Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Millä perusteilla joutui apukouluun joskus -70-80-luvuilla?
07.08.2016 |
Muisteltiin taannoin vanhojen koulukaverien kanssa peruskouluaikoja ja samalla tuli puheeksi silloiset apukoulut ja niiden kuulumiset, jotka apukoulussa olivat. Ja ihan tavallista "peruselämää" viettivät niiden mukaan, jotka heistä tiesivät.
Tuosta sitten alettiinkin pohtia, mikä oli peruste apukouluun joutumiselle tuohon aikaan. Riittikö, että oli vaikkapa oppimisvaikeuksia jossakin aineessa, "huono" käytös vai miksi sinne jotkut laitettiin? Jos heikkolahjaisuus olisi aina ollut syynä, luulisi sen huomaavan ihmisestä aikuisenakin ja hänen vaikuttavan hieman ns. erilaiselta. Ja nyt ei siis ole kyse nykyajasta, vaan tosiaan takavuosista.
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apukouluja ei ole ollut sitten 50-luvun.
Oli vielä 80-luvulla.
Ei, kyllä ne olivat tarkkailuluokan nimellä. Puheissa on saattanut vilistä vielä apukoulu-termi, mutta ne lakkautettiin jo 50-luvulla.
No kun 70-luvulla kävin koulua, niin kaupunkimme yksi kouluista oli apukoulu.
Yhteen kouluistamme laitettiin tarkkisoppilaat, mutta kyseisessä koulussa oli myös normaaliluokat.
Myöhemmin 2000-luvulla valmistui uusi koulu, jossa oli kaikki emut, ehat, edyt yms. lyhenteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apukouluun ainakin joutui, jos ei oppinut lukemaan ala-asteen 1. luokalla tai oli muita oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia.
Ja nykyisin saa peruskoulun päästötodistuksen, vaikkei osaa lukea.
Se on kauheaa. Miten koululaitos on päästetty sellaiseksi? Samaan aikaan ammattikoulut ja muut oppilaitokset valittavat, kun sinne tulevat oppilaat eivät ymmärrä käsitteitä, koulutason matematiikkaa ja muuta. Jonkun yliopiston opettaja oli ihmeissään, kun sinne päässeet nykyajan opiskelijat eivät tiennet, mitä tarkoittaa verbi, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apukouluja ei ole ollut sitten 50-luvun.
Oli vielä 80-luvulla.
Ei, kyllä ne olivat tarkkailuluokan nimellä. Puheissa on saattanut vilistä vielä apukoulu-termi, mutta ne lakkautettiin jo 50-luvulla.
No kun 70-luvulla kävin koulua, niin kaupunkimme yksi kouluista oli apukoulu.
Yhteen kouluistamme laitettiin tarkkisoppilaat, mutta kyseisessä koulussa oli myös normaaliluokat.
Myöhemmin 2000-luvulla valmistui uusi koulu, jossa oli kaikki emut, ehat, edyt yms. lyhenteet.
Vielä 1980-luvullakin oli apukoulu.
Sen mitä itse tunnen entisiä apukoululaisia ja tarkkiksella olleita, niin kyllä heistä aikuisinakin huomaa, etteivät ole normaaleja. Tarkoittaa, ettei kevyin perustein ko. opetukseen joutunut.
Nykypäivän EMUt ovat aikuisena niin normaaleja, etteivät muista eroa. He olivat vain hitaampia oppimaan tai muuten levottomia. EHA1 ja EHA2 vastaa enemmän niitä entisiä apukoululaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
126. Täysin samaa mieltä. On todella väärin, että yhteiskunta tuottaa näin rikollisuutta ja syrjäytyneisyyttä sen varjolla, ettei ketään leimata "tyhmäksi".
Se että älykkyys on matala aiheuttaa positiivisena sen, ettei kukaan odotakaan normaalia suoriutumista ja suhtautuminen on erilaista. Se että on erilainen huomataan joka tapauksessa, miksi siitä ei saa puhua oikealla nimellä?
On vielä parempi, että saa keva-diagnoosin kuin olisi siinä rajamailla. Keva-lapsen käytöstä on monen edes jotenkin helppo ymmärtää toisin kuin laaja-alaisia oppimisvaikeuksia potevan, josta vain ajatellaan että siinäpä on tyhmä, laiska ja/tai saamaton oppilas, joka yrittää vain päästä helpolla. Keva-diagnoosi turvaa aikuisuudessakin erilaiset palvelut ja tukimuodot toisin kuin laaja-alaiset oppimisvaikeudet, vaikka olisi yhtä pihalla tai jopa kevoja enemmänkin.
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet johtaa helposti syrjäytymiseen, kun ei olla tarpeeksi vammaisia saadakseen tk-eläkettä eikä tuetun työllistämisen ja asumksen palveluja. Ei ihme, jos päihteet houkuttelevat. Tällaisille oppilaille kun ei niin vaan keksitä ammattia, jossa "mitään" ei vaadita ja jos keksitään, niin nuori sitten suoriutuu sieltä helpotetuin arvosanoin tai keskeyttää opinnot. Peruskoulusta voi jokainen päästä läpi vähintään seiskan tasoisella suorituksella helpotusten avulla, mutta työelämää se ei muuta helpommaksi.
Monen vanhemman on vaikeaa sitä ymmärtää, ettei yhteen oppilaaseen voi niin vaan resursseja laittaa kun on muitakin tuen tarvitsijoita. Koealueita pitäisi pienentää, helpotuksia oltava jne. ja silti kerjätään yleisopetuksen kasia. Lapsiraukalta vaaditaan ihan mahdottomia, laitetaan raatamaan yli voimien tai sitten vanhempi tekee lapsen puolesta työn. Näin heikkoihin ei tepsi laaja-alaisten erkkojen taikakaan.
Osaisivatko näiden lasten vanhemmat kuvitella, jos he itse joutuisivat yhtäkkiä vieraaseen maahan ja kouluun, jossa on erinäköiset kirjimet kuin Suomessa? Sitten "pelottava" opettaja vaatisi osaamatonta oppilasta lukemaan tekstiä ja kirjoittamaan lauseita paperille.
Lisäys. En tarkoittanut viitata uusiin tulijoihin vaan siihen, että joskus vanhemmat eivät ymmärrä miten vaikeaa lapsella on koulussa, jos lapsi on hitaampi kuin muut. Niissä tapauksissa lapsen voi olla parempi olla omalle kehitystasolle sopivassa luokassa, jossa opettajalla on vähemmän oppilaita.
Ala-asteikäisestä ei vielä yhtään tiedä, miten kehittyy ja oppii myöhemmin. Yksi hyvä kaverini jäi alakoulun alkuvaiheessa luokalleen ja oli vähän sellainen joka paikkaan ehtivä hulivili-vintiö melkein aikuistumiseen asti. Kouluarvosanat ei mitään hyviä olleet, sitten meni amikseen ja siitä töihin muutamaksi vuodeksi ja opiskeli onnistuneesti insinööriksi sen jälkeen ja on oikein järkevä työssäkäyvä ihminen nykyään.
Ihmiset kehittyy ja aikuistuu niin eri tahtia ja ennen kaikkea se motivaatio opiskeluun saattaa löytyä vasta aikuisena joillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittanut kouluni v. 1970 enkä tiedä yhtään, joka olisi ollut apukoulussa.
Koska apukpouluja ei enää ollut sinun kouluaikanasi. Apukoulut lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen myötä 1970-luvulla. Tilalle tulivat tarkkailuluokat.
Ainakin 70-luvun alkupuolella oli vielä apukouluja. Naapurin vähän itseäni nuorempi poika oli sellaisessa, kun itse kävin keskikoulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittanut kouluni v. 1970 enkä tiedä yhtään, joka olisi ollut apukoulussa.
Koska apukpouluja ei enää ollut sinun kouluaikanasi. Apukoulut lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen myötä 1970-luvulla. Tilalle tulivat tarkkailuluokat.
Ainakin 70-luvun alkupuolella oli vielä apukouluja. Naapurin vähän itseäni nuorempi poika oli sellaisessa, kun itse kävin keskikoulua.
Tausi olla nuo koulujutut täsmälleen toisin päin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin heikkolahjainen v ajakki ja jouduin apukouluun. Sittemmin lähettivät minut tänne.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin heikkolahjainen v ajakki ja jouduin apukouluun. Sittemmin lähettivät minut tänne.
Sama. Täällä olenkin nyt roikkunut sekoilemassa jo pitkät tovit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittanut kouluni v. 1970 enkä tiedä yhtään, joka olisi ollut apukoulussa.
Koska apukpouluja ei enää ollut sinun kouluaikanasi. Apukoulut lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen myötä 1970-luvulla. Tilalle tulivat tarkkailuluokat.
Ainakin 70-luvun alkupuolella oli vielä apukouluja. Naapurin vähän itseäni nuorempi poika oli sellaisessa, kun itse kävin keskikoulua.
Tausi olla nuo koulujutut täsmälleen toisin päin...
Apukoulut loppuivat 90-luvulle tultaessa. Nimi vaihtui pienluokaksi tms.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin romanit olivat järjestäin apukoulussa. Se luokka oli eri rakennuksessa ja luulin, että se oli joku romaniluokka eli mustalaisluokka siihen aikaan. Heillä oli eri leikkipihakin. Ennen kouluun menoa olin leikkinyt romanilastenkin kanssa, mutta koulussa opin ettei niiden kanssa leikitä.
Kai tajuat, että ne romanit eivät olleet apukoulussa sen takia, että olivat romaneja, vaan käytös-, kasvatus- ja oppimisongelmien takia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apukouluja ei ole ollut sitten 50-luvun.
Oli vielä 80-luvulla.
Ei, kyllä ne olivat tarkkailuluokan nimellä. Puheissa on saattanut vilistä vielä apukoulu-termi, mutta ne lakkautettiin jo 50-luvulla.
Apukoulut:
Toiminta oli aktiivisinta ennen peruskoulu-uudistusta (ennen 1970-lukua), mutta niitä oli vielä 70–80-luvuilla, jolloin nimikkeet muuttuivat mukautetuksi opetukseksi.
Tarkkailuluokat olivat erikseen - tosin luulen, että varsinkin maaseudulla, jossa oppilaita oli vähemmän, apukouluun sijoitettiin kaikki, jotka eivät syystä tai toisesta pärjänneet normaalissa opetuksessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apukouluja ei ole ollut sitten 50-luvun.
Oli vielä 80-luvulla.
Ei, kyllä ne olivat tarkkailuluokan nimellä. Puheissa on saattanut vilistä vielä apukoulu-termi, mutta ne lakkautettiin jo 50-luvulla.
Eikös se mennyt niin, että tarkkikselle joutuivat ne, jotka häiriköivät tai olivat muuten hankalia oppilaita, apukouluun taas ne jotka olivat "hitaita" tai oppimisvaikeuksisia. Tarkkiksellehan jouduttiin myös tavalliselta luokalta ja sieltä voitiin myös päästä takaisin tavalliselle luokalle, apukoulusta käsittääkseni ei.
Just näin, paitsi 1980-luvulla apukoulun virallinen nimi oli harjaantumiskoulu.
Harjaantumiskoulu oli selkeästi kehitysvammaisille. Syvästi kehitysvammaiset taas eivät ennen käyneet koulua ollenkaan.
Apukoulu taas oli pienryhmäopetusta osittain muokatulla opetussuunnitelmalla, mutta pääasiassa samalla opetuksella kuin muillekin.
Tarkkis taas oli häiriköille.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin sen tasoiset oppilaat, jotka 70-luvulla joutuivat kansakoulusta apukouluun, saavat peruskoulun päästötodistuksen.
Tämä on totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittanut kouluni v. 1970 enkä tiedä yhtään, joka olisi ollut apukoulussa.
Koska apukpouluja ei enää ollut sinun kouluaikanasi. Apukoulut lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen myötä 1970-luvulla. Tilalle tulivat tarkkailuluokat.
Ei lakkautettu vaan vasta 1985, tilalle erityisopetus. Tarkkailuluokka on aivan eri asia. Senkin tosin erityisopetus korvasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oli Jkl:ssa Suvimäessä, jota ainakin sanottiin apukouluksi. Siellä oli ne, jotka eivät pärjänneet tarkkiksella.
Matilla oli adhd, ja mahdollisesti autismin piirteitä. Siksi impulsiivista, räjähtelevää käytöstä, ja häntä käytettiin hyväksi monella tapaa. "
Suvimäki oli harjaantumiskoulu, joka oli tarkoitettu lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisille. Nykänen ei ole käynyt sitä koulua eikä ollut edes tarkkiksella. Älä usko kaikkea mitä keskustelupalstoilla lukee.
Asuin siihen aikaan Jyväskylässä ja tunnen henk.koht. useita, jotka ovat olleet Suvimäessä. He eivät olleet kehitysvammaisia. Siellä on ollut monentasoista opetusta vuosien mittaan. Samoissa porukoissa liikuin Matin kanssa.
Nykänen oli nimenomaan Suvimäen instituutin oppilaita. Suvimäkeen keskitettiin kaikki Jyväskylän tarkkailuluokat samaan puurakennukseen. Tämäkin asia selviää googlaamalla. Äitini oli Huhtasuon yläasteella opettajana samaan aikaan kun Nykänen Suvimäkeen seiskalta siirrettiin.
Alue: Aihe vapaa
Osaisivatko näiden lasten vanhemmat kuvitella, jos he itse joutuisivat yhtäkkiä vieraaseen maahan ja kouluun, jossa on erinäköiset kirjimet kuin Suomessa? Sitten "pelottava" opettaja vaatisi osaamatonta oppilasta lukemaan tekstiä ja kirjoittamaan lauseita paperille.