Lue keskustelun säännöt.
Lastensuojelun "uhrien" tarinoiden toinen puoli
24.08.2016 |
Tuli mieleen toisesta ketjusta, että täällähän voi kertoa noiden tarinoiden toisia puolia ja sitten "uhrin" puoliskon? Jos siis vain saatte kertoa, olisi mielenkiintoista kuulla noista se paljon puhuttu toinenkin puoli. Jos siis saatte kertoa, eikä se riko mitään velvollisuuksianne, niin kertokaa :)
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Sivusta, mutta miten toppatakkien esillä olo kesällä muka vaikuttaa mihinkään? On meilläkin ollut vuosikaudet ulkovaatteita näkyvillä, so what? Miksi ihmeessä se olisi jonkun muun asia, missä pidämne ulkovaatteitamme?
Tuskin ne sossut niidne toppatakkien takia sinne asuntoon alunperin tulivat? Itsellä kolme lasta, ikinä kukaan sossu edes soittanut, puhumattakaan että olisi käynyt meillä. Ja ihan sama tilanne kaikissa tuttavaperheissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään, jolta olisi huostaanotettu turhaan, mutta on hyvä muistaa, että aina syynä ei ole kotiolot vaan esimerkiksi teinin oma käytös. Itselleni ystäviä, joilla ollut yksi lapsi sijoituksessa ja oikeastaan kaikissa näissä lapset oireillut etäisää, eroa yms ja ajautuneet esimerkiksi päihteisiin. Mutta sen olen huomannut, että jos lapsi ehditään sijoittaa, lapsen takaisin saaminen on välillä todella vaikeaa. Jopa niin vaikeaa, että ns. tavallinen vanhemmuus ei ole riittävää.
Aivan ihanaa logiikkaa. Lapset oireilevat etäisää. Siis sitä vanhempaa jonka luona ne eivät ole <3
Kyllä, nimenomaan. Isän hylkääminen on lapselle kova paikka.
Niin taitaa olla. T
Rahahoat oikeudenmukaiseksi niin kyllä sen siitä
Moi vastaajat. Kiva lukea näin asiapitoisia tekstejä, joissa 100 prossaa silkkaa faktaa. Varmaan sossujen omia vinkumisia.
Niinpä niin, vanhempien pitäisi ottaa vastuuta, mutta oikeuksia heillä ei enää ole. Miksi lapset meuhkaavat, varastelevat ja ovat väkivaltaisia? Siksi kun vanhemmat eivät saa enää estää häiriökäytöstä eikä poistaa häiriökäytöksen aiheuttajaa ( puhelinta). Opettajatkin ihan helisemässä, kun lapsi riehuu, mutta ei kiinni ottaa. Nuorempana ovat sitten täysin vailla kuria ja järkeä.
Hyvät vanhemmat, älkää ostako älypuhelinta ennen kuin lapsi itse antaa kirjallisena luvan ottaa puhelimen pois, jos ei ole asiallista se käyttö. Jos sotkee ja riehuu, niin siivouttakaa sotkut. Peskööt myös itse vaatteensa. Jne.
Meillä poika paukutteli/ hakkasi oman huoneensa ovea meidän vanhempiensa omistamassa talossa. Kerrottiin, että jos ei lopu, niin ovi lähtee "turvaan" iskuilta. Ei loppunut. Ovi lähti.
Avoin oma huone ei ollut enää oma huone. Oma vika.pari kuukautta oli ilman ovea. Lupasi olla hakkaamatta. Sai oven. Tuli rauha taloon
meillä lapsi taas karkasi ilkkumasta 6. Kerros, kun noin tehtiin
Vierailija kirjoitti:
Niinpä niin, vanhempien pitäisi ottaa vastuuta, mutta oikeuksia heillä ei enää ole. Miksi lapset meuhkaavat, varastelevat ja ovat väkivaltaisia? Siksi kun vanhemmat eivät saa enää estää häiriökäytöstä eikä poistaa häiriökäytöksen aiheuttajaa ( puhelinta). Opettajatkin ihan helisemässä, kun lapsi riehuu, mutta ei kiinni ottaa. Nuorempana ovat sitten täysin vailla kuria ja järkeä.
Hyvät vanhemmat, älkää ostako älypuhelinta ennen kuin lapsi itse antaa kirjallisena luvan ottaa puhelimen pois, jos ei ole asiallista se käyttö. Jos sotkee ja riehuu, niin siivouttakaa sotkut. Peskööt myös itse vaatteensa. Jne.
Meillä poika paukutteli/ hakkasi oman huoneensa ovea meidän vanhempiensa omistamassa talossa. Kerrottiin, että jos ei lopu, niin ovi lähtee "turvaan" iskuilta. Ei loppunut. Ovi lähti.
Avoin oma huone ei ollut enää oma huone. Oma vika.pari kuukautta oli ilman ovea. Lupasi olla hakkaamatta. Sai ov
Saahan vanhempi ottaa lapselta puhelimen pois. Ainoa joka saa sen tehdä. Ei lastenkodin ohjaaja sitä saa tehdä tai opettaja. Sosiaalityöntekijä joutuu tekemään hallintopäätökset, jos sen tekee. Mutta vanhempaa ei kukaan estä omalta lapseltaan puhelinta ottamasta tai vaikka katkaisee netinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa huostaanottoa aina edellyttää niin niin hirveä määrä muita tukitoimia jotka eivät ole riittäneet, että aidot turhat sijoituksen on ihan satua.
El muuten edellytä yhden yhtäkään tukitoimea. Lapsi voidaan viedä kiireelliseen sijoitukseen ilman minkäänlaista varoitusta tai aiempaa asiakkuutta.
Totta. Turhia huostia sekä sijoitusia todellakin ajoittain tapahtuu. Ei usein, mutta kuitenkin. Yksi iso ongelma on myös luokaton kirjauskulttuuri, jossa joskus kirjataan täysin virheellisesti ja jopa tarkoitushakuisesti. Maallikko usein ajattelee, ettei savua ilman tulta. Esimerkkinä voisi mainita kollektiivisen uskon siihen, ettei poliisin kanssa joudu tekemisiin ilman syytä. Kuitenkin valtiokonttori maksaa vuosittain miljoonia korvauksina aiheettomista vapaudenmenetyksistä. Aiheettomia sijoituksia sekä huostia siis todellakin tapahtuu, mutta ei usein. Sos.tt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa huostaanottoa aina edellyttää niin niin hirveä määrä muita tukitoimia jotka eivät ole riittäneet, että aidot turhat sijoituksen on ihan satua.
El muuten edellytä yhden yhtäkään tukitoimea. Lapsi voidaan viedä kiireelliseen sijoitukseen ilman minkäänlaista varoitusta tai aiempaa asiakkuutta.
Jos on syytä, kyllä. Mutta ei niistä normaaleista ihmisistä tule sekopäänarkkeja yhdessä yössä, kyllä taatusti on saatu monenlaistakin tukea.
Voi kuule. Ihan normaaleilta vanhemmilta viedään tuon tuosta mm. autistisia lapsia ensin kiireelliseen sijoitukseen, minkä jälkeen huostaanotetaan. Ilman mitään tukitoimia. Esimerki
Nepsyjä tosiaan huostaanotetaan ja sijoitetaan siksi koska yhteiskunta ei tarjoa sellaista apua mitä nepsy tarvisi. Paljon vähemmällä päästäisiin kun alusta asti ymmärrettäisiin että nepsyys on pysyvä ja synnynnäinen tila, eikä jotain jonka voi vanhempi, tai laitos jotenkin korjata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertokaapas näistä lastensuojelun virheistä mitä he tekevät ja "perusteista" joilla toimiansa yrittävät.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapas näistä lastensuojelun virheistä mitä he tekevät ja "perusteista" joilla toimiansa yrittävät.
Varmaan klassikko on kuunnella pelkästään lapsen äitiä vaikka lastensuojelulaki määrittää, että pitäisi kuunnella lasta. Tuota ei tarvitse perustella mitenkään, kukaan ei valvo.
Toimitaan lapsen äidin kertomuksen mukaan. Lähtökohta toimintaan on jo täten lastensuojelulain vastainen. Tuolla lainvastaisella teolla sitten perustellaan kaikki jatkot.
Tässä tämmönen oma kokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saahan vanhempi ottaa lapselta puhelimen pois. Ainoa joka saa sen tehdä. Ei lastenkodin ohjaaja sitä saa tehdä tai opettaja. Sosiaalityöntekijä joutuu tekemään hallintopäätökset, jos sen tekee. Mutta vanhempaa ei kukaan estä omalta lapseltaan puhelinta ottamasta tai vaikka katkaisee netinkin.
Kyllä opettajakin saa puhelimen ottaa pois, jos se häiritsee opetusta. Harva ope vaan uskaltaa niin tehdä, luulisin.
Lukekaa kirja Palavaa lunta. Aiheutti aikamoisia ärsytyksen tunteita, kun tuon ihmisen ajatusmaailma avasi vähän, että mitä liikkukaan huumeäidin päässä. Oli välillä ihan hyväkin, mutta enimmäkseen ärsytti.
"Riikan taistelu ulos huumehelvetistä.
Traaginen ja koskettava dokumenttiromaani naisia alistavasta, raadollisesta päihdemaailmasta sekä perustuksia myöten tuhoutuneen elämän jälleenrakentamisesta.
Hyvinkääläinen Riikka Tuomi, 40, kokeili ensimmäistä kertaa alkoholia yhdeksänvuotiaana ja pilveä 11-vuotiaana. Teini-ikäisenä hän käytti huumeita säännöllisesti. Alkoi kaksi vuosikymmentä kestänyt huumehelvetti, johon mahtui niin rikoksia, huumeita kuin väkivaltaisia ihmissuhteita. Lopulta Riikka sai riuhtaistua itsensä irti vertaistuen avulla. Hän tietää, millaista on elää syvällä päihteiden maailmassa, kodittomana ja väkivallan uhrina. Nykyään hän kerää kokemusta elämästä huumeista toipuvana addiktina. On hänen vuoronsa auttaa.
Riikka kertoi Eve Hietamiehelle traagisesta ja järkyttävästä elämästään, mistä syntyi suuria tunteita herättävä selviytymistarina.
Eve Hietamies on kirjailija, toimittaja ja käsikirjoittaja, joka tunnetaan muun muassa suosituista Antti Pasas -romaaneistaan sekä tv-sarjojen Kovaa maata, Sydän toivoa täynnä ja Tauno Tukevan sota kirjoittajana."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noi tarinat kuulin juttua, voi olla pelkkiä jäljestäpäin keksittyjä juoruja yhtälailla.
Kuningas alkoholi luultavasti suurin syy.
Ja selvennys ylle, lasta kuullaan uuden lastensuojelulain mukaisesti, ja sen pitää olla lapsen tiedossa jotta vanhempi suhtautuu siihen hyvin.
No toiset uhriutuvat mutta aina tulisi toimia oikein ja edistävästi mutta on todellisia uhrejakin nykyisin yllättävänkin paljon.
Lastensuojelu alas.
Aika paljon on lastensuojelu tehnyt typeriä asioita, kannattaa kuunnella aina jokaista erikseen eikä ajatella kaikkien nyt vain valehtelevan aina.
Nämä "lastensuojelu uhri" -aktiivit muuten ovat hämmentävän usein nimenomaan isovanhempia. Ja juuri sellaisia yksinkertaisia tapauksia, joille tuntuu olevan mahdotonta myöntää että se oma terttu-liisa ja sen iki-ihana poikkis make-veeti nyt syrjäytyneinä päihteidenkäyttäjinä eivät ole turvalliset vanhemmat lapselleen. Vähän niin kuin siinä Joensuun tapauksessa lapsen äidin-äiti jaksaa vaan tytärtään puolustella, vaikka lopputuloksena oli 5-vuotiaan väkivaltainen menehtyminen.