Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6995)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon koin ymmärrettäväksi, kun Mystikko kertoi Absoluutista näin:"
"Se todellakin on kaikki ja sisältää kaikki maailmat, mutta ihmismieli joka mittaa aikaa ja muutosta, ei voi nähdä sitä, vaan näkee vain tympeän liikkumattoman tyhjyyden."
Mutta tuota en ymmärrä, että mitä on Tietoisuus, jos ei ole mitään tiedostettavaa. Miten niin ei olisi tiedostettavaa, jos Todellisuus/Absoluutti/Lähde kuitenkin on kaikki ja sisältää kaikki maailmat.
Mystikko: "Mutta siitä näkökulmasta voi toki sanoa Tietoisuuden kuten minä siitä puhun olevan harhaa, että mitä on Tietoisuus jos ei ole mitään tiedostettavaa? Loppujen lopuksi Todellisuus on kaikkien sanojen tuolla puolen, kaikkien dualismien kuten Oleminen-Olemattomuus tuolla puolen."
Katso mitä tapahtuu itsessäsi.
Ajatuksesi, mielikuvasi, muistikuvasi eivät ole olemassa ennen kuin ne ilmaantuvat Tietoisuuteen.
Sitä ennen ne ovat latentina, ilmaantumattomina.
Olet tietoinen maailmasta vain silloin kun olet tietoinen ajatuksista, et muulloin.Onhan se noin, mutta kuitenkin, vaikken olisikaan tietoinen, olisin esim. ns. "tajut kankaalla", niin silti maailma on, tapahtumia on, tiedostettavaa on, vaikka yksi olento ei niitä sillä hetkellä tiedostaisi. Ei ne häviä mihinkään. Esim. voisi laittaa videokameran pyörimään potilaan huoneeseen, ja myöhemmin voisi todistaa, että tiedostettavia tapahtumia on, vaikkei potilas niistä tietäisi.
Mulle saa vääntää rautalangasta. :)
Voit olla tietoinen maailmasta ja muista vain silloin kun oler herellä, silloin kun ajatustoimiñto on käynnissä.
Väitteesi että maailma on olemassa silloinkin kun sinä et sitä tiedosta on absurdi. Voit sanoa tuon vain silloin kun olet hereillä.Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta olen sitä mieltä, että tämä ilmiömaailma on muille olemassa, eli ei nämä planeetat ja ihmiset, kodit ym. täältä mihinkään katoa, vaikka toiset nukkuvat, vaan ne ovat olemassa, sillä toiset valvovat.
Näin. Mystikkohan opetti, että kollektiivinen illuusio on olemassa vaikka sinä olisitkin yhdistyneenä Lähteeseen syvän unen aikana, näin ollen ei se maailma mihinkään taustalta isossa kuvassa katoa kun se on luotu meidän perususkomusten ansiosta niin vahvaksi ja kestäväksi todellisuudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon koin ymmärrettäväksi, kun Mystikko kertoi Absoluutista näin:"
"Se todellakin on kaikki ja sisältää kaikki maailmat, mutta ihmismieli joka mittaa aikaa ja muutosta, ei voi nähdä sitä, vaan näkee vain tympeän liikkumattoman tyhjyyden."
Mutta tuota en ymmärrä, että mitä on Tietoisuus, jos ei ole mitään tiedostettavaa. Miten niin ei olisi tiedostettavaa, jos Todellisuus/Absoluutti/Lähde kuitenkin on kaikki ja sisältää kaikki maailmat.
Mystikko: "Mutta siitä näkökulmasta voi toki sanoa Tietoisuuden kuten minä siitä puhun olevan harhaa, että mitä on Tietoisuus jos ei ole mitään tiedostettavaa? Loppujen lopuksi Todellisuus on kaikkien sanojen tuolla puolen, kaikkien dualismien kuten Oleminen-Olemattomuus tuolla puolen."
Katso mitä tapahtuu itsessäsi.
Ajatuksesi, mielikuvasi, muistikuvasi eivät ole olemassa ennen kuin ne ilmaantuvat Tietoisuuteen.
Sitä ennen ne ovat latentina, ilmaantumattomina.
Olet tietoinen maailmasta vain silloin kun olet tietoinen ajatuksista, et muulloin.Onhan se noin, mutta kuitenkin, vaikken olisikaan tietoinen, olisin esim. ns. "tajut kankaalla", niin silti maailma on, tapahtumia on, tiedostettavaa on, vaikka yksi olento ei niitä sillä hetkellä tiedostaisi. Ei ne häviä mihinkään. Esim. voisi laittaa videokameran pyörimään potilaan huoneeseen, ja myöhemmin voisi todistaa, että tiedostettavia tapahtumia on, vaikkei potilas niistä tietäisi.
Mulle saa vääntää rautalangasta. :)
Voit olla tietoinen maailmasta ja muista vain silloin kun oler herellä, silloin kun ajatustoimiñto on käynnissä.
Väitteesi että maailma on olemassa silloinkin kun sinä et sitä tiedosta on absurdi. Voit sanoa tuon vain silloin kun olet hereillä.Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta olen sitä mieltä, että tämä ilmiömaailma on muille olemassa, eli ei nämä planeetat ja ihmiset, kodit ym. täältä mihinkään katoa, vaikka toiset nukkuvat, vaan ne ovat olemassa, sillä toiset valvovat.
Näin. Mystikkohan opetti, että kollektiivinen illuusio on olemassa vaikka sinä olisitkin yhdistyneenä Lähteeseen syvän unen aikana, näin ollen ei se maailma mihinkään taustalta isossa kuvassa katoa kun se on luotu meidän perususkomusten ansiosta niin vahvaksi ja kestäväksi todellisuudeksi.
Kiitos, hienosti kirjoitit. <3
Kuinka niin jokainen voi vain puhua itsensä puolesta. Jopa yleistävät konseptit kuten kollektiivinen illuusio on kiinni sen ajattelijassa.
Koska olen olet myös sinä, kun katoan katoat myös sinä.
Ainostaan hiljaisuus kykenee kertomaan mitä on tietoisuus.
Ei erotusta
Ei tietoa
Silent shakti kirjoitti:
Kuinka niin jokainen voi vain puhua itsensä puolesta. Jopa yleistävät konseptit kuten kollektiivinen illuusio on kiinni sen ajattelijassa.
Koska olen olet myös sinä, kun katoan katoat myös sinä.Ainostaan hiljaisuus kykenee kertomaan mitä on tietoisuus.
Ei erotusta
Ei tietoa
Unohdat nyt sen että kaikki olemme Jumalan ilmentymiä ja että myös muillakin on yhtä lailla samat kyvyt luoda ulkopuolinen todellisuutemme.
Silent shakti kirjoitti:
Kuinka niin jokainen voi vain puhua itsensä puolesta. Jopa yleistävät konseptit kuten kollektiivinen illuusio on kiinni sen ajattelijassa.
Koska olen olet myös sinä, kun katoan katoat myös sinä.Ainostaan hiljaisuus kykenee kertomaan mitä on tietoisuus.
Ei erotusta
Ei tietoa
Koska olen olet myös sinä, kun katoan katoat myös sinä.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Silent shakti kirjoitti:
Kuinka niin jokainen voi vain puhua itsensä puolesta. Jopa yleistävät konseptit kuten kollektiivinen illuusio on kiinni sen ajattelijassa.
Koska olen olet myös sinä, kun katoan katoat myös sinä.Ainostaan hiljaisuus kykenee kertomaan mitä on tietoisuus.
Ei erotusta
Ei tietoaKoska olen olet myös sinä, kun katoan katoat myös sinä.
Juuri näin.
Miten nyt jotenkin tuntuu, että sama kirjoittaja vastailee itse itselleen?
Silent shakti kirjoitti:
Kuinka niin jokainen voi vain puhua itsensä puolesta. Jopa yleistävät konseptit kuten kollektiivinen illuusio on kiinni sen ajattelijassa.
Koska olen olet myös sinä, kun katoan katoat myös sinä.Ainostaan hiljaisuus kykenee kertomaan mitä on tietoisuus.
Ei erotusta
Ei tietoa
Kun äitinä pidän sylissä nukkuvaa lastani, niin kuka on kadonnut tästä ilmenevästä maailmasta?
Kuka unohtaa ja mitä? Kaikki nämä sanat ja ajatukset kuten Jumala ovat aikaa ja paikkaa kuvaavia konsepteja mutta kun todellisuus on täysin itsenäinen ja itsestään ainostaan tietoinen niin kaikki sanat ja konseptit eivät kykene tyhjentävästi kertomaan tai validioimaan sitä mitä todella on. Sen tähden henkisellä polulla tulee aika jolloin ihminen pois oppii kaikesta oppimistaan sekä oppii hiljentämään mielensä.
Trees don't lack of leaf's and flowers don't feel to bloom.
Vierailija kirjoitti:
Silent shakti kirjoitti:
Kuinka niin jokainen voi vain puhua itsensä puolesta. Jopa yleistävät konseptit kuten kollektiivinen illuusio on kiinni sen ajattelijassa.
Koska olen olet myös sinä, kun katoan katoat myös sinä.Ainostaan hiljaisuus kykenee kertomaan mitä on tietoisuus.
Ei erotusta
Ei tietoaKun äitinä pidän sylissä nukkuvaa lastani, niin kuka on kadonnut tästä ilmenevästä maailmasta?
Ei kukaan sillä maailmaa ei koskaan ollutkaan on vain puhdastietoisuus joka ilmenee äitinä, lapsena ja maailmana.
Mutta älä usko vaan selvitä onko todella näin.
Atma-vichara ja Dhyana-svarupa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silent shakti kirjoitti:
Kuinka niin jokainen voi vain puhua itsensä puolesta. Jopa yleistävät konseptit kuten kollektiivinen illuusio on kiinni sen ajattelijassa.
Koska olen olet myös sinä, kun katoan katoat myös sinä.Ainostaan hiljaisuus kykenee kertomaan mitä on tietoisuus.
Ei erotusta
Ei tietoaKoska olen olet myös sinä, kun katoan katoat myös sinä.
Juuri näin.
Miten nyt jotenkin tuntuu, että sama kirjoittaja vastailee itse itselleen?
Se tuntu on väärä.
Atma-vichara eli itse oivallus tai toisin sanottuna huomion pitäminen omassa tietoisuudessa joka alkaa kysymällä kysymys;
-Kuka minä olen? Kysymykseen ei ole tarkoitus vastata ajatuksella vaan tarkoitus on introverttisesti havaita oma tietoisuutensa lähde ja viedä mieli siihen. Kun on tullut tietoiseksi tietoisuudesta itsestään on seuraaksi opittava pitämään huomio omassa tietoisuudessa itsessään ilman ajatusta. Aluksi huomion pitäminen tietoisuudessa itsessään ilman ajatusta on usein vain hetki mutta se on se mistä se alkaa ja kun sitä harjoittaa alkaa tuo hetki kasvamaan yhä suuremmaksi. Myös meditointi ja muut henkiset harjoitukset auttavat lopulta mielen huomion pitämistä omassa tietoisuudessa. Sitä kutsutaan myös mielen viemistä sydämeen.
Myös teoreettinen tieto on avuksi muistuttamaan ja antamaan opastusta.
Advaita Vedanta, Mystinen kristillisyys, Sufilaisuus, Budhalaisuus. Mutta on tärkeä tehdä työ eikä kerryttää loputtomasti tietoa eri perinteistä sillä se saattaa vain olla häiriöksi.
Nöyryyden, rakkauden ja hiljaisuuden kasvattaminen itsessään on myös tärkeätä ja auttaa valtavasti kohti lopullista päämäärää.
Kyse on lopulta yksilöllisen ego mielen kuolemasta ja jo olevan puhtaan non-duolistisen tietoisuuden realisoitumisesta.
Me jo olemme se.
Olemme aina olleet se.
Etsimme työtämme kotiin vaikka emme ole koskaan sieltä lähteneetkään.
Olemme kuin kalat meressä jotka etsivät vettä.
Et ole se mistä olet tietoinen vaan tietoisuus itse.
Sat Chit Ananda
Knowledge, existence and bliss.
🙏🌞
Silent shakti kirjoitti:
Atma-vichara eli itse oivallus tai toisin sanottuna huomion pitäminen omassa tietoisuudessa joka alkaa kysymällä kysymys;
-Kuka minä olen? Kysymykseen ei ole tarkoitus vastata ajatuksella vaan tarkoitus on introverttisesti havaita oma tietoisuutensa lähde ja viedä mieli siihen. Kun on tullut tietoiseksi tietoisuudesta itsestään on seuraaksi opittava pitämään huomio omassa tietoisuudessa itsessään ilman ajatusta. Aluksi huomion pitäminen tietoisuudessa itsessään ilman ajatusta on usein vain hetki mutta se on se mistä se alkaa ja kun sitä harjoittaa alkaa tuo hetki kasvamaan yhä suuremmaksi. Myös meditointi ja muut henkiset harjoitukset auttavat lopulta mielen huomion pitämistä omassa tietoisuudessa. Sitä kutsutaan myös mielen viemistä sydämeen.
Myös teoreettinen tieto on avuksi muistuttamaan ja antamaan opastusta.
Advaita Vedanta, Mystinen kristillisyys, Sufilaisuus, Budhalaisuus. Mutta on tärkeä tehdä työ eikä kerryttää loputtomasti tietoa eri perinteistä sillä se saattaa vain olla häiriöksi.
Nöyryyden, rakkauden ja hiljaisuuden kasvattaminen itsessään on myös tärkeätä ja auttaa valtavasti kohti lopullista päämäärää.
Kyse on lopulta yksilöllisen ego mielen kuolemasta ja jo olevan puhtaan non-duolistisen tietoisuuden realisoitumisesta.Me jo olemme se.
Olemme aina olleet se.
Etsimme työtämme kotiin vaikka emme ole koskaan sieltä lähteneetkään.
Olemme kuin kalat meressä jotka etsivät vettä.Et ole se mistä olet tietoinen vaan tietoisuus itse.
Sat Chit Ananda
Knowledge, existence and bliss.
🙏🌞
Muinaisilla shamaaneilla on myös Jum joka tarkoittaa ihan samaa kuin Brahman.
"tarkoitus on introverttisesti havaita oma tietoisuutensa lähde."
Eikö pikemminkin ole tarkoitus löytää ajatusten alkulähde, eikä suinkaan tietoisuuden lähde?
Silent shakti kirjoitti:
Atma-vichara eli itse oivallus tai toisin sanottuna huomion pitäminen omassa tietoisuudessa joka alkaa kysymällä kysymys;
-Kuka minä olen? Kysymykseen ei ole tarkoitus vastata ajatuksella vaan tarkoitus on introverttisesti havaita oma tietoisuutensa lähde ja viedä mieli siihen. Kun on tullut tietoiseksi tietoisuudesta itsestään on seuraaksi opittava pitämään huomio omassa tietoisuudessa itsessään ilman ajatusta. Aluksi huomion pitäminen tietoisuudessa itsessään ilman ajatusta on usein vain hetki mutta se on se mistä se alkaa ja kun sitä harjoittaa alkaa tuo hetki kasvamaan yhä suuremmaksi. Myös meditointi ja muut henkiset harjoitukset auttavat lopulta mielen huomion pitämistä omassa tietoisuudessa. Sitä kutsutaan myös mielen viemistä sydämeen.
Myös teoreettinen tieto on avuksi muistuttamaan ja antamaan opastusta.
Advaita Vedanta, Mystinen kristillisyys, Sufilaisuus, Budhalaisuus. Mutta on tärkeä tehdä työ eikä kerryttää loputtomasti tietoa eri perinteistä sillä se saattaa vain olla häiriöksi.
Nöyryyden, rakkauden ja hiljaisuuden kasvattaminen itsessään on myös tärkeätä ja auttaa valtavasti kohti lopullista päämäärää.
Kyse on lopulta yksilöllisen ego mielen kuolemasta ja jo olevan puhtaan non-duolistisen tietoisuuden realisoitumisesta.Me jo olemme se.
Olemme aina olleet se.
Etsimme työtämme kotiin vaikka emme ole koskaan sieltä lähteneetkään.
Olemme kuin kalat meressä jotka etsivät vettä.Et ole se mistä olet tietoinen vaan tietoisuus itse.
Sat Chit Ananda
Knowledge, existence and bliss.
🙏🌞
Joo ihan totta mutta nyt sekoitat kaksi eri asiaa. Jos väität että mitään ulkopuolista maailmaa tai muita ihmisiä (edes illuusiona) ei ole niin olet silloin Mystikon kanssa eri mieltä. Jokainen luo itse oman todellisuutensa, mutta kollektiivinen todellisuus muodostuu kaikkien yhteisistä uskomuksista, jotka Jumalan rajatonta luomisvoimaa hyödyntäen rakentuvat. Nyt puhut kuin ketään muuta ei olisi ollenkaan. Näin ehkä jokaisen omasta näkökulmasta, mutta kun Tietoisuus monistuu useiksi eri kappaleiksi jotka sen todellisuutensa yhtä lailla luovat.
Silent shakti kirjoitti:
Atma-vichara eli itse oivallus tai toisin sanottuna huomion pitäminen omassa tietoisuudessa joka alkaa kysymällä kysymys;
-Kuka minä olen? Kysymykseen ei ole tarkoitus vastata ajatuksella vaan tarkoitus on introverttisesti havaita oma tietoisuutensa lähde ja viedä mieli siihen. Kun on tullut tietoiseksi tietoisuudesta itsestään on seuraaksi opittava pitämään huomio omassa tietoisuudessa itsessään ilman ajatusta. Aluksi huomion pitäminen tietoisuudessa itsessään ilman ajatusta on usein vain hetki mutta se on se mistä se alkaa ja kun sitä harjoittaa alkaa tuo hetki kasvamaan yhä suuremmaksi. Myös meditointi ja muut henkiset harjoitukset auttavat lopulta mielen huomion pitämistä omassa tietoisuudessa. Sitä kutsutaan myös mielen viemistä sydämeen.
Myös teoreettinen tieto on avuksi muistuttamaan ja antamaan opastusta.
Advaita Vedanta, Mystinen kristillisyys, Sufilaisuus, Budhalaisuus. Mutta on tärkeä tehdä työ eikä kerryttää loputtomasti tietoa eri perinteistä sillä se saattaa vain olla häiriöksi.
Nöyryyden, rakkauden ja hiljaisuuden kasvattaminen itsessään on myös tärkeätä ja auttaa valtavasti kohti lopullista päämäärää.
Kyse on lopulta yksilöllisen ego mielen kuolemasta ja jo olevan puhtaan non-duolistisen tietoisuuden realisoitumisesta.Me jo olemme se.
Olemme aina olleet se.
Etsimme työtämme kotiin vaikka emme ole koskaan sieltä lähteneetkään.
Olemme kuin kalat meressä jotka etsivät vettä.Et ole se mistä olet tietoinen vaan tietoisuus itse.
Sat Chit Ananda
Knowledge, existence and bliss.
🙏🌞
Tuntuu hassulta että egoa pitää opettaa saamaan lisää nöyryyttä ja rakkautta kun lopullinen tavoite on egon tuhoaminen eli kuoleminen.
Niin eikö olekin hassua.
Egon kuolema kun egoa ei koskaan ollut.
Rakkaus ja nöyryys sekä hiljaisuus ovat yhtä ja samaa, meistä kukin tulee eri lähtökohdista ja mikä toimii toiselle ei toiselle taas toimi.
Kun olen itseni olen tietoisuus kun olen maailma olen rakkaus.
Toki jos pystyy ja kykenee olemaan hiljaa ilman ajattelua sekä pitämään huomion syvällä itsessään lähteessään ei muuta tarvitse, mutta usein me rakastamme ajatella ja huomiomme on maailmassa niinpä auttamaan mielen hiljentymisen ja kauneuteen auttaa nöyryys ja rakkaus jolloin sen pitämisessä lähteessä tulee vaivattomampaa kun se ei nouse tai reagoi kaikkeen ulkoiseen.
Sanat on sanoja ja sama asia on sanottu monilla eri tavoilla jotenka ei pidä jäädä kiinni sanoihin tai teoriaan vaan enemmänkin tehdä se mitä tarvitsee jos tarvitsee.
Kuka minä olen, mitä minä olen?
Yleensä erinäisten harjoitusten tarkoituksena on saavuttaa tietyn määräinen hiljaisuus jolloin havainto tästä olevasta tietoisuudesta voi tapahtua spontaaniseksi ikäänkuin itsestään.
Kuinka helposti mielemme esimerkiksi yöllä nukkuessamme saa meidät uskomaan että unimaailma on totta ja vasta herättyämme käsitämme heti että se olikin unta.
Älä usko mitä luit vaan katso itse.
Ei ole mitään uutta auringon alla.
Kaikkea hyvää
🙏🌞
Silent shakti kirjoitti:
Niin eikö olekin hassua.
Egon kuolema kun egoa ei koskaan ollut.
Rakkaus ja nöyryys sekä hiljaisuus ovat yhtä ja samaa, meistä kukin tulee eri lähtökohdista ja mikä toimii toiselle ei toiselle taas toimi.Kun olen itseni olen tietoisuus kun olen maailma olen rakkaus.
Toki jos pystyy ja kykenee olemaan hiljaa ilman ajattelua sekä pitämään huomion syvällä itsessään lähteessään ei muuta tarvitse, mutta usein me rakastamme ajatella ja huomiomme on maailmassa niinpä auttamaan mielen hiljentymisen ja kauneuteen auttaa nöyryys ja rakkaus jolloin sen pitämisessä lähteessä tulee vaivattomampaa kun se ei nouse tai reagoi kaikkeen ulkoiseen.
Sanat on sanoja ja sama asia on sanottu monilla eri tavoilla jotenka ei pidä jäädä kiinni sanoihin tai teoriaan vaan enemmänkin tehdä se mitä tarvitsee jos tarvitsee.
Kuka minä olen, mitä minä olen?
Yleensä erinäisten harjoitusten tarkoituksena on saavuttaa tietyn määräinen hiljaisuus jolloin havainto tästä olevasta tietoisuudesta voi tapahtua spontaaniseksi ikäänkuin itsestään.
Kuinka helposti mielemme esimerkiksi yöllä nukkuessamme saa meidät uskomaan että unimaailma on totta ja vasta herättyämme käsitämme heti että se olikin unta.
Älä usko mitä luit vaan katso itse.
Ei ole mitään uutta auringon alla.Kaikkea hyvää
🙏🌞
Voidaan harjoittaa meditaatiota, nöyryyttä, rakkautta yms. vaikka 50 vuotta ja silti ei olla yhtään lähempänä itseoivallusta.
Meditaation yms. harjoittaminen vahvistaa ns. egoa eikä vältämäti edesauta yhtään itsetuntemusta. Ilman sitä on helppo takertua kaikenlaisiin mielen petkutus keinoihin ja harhassa elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Silent shakti kirjoitti:
Niin eikö olekin hassua.
Egon kuolema kun egoa ei koskaan ollut.
Rakkaus ja nöyryys sekä hiljaisuus ovat yhtä ja samaa, meistä kukin tulee eri lähtökohdista ja mikä toimii toiselle ei toiselle taas toimi.Kun olen itseni olen tietoisuus kun olen maailma olen rakkaus.
Toki jos pystyy ja kykenee olemaan hiljaa ilman ajattelua sekä pitämään huomion syvällä itsessään lähteessään ei muuta tarvitse, mutta usein me rakastamme ajatella ja huomiomme on maailmassa niinpä auttamaan mielen hiljentymisen ja kauneuteen auttaa nöyryys ja rakkaus jolloin sen pitämisessä lähteessä tulee vaivattomampaa kun se ei nouse tai reagoi kaikkeen ulkoiseen.
Sanat on sanoja ja sama asia on sanottu monilla eri tavoilla jotenka ei pidä jäädä kiinni sanoihin tai teoriaan vaan enemmänkin tehdä se mitä tarvitsee jos tarvitsee.
Kuka minä olen, mitä minä olen?
Yleensä erinäisten harjoitusten tarkoituksena on saavuttaa tietyn määräinen hiljaisuus jolloin havainto tästä olevasta tietoisuudesta voi tapahtua spontaaniseksi ikäänkuin itsestään.
Kuinka helposti mielemme esimerkiksi yöllä nukkuessamme saa meidät uskomaan että unimaailma on totta ja vasta herättyämme käsitämme heti että se olikin unta.
Älä usko mitä luit vaan katso itse.
Ei ole mitään uutta auringon alla.Kaikkea hyvää
🙏🌞Voidaan harjoittaa meditaatiota, nöyryyttä, rakkautta yms. vaikka 50 vuotta ja silti ei olla yhtään lähempänä itseoivallusta.
Meditaation yms. harjoittaminen vahvistaa ns. egoa eikä vältämäti edesauta yhtään itsetuntemusta. Ilman sitä on helppo takertua kaikenlaisiin mielen petkutus keinoihin ja harhassa elämiseen.
Niinhän se osittain on, sillä me jo olemme se. Parhaita apuja on satvik ruokavalio joka vahvistaa mielen satvagunaa sekä Itse oivallus ja Itse antautuminen.
Sri Ramana Maharishi opetti kahta tietä jnana marga ja bhaktimarga
Itse oivallus ja Itse antautuminen.
Se on totta että kaikki objektiiviset toiminnot kuten meditaatio ja muut vastaavat harjoitteet ovat mielestä, egosta ja vahvistavat sitä. Silti useimpien ihmisten ego, mieltä hallitsee vahvasti rajaguna ja tamuguna jolloin puhtaan itse oivalluksen harjoittaminen voi tuntua haastavalta.
Sri Ramana Maharishi ashramissa kyllä laulettiin ja matrattiin joka päivä myös silloin kun hän vielä oli ruumiillisesti läsnä.
Eiköhän koskaan ohjannut ihmistä pois siitä mitä he harjoittivat mutta heille jotka olivat valmiita hän ohjasi harjoittamaan Atma-vichara ja Dhyana-svarupa.
🙏🌞
Vierailija kirjoitti:
Silent shakti kirjoitti:
Atma-vichara eli itse oivallus tai toisin sanottuna huomion pitäminen omassa tietoisuudessa joka alkaa kysymällä kysymys;
-Kuka minä olen? Kysymykseen ei ole tarkoitus vastata ajatuksella vaan tarkoitus on introverttisesti havaita oma tietoisuutensa lähde ja viedä mieli siihen. Kun on tullut tietoiseksi tietoisuudesta itsestään on seuraaksi opittava pitämään huomio omassa tietoisuudessa itsessään ilman ajatusta. Aluksi huomion pitäminen tietoisuudessa itsessään ilman ajatusta on usein vain hetki mutta se on se mistä se alkaa ja kun sitä harjoittaa alkaa tuo hetki kasvamaan yhä suuremmaksi. Myös meditointi ja muut henkiset harjoitukset auttavat lopulta mielen huomion pitämistä omassa tietoisuudessa. Sitä kutsutaan myös mielen viemistä sydämeen.
Myös teoreettinen tieto on avuksi muistuttamaan ja antamaan opastusta.
Advaita Vedanta, Mystinen kristillisyys, Sufilaisuus, Budhalaisuus. Mutta on tärkeä tehdä työ eikä kerryttää loputtomasti tietoa eri perinteistä sillä se saattaa vain olla häiriöksi.
Nöyryyden, rakkauden ja hiljaisuuden kasvattaminen itsessään on myös tärkeätä ja auttaa valtavasti kohti lopullista päämäärää.
Kyse on lopulta yksilöllisen ego mielen kuolemasta ja jo olevan puhtaan non-duolistisen tietoisuuden realisoitumisesta.Me jo olemme se.
Olemme aina olleet se.
Etsimme työtämme kotiin vaikka emme ole koskaan sieltä lähteneetkään.
Olemme kuin kalat meressä jotka etsivät vettä.Et ole se mistä olet tietoinen vaan tietoisuus itse.
Sat Chit Ananda
Knowledge, existence and bliss.
🙏🌞Joo ihan totta mutta nyt sekoitat kaksi eri asiaa. Jos väität että mitään ulkopuolista maailmaa tai muita ihmisiä (edes illuusiona) ei ole niin olet silloin Mystikon kanssa eri mieltä. Jokainen luo itse oman todellisuutensa, mutta kollektiivinen todellisuus muodostuu kaikkien yhteisistä uskomuksista, jotka Jumalan rajatonta luomisvoimaa hyödyntäen rakentuvat. Nyt puhut kuin ketään muuta ei olisi ollenkaan. Näin ehkä jokaisen omasta näkökulmasta, mutta kun Tietoisuus monistuu useiksi eri kappaleiksi jotka sen todellisuutensa yhtä lailla luovat.
Just noin minäkin ajattelen, mutten osannut sitä laittaa sanoiksi niin hyvin kuin sinä. :)
Toki olen samaa mieltä kanssasi siitä, että voin olla tietoinen maailmasta vain silloin kun olen hereillä.
Hekin, joiden ajatustoiminto esim. aivovamman vuoksi ei toimi, voivat kuitenkin jollain tasolla olla tietoisia ympäristöstään.
Ja sitten se, että jos nukun enkä ole tietoinen maailmasta, niin sinun mielestäsi olisi absurdia ajatella, että maailma olisi kuitenkin olemassa. Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta olen sitä mieltä, että tämä ilmiömaailma on muille olemassa, eli ei nämä planeetat ja ihmiset, kodit ym. täältä mihinkään katoa, vaikka toiset nukkuvat, vaan ne ovat olemassa, sillä toiset valvovat.