roskat ja heti lapsi varastettiin.
- Isä, jolla oli oikeus tavata lapsiaan valvotusti on saanut 7-vuotiaan luokseen joka kolmas viikonloppu. Isällä mt-tausta mm. jättänyt lapsen yksin kotiin, kun hänet on määrätty pakkohoitoon. Väittänyt lapsen olevan äidillään. Kuulemma naapuri käy katsomassa lasta kerran päivässä. Nyt ongelmat näyttävät olevan takana päin. Isä takavarikoi lapsen puhelimen ja sammuttaa sen ja omansa. Kukaan ei poistu asunnolta perjantain ja lauantai-illan välisenä aikana. Selviää, että aiemmin viikolla isä on kirjoitellut sosiaaliseen mediaan, kuinka aikoo kostaa äidille ja sossuille pahimmalla mahdollisella tavalla. Lapsella olisi harrastus lauantaiaamupäivänä, jonne isä on luvannut viedä tämän. Kukaan ei saavu paikalle eikä poissaolosta ole ilmoitettu. Isovanhemmat käyvät soittamassa isän ovikelloa. Ovea ei avata. Myöhemmin päivällä poliisi käy ovella, mutta ovea ei avata. Sosiaaliseen mediaan ilmestyy taas outoja kirjoituksia. Poliisi käy uudestaan ovella ja nyt isä käskee poliisien lähteä. Isän kanssa yritetään neuvotella, että tämä avaisi oven. Isä hermostuu. Ei avaa. Lopulta poliisi joutuu murtamaan oven. Kaikki ovat onneksi hengissä. Isä kirjoittaa myöhemmin someen, että häntä vahditaan ja keräsi puhelimen pois ja oli tavoittamattomissa, jotta kukaan ei voi "manipuloida" lasta isää vastaan. Lopuksi isä julkaisee lapsen sairaskertomukset tarkoituksenaan, että sosiaalityöntekijän nimi näkyy. Hän menettää tapaamisoikeuden.