Pakkoruotsin aikaistus tappaa A2-kielet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppuisiko pakkoruotsi yleislakolla?

Nämä pahimmat vinkujat eivät ole edes töissä 🙄

Olen. Ja olen jopa tehnyt töitäkin ruotsiksi. Tiedän silti mistä kirjoitan. Osaan ajatella muitakin.

Pakolliseksi pitkä matikka niin kauan kunnes pakkoruotsi poistuu.

Vierailija kirjoitti:

Luitko myös pitkän matematiikan ja fysiikan + kemian?

Itse luin lukiossa nuo ja englannin, ruotsin ja saksan. Ja toki vinon pinon ns. lukuaineita.

Kaikkia noita kieliä olen DI hommissani tarvinnut.

Suomen talous nousisi kohisten, jos pakkoruotsi heitettäisiin Itämereen, ja panostettaisiin englannin opiskeluun. Tuplamäärä englannin tunteja ja pätevät opettajat.

Oikeastaan aika tyhmää rkp:ltä tuo pakkoruotsittaminen. Nyt taataan vain se että enemmistö vihaa ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä.

Olenko ainoa, jonka mielestä se ei kuulosta kovin dramaattiselta erolta, alkaako ruotsi kuudennella vai seiskalla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppuisiko pakkoruotsi yleislakolla?

Nämä pahimmat vinkujat eivät ole edes töissä 🙄

Olen ollut töissä 12-vuotiaasta asti. Minulla on ruotsinkielisiä ja ruotsalaisia kavereita ja tuttavia. En vastusta ruotsin kieltä, vaan PAKKOruotsia. 

Huvittaa kun kielellisesti lahjakkaat vetävät esiin "ei minulla ollut mitään vaikeuksia eri kielten kanssa"- perusteluita. On ihmisiä, joille kielten oppiminen on erittäin helppoa mutta on sellaisiakin jotka oppivat juuri ja juuri yhden kielen äidinkielen lisäksi. Geeniperimä määrää kielellisen ja matemaattisen lahjakkuuden, opiskelu ei ole kaikille yhtä helppoa kuin monen L:n ylioppilaille. 

Pakkoruotsi tappaa Suomen.

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa kun kielellisesti lahjakkaat vetävät esiin "ei minulla ollut mitään vaikeuksia eri kielten kanssa"- perusteluita. On ihmisiä, joille kielten oppiminen on erittäin helppoa mutta on sellaisiakin jotka oppivat juuri ja juuri yhden kielen äidinkielen lisäksi. Geeniperimä määrää kielellisen ja matemaattisen lahjakkuuden, opiskelu ei ole kaikille yhtä helppoa kuin monen L:n ylioppilaille. 

Ja vielä enemmän huvittaa kun nämä "lahjakkaat" tyypit saavat helposta matikasta hylsyn.

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jonka mielestä se ei kuulosta kovin dramaattiselta erolta, alkaako ruotsi kuudennella vai seiskalla? 

Etenkin kun se opittu kokonaismäärä on sama eli entinen 3 v sidältö on jaettu 4 vuodelle.

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jonka mielestä se ei kuulosta kovin dramaattiselta erolta, alkaako ruotsi kuudennella vai seiskalla? 

Kyse on kontekstista. Kansa teki kansalaisaloitteen ruotsin vapaaehtoistamisesta ja eduskunta pyyhki sillä takapuolensa vaaleja edeltäneistä lupauksista huolimatta. Opetusohjelmaan tuo sääntö ujutettiin yksityisissä ja salaisissa neuvotteluissa siitä huolimatta että etukäteen sillä ei ollut kannatusta muiden kuin rkp:n taholta.

Eli kansa sanoo että enemmän valinnaisuutta ja siihen vastataan että vitut, tehän opiskelette tai sitten itkette ja opiskelette sitä mitä me määrätään.

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jonka mielestä se ei kuulosta kovin dramaattiselta erolta, alkaako ruotsi kuudennella vai seiskalla? 

Ihan siis tosissani kysyin. Onko vaikka kieltenopettajia paikalla? Kuinka iso ero tämä käytännössä on oppimisen ja koulun raskauden kannalta? Kyse on kuitenkin vain yhdestä vuodesta, ei ihan pienistä lapsista, ja yläasteen alun voisi kuvitella olevan nojn  muuten kuormittavampi aika kuin kuudennen luokan. Vai eikö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jonka mielestä se ei kuulosta kovin dramaattiselta erolta, alkaako ruotsi kuudennella vai seiskalla? 

Kyse on kontekstista. Kansa teki kansalaisaloitteen ruotsin vapaaehtoistamisesta ja eduskunta pyyhki sillä takapuolensa vaaleja edeltäneistä lupauksista huolimatta. Opetusohjelmaan tuo sääntö ujutettiin yksityisissä ja salaisissa neuvotteluissa siitä huolimatta että etukäteen sillä ei ollut kannatusta muiden kuin rkp:n taholta.

Eli kansa sanoo että enemmän valinnaisuutta ja siihen vastataan että vitut, tehän opiskelette tai sitten itkette ja opiskelette sitä mitä me määrätään.

Juu, ok, ymmärrän näkökulmanne. Minulle tuo on politiikassa kiinnostavuusjärjestyksessä ehkä sijalla tuhat. Tämä siis vain faktana, ei v-tuiluna. Mutta minua kiinnostaa pedagogiikka ja oppiminen, siitä näkökulmasta tätä olisin kiinnostunut miettimään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olihan tämä tiedossa ja aika selkeästi kansan enemmistön tahdon vastaista Kansa kannattaa vapaaehtoisuutta kielten opiskelussa ja valinnanvapautta. Silti poliitikko tunkee sormet korvaan ja lällättää että lälläslää suomenkielinen äänestäjä, me ei kuunnella sinua. Poliitikko vastaa siis kansan valinnanvapauden pyyntöön sillä että pakotetaan entistä enemmän suuntaan jossa ei ole mitään järkeä ja jota kansa ei halua.

Ehdotan että kehitetään uusi perinne: Aina kun eduskunnan työ alkaa kesäloman jälkeen, kansa kerääntyy eduskunnan edustalle ja joka ainoa kansanedustaja kannetaan siitä eduskuntatalolta presidentinlinnan eteen kolera-altaan reunalle ja heitetään kansalaisten toimesta mereen. Tämän jälkeen tietty edustaja autetaan takaisin rannalle kuivumaan.

Jos kansanedustaja on poissa tai muuten kieltäytyy tästä symbolisesta eleestä niin edustaja tippuu eduskunnasta välittömästi ja tilalle tulee varaedustaja.

Tämä ihan vaan muistuttamaan kansanedustajille että eduskunta johtaa maata vain niin kauan kuin kansa sen sallii.

Eduskunta on ihan kansan valitsema. Imeisesti pakkoruotsia vastustava enemmistö ei pidä pakkoruotsia niin tärkeänä asiana, että valitsisi ehdokkansa ainoastaan ja vain sen mukaan.

Taidat olla poliitikko tai joku noista pikkusiittiöistä joita poliitikkojen ympärillä pyörii toistelemassa gurujensa aivopieruja. Poliitikon tehtävä on tehdä kansan tarvitsemia päätöksiä. Poliitikko ei voi vetäytyä vastuustaan kansalle sillä että mitäs äänestitte. Pakkoruotsia kansa ei tarvitse.

Esim. edellisessä eduskunnassa oli enemmistö ruotsinkielen valinnaisuutta kannattavia. Silti suurin osa edustajista äänesti lupauksiaan vastaan koska edustajalla ei ole edustajaksi päästyään mitään tarvetta kuunnella kansan toiveita tai muistella lupauksiaan.

Ainoa joka tarvitsee tai ainakin haluaa pakkoruotsia on 5% ruotsinkielinen vähemmistö ja sekin lähinnä siksi että on kiva että kakarat pääsevät yliopistoon omassa kiintiössään joutumatta kilpailemaan muun kansan nuorten kanssa paikoista ja voivat valkata valtion ja kuntien viroista parhaat päältä ennen kuin ruvetaan katsomaan suomenkielisiä ehdokkaita virkaan. Poliitikot taas tarvitsevat pakkoruotsia siksi että on ihan kiva että rikkaat ruotsalaiset säätiöt kantavat sponsorieurokasoja aina ennen vaaleja puolueen kassaan.

Ja jos meillä olisi kunnollista mediaa, se höykyttäisi poliitikkoja tästä huijauksesta. Mutta kun ei.

Raha puhuu sielläkin.  Ennen puhuttiin että media on politiikan vahtikoira, ei ole enää sitä vähääkään mitä joskus. Nyt puhuu mainosmarkka, vaikka sitä ei edes ole olemassa. Nyt media on puhtaasti propakandaa, viihdettä ja hömppää. Ammattitaitoiset toimittajat, ovat kadonneet. Se on tietenkin hyvänä esimerkkinä vielä työssä oleville, jos alat itse ajatella, niin olet pian vapaa-ajattelija.

Kieltenope vastaa: 90-luvulla yläasteen ruotsin tunneista vähennettiin kolmannes ja jäljelle jääneet tunnit jaettiin edelleen kolmelle vuodelle. Kun tämä sama määrä jaetaan neljälle vuodelle, voi olla vain tunti ruotsia viikossa. Tämä voi heikentää oppimista.

Vierailija kirjoitti:

Kieltenope vastaa: 90-luvulla yläasteen ruotsin tunneista vähennettiin kolmannes ja jäljelle jääneet tunnit jaettiin edelleen kolmelle vuodelle. Kun tämä sama määrä jaetaan neljälle vuodelle, voi olla vain tunti ruotsia viikossa. Tämä voi heikentää oppimista.

Heh, vai että "oppimista". Yliopistot ja amk:t ovat täynnä porukkaa joilla on suunnattomia vaikeuksia virkamiesruotsin kanssa, mikä osaltaan pitkittää valmistusaikoja. Kaksikielinen Suomi on iso vitsi joka ei naurata enää ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jonka mielestä se ei kuulosta kovin dramaattiselta erolta, alkaako ruotsi kuudennella vai seiskalla? 

Kyse on kontekstista. Kansa teki kansalaisaloitteen ruotsin vapaaehtoistamisesta ja eduskunta pyyhki sillä takapuolensa vaaleja edeltäneistä lupauksista huolimatta. Opetusohjelmaan tuo sääntö ujutettiin yksityisissä ja salaisissa neuvotteluissa siitä huolimatta että etukäteen sillä ei ollut kannatusta muiden kuin rkp:n taholta.

Eli kansa sanoo että enemmän valinnaisuutta ja siihen vastataan että vitut, tehän opiskelette tai sitten itkette ja opiskelette sitä mitä me määrätään.

Juu, ok, ymmärrän näkökulmanne. Minulle tuo on politiikassa kiinnostavuusjärjestyksessä ehkä sijalla tuhat. Tämä siis vain faktana, ei v-tuiluna. Mutta minua kiinnostaa pedagogiikka ja oppiminen, siitä näkökulmasta tätä olisin kiinnostunut miettimään.

No, mietipä sitä sitten.  Pedagogiikka on oppimisen vastakohta, siinähän vain kaadetaan tieto oppilaan päälle. Oppiminen on taas on parhaimillaan sitä että oppilas itse tajuaa, mistä on kysymys.  Suomen opetus ala riitelee voimakkaasti juuri siitä, kuka on suurempi auktoriteetti. Minun mielestä typerysten puuhastelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jonka mielestä se ei kuulosta kovin dramaattiselta erolta, alkaako ruotsi kuudennella vai seiskalla? 

Kyse on kontekstista. Kansa teki kansalaisaloitteen ruotsin vapaaehtoistamisesta ja eduskunta pyyhki sillä takapuolensa vaaleja edeltäneistä lupauksista huolimatta. Opetusohjelmaan tuo sääntö ujutettiin yksityisissä ja salaisissa neuvotteluissa siitä huolimatta että etukäteen sillä ei ollut kannatusta muiden kuin rkp:n taholta.

Eli kansa sanoo että enemmän valinnaisuutta ja siihen vastataan että vitut, tehän opiskelette tai sitten itkette ja opiskelette sitä mitä me määrätään.

Juu, ok, ymmärrän näkökulmanne. Minulle tuo on politiikassa kiinnostavuusjärjestyksessä ehkä sijalla tuhat. Tämä siis vain faktana, ei v-tuiluna. Mutta minua kiinnostaa pedagogiikka ja oppiminen, siitä näkökulmasta tätä olisin kiinnostunut miettimään.

Kansan tahto on kiinnostavuusjärjestyksessä sijalla tuhat? Kuulostat ihan virkamieheltä. Ei hirveästi yllätä nykymeininkiä katsellessa. 

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa kun kielellisesti lahjakkaat vetävät esiin "ei minulla ollut mitään vaikeuksia eri kielten kanssa"- perusteluita. On ihmisiä, joille kielten oppiminen on erittäin helppoa mutta on sellaisiakin jotka oppivat juuri ja juuri yhden kielen äidinkielen lisäksi. Geeniperimä määrää kielellisen ja matemaattisen lahjakkuuden, opiskelu ei ole kaikille yhtä helppoa kuin monen L:n ylioppilaille. 

Ei ihan mutta sinnepäin.  Minulle pakkoruotsi oli se kynnyskysymys, ja eniten v..... kun olis enkkua paljon mieluumin koittanu oppia. Meni nimittäin kouluaikana kaikkien kieltenopettajien kanssa sukset ristiin, kun en hyväksynyt automaattisesti sitä typerää ruotsia.

Mutta tulepa joku kielen ope kokeilemaan, meneekö rekka-auton kärry karsinaan peruuttamalla.