Pakkoruotsin aikaistus tappaa A2-kielet
Jatkossa ala-asteilla luetaan englantia ja ruotsia. Ei muuta. Näin Suomi valmistautuu yhä kansainvälisempään tulevaisuuteen. Hienoa. Kiitos RKP.
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Tulee halvemmaksi opettaa jotakin kaikille yhteistä ainetta kuin valinnaista. A2-kieli tulee kunnalle kalliiksi, sillä oppilaille täytyy taata aineen opetus ylioppilastutkintoon asti. Ja onhan siinä eroa, opetetaanko jotakin ainetta 30 oppilaalle tai 3 oppilaalle. Käytännössä kunnat lyövät yhteen kieliryhmiä, mikä ei ole oikein. Mutta koska säästöt ...
Mutta kun pakkoruotsi päätettiin aikaistaa ala-asteelle, kustannuksilla ei ollutkaan mitään väliä. Ei tule kovinkaan halvaksi kouluttaa ala-asteen opettajista pakkoruotsinopettajia tai kierrättää yläasteiden opettajia takseille pitkin kunnan ala-asteita. Eikö ole jännä, että pakkoruotsi saa maksaa mitä vaan, mutta kaikesta muusta pitää säästää?
Vierailija kirjoitti:
Lapseni lukevat ruotsia ja englantia A-kielinä, sillä haluan heille oikopolut kenties koulupaikkoihin mutta ainakin työpaikkoihin Suomessa. Olen itse saanut työpaikkoja sen vuoksi, että osaan jotenkin edes ruotsia ja koen, että ruotsia osaamalla nimen omaan saa etumatkaa muihin kilpailijoihin. Niin harva Suomessa osaa ja osaajia tarvitaan. Helppo kieli sitä paitsi, pysyy ylläkin kielitaito, koska ruotsia kuulee ja näkee Suomen medioissa hakematta.
Kolmannen kielen aika on yläasteella ja lukiossa. Sitä vieraampaa ranskaa tai saksaa ei opi kunnolla kuitenkaan pelkästään Suomessa oleilemalla. Voivat sitten pyrähtää vaihtoon tm. Ja oppia kunnolla tärkeäksi katsomansa kielen kunnolla.
Naapurin Hanna sai työpaikan kun osasi saksaa. Jorma taas sai töitä kun osasi venäjää, Ibrahimille riittää arabia äidinkielenä, sai töitä. Yksittäisiä esimerkkejä on, mutta kun tarkastellaan koko yhteiskuntaa niin ruotsin kielen osaamisella ei saavuteta yhtään mitään. Suomi nousee ihan muiden kielien avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni lukevat ruotsia ja englantia A-kielinä, sillä haluan heille oikopolut kenties koulupaikkoihin mutta ainakin työpaikkoihin Suomessa. Olen itse saanut työpaikkoja sen vuoksi, että osaan jotenkin edes ruotsia ja koen, että ruotsia osaamalla nimen omaan saa etumatkaa muihin kilpailijoihin. Niin harva Suomessa osaa ja osaajia tarvitaan. Helppo kieli sitä paitsi, pysyy ylläkin kielitaito, koska ruotsia kuulee ja näkee Suomen medioissa hakematta.
Kolmannen kielen aika on yläasteella ja lukiossa. Sitä vieraampaa ranskaa tai saksaa ei opi kunnolla kuitenkaan pelkästään Suomessa oleilemalla. Voivat sitten pyrähtää vaihtoon tm. Ja oppia kunnolla tärkeäksi katsomansa kielen kunnolla.
Naapurin Hanna sai työpaikan kun osasi saksaa. Jorma taas sai töitä kun osasi venäjää, Ibrahimille riittää arabia äidinkielenä, sai töitä. Yksittäisiä esimerkkejä on, mutta kun tarkastellaan koko yhteiskuntaa niin ruotsin kielen osaamisella ei saavuteta yhtään mitään. Suomi nousee ihan muiden kielien avulla.
Ja suurin osa ruotsin vaatimuksista työpaikoissa ei perustu todelliseen tarpeeseen, vaan johonkin kivikautiseen lakipykälään. Eli kun kielitaitovaatimukset laitettaisiin ajantasalle, niin ruotsin tarvekin vähenisi murto-osaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen käyttää aivokapasiteetistaan ehkä 2%
Kyllä sinne muutama kieli mahtuu.Mutta miksi yhden niistä pitäisi olla juuri ruotsi, eikä esim. saksa, ranska tai venäjä?
98% tilaa opiskella lisää kieliä. Vieraan kielen opiskelu hyödyttää. Kolmas-neljäs kieli opitaan yleensä helpommin. Ruotsi on oikein hyvä osata. Sillä pärjää pitkälle pohjoismaissa. Norjaakin ymmärtää kun ruotsin osaa. Kielet pitäisi oppia mahdollsimman varhain.
Kannustan opiskelemaan mahdollisimman paljon kieliä ja käyttämään niitä rohkeasti!
Olen siinä samaa mieltä, että kieliä on hyvä osata, niistä ei kuitenkaan ole koskaan haittaakaan, ei edes ruotsista. Mutta vastauksesi ei vastaa lainaamasi viestin kysymykseen: miksi juuri ruotsi?
Vastauksesi oli, että sillä pärjää aika pitkälti pohjoismaissa. En väitä vastaan, mutta saksalla pärjää Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Luxemburgissa, Liechtensteinissä jne.. Venäjällä pärjää Venäjällä, Kazakstanissa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Kirgisiassa,Liettuassa jne. Espanjalla pärjää Espanjassa, käytännössä koko Etelä-Amerikassa ja myös Väli-Amerikassa. Ranskalla pärjää Ranskassa, Kanadassa ja monissa Afrikan maissa.
Kuten sanoin, ei ruotsista sikäli haittaa ole, mutta ei siitä kyllä juuri hyötyä ole, jos vertaa siihen hyötyyn mitä esim. nuo ranska, saksa, venäjä ja espanja hyödyttäisi. Harvamma ihmisellä on aikaa, intoa tai välttämättä kapasiteettia alkaa opettelemaan kymmentä kieltä, joten eikö kannattaisi ensin opetella ne hyödyllisimmät kielet, ja sitten jos kiinnostusta ja motivaatiota riittää, niin voi opetella vaikka sitä ruotsia tai muuta vastaavaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen käyttää aivokapasiteetistaan ehkä 2%
Kyllä sinne muutama kieli mahtuu.Mutta miksi yhden niistä pitäisi olla juuri ruotsi, eikä esim. saksa, ranska tai venäjä?
98% tilaa opiskella lisää kieliä. Vieraan kielen opiskelu hyödyttää. Kolmas-neljäs kieli opitaan yleensä helpommin. Ruotsi on oikein hyvä osata. Sillä pärjää pitkälle pohjoismaissa. Norjaakin ymmärtää kun ruotsin osaa. Kielet pitäisi oppia mahdollsimman varhain.
Kannustan opiskelemaan mahdollisimman paljon kieliä ja käyttämään niitä rohkeasti!Olen siinä samaa mieltä, että kieliä on hyvä osata, niistä ei kuitenkaan ole koskaan haittaakaan, ei edes ruotsista. Mutta vastauksesi ei vastaa lainaamasi viestin kysymykseen: miksi juuri ruotsi?
Vastauksesi oli, että sillä pärjää aika pitkälti pohjoismaissa. En väitä vastaan, mutta saksalla pärjää Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Luxemburgissa, Liechtensteinissä jne.. Venäjällä pärjää Venäjällä, Kazakstanissa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Kirgisiassa,Liettuassa jne. Espanjalla pärjää Espanjassa, käytännössä koko Etelä-Amerikassa ja myös Väli-Amerikassa. Ranskalla pärjää Ranskassa, Kanadassa ja monissa Afrikan maissa.
Kuten sanoin, ei ruotsista sikäli haittaa ole, mutta ei siitä kyllä juuri hyötyä ole, jos vertaa siihen hyötyyn mitä esim. nuo ranska, saksa, venäjä ja espanja hyödyttäisi. Harvamma ihmisellä on aikaa, intoa tai välttämättä kapasiteettia alkaa opettelemaan kymmentä kieltä, joten eikö kannattaisi ensin opetella ne hyödyllisimmät kielet, ja sitten jos kiinnostusta ja motivaatiota riittää, niin voi opetella vaikka sitä ruotsia tai muuta vastaavaa?
Vienti on Suomen taloudelle erittäin tärkeää, joten siinäkin mielessä on hyvin kummallista, että kaikki pakotetaan opiskelemaan juuri ruotsia, vaikka viennin kannalta olisi tärkeää, että osattaisiin monipuolisesti eri kieliä. Ruotsissa osataan hyvin englantia, joten ruotsin taitoa ei siihen suuntaan oikeastaan edes tarvita, ellei sitten myydä suoraan ruotsalaisille kuluttaja-asiakkaille.
Tähän pakkoruotsittaja tietysti toteaa, että ei ruotsi ole muiden kielten opinnoista pois ja minäkin opin 10 kieltä. Kyllä se on pois. Kaikki kun eivät ole kielineroja, joten yhden kielen opiskelu vie aina ajan toisen kielen opiskelulta. Ja ei sinne vientifirmoihin edes kaivata niitä kirjaviisaita kympintyttöjä, vaan asentajia, insinöörejä, myyntimiehiä jne. Olisi helpompi lähettää vaikkapa asentaja Etelä-Amerikkaan, jos hän olisi opiskellut edes muutaman vuoden espanjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni lukevat ruotsia ja englantia A-kielinä, sillä haluan heille oikopolut kenties koulupaikkoihin mutta ainakin työpaikkoihin Suomessa. Olen itse saanut työpaikkoja sen vuoksi, että osaan jotenkin edes ruotsia ja koen, että ruotsia osaamalla nimen omaan saa etumatkaa muihin kilpailijoihin. Niin harva Suomessa osaa ja osaajia tarvitaan. Helppo kieli sitä paitsi, pysyy ylläkin kielitaito, koska ruotsia kuulee ja näkee Suomen medioissa hakematta.
Kolmannen kielen aika on yläasteella ja lukiossa. Sitä vieraampaa ranskaa tai saksaa ei opi kunnolla kuitenkaan pelkästään Suomessa oleilemalla. Voivat sitten pyrähtää vaihtoon tm. Ja oppia kunnolla tärkeäksi katsomansa kielen kunnolla.
Naapurin Hanna sai työpaikan kun osasi saksaa. Jorma taas sai töitä kun osasi venäjää, Ibrahimille riittää arabia äidinkielenä, sai töitä. Yksittäisiä esimerkkejä on, mutta kun tarkastellaan koko yhteiskuntaa niin ruotsin kielen osaamisella ei saavuteta yhtään mitään. Suomi nousee ihan muiden kielien avulla.
Ja suurin osa ruotsin vaatimuksista työpaikoissa ei perustu todelliseen tarpeeseen, vaan johonkin kivikautiseen lakipykälään. Eli kun kielitaitovaatimukset laitettaisiin ajantasalle, niin ruotsin tarvekin vähenisi murto-osaan.
No ei ihan 'kivikautiseen' kuitenkaan,vaan kyllä se ihan peruskoulun myötä 1970-luvulla ulotettiin koskemaan kaikki koululaisia.
Ei ennen sitä, kansalaiskouluissa tarvinnut mitään ruotsia lukea , eikä sitä missään suomenkielisissä kansakouluissa edes opetettu.
Oppikouluissahan se kyllä oli ollut aina pakollisena mutta kansa- ja kansalaiskouluissa luettiin vain englantia ja sitäkin vasta 1960-luvun puolivälistä lähtien.
1970-luvulla tuli sitten peruskoulu ja sinne se (eduskunnan siunauksella) säädettiin pakolliseksi oppiaineeksi.
Koko kansan opintoja koskien pakkoruotsin historia on siis vain hieman yli 40 vuotta vanha juttu.
Kyllä se voitaisiin eduskunnan enemmistön päätöksellä muuttaa,eihän kyseessä mikään 'luonnonlaki' ole.
Silloin 1970-luvulla ei osattu,eikä tietenkään millään olisi voitukaan ennakoida tämän päivän opetustilannetta ( esim. maahanmuuttajien lapsia kouluissamme oli silloin aivan marginaalinen määrä nykyiseen verrattuna)
Persuja haukutaan usein impivaaralaisiksi. Todellisia impivaaralaisia ovat kuitenkin pakkoruotsittajat, joiden mielestä ainoa ulkomaa on Ruotsi (ja ehkä myös Norja) ja suomalaisten on turha kuvitellakaan menevänsä koskaan mihinkään sen kauemmaksi.
Nykyisin kielten opiskelu on helppoa puuhaa. Netistä löytyy kursseja ja sanastoja voi harjoitella appiksilla. Kaikki vieläpä ilmaiseksi. Olisipa ollut samanlaiset mahdollisuudet kun itse oli lapsi.
Huonolla kielipäälöä varustettujen mussutusta. Lapsi oppii kyllä kolmeakin vierasta kieltä alakouluikäisenä, jos on kielitajua. Muille sen sijaan sillä ei ole merkitystä, koska he eivät olisi muutenkaan ottaneet A2-kieltä. Vain muutama prosentti lapsista muutenkaan opiskelee sallittua kielimäärää peruskoulussa (4).
Vierailija kirjoitti:
Huonolla kielipäälöä varustettujen mussutusta. Lapsi oppii kyllä kolmeakin vierasta kieltä alakouluikäisenä, jos on kielitajua.
Mutta miksi yksi näistä pitää pakolla ja aina ja iankaikkisesti olla ruotsi, jonka tarve on nytkin vähäinen ja tulevaisuudessa täysin olematon?
Vierailija kirjoitti:
Huonolla kielipäälöä varustettujen mussutusta. Lapsi oppii kyllä kolmeakin vierasta kieltä alakouluikäisenä, jos on kielitajua. Muille sen sijaan sillä ei ole merkitystä, koska he eivät olisi muutenkaan ottaneet A2-kieltä. Vain muutama prosentti lapsista muutenkaan opiskelee sallittua kielimäärää peruskoulussa (4).
Eikös tässä mussuta just he, jotka olisivat halunneet lapselle sen A2-kielen, mutta eivät saaneet, koska ryhmäkoko 22 oppilasta ei täyttynyt. Ennen tuli ryhmiä, nyt ei ja tämä sanottiin ainakin meille koulussa ihan päin näköä rehtorin suulla. Lisäksi, kuten joku jo edellä sanoi, A2-kielen tarjonta tulee vähenemään entisestään nyt kun alakouluun pitää saada ruotsinopettajat -> resurssit menevät tähän ja A2-kielen ryhmäkokovaatimukset kasvavat entisestään ja valittavissa olevien kielten määrä tulee laskemaan tai siksi tarjotaan pelkästään ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Huonolla kielipäälöä varustettujen mussutusta. Lapsi oppii kyllä kolmeakin vierasta kieltä alakouluikäisenä, jos on kielitajua. Muille sen sijaan sillä ei ole merkitystä, koska he eivät olisi muutenkaan ottaneet A2-kieltä. Vain muutama prosentti lapsista muutenkaan opiskelee sallittua kielimäärää peruskoulussa (4).
Eli koska näin mielestäsi on,näet sen täysin pätevänä perusteluna sille että ruotsi on edelleenkin pakko säilyttää pakollisena- vastustipa sitä ja sen pakollisuutta sitten vaikka 70% prosenttia kansasta.
Kaikilla heistä kun on vain huonompi "kielipäälöä" kuin sinulla ja kielellisesti erikoislahjakkailla lapsillasi?
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin kielten opiskelu on helppoa puuhaa. Netistä löytyy kursseja ja sanastoja voi harjoitella appiksilla. Kaikki vieläpä ilmaiseksi. Olisipa ollut samanlaiset mahdollisuudet kun itse oli lapsi.
Ja miten nämä mainitsemasi seikat liittyvät täällä nyt puheena olevaan keskustelunaiheeseen ?
Koska käytännössä kaikki kuitenkin haluavat opiskella englantia, olisi järkevää laittaa kaikille A1-kieleksi englanti. Tämä helpotttaisi lukujärjestysten laatimista ja mahdollistaisi sitten resurssien laittamisen A2-kieliin.