Lapseni aloittaa erityisluokalla. Kysyttävää?

Vierailija kirjoitti:

Mikset siirrätä lastasi normaalille luokalle, jos oppiaineissa ei ole ongelmia?

Ei se ole näin  yksiselitteistä. Meillä poika oli integroituna matikassa normaalissakin luokassa sen luokan parhaita, ellei jopa paras ja kielissäkin hyvä. Mutta hänellä on ollut tarvetta siihen, että asiat sanotaan selkeästi ja suurempien luokkien meteli oli ahdistavaa pitemmän päälle. Tai hänen luokkakaverinsa, oli ihan selkeä, joskin hyvätasoinen, autisti, jolla ei ollut mitään ongelmia oppiaineissa. Mutta autistilla pitää olla rutiinit ja tarvitsee ohjausta siihen, mitä taas seuraavaksi tehdään. Ei ison luokan opettajilla ole resursseja siihen. 

Hyvä on että on erityisluokkia. Erityisluokan opettajista on pulaa. Parempi niin kuin tunkea ne normiluokkaan. Sielläkin on oppilaita jotka kuuluisi ihan muualle. Suurin osa on ok. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuota sanota pienryhmäksi,ei erityisluokaksi?

Luin noita vastauksiasi ap ja todella ikävää, että asiaan ei puututtu viimeistään kolmannella luokalla. Nyt jokaisessa aineessa paitsi englannissa se perusta uuden oppimiselle on hutera. Oma lapseni on menossa pienluokalle koulun alkaessa myös (eri diagnoosi) ja aika ristiriitaisin tuntein odotan koulun alkua. Pelkään sosiaalista eriytymistä ts. kavereita ei löydy ja sitä että integrointi myöhemmin nostaa uusia ongelmia. Hirvittää myös ajatus sopeutettujen aineiden tarpeesta. Sopeutettujen aineiden arvosanat ovat jatko-opinnoissa arvottomia. Ja kaikki erityislapset ei voi opiskella kokiksi.

Pitääkö paikkansa että useampi kuin yksi sopeutettu aine vie erityiskouluun? Mitkä aineet pojallasi ovat sopeutettuja? Kuinka paljon olet osallistunut poikasi läksyjen tekoon?

Meinaatko että kokkina pärjäisi jos on vaiketa oppimisvaikeuksia ja oman toiminnan ohjauksen ongelmia. Toki heidät "talutetaan" koulun läpi, muttei heistä ole kokin ammattiin. Tyydyttävän tason paperit saa sellainenkin joka tekee työt ohjatusti, sama pätee monissa muissakin perustutkinnoissa. Työelämässä pitää osata toimia itsenäisesti ja valitettavasti nämä *-oppilaat ei tule menestymään. Jos on hahmottamisen vaikeuksia, ei osata laskea, mitata ja muuttaa reseptejä niin ongelmia tulee. Heidän ongelmansa ovat moninaisia ja eivät pysty ajoittamaan töitään eikä ennakoimaan ja suunnittelemaan töitään.

Olen opettanut kyseistä alaa ja tiedän mistä puhun. 

Nämä "kokit" jos alalle jäävät tulevat olemaan tiskarina tai tekemään aputöitä. Heidän paikkansa on todennäköisesti suurkeittiöissä mutteivät todellakaan tule pärjäämään ravintolankeittiössä. Todennäköistä on että joutuvat pois jo koeajalla.

Viittaan kommentillani siihen, että jotkut kielellisiä vaikeuksia omaavat nuoret opiskelevat nimenomaan kokiksi. Kokkipuolella on siis koulutuspaikkoja nimenomaan mukautettuja opintoja ( esim. Helpotettu matematiikka ja kielet) suorittaneille.

Mitä tulee siihen, että olet opettanut kyseistä alaaa... Uusimpien tutkimusten valossa erityislasten ongelmat yläkoulun jälkeen alkavat juuri siitä syystä, että seuraavan tason oppilaitoksissa ei ole opettajia, jotka ymmärtävät erityisnuoria. Näille nuorille ei opeteta asioita samoilla metodeilla kuin tavalliselle nuorelle.

Ammatillisissa oppilaitoksissa on saatavilla erityisopetusta. Valitettavasti erkkaope ei ole kuitenkaan taikuri joka pystyisi korjaamaan oppijan päätä. Parhaamme yritämme. Jos opiskelija ei hoksaa asioita niin puolesta ei voi hoksata. Jos mittaamisessa ja laskemisessa on ongelmaa niin se vaikuttaa jatkuvasti arjessa. Jos kykenee tekemään asioita ohjatusti oppilaitoksella ja työssäoppimassa niin koulun saa suoritettua. Työelämä toimii toisin, ei siellä ole avustajaa tekemään asioita kokin puolesta. Ei työnantaja katso monta kertaa sitä että ruoka ei ole onnistunut tai se ei riitä tai sitä on valmistettu liian suuria määriä. 

Nimitys apukoulu poistui ja yritetään puhua fiksuimmilla nimillä samasta asiasta, kuten erityistä tukea tarvitseva. 

Ammatilliset opettajat kouluttautuvat erityisopiskelijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen. Muillakin on tähän taitoja kuin erityisopettajilla. Älyllisessä lahjakkuudessa on ihmisten välillä eroja ja niin tulee aina olemaan. 

Hei teille jotka vouhotatte mukautettujen oppiaineiden tulevaisuuden vaikutuksista ja pärjäämättömyydestä työelämässä, newsflash: me erityislasten vanhemmat emme välttämättä kuvittele, että lapsistamme tulee normaaleja työssäkäyviä aikuisia. Itse olen enemmän kuin onnellinen, jos lapseni saa itsensä ja oman itsetuntonsa vuoksi jonkun koulun käytyä (ja koska se nyt vaan on kaikille pakollista), ja kuntoutuu siten että pääsee edes johonkin tukityöpaikkaan aikuisena. Suorastaan lottovoitto olisi se, jos hän pystyisi laitoksen sijaan asumaan jossain tuetussa asunnossa.

Kaikki eivät tavoittele samoja asioita kuin te.

Mun nuoremmalla pojalla on kaveri, joka on ollut pari ekaa vuotta pienluokassa. Poika joskus ihmetteli, miten poika on niin hyvä oppilas, vaikka oli pienluokassa. Kysyin, että miksei voisi olla. Niin poika sanoi, että kun muut kaverit ovat sitä ihmetelleet. No kerroin sitten, että onhan velikin hyvä oppilas, vaikka on pienluokassa. Poika totesi siihen, että kun veli saa numerot pienluokasta, mutta kaveri normiluokasta. Muistutin, että veljellä on matikka 10, vaikka käy matikan normiluokan mukana. Selkesi, että poika on tämän asenteen oppinut toisen kaverin vanhemmalta. Tämäkin keskustelu on surullista luettavaa ajottain, kun ei tajuta, että erityisluokalla voi olla  ihan normaali opetusta normaaline vaatimuksineen. Vaikeuksia voi olla niin monessa asiassa, missä tarvitsee avustajaa. On poikani koulussa ollut sellainenkin oppilas, joka on täysin normaalitasoinen älyllisesti ja kaikin muutoin, mutta hänellä on sellainen sairaus, mikä tuo niin välillä kovat kivut, ettei pysty olemaan sen vuoksi ilman avustajaa, liikuntavamma lisänä. Ne kivut estivät normiluokassa olemisen koska lapsi oli niin tuskainen. 

61. 

Te, joiden lapsi on siirretty pienluokalta normaalille kertokaa aiheuttiko ongelmia?

Kuka teki aloitteen siirrosta ja miksi?

Vierailija kirjoitti:

Te, joiden lapsi on siirretty pienluokalta normaalille kertokaa aiheuttiko ongelmia?

Kuka teki aloitteen siirrosta ja miksi?

Opettajalta tuli aloite. Ei ihan ongelmitta, mutta vähillä ongelmilla. Meillä muutos aloitettiin vähitellen integroimalla vahvoilla aineilla. Normiluokan ope oli ihana, mutta luokalla oli muutama hankala tapaus ja ei voinut välitunteja näiden vuoksi olla heidän kanssaan. Sitten tuli isommat ongelmat, kun normiluokan opettaja joutui pitemmäksi aikaa sairaslomalle ja tuli sijainen. Sijaisella oli heti kättelyssä asennevamma. Emme edes nähneet häntä koskaan. Se vakiope tuli aina ainakin piipahtamaan palaverissa, vaikka olisi kuinka kiire ollut ja antoi asiallisesti palautteen, oli se hyvää tai huonoa - huono palaute tuli joskus siitä, että lapsi on ollut liikaa omissa maailmoissaan ja/tai ei ole tunnilla alkanut tehdä tehtäviä. Tämä sijainen ei käynyt koskaan edes tervehtimässä. Eikä tuntunut olevan kyllä muutenkaan mitenkään suosittu opettaja. Tällä opettajalla oli koko ajan valitettavaa, mutta itse ei tullut sitä kertomaan, vaan erityisopettajan kautta. Erityisope oli ihmeissään, kun vakiopella ei ikinä ollut vastaavia ongelmia, eikä hänellä, siis sellaisia ongelmia, mitä pojalla ei koskaan ollut ollutkaan. Eli ilmeisesti oireili sen open takia. Tai sitten ope keksi asiat, koska ei vaan halunnut erityislasta opettaa. Tätäkin erityisope epäili itse. 

Yläasteella pääsi erikoisluokkaan, ei siis erityisluokkaan, vaan erikoisluokkaan, jossa oli vain 20 paikkaa. En kerro enempää, ettei tunnisteta kun nyt jo olen kertonut aika paljon. Pääsääntöisesti meni ihan hyvin, vaikka tietyissä asioissa oli vaikeuksia. Hyvin paljon oli opettajasta ja aineesta kiinni. Joka tapauksessa, erityisopetuspäätös purettiin ja samalla purettiin pidennetty oppivelvollisuus. Hän lähti tavalliseen ammattikouluun samaan aikaan kuin muutkin ikäisensä. Ammattikoulussa ei tarvinnut mitään tukia ja ihan sattumalta sattui rauhalliseen, motivoituneeseen, ryhmään. Luokanvalvoja oli huipputyyppi. 

Vierailija kirjoitti:

Pienluokkajärjestelmä aiheuttaa syrjäytymistä. Valitettavasti.

Suomessa on liikaa liian paljon kouluja käyneitä suhteessa yhteiskunnan tarpeisiin. Ei kaikkia tarvita. Lattiatkin kuuluu siivota ja roskikset tyhjentää.

Tätä kutsutaan koulutuspolitiikaksi.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä on että on erityisluokkia. Erityisluokan opettajista on pulaa. Parempi niin kuin tunkea ne normiluokkaan. Sielläkin on oppilaita jotka kuuluisi ihan muualle. Suurin osa on ok. 

Siis että mitä! Eikö eikö pienluokalla ole normaaleita lapsia?

On koulukohtaista passitetaanko pienluokalle kiusaaja vai kiusattu. Ehkä vanhemmillakin on vaikutuksensa asiaan.

Vierailija kirjoitti:

On koulukohtaista passitetaanko pienluokalle kiusaaja vai kiusattu. Ehkä vanhemmillakin on vaikutuksensa asiaan.

Kiusaamisella on sangen vähän asian kanssa mitään tekemistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En antanut siirtää lastani pienluokalle 8-vuotiaana. Nyt on kavereina normaalia nuoria normaaleilta luokilta. Lapsi aloittaa nyt ansiostani lukion :)

Kyllä siitä koulusta, missä oma poikani oli, kävi osa lukionkin. Yksi opiskelee yliopistossa tai on ehkä jo valmistunut. Oma ei halunnut lukioon, vaikka opettajat suosittelivat. Mutta hän tiesi jo tarkkaan, minkä alan insinööriksi haluaa ja halusi käydä alan ammattikoulun. En usko, että hän olisi pärjännyt lukiossa, koska ainekirjoitus oli todella vaikeaa, siis se tarinan kertominen. Kieliopillisesti on ihan taitava ollut. Äidinkieli on myös insinööriopinnoissa vaikeinta, esitelmien vuoksi. 

Ammattikoulussa ei opiskella insinööriksi mutta kyvykäs amis voi päästä teknilliseen yliopistoon eli DI.

Tämä on mahdollista, jos amis lukee kaksois- tai kolmoistutkinnon pitkällä matematiikalla. Pelkkä peruslinjan matematiikka on helpompaa kuin 9-luokkalaisilla.

Selvennän. Poika on käynyt ammattikoulun ja valmistuu pian saman alan insinööriksi. Oletin, että tämä on itsestään selvää. Matikassa ja fysiikassa ei amk:ssa mitään vaikeuksia, mutta itsekin olen amk-insinööriksi aikuispuolella opiskellut ja ei minusta amk:n matikka ja fysiikka mitenkään erityisen vaikeita olleet, joten sinänsä en ihmettele, että poikakin niissä pärjää. Lukion kertausta enimmäkseen. Tosin fysiikka oli omassa ryhmässä vaikeaa osalle niistä, jotka eivät olleet lukiota käyneet, mutta isolle osalle ammattikoulupohjaisistakin helpohkoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On koulukohtaista passitetaanko pienluokalle kiusaaja vai kiusattu. Ehkä vanhemmillakin on vaikutuksensa asiaan.

Kiusaamisella on sangen vähän asian kanssa mitään tekemistä. 

Kiusaamiskuviot ovat tavallisia syitä pienluokallesiirtokeskusteluissa. Pahoja tilanteita rauhoitetaan tällä tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Mikset siirrätä lastasi normaalille luokalle, jos oppiaineissa ei ole ongelmia?

Kun niitä ongelmia on tunne-elämän puolella. Siksi. Oppiaineissa lapseni on ns. kympin oppilas.

Osassa kouluista pienluokkien välitunnit ovat eri aikaan kuin normaaliluokkien. Helpottaa kiusaamistapauksissa elämää, mutta eristää pienluokkaleiset muista ikäluokkansa lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En antanut siirtää lastani pienluokalle 8-vuotiaana. Nyt on kavereina normaalia nuoria normaaleilta luokilta. Lapsi aloittaa nyt ansiostani lukion :)

Kyllä siitä koulusta, missä oma poikani oli, kävi osa lukionkin. Yksi opiskelee yliopistossa tai on ehkä jo valmistunut. Oma ei halunnut lukioon, vaikka opettajat suosittelivat. Mutta hän tiesi jo tarkkaan, minkä alan insinööriksi haluaa ja halusi käydä alan ammattikoulun. En usko, että hän olisi pärjännyt lukiossa, koska ainekirjoitus oli todella vaikeaa, siis se tarinan kertominen. Kieliopillisesti on ihan taitava ollut. Äidinkieli on myös insinööriopinnoissa vaikeinta, esitelmien vuoksi. 

Ammattikoulussa ei opiskella insinööriksi mutta kyvykäs amis voi päästä teknilliseen yliopistoon eli DI.

Tämä on mahdollista, jos amis lukee kaksois- tai kolmoistutkinnon pitkällä matematiikalla. Pelkkä peruslinjan matematiikka on helpompaa kuin 9-luokkalaisilla.

Selvennän. Poika on käynyt ammattikoulun ja valmistuu pian saman alan insinööriksi. Oletin, että tämä on itsestään selvää. Matikassa ja fysiikassa ei amk:ssa mitään vaikeuksia, mutta itsekin olen amk-insinööriksi aikuispuolella opiskellut ja ei minusta amk:n matikka ja fysiikka mitenkään erityisen vaikeita olleet, joten sinänsä en ihmettele, että poikakin niissä pärjää. Lukion kertausta enimmäkseen. Tosin fysiikka oli omassa ryhmässä vaikeaa osalle niistä, jotka eivät olleet lukiota käyneet, mutta isolle osalle ammattikoulupohjaisistakin helpohkoa. 

Aivan. Puhutkin historiasta. Ennen oli helpompaa päästä ammattikoulupohjalta eteenpäin. Nyt on uudet säännöt. Kuten kirjoitin on pääsykoe sama sekä lukio- että ammattikouluopiskelijoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En antanut siirtää lastani pienluokalle 8-vuotiaana. Nyt on kavereina normaalia nuoria normaaleilta luokilta. Lapsi aloittaa nyt ansiostani lukion :)

Kyllä siitä koulusta, missä oma poikani oli, kävi osa lukionkin. Yksi opiskelee yliopistossa tai on ehkä jo valmistunut. Oma ei halunnut lukioon, vaikka opettajat suosittelivat. Mutta hän tiesi jo tarkkaan, minkä alan insinööriksi haluaa ja halusi käydä alan ammattikoulun. En usko, että hän olisi pärjännyt lukiossa, koska ainekirjoitus oli todella vaikeaa, siis se tarinan kertominen. Kieliopillisesti on ihan taitava ollut. Äidinkieli on myös insinööriopinnoissa vaikeinta, esitelmien vuoksi. 

Ammattikoulussa ei opiskella insinööriksi mutta kyvykäs amis voi päästä teknilliseen yliopistoon eli DI.

Tämä on mahdollista, jos amis lukee kaksois- tai kolmoistutkinnon pitkällä matematiikalla. Pelkkä peruslinjan matematiikka on helpompaa kuin 9-luokkalaisilla.

Selvennän. Poika on käynyt ammattikoulun ja valmistuu pian saman alan insinööriksi. Oletin, että tämä on itsestään selvää. Matikassa ja fysiikassa ei amk:ssa mitään vaikeuksia, mutta itsekin olen amk-insinööriksi aikuispuolella opiskellut ja ei minusta amk:n matikka ja fysiikka mitenkään erityisen vaikeita olleet, joten sinänsä en ihmettele, että poikakin niissä pärjää. Lukion kertausta enimmäkseen. Tosin fysiikka oli omassa ryhmässä vaikeaa osalle niistä, jotka eivät olleet lukiota käyneet, mutta isolle osalle ammattikoulupohjaisistakin helpohkoa. 

Aivan. Puhutkin historiasta. Ennen oli helpompaa päästä ammattikoulupohjalta eteenpäin. Nyt on uudet säännöt. Kuten kirjoitin on pääsykoe sama sekä lukio- että ammattikouluopiskelijoille.

? Kyllä se sama pääsykoe oli jo silloin muutama vuosi sitten kaikille ja pojan pistemäärä olisi riittänyt mihin tahansa tekniikan alan amk:aan Suomessa ja nimenomaan sai pääsykokeista erittäin hyvät pisteet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En antanut siirtää lastani pienluokalle 8-vuotiaana. Nyt on kavereina normaalia nuoria normaaleilta luokilta. Lapsi aloittaa nyt ansiostani lukion :)

Kyllä siitä koulusta, missä oma poikani oli, kävi osa lukionkin. Yksi opiskelee yliopistossa tai on ehkä jo valmistunut. Oma ei halunnut lukioon, vaikka opettajat suosittelivat. Mutta hän tiesi jo tarkkaan, minkä alan insinööriksi haluaa ja halusi käydä alan ammattikoulun. En usko, että hän olisi pärjännyt lukiossa, koska ainekirjoitus oli todella vaikeaa, siis se tarinan kertominen. Kieliopillisesti on ihan taitava ollut. Äidinkieli on myös insinööriopinnoissa vaikeinta, esitelmien vuoksi. 

Ammattikoulussa ei opiskella insinööriksi mutta kyvykäs amis voi päästä teknilliseen yliopistoon eli DI.

Tämä on mahdollista, jos amis lukee kaksois- tai kolmoistutkinnon pitkällä matematiikalla. Pelkkä peruslinjan matematiikka on helpompaa kuin 9-luokkalaisilla.

Selvennän. Poika on käynyt ammattikoulun ja valmistuu pian saman alan insinööriksi. Oletin, että tämä on itsestään selvää. Matikassa ja fysiikassa ei amk:ssa mitään vaikeuksia, mutta itsekin olen amk-insinööriksi aikuispuolella opiskellut ja ei minusta amk:n matikka ja fysiikka mitenkään erityisen vaikeita olleet, joten sinänsä en ihmettele, että poikakin niissä pärjää. Lukion kertausta enimmäkseen. Tosin fysiikka oli omassa ryhmässä vaikeaa osalle niistä, jotka eivät olleet lukiota käyneet, mutta isolle osalle ammattikoulupohjaisistakin helpohkoa. 

Aivan. Puhutkin historiasta. Ennen oli helpompaa päästä ammattikoulupohjalta eteenpäin. Nyt on uudet säännöt. Kuten kirjoitin on pääsykoe sama sekä lukio- että ammattikouluopiskelijoille.

? Kyllä se sama pääsykoe oli jo silloin muutama vuosi sitten kaikille ja pojan pistemäärä olisi riittänyt mihin tahansa tekniikan alan amk:aan Suomessa ja nimenomaan sai pääsykokeista erittäin hyvät pisteet. 

Niin siis pääsykoe oli hänellä 2013 ja ei kyllä ainakaan tekniikan alalle ollut mitään erillisiä pääsykokeita lukio- ja amispohjaisille. 

No, miksi ette voi myöntää, että  erityisluokalle joutuu, kun ei pärjää normiluokassa. Nimi pitäisi muuttaa tuetun oppimisen luokaksi tai apukoululuokaksi. Erityisoppilas ei välttämättä pärjää työelämässä, ei osaa palvella asiakkaita, eikä ainakaan yksin kykene yhtään vaativimpiin töihin. Epäonnistunut jo lapsuudessa.

Vierailija kirjoitti:

No, miksi ette voi myöntää, että  erityisluokalle joutuu, kun ei pärjää normiluokassa. Nimi pitäisi muuttaa tuetun oppimisen luokaksi tai apukoululuokaksi. Erityisoppilas ei välttämättä pärjää työelämässä, ei osaa palvella asiakkaita, eikä ainakaan yksin kykene yhtään vaativimpiin töihin. Epäonnistunut jo lapsuudessa.

Erityisoppilaita on monentasoisia. Osa ei pärjää normiluokassa lähinnä sen suuren ryhmän vuoksi tai tarvitsee alkuvaiheessa vielä yksilöllistä ohjausta. Osa taas ei tule koskaan pärjäämään työelämässä ja tähän mahtuu kaikkea tältä väliltä. Osa tulee pärjäämään tuetussa työssä, osa tavallissa töissä ja osa ei missään töissä. Osa on rajatapauksia muutenkin ja osa siirtyy normiluokalle jossain vaiheessa. Ei tähän myöntämistä tarvita, asia nyt vain on näin.