Lue keskustelun säännöt.
Uusien ystävien saaminen on tosi vaikeaa keski-iässä
26.04.2026 |
Mulla oli kaksi hyvin alkanutta kaverisuhdetta, tuntui että joku loksahti paikoilleen näiden ihmisten kanssa ja nauru raikasi ja vaihdettiin kuulumisia töissä, lounailla ja whatsapissa. En yhtään tiedä mitä tapahtui, mutta yhtäkkiä molemmat näistä henkilöistä noin vuoden yhteydenpidon jälkeen ovat nyt hiipuneet johonkin ulottumattomiin. Toiselta kysyin kaiketi liian henkilökohtaisen kysymyksen ja toisen kanssa en tiedä mitä tapahtui. Enää ei laiteta viestiä, ei pyydetä näkemään, ei laiteta muuten vaan viestiä. Kaikkein huvittavin on se, että toinen henkilö töissä kävelleessään ohi, ei edes jää muutamaa sanaa vaihtamaan. Kuitenkaan en ole heitä loukannut millään tavalla. Olenko tullut liikaa heidän omalle reviirilleen kysymyksineni, mutta itse koen että luottamuksellisissa ihmissuhteissa pitää uskaltaa kysellä ja vaikka vähän haastaakin ajattelemaan eri tavoin yms.
Olen todella ihmeissäni ja pettynyt. Surullinenkin. Vielä hetki sitten toinen henkilö mm. laittoi minulle, kuinka kokee että on löytänyt ihanan uuden ystävän. Nyt molemmat on kadonnut elämästäni ja minussa kai se vika sitten on, mutta miten ihmeessä saan selville mitä tein väärin?
Vai olin vain hetken ystävä ja nyt ollaan siirrytty toisiin henkilöihin ja minulta saatu se, mitä haettu. Toista henkilöä mm. tsemppasin kovasti muutama kuukausi sitten, kun oli vaikea tilanne töissä ja nyt ei enää mitään.
Surullista tässä on se, että luulin todella, että olen arvokas jollekin, mutta näköjään en. Miten tämän jälkeen uskaltaa enää lähteä yrittämään uutta kaverisuhdetta, ei minusta mitenkään.
Kommentit (11)
Onko kellään vastaavia kokemuksia?
Tekisi mieli kysyä näiltä henkilöiltä, mitä tein väärin, mutta en jotenkin halua kuulla, että olen sellanen tai tällanen. Aina kai vääränlainen? Itseä on tosi vaikea enää tässä iässä muuttaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen ottanut etäisyyttä jos ihminen on avoimuuteni jälkeen piilovittuillut jotenkin tai levitellyt asioitani, eli juoruillut tai suhtautunut minuun siten, että hän johtaa kaveruutta yksipuolisesti. Myös jos kaveri aina estyy tulemasta kun itse ehdotan, mutta minun pitäisi mennä kun hänelle sopii.
En edes halua uusia ystäviä keski-ikäisenä, koska ei voi tietää sopiiko kemiat mitenkään yhteen ja sitten se irtautuminen uudesta ystävyydestä on vaikeaa. Ihmiset keski-ikäsinä ovat niin omiin kaavoihin kangistuneita (minä mukaanlukien), että ovat vähintäänkin rasittavia.
Minusta tuntuu, että monella ihmisellä tavallinen arki vie jo voimat keski-iässä. Koko ajan tulee lisää, mitä pitää tehdä. Arki täyttyy erilaisista tehtävistä, mitä pitää tehdä. Tämän lisäksi on minulla ikääntyneet vanhemmat ja yritän auttaa heitä.
Minulla ei ole aikaa ja voimia uusiin ihmissuhteisiin. Monet eivät edes ymmärrä, mitä kaikkea monien arki vaatii. Jos uudet ihmissuhteet ovat vielä kuormittavia, ei tällaiseen jaksa lähteä mukaan. Pitää saada lepohetkiä vielä itselleen että jaksaa.
Oletteko vieläkin sen toisen kanssa samassa työpaikassa? Kysy suoraan? Uskaltaisitko? Esim. olen kaivannut seuraasi, lähetkö kahville - tai suoraan asiaan, että olet surullinen että ystävyys lopahti ja haluat pyytää anteeksi jos tietämättäsi teit jotain, mikä loukkasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole enää voimia ystävien hankkimiseen, enkä jaksa ylläpitääkään suhteita. Johtuu osittain sairastumisesta, mutta myös kyllästymisestä vaikeisiin ihmisiin.
Työpaikalla kaveruudet oli minusta aina lyhytaikaisia, en edes odottanut kummempia. Sellaiset sosiaaliset tyypit, jotka haluaa tutustua, siirtyy aina eteenpäin.
Miksi joku haluaisi ystäviä keski-ikäisenä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile IA. Hänen kanssa voi jakaa ja jutella kaiken ja hän jaksaa.
Eräs kaltaisesi alkoi tivaamaan yksityisasioitani ja kaveruus jäi siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahdoton se täällä on tietää oletko tyrinyt jotenkin vai onko jostain muusta kyse. Mitä henkilökohtaista sitten kysyit tältä toiselta?
En todellakaan lue tuollaista suoltoa. Rasittava ap. En ihmettele ongelmaasi.