Asumistuki sietämättömässä tilassa Suomessa! Systeemi on sairas

En tiedä mistä puhut. En ole käynyt koskaan kaukomatkalla. Meillä ei ole autoa, ei ajokorttia..emme voi liikkua paljon kotia pidemmälle. Ostettiin polkupyörät osamaksulla päästään edes pikkuisen pidemmälle kuin lähikauppaan.

Tallinnassa käytiin kun saatiin veropalautukset ja passit joita ei ollut varaa tehdä muutamaan vuoteen(3 passia noin 150€ plus matka). Laivalla emme ostaneet mitään, emme shoppaileet yms Tallinnas. Toki kävimme päivän aikana kerran kahvilla ja syömässä. Oli joulukuu(satoin vettä+kova tuuli) ja kävimme katsomassa nähtävyyksiä pienen tyttölapsemme kanssa.

Aikuisikäni aikana olen käynyt laivalla yhteensä kolme kertaa. Molemmilla kerroilla join max. kaksi siideriä(ei ollut enempää rahaa).

Vierailija kirjoitti:

Ja näillä tukien saajilla on kummasti rahaa kaukomatkoihin, mistä omalla palkalla omaa maksava voi vain haaveilla.

Ps.ja tosiaan ei ole vittu ollut rahaa ees pyörää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asumistukijärjestelmä on Suomessa aivan kestämättömällä tasolla! Kelan pääjohtaja sanoo 'Tilanne on sietämätön. Asumistukia maksetaan nyt jo yhteensä 1,7 miljardia euroa vuodessa, ja summa tuppaa vielä kasvamaan. '.

'Asumis- ja toimeentulotuki, vuokrat ja asuntojen hintakehitys ruokkivat toisiaan. En tiedä, milloin tämä oravanpyörä hajoaa. Ehkä silloin, kun Suomen valtio menee konkurssiin', sanoo Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1471663104741

Tässä jonkun tekemä laskelma jonka bongasin netistä.

Yksinhuoltajaperheen talous

Kolme lasta ja yksi aikuinen.

75 neliötä Helsingin Pohjois-Haagassa.

Vuokra: 1 300 €/kk

Palkka: 2 200 €/kk

Asumistuki: 770 €/kk

Lapsilisät: 480 €/kk

Elatustuki: 460 €/kk

Tuossa siis lähtökohta. Alla vertaus.

Yksinhuoltajaperheen talous

Kolme lasta ja yksi aikuinen.

75 neliötä Helsingin Pohjois-Haagassa.

Meillä

- kaksi aikuista ja kaksilasta

- mies töissä, vaimo kotona kodinhoitovapaalla.

- Vantaalla asutaan rivitalo lähes 100 neliöö

Vuokra: 1 300 €/kk

- Meillä Lainan lyhennys 1150 €/kk

- Yhtiövastike 100€/kk

- Vesi 50€/kk

- Sähkö 200€/kk

Palkka: 2 200 €/kk (oletan netto)

- Minulla palkan netto n. 4000€/kk

- Vaimo saa n. 250€/kk kelata käteen kodinhoitotukea.

Asumistuki: 770 €/kk

- Meillä ei saada 0€/kk

- Meillä ei saada, kun tienaan liikaa. Verot kyllä kelpaa eikä niistäkään tule alennusta.

Lapsilisät: 480 €/kk

- Meillä n. 220 €/kk

Elatustuki: 460 €/kk

- Naimissa en saa mitään.

Heillä tuloja 3910€/kk

Meillä 4450 €/kk

Hyvin yhteiskunta kyllä jeesaa, ja hyvin pönkittää vuokrasumisen kustannuksia pääkapunki seudulla.

Kaikki tuollaiset elatustuet pitäisi lopettaa. Jos päättää tehdä miehen kanssa lapsia, niin sitten tämän miehen kanssa eletään ja maksetaan laskut yhdessä. Sitten jos mies kuolee, voi saada leskeneläkettä yms.

ei mulla muuta

niin vaikka se käärisi kouluikäisen lapsesi mattoon jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokra 500e - 65m2

Vesi , pesutupa, taloyhtiö sauna kuuluu vuokraan. Pinnat uusittu, kylppäriremppa pari vuotta sitten. Keittiössä uusi jääkaappi ja liesi.

As. tuki 300e

- 60 000 asukkaan kaupunki

Nuo Helsingin vuokrat ovat naurettavia. Miksette voi asua jossain lähikunnassa? Perseessä liikaa kermaa?

Nuoret työssäkäyvät lapsiperheethän juuri muuttavatkin Helsingistä pois, koska heillä ei ole enää varaa asua Helsingissä. 

Vuonna 2030 Helsingin arvioitu väkiluku on 680-730 tuhatta asukasta (nyt 620k). Eli hieman epäilen tuota väitettäsi.

Lähde

http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingis…

Niin, mä puhuinkin työssäkäyvistä. 

"Työikäisten, 18-64-vuotiaiden määrä kasvoi 3 250 hengellä, ja kasvu tuli kokonaisuudessaan vieraskielisestä väestöstä."

Meinaat, ettei siinä joukossa ole työssäkäyviä "lapsellisia" henkilöitä?

Laatu poistuu ja liete valuu tilalle

HS

"Viimeisin keskustelunavaus liittyy keskiluokan pakenemiseen keskustasta. HS (2016) uutisoi juuri valmistuneesta tutkimuksesta (Kytö et al. 2016) otsikolla ”Hyvätuloiset helsinkiläiset muuttavat kauemmaksi keskustasta”

"Suurimman ryhmän muodostivat Helsingistä muuttaneet. ... nuoret, lapsiperheiden vanhemmat ja omakotitaloon muuttaneet vastaajat. ..... voisi asua samankaltaisessa asunnossa ja asumisympäristössä myös jossain lähikunnassa."

http://nurmijarvi02.hosting.documenta.fi/kokous/20154141-2-2.PDF

Nuo AP:n viestissä luettelemat luvut on ihan sairaita, tukien määrä siis mutta parasta mitä voitaisiin tehdä olisi rajata pk-seutu pois asumistuen piiristä. Tätä ei tehdä koska Kokoomusta äänestävä asuntosijoittaja kärsisi mutta tämä olisi kuitenkin se keino jolla vuokrat varsin nopeasti sopeutuisivat palkkatasoihin. Valtion maksama kompensaatio umpisurkeiden palkkojen päälle on noussut aivan liian suureksi ja tässä olisi sille kokkareiden rakastamalle markkinaehtoisuudelle paras mahdollinen ratkaisu.

Samaten voitaisiin rajata myös kaupunkien (espoo, vantaa ja helsinki)omistamat asunnot vain työssäkäyville ja niistäkin kaikki asumistuet pois. Saataisiin pk-seutu tyhjäksi rupusakista ja valtava määrä tulonsiirtoja pois ja asumisen hinta oikealle tasolle eli siihen mitä ihmisillä on varaa maksaa.

hoitotuella toinen on vapaaehtoisesti poissa töistä , vertaa tilannetta jossa olette molemmat työssä.

Ap:n vertaukset vähän ontuu... Yksinhuoltajan palkka on laskettu bruttona, mutta oma nettona. Yh:lle ei ole laskettu sähkölaskua lainkaan. Yh:n perheessä yh ei asumiskuluissaan kerrytä itselleen omaisuutta, kun taas ap:n perheessä omaisuutta kertyy yli tonni joka kuukausi (oletan että 1150 e lainanlyhennyksestä osa menee korkoihin). Sitä paitsi yh:n perheessä äiti käy töissä, ap:n perheessä äiti on vapaaehtoisesti kotona kotihoidontuella, mikä tilanne on väliaikainen toisin kuin yh:lla - normaalitilanteessa siis yh:n perheessä yhtä tulonsaajaa kohden on kolme lasta, ap:n perheessä yhtä tulonsaajaa kohden on yksi lapsi.

Kohtuutonta nillitystä mielestäni tuo vertaus, vaikka periaatteessa olen asumiskustannusten nousun ja asumistuen yhteydestä professori Virenin kanssa samaa mieltä.

Marikki0 kirjoitti:

En tiedä mistä puhut. En ole käynyt koskaan kaukomatkalla. Meillä ei ole autoa, ei ajokorttia..emme voi liikkua paljon kotia pidemmälle. Ostettiin polkupyörät osamaksulla päästään edes pikkuisen pidemmälle kuin lähikauppaan.

Tallinnassa käytiin kun saatiin veropalautukset ja passit joita ei ollut varaa tehdä muutamaan vuoteen(3 passia noin 150€ plus matka). Laivalla emme ostaneet mitään, emme shoppaileet yms Tallinnas. Toki kävimme päivän aikana kerran kahvilla ja syömässä. Oli joulukuu(satoin vettä+kova tuuli) ja kävimme katsomassa nähtävyyksiä pienen tyttölapsemme kanssa.

Aikuisikäni aikana olen käynyt laivalla yhteensä kolme kertaa. Molemmilla kerroilla join max. kaksi siideriä(ei ollut enempää rahaa).

Tässä viestissä kiteytyi hyvin tuillaeläjän ajatuksenjuoksu: rahaa ei ole edes polkupyörään, mutta sitten kun saadaan edes vähän ylimääräistä rahaa, se tuhlataan ihan turhuuksiin. Ostetaan passit, vaikka ei ole varaa matkustaa. Lähdetään Tallinnaan, vaikka ei ole varaa käyttää matkalla rahaa. Laivalle lähdetään juomaan siideriä, vaikka ei ole varaa kuin kahteen. Lähdetään Tallinnaan, vaikka polkupyörät joudutaan ostamaan osamaksulla! Ja tällaisille valtio syytää rahaa syytämistään, eikä heidän taloudellinen tilanteensa ikinä parane. Jonkun rahahanan voisi valtio laittaa tällaisilta kiinni, niin säästyisi yhteisiä varoja ja oppisivat ehkä nämäkin pitämään parempaa huolta taloudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olemme sitä mieltä, että valtion tai kaupunkien pitää tukea asumista, niin se pitää sitten tehdä kaupunkien vuokra-asunnoilla, ei ohjata veroja yksityisille vuokranantajille.

Monessa kaupungissa kaupungin vuokra-asunnot yhtiöitettiin jo -90 luvun alussa.

Arvaapa kaksi kertaa kuinka edullista niissä on ollut sen jälkeen asua, kuinka paljon vuokralaisilla tai kuntalaisilla on vaikutusmahdollisuuksia käytännössä  sen jälkeen, sekä kuinka paljon näistä yhtiöistä saadaan tietoja sen jälkeen ulos muuten kuin taseen ja  tilinpäätöksen muodossa, jotka ovat julkista tietoa.

Asuin -87-93  kaupungin vuokra-asunnossa, kun muuta ei ollut saatavilla ja asuntoa tarvitsin vaimoni kanssa. Alkuun homma oli OK (-80 luku), mutta sitten -90 luvun vaihteessa tuon yhtiöittämisen jälkeen kustannukset nousivat vuosi vuodelta jyrkästi tuon yhtiöittämisen jälkeen, vaikka asuntokohde oli uusi (-87) ja mitään yleisiä korjauksia ei vielä tarvinnut asuntoihin tehdä.

Asunto oli vuosia hyvä ja talo rauhallinen, mutta sitten sosiaalitoimisto alkoi vuokrata yhtä asuntoa sanotaan nyt vaikka kauniisti, että ihmisille joille elämänhallinnan kanssa ongelmia. Asunnon vuokralainen vaihtuivat tiheään, joka kerta remontoitiin vuokrausten välissä koska asunto oli vuokraamiskelvottomassa kunnossa edellisen jäljiltä.

Kun yhtiö ei saanut vuokraa remontin ajalta ja koska remontit kävivät kalliiksi, niin nämä kustannukset jyvitettiin niille jotka asuvat talossa, se tiesi vuokrankorotuksia joka vuodenvaihde. Kulut olivat yhtiön näkökulmasta kiinteistön menoja. Kun tätä oli kulunut pari vuotta, asukastoimikunta valitti asiasta yhtiöön ja totesi että se on kohtuutonta muita asukkaita kohtaan, mutta meille vastattiin vain, että he eivät voi kieltäytyä vuokraamasta kunnan sosiaalitoimistolle. Meistä nämä kustannukset olisi pitänyt kattaa sieltä mistä aiheuttajakin oli tullut ts. sosiaalitoimistosta, mutta se ei kuulemma käynyt koska heillä oli kiinteät taksat mitä minkäkin kokoisesta asunnosta per neliö maksetaan, eikä mitään muita kuluja hyväksytä. Vuokra-asunto Oy, ei voinut kieltätyä kun sen omistaja kaupunki oli sisällyttänyt velvoitteen tuottaa myös sosiaaliseen asumiseen asuntoja.

Muutettuani talosta  (-93) olen nähnyt siellä edelleen asuvia silloin tällöin kaupungilla. Kun puhuin tuosta asiasta viimeksi keväällä, niin sain vastauksen, että homma meni vielä vuosikymmeneksi paljon pahemmaksi ts. näitä sosiaalitoimen sijoittamia asukkaita ei ollut yksi asunto vaan pahimmillaan niitä oli neljä (kohteessa oli 24 asuntoa kolmessa luhti-talossa) ja heidän häiriköintinsä maksatettiin muilla asukkailla. Nyt kuulemma taloihin on jo tulossa peruskorjausremontti ja kaikki vuokralaiset joutuvat lähtemään, mutta ne jotka siirtyvät jonnekin muualle ei kuulemma ole sen parempaa odotettavissa.

Itse asun -97 ostamassani ja myös jo täysin maksamassani hieman vajaan sadan neliön keskusta-asunnossa. Huvikseni katsoin mitä vuokraa nyt kyseinen vuokran-antaja haluaa saman ikäisen talon jossa asuin asunnosta jossa asuin silloin. Vuokrahinta siitä 45m2 asunnosta on yli 3 kertaa suurempi kuin minun tästä yli kaksi kertaa isommasta asunnosta.

Niin, että se yleisesti siitä edullisemmasta asumisesta kaupungin vuokra-asunnoissa. Joissain ja joillain harvoilla on hyvin vanhat vuokra-sopimukset, jotka on hyvin edullisia heille. Mutta ei pidä yleistää, ei kunnallinen asuminen yleisesti ole kovinkaan edullista.

Niin samaa mieltä! Asun pienessä kaupungissa varsinais-suomessa. Täällä kaupungin vuokra-asunnot yhtiöitettiin n. Kymmenen vuotta sitten. Vuokrat nousseet jyrkästi joka vuosi. Jo vuosia nämä yhtiöitetyt asunnot ovat olleet rutkasti kalliimpia kuin yksityishenkilöiden vuokraamat. Tilanne on aihan nurinkurinen! Ja johtanut siihen, että entisistä kaupungin vuokra-asunnoista pahimmillaan kolmasosa on tyhjillään.

Ostimme hyväkuntoisen omakotitalon reilu vuosi sitten. Remontoimme koko talon makumme mukaiseksi. Meillä on nyt 155m2 koti ja asumiskulumme ovat samat kuin 90m2 vuokra-asunnossamme viime vuonna! Kattaa siis asunto- ja remonttilainan, lämmityskulut, sähkö- ja vesilaskut, jätehuoltomaksut. Suorastaan ihmettelen, miten meillä on ollut varaa asua vuokralla!

Vierailija kirjoitti:

Ei taida talla foorumilla olla montaa nettomaksajaa.  Kaikissa keskusteluissa tulee selvasti ilmi kirjoittajien taustat ja tulonsiirroilla elaminen. Muutama keksitty/kopioitu menestystarina ei muuta tasoa.

Saaliksi kay Suomen nettomaksajia, on teilla taakka ja uutta iki-elattia otetaan rajat auki asenteella.

Aitoja nettomaksajia Suomessa on 400 000. Niidenkin määrä vähenee koska joku niistäkin joutuu aina työttömäksi, ja muutama varmaan iskee hanskat tiskiin ja muuttaa maasta. Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen porukkaan.

Miettikääs nyt ihan oikeasti aikuiset ihmiset. Tulisiko sitä säästöä tosiaan sillä, että pienituloiset laitettaisiin asumaan huonokuntoisiin ja mahdollisimman ahtaisiin lääviin kaupunkien ulkopuolelle?

Ketkä sitten asuisivat niissä kaikissa asunnoissa kaupungeissa? Helsingissä työssäkäyvät toki saisivat sitten paremmin vuokra-asuntoja, ei olisi painetta ostaa omaa tai asua kaupungin ulkopuolella. Mutta noin muuten - jos lähes kaikilla on nyt asunto, niin tarvetta sinänsä ei ole suurempaan määrään asuntoja. Kyse on vain siitä, ketkä saavat asua missäkin.

En usko siihen, että omistusasujat yhtäkkiä siirtyisivät sankoin joukoin vuokralle. Mutta kenties he ostaisivat toisen asunnon, jos varsinaiset asuntosijoittajat haluaisivatkin myydä asuntojaan, joita eivät saa enää vuokrattua. Näin työssäkäyvillä perheillä olisi kaupunkiasunto ja taajama-asunto.

Köyhät asuisivat sitten siellä periferiassaan, ja mikäli saisivat kaupungista töitä, kulkisivat sieltä slummistaan käsin töissä. Pienituloiset palkansaajat eivät voisi ostaa asuntoa, yksinasuvat varsinkaan. Lisäksi ongelmat kasautuisivat tuolle alueelle niin, että nekin, joista olisi parempaan elämään, eivät välttämättä sieltä kykenisi nousemaan. Olisi esim. mahdotonta jaksaa käydä töissä päivisin, jos naapurustossa juhlitaan öisin.

tiutiu kirjoitti:

Onko pakko asua sielä Helsingissä?

Sitä minäkin ihmettelen. Minkä ihmeen takia kaikkien pitää tunkea Helsinkiin, jos ei ole töitä ja on yh ja muutenkin pienituloinen. Muualla Suomessa pienempikin raha riittää elämiseen. Mutta ei, kun kaikkien pitää tunkea yhteen kaupunkiin asumaan ja sitten valitetaan vuokrien kalleutta.

Eikö vähävaraisille voisi järjestää erilaisia yhteismajoitustyyppisiä ratkaisuja, jotka viime kädessä tulisivat yhteiskunnalle edullisemmiksi kuin ylettömien asumistukien syytäminen (jo valmiiksi ökyrikkaiden vuokraisäntien tileille)?

Missä on määritetty, että jokaisella ihmisellä tai perheellä pitää olla "oma" asunto? Eikö kaikenlainen yhteisöllisyys nimenomaan auta rakentamaan solidaarisuutta ja edistä ihmisten välistä rakentavaa kanssakäymistä?

Esim. usean perheen yhteiset WC- ja keittiötilat myös opettaisivat lapsille (ja aikuisillekin) vastuuta yhteisestä hyvästä, ei pelkästään sanoin, vaan aivan käytännön tasolla.

Köyhästä ei tule rikasta millään tukimuodolla. Jos nostetaan tukia, nousevat hinnat ja kulut ja lopputulos on täsmälleen sama kuin enne. Tukien nostoa.

Tämmönen tuki tapaushttp://ylioppilaslehti.fi/2006/10/aiti-ja-mamma/

kymmenen vuotta sitten sitten:

Christensenit ovat espoolainen perhe, johon kuuluu kolme lasta sekä äiti ja mamma.

Aika mätä systeemi, miehellä loppui työt (ihan p*ska palkka oli.n.1100-1300e käteen) ja me saamme nyt enemmän rahaa kuukaudessa. Olisimme voineet jo 2v. hakea tt-tukea,vaikka mies töissä mutta emme olleet tästä tietoisia.

Tulot nyt:

955e liitton päiväraha

660e asumistuki (työssä käydessä 548e)

392e kotihoidontuki

lapsilisä 491e (4 lasta)

toimeentulotuki 280-290e, riippuen sähkölaskun suuruudesta

vuokra 836e eli asumistuen jälkeen maksetaan itse 180e, sähkö n. 50 e

Vierailija kirjoitti:

Eikö vähävaraisille voisi järjestää erilaisia yhteismajoitustyyppisiä ratkaisuja, jotka viime kädessä tulisivat yhteiskunnalle edullisemmiksi kuin ylettömien asumistukien syytäminen (jo valmiiksi ökyrikkaiden vuokraisäntien tileille)?

Missä on määritetty, että jokaisella ihmisellä tai perheellä pitää olla "oma" asunto? Eikö kaikenlainen yhteisöllisyys nimenomaan auta rakentamaan solidaarisuutta ja edistä ihmisten välistä rakentavaa kanssakäymistä?

Esim. usean perheen yhteiset WC- ja keittiötilat myös opettaisivat lapsille (ja aikuisillekin) vastuuta yhteisestä hyvästä, ei pelkästään sanoin, vaan aivan käytännön tasolla.

Olet varmaan tulevaisuudessa myös itse valmis elämään kyseisissä kommuuneissa?

Kummasti ihmisillä on toinen toistaan radikaalimpia ehdotuksia, mutta tuntuvat unohtavan, ettei juuri kukaan ole täysin turvassa taloudellisilta vaikeuksilta. Voi yksi jos toinenkin vielä löytää itsensä ihan toisenlaisesta tilanteesta kuin on kuvitellut, sillä merkit viittaavat siihen, että vähävaraisuus tulee hyvin pian olemaan normi eikä hyvinvoivaa keskiluokkaa enää ole.

Kysynnän ja tarjonnan laki. Eiköhän vuokranantajat ala laskemaan vuokria roimasti, kun maksukykyisiä vuokralaisia ilman asumistukia ei löydy.

Asumistukijärjestelmä on monen mädån asian takana. Yhtä tulonsiirtoa vuokranantajien pörssiin.[/quote]

Vuokranantajat odottavat sijoittamalleen pääomalle tuottoa. Vuokraaminen on jo tällä hetkellä sellaista, ettei kunnon tuottoa välttämättä saa. Kai tiedät, että maksamastasi vuokrasta vähennetään vastike ja jäljelle jäävästä summasta maksetaan n.30% veroa.

Asumistukea olennaisempi asia on asuntojen hinnat. Jos hinnat pysyvät ennallaan ja vuokrat laskevat niin vuokrien lasku ei ole se mikä tapahtuu, vaan asuntojen häviäminen markkinoilta. Kukaan asuntoja omistava ei halua vuokrata omaisuuttaan toisten käytettäväksi, jos käteen ei jää mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokra 500e - 65m2

Vesi , pesutupa, taloyhtiö sauna kuuluu vuokraan. Pinnat uusittu, kylppäriremppa pari vuotta sitten. Keittiössä uusi jääkaappi ja liesi.

As. tuki 300e

- 60 000 asukkaan kaupunki

Nuo Helsingin vuokrat ovat naurettavia. Miksette voi asua jossain lähikunnassa? Perseessä liikaa kermaa?

Nuoret työssäkäyvät lapsiperheethän juuri muuttavatkin Helsingistä pois, koska heillä ei ole enää varaa asua Helsingissä. 

Vuonna 2030 Helsingin arvioitu väkiluku on 680-730 tuhatta asukasta (nyt 620k). Eli hieman epäilen tuota väitettäsi.

Lähde

http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingis…

Kasvu on suurelta osin maahanmuuttajia, niitä, jotka asuvat pitkälti kaupungin asunnoissa kaupungin ja Kelan tuella.

Ja perheissä on paljon lapsia.

Karsitaan reilulla (!) kädellä yhteiskunna tarjoamista verovaroilla kustannetuista "ilmaisista" palveluista ja vastaavasti lasketaan palkkaveroa. Jäisi enemmän käteen (=kulutukseen) ja säästyneellä summalla ihminen itse ottakoot vastuulleen miten ja milloin haluaa tai joutuu sen summan käyttämään.  Siis lopetetaan kokonaan ennalta määrittelemättömäksi ajaksi joitakin palveluja ja se mitä jäljelle jää, tehdään kunnolla. Nyt räävitään hillittömiä summia sinne tänne ja mitään ei saada kuitenkaan oikeasti kunnolla tehtyä.

Ehdotan, että karsintalistalle pohdittavaksi tulisi:

- erilaiset taiteilijatuet pois. Ei muidenkaan harrastuksia tai käsitöitä makseta. Näitä mielihalujaan ja kutsumuksiaan voi toteuttaa työn ohessa. Jos ei ole kysyntää, minkä sille voi.

- raja maahanmuutolle ja sen tuomille järkyttäville kustannuksille. Näitä voidaan taas löystää kun tilanne on kotimaan osalta hallinnassa.

- pakkoruotsi pois, älytön rahanmeno täysin turhaan ja maatamme kannattamattomaan touhuun. Satsataan siihen,että vähemmistöt osaavat käyttää valtaväestön kieltä sen mitä tarvitsevat asioidessaan ja tarjotaan ruotsinkieliset koulut omaan hifistelyyn

- lapsilisää vain 3 lapsesta. Loput oman harkinnanvaraisia. Alin luokka tehtailee lapsia ja ei ole yhteiskunnan kannalta järkevää ylläpitää tätä touhua.

- joku raja siihen montako kertaa yksi ja sama ihminen voi vuodessa kuormittaa terveydenhoitojärjestelmää. Mieluummin niin päin, että muutama käynti olisi ilmainen, sitten tulisi käyntikatt vastaan ja rapsahtaisi lasku. Nythän mitä enemmän ramppaat, sitä nopeammin tulee ilmaiseksi. Samat naamat ravaavat lääkehuuruissa, kännissä loukanneina jne. jatkuvasti

- joko tuet reilusti alas tai osa jopa kokonaan pois TAI palkat/työnteko saatava kannattamaan, oltava todella tuntuva ero oleilun ja työssä käymisen välillä

- vangit ja oleskeluluvan odottajat ilmaistyöhön, ei täällä voida elättää ilman mitään vastinetta

- vangeilta kaikki päivärahat pois

Kunnolla ja nykyista paremmin pitää hoitaa:

- koulutus

- vanhusten olot

- julkinen terveydenhoito (mutta tehostettava!)