Lue keskustelun säännöt.
Mieheni on liian kiltti ja huomaavainen, enkä halua enää häntä
27.07.2016 |
Tilanne on se, että mieheni on liian kiltti. Hän haluaa aina, että minulla on kaikki hyvin, siivoaa ja kokkaa, tekee suunnitelmat niin että voimme viettää aikaa yhdessä. Hän ei koskaan riitele kanssani, koska välttelee konflikteja. Hän palvoo minua suorastaan. Hän ei lähde ikinä ulos ilman minua, vaan välttelee poikieniltoja.
Nyt tämä tilanne on mennyt siihen, että minulla ei ole seksuaalisia haluja häntä kohtaan. Ollaan oltu yhdessä 2v. Mieheni on kaikin puolin ihana, mutta mikä helvetti siinä on, että tämmöinen kiltteys alkaa kyllästyttämään? Itse olen aika tulinen persoona ja tempperamenttinen persoona, enkä kaipaa mitään toista yhtä pässiä kanssani suhteeseen, mutta kyllä liiallinen kiltteys vie suhteesta kipinän ja mielenkiinnon. En halua, että toinen elää vain vuokseni.
Puhuimme eilen, ja mieheni on siitä lähtien ollut todella kylmä. En tiedä mitä tässä tekisin. Miehessäni onmuuten kaikki kohdallaan. :( Asiallisia kommentteja kiitos!
Kommentit (241)
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan kukaan ole naistenhakkaajaa hakemassa, mutta uskoisin sen olevan pitkästyttävää, jos kumppanilla ei ole persoonaa.
Ei varmaan haeta hakkaajaa, mutta sitten kun jätät kiltin miehen ja se uusi jännittävä hakemasi mies onkin naistenhakkaaja, niin sait mitä tilasit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naurettavaa paskasakkia kirjoitti:
Vittu te olette täydellisiä vatipäitä.
MEnkää sitä JÄNNÄmulkkua etsimään niin asia on sillä selvä.
Tulipahan sekin selväksi että kiltti ja kunnollinen ei kannata olla kun se vie naiselta intohimot.
Vitu te ette intohimoista Pillunaamat yhtään mitään jos toi on se peruste.
Millä tavoin TE loitte sitä intohimoa? Riitelemälläkö? :D
Älä hermostu :D ei kaikki naiset ole tällaisia. Mulla on kiltti ja kunnollinen mies ja se on ihanaa. Seksikin on kahden vuoden seurustelun aikana vaan parantunut kokoajan ja ihanaa ajatella mihin kaikkeen tässä vielä hänen kanssaan ryhtyy. Mutta siitä hyvästä kohtelusta on osattava nauttia, kaikki ihmiset ei osaa. Itsekin ennen oikein tunsin inhoa miehiä kohtaan jotka rakasti mua ja ihannoi mua.. se johtui itseinhosta. Onneksi en enää ole sellainen :)
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset ketjut saavat minut menettämään uskoni naissukupuolta kohtaan todella pahasti.
Ei ole turha klisee se, että naiset tykkää jännämiehistä.
Turhaan valitatte sitten siitä kun mies kohtelee huonosti tai "miksi en löydä hyvää miestä"
Tämä surullista mutta totta, jännämiehen fyysinen vetovoima on jostain syystä suurempi kuin ''hyvän miehen''. Itse allekirjoitan valittaneeni noista yllämainituista asioista ja olen antanut pakkeja ''hyville miehille'' ja tämä on kaduttanut jälkikäteen..
T: N27
Vierailija kirjoitti:
Paljon parempi muuten olisi, jos nuorille pojille ei valehdeltaisi mistään pehmojutuista vaan sanottaisiin suoraan, että miehekäs mies se naisiin vetoaa.
Sodassa hermonsa menettäneiden miesten vaimoille ja lapsille tuli ihanteeksi pehmoisä, ja poikia alettiin kasvattaa määrätietoisesti siihen suuntaan. Nyt niitetään mitä silloin kylvettiin. Koettakaa kestää.
Tästä muuten näkee että naisille ei sitten kertakaikkisesti kelpaa mikään!
Mutta eiköhän joltain av-mammalta ap:lle vaihtari löydy...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan kukaan ole naistenhakkaajaa hakemassa, mutta uskoisin sen olevan pitkästyttävää, jos kumppanilla ei ole persoonaa.
Ei varmaan haeta hakkaajaa, mutta sitten kun jätät kiltin miehen ja se uusi jännittävä hakemasi mies onkin naistenhakkaaja, niin sait mitä tilasit.
Suurin osa miehistä ei onneksi ole tohvelisankareita eikä jännämiehiä vaan normaaleja miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Juurihan minä niitä neuvoja teiltä kysyin. Meidän seksissä ei olekaan ollut mitään vikaa, nyt ei vaan haluta enää kun mies on kunnon tohveli. Näin rumasti sanottuna...
No minkäs luulet auttavan? Jos ei haluta niin ei haluta. Miehesi ei halua riitaa eikä konflikteja, mutta sinä haluat kunnon vastusta ennen kuit voi tuntea himoa ja halua. Jommankumman on muututtava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuosta pääse yli kuin juttelemalla. Sinuna minä sanoisin miehelle, että hänellä on oikeus olla suuttunut, koska ongelmanne on aika naurettava, mutta et voi tunteillesi mitään. Sitten vain kehittelemään ratkaisuja, mm molemmille muutama ilta kuukaudessa, kun teette eri juttuja ystävien kanssa, miehelle uusi harrastus, hän vähentää siivoamista/ kotitöitten tasajako yms. Ja roolileikkejä makkariin? Äärimmäisenä keinona tuumaustauko suhteeseen. Sitten ero, jos edelleen ahdistaa.
Tässä on hyviä vinkkejä. Uskoisin, että aloittajakin kaipaa juuri sitä, että molemmilla puolisoilla on omiakin juttuja sen lisäksi, että on myös yhteisiä juttuja. Parisuhteessa, jossa toinen elää vain puolisolleen ja perheelleen, mutta toinen haluaisi välillä jotain muutakin, se jotain muuta alkaa helposti tuntea syyllisyyttä toiveistaan. Varsinkin, jos toteuttaa niitä toiveitaan toisen odottaessa kotona. Kun molemmat harrastavat ja tekevät asioita myös ystäviensä kanssa, tuota syyllisyyttä ei tule.
Vaihdetaanko miehiä? Mä kilttinä ihmisenä olisin ansainnut juuri tuollaisen miehen.
Vaihdossa täältä tulisi JÄNNÄmies. Huutaa ja raivoaa kun asiat ei mene niinkuin haluaa. Syyllistää kun olet viettänyt kivan illan ystävien kanssa. Näitä iltoja 1 krt vuodessa. Käy välillä pettämässä, vaikka seksiä 2 krt viikossa. Käyttää maksullisia naisia. Tuonut kerran jonkun naisen kotiin ihan muun asian verrukkella sit lähti "viemään kotiin tätä neitokaista" satuin näkee tekstiviestin, josta ilmeni että saatettu sänkyyn asti.
On aina työssä. Eli saat tehdä kotihommat ihan rauhassa. Saat jännitystä elämään villiä seksiä. Vaihdetaanko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juurihan minä niitä neuvoja teiltä kysyin.
Hommaa rakastaja ja pidä tohveli kotiorjana. Kerro asiasta myös ukollesi. Tossukkasi hyväksyy sen jolloin saat hyvällä omallatunnolla pitää molemmat, tai sitten hän sisuuntuu jolloin saat haluamasi. Tai sitten se ottaa ja lähtee jolloin olet vapaa hakemaan niin jännittävää seksiä kun haluat.
Liian kilteistä miehistä valittavat naiset pitäisi lastata Syyriaan ISIS-taistelijoiden vaimoksi. Olisi miehissä särmää, eivätkä varmasti ole miellyttämisen haluisia. Voipi olla että henki lähtis, mutta oli ainaki jännää!
Vain suomalaiset naiset ovat niin etuoikeutettua että voivat tuollaisesta asiasta valittaa. Kenenkään miehen en ole kuullut valittavan että naiset olisivat liian kilttejä, kertonee (suomalaisista) naisista tarvittavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten naiset itkee kun ovat jonkun saatanan "tulisen" ja arvaamattoman kusipään kanssa :D Voi elämän kevät...Parempi vaan että pysyttelen sinkkuna jos naiset oikeasti noin paljon kavahtavat miehessä sellaista rauhallisuutta ja hyvyyttä. Vitut suhteista.
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan kukaan ole naistenhakkaajaa hakemassa, mutta uskoisin sen olevan pitkästyttävää, jos kumppanilla ei ole persoonaa.
Luulisi että olisi tullut ilmi aiemmin kuin kolmen vuoden kohdalla, ettei miehellä ole persoonaa. Tässä ei ole kyse siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen naisen murheita: Mies on liian kiltti ja huomaavainen
toistan:
Mies on liian kiltti ja huomaavainen
voi jumalauta...
Jos mies kysyy naisilta neuvoa naisen hankkimiseen,häntä neuvotaan olemaan juuri sellainen josta ketjun aloittaja nyt valittaa.Tässä ne Laasasen opit toimivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset ketjut saavat minut menettämään uskoni naissukupuolta kohtaan todella pahasti.
Ei ole turha klisee se, että naiset tykkää jännämiehistä.
Turhaan valitatte sitten siitä kun mies kohtelee huonosti tai "miksi en löydä hyvää miestä"
Tämä surullista mutta totta, jännämiehen fyysinen vetovoima on jostain syystä suurempi kuin ''hyvän miehen''. Itse allekirjoitan valittaneeni noista yllämainituista asioista ja olen antanut pakkeja ''hyville miehille'' ja tämä on kaduttanut jälkikäteen..
T: N27
Niinpä, mutta kyllä niistä kilteistäkin miehistä kuoriutuu vaikka minkälaisia intohimon sotureita. Jos seksiä on noin vähän, se kertoo siitä ettei varmasti miehenkään seksuaaliset tarpeet toteudu!
Ap sun tulee kysyä mieheltä mitä kaipaa teidän seksielämäänne! Se voi hyvinkin olla joku vähän kinky juttu, mistä ei ole vaan kehdannut kertoa. Yhdessä ratkaisette ongelman :) kun alat nähdä miehen eri valossa, huomaat että kyllä hänellä on mielipiteitä ja sanomista. Sun täytyy vaan kuunnella! Mulla on yksi ystävä (mies) kenet olen tuntenut vuosia ja olen pitänyt häntä ns. kilttinä tossukkana. Kylläpä itseäni hävetti kun tajusin pari vuotta sitten, että itseasiassa minä en vaan koskaan ollut kuunnellut häntä. Hänellä onkin vahvat omat arvot ja näkemykset ja sanoo asioita jämäkästi. Mä en ollut vain kuunnellut. Tämänkin miehen yksi ystäväni jätti (jännämiehen toivossa. ja saikin jännämiehen..se päättyi nyrkkeihin). Nyt ap vähän molemmille teille peilin eteen tutkiskelemaan ja miettimään asioita :)
tässä on painosana "liian" kukaan ei halua mitään joka on "liian" jotain.
No onhan se ihan selvä että kukaan ei kunnioita tossukkaa.Ja miten voi olla seksuaalista halua jos ei oo kunnioitusta? Voisiko olla jotain siltä väliltä?-ei lapanen mutta ei naistehakkaajakaan? Välimuoto ois hyvä:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuosta pääse yli kuin juttelemalla. Sinuna minä sanoisin miehelle, että hänellä on oikeus olla suuttunut, koska ongelmanne on aika naurettava, mutta et voi tunteillesi mitään. Sitten vain kehittelemään ratkaisuja, mm molemmille muutama ilta kuukaudessa, kun teette eri juttuja ystävien kanssa, miehelle uusi harrastus, hän vähentää siivoamista/ kotitöitten tasajako yms. Ja roolileikkejä makkariin? Äärimmäisenä keinona tuumaustauko suhteeseen. Sitten ero, jos edelleen ahdistaa.
Tässä on hyviä vinkkejä. Uskoisin, että aloittajakin kaipaa juuri sitä, että molemmilla puolisoilla on omiakin juttuja sen lisäksi, että on myös yhteisiä juttuja. Parisuhteessa, jossa toinen elää vain puolisolleen ja perheelleen, mutta toinen haluaisi välillä jotain muutakin, se jotain muuta alkaa helposti tuntea syyllisyyttä toiveistaan. Varsinkin, jos toteuttaa niitä toiveitaan toisen odottaessa kotona. Kun molemmat harrastavat ja tekevät asioita myös ystäviensä kanssa, tuota syyllisyyttä ei tule.
Niin, jos mies touhuisi myös kavereiden kanssa, ap säästyisi syyllisyydeltä. Nyt ollaan asian ytimessä. Ap:n tulee olla tarpeeksi vahva ja ottaa omaa aikaa ja tilaa tuntematta syyllisyyttä! Ei mies häntä siitä varmasti syyllistä, jos syyllistää, mies vaihtoon. Ongelma on ap:n oma itse luotu vaivaantuminen siitä, että hän touhuaa ja mies ei. Ap:n on kasvatettava itseään vahvemmaksi, ettei tunne tuota turhaa syyllisyyttä. Se syyllisyys ajaa hänet vaatimaan miestä muuttumaan ja olemaan sosiaalisempi, kuin mitä mies haluaa olla. Ei oman syyllisyyden vuoksi pidä toisia pakottaa elämään eri tavalla kuin he haluavat. Ap:n mies ei kaipaa muuta, se on hänen valintansa, hän ei ole mikään uhri ja ap:llä ei ole syytä syyllisyyteen.
Heti ap:n aloituksen luettuani tiesin että paskaa alkaa tulemaan niskaan ja kunnolla. Kuitenkaan KUKAAN, joka ei ole elänyt ap:n kaltaisessa parisuhteessa ei voi ymmärtää mitä on olla LIIAN kiltin ihmisen kanssa. Itse päätin parisuhteen sellaiseen ihmiseen puoli vuotta sitten.
Ihmiset kun eivät erota sitä, mikä on tervettä kiltteyttä ja mikä sairasta. Mun mielestä siinä ei ole mitään hienoa, jos toinen ihminen laittaa AINA sinut kaiken edelle. Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos hänellä olikin jotain suunnitelmia, hän peruu ne jotta voisi olla sinun kanssa. Jos olet kotona viikonlopun, hän peruu matkasuunnitelmansa jotta voi olla kanssasi kotona. Hänellä ei ole mielipiteitä, joten keskustelu on melko hedelmätöntä - kiltti haluaa miellyttää sinua myös mielipiteillään olemalla kanssasi kaikessa samaa mieltä. Kiltti ei sano koskaan sinua vastaan, vaikka olisikin eri mieltä. Näin ollen terve kommunikaatio kärsii valtavasti, koska kiltti harvemmin kestää kunnolla suoraan sanomista tai riitoja, hänelle pitää sanoa kaikki kukkasin hienosti kierrellen. Hänellä olikin ongelmia ilmaista vihaansa, onneksi kansi alkoi hieman avautumaan suhteen loppupuolella. Kuulostaako vielä ihanalta? Mitä luulette, että kaikki tällainen vaikuttaa toiseen osapuoleen? Tukehtuminenhan siinä uhkaa.
Exälläni oli vieläpä työ jota hän inhosi, eikä juurikaan kavereita joten hän fokusoi kaiken energiansa keskittymällä minuun. No, tietäähän sen miten korttitalon käy kun sen rakentaa yhden kortin varaan.
Seksihalut katosivat minulta kauan sitten, koska se MITEN tunnemme toisen ihmisen, vaikuttaa myös haluihimme. Kyllä terveen itsetunnon omaava ihminen on aina seksikäs ja puoleensavetävä, on kauhean raskasta vetää kivirekeä perässään. Tämä suhde oli tietysti opinläksy myös minulle, koska vedämme puoleemme juuri sellaisia ihmisiä joita kasvumme meiltä vaatii.
On aivan eri asia olla sellaisen kiltin ihmisen kanssa, jolla on sisältöä elämässään omasta takaa, mutta haluaa pyhittää aikaa sinulle, tehdä kanssasi asioita mutta ei niin, että olet hänen elämänsä keskipiste. Huomiointi ja hemmottelu ja uskollisuus on mielestäni helvetin seksikkäistä asioita, jos ne tulevat terveen ihmisen taholta.
Jos haluaa ihmisen elämäänsä, joka on aina ja ainoastaan saatavilla vain itselle, niin voi miettiä kuinka terveeltä pohjalta itse rakentaa parisuhdettaan.
En tiedä kokiko ap suhteensa tällaiseksi, mutta tämä oli minun kokemus kiltistä ihmisestä.
Jos kaipaat lisää sykettä, niin ala itse tehdä jotain asian hyväksi ja puhu miehellesi, että yritetäänkö yhdessä saada vähän säpinää välillemme, kun näyttää hiipuvan keskinäinen seksipuuhastelu. Nyt hepeniä ylle, tai ilman mitään meet viereen ja valmistaudut itse, mutta valmistaudut myös kieltäytymiseen, jos niin käy. Seksiä pitää herätellä yhdessä, ei se vierekkäin selällään makaamalla syty. Seksi ei ole elämän pääasia, mutta liittää puolisot yhteen ja tuo läheisyyttä, virkistystä, nostaa itsetuntoa ja voimaannuttaa muuhunkin elämään ja työhön. O myös terveysvaikutteinen. Joten suositeltavaa harrastaa, ja näitä argumentteja voi yhdessä miettiä.
Ihan ekana tee itse päätös, että et missään kohtaa moiti tai hauku miestäsi, joka on sinua kohtaan paras mahdollinen ja kaikkensa yrittävä. Kato ittees, millainen oot ja missä loukkaat häntä. Mies tarvii KEHUJA ja IHAILUA ja vastavuoroista palvelua kokeakseen itsensä hyväksytyksi miehenä. Kokeile, mitä vaikutusta, ja jos hyvää (pitemmällä jaksolla kokeiltuna), niin ota elämäntavaksi. Itsestäsikin tuntuu hyvälle se, että sinua arvostetaan. Ja pahalle se, että ei arvosteta.
Se pieleen mennyt keskusteluyritys saattoi lyödä kiilaa väliinne, joten pyydä anteeksi, että saatoit loukata ymmärtämättömyyttäsi häntä. Se vapauttaa siitä kireästä tilanteesta. Älä vaadi. Älä pakota. Älä arvostele negatiivisesti. Kehu! Etsi hyviä puolia ja kerro niitä hänelle! Kehu! Ihaile! Etsi pikku asioita hänestä ja hänen tekemisistään, mitä kehut ja ihailet ja kerro ne hänelle aina, kun sopiva tilaisuus! Kannusta omiin harrastuksiin ja kutsumaan kavereitaan teille, jos ei halua mennä muualle. Kutsukaa ikäisiänne perheitä. Kutsu sinä.
On kumma jos mies ei ala nousta, kun lakkaat kaiken moittimisen ja alat olla kiitollinen siitä, että sulla on mies, joka ei petä, ei hakkaa, ei valehtele, ei hauku ja nimittele sinua, tekee kotitöitä, auttaa sinua, kuuntelee toiveitasi, toivoo SINULLE kaikkea hyvää ja toimii niin sen ymmärryksen mukaan, mikä hänellä nyt on. Sinä voit vaikuttaa tuohon ymmärrykseen kertomalla lempeästi ja lähekkäin, mitä oikeasti toivot, mutta mitä et vaadi, etkä missään tapauksessa halua pakottaa. Hän varmasti haluaa täyttää nekin toiveesi!
Älä missään tapauksessa mieti eroa!!! Sulla on mies, josta tuhannet väkivaltaisessa suhteessa elävät naiset unelmoivat! Miehelläsi on ottajia, mutta hän on sinun! Noiden "ottajien" takia miehesi ei käy iltariennossa, vaan haluaa olla sinun. Arvaapa huviksesi, miten paljon on niitä vaimoja, jotka toivomalla toivovat, että heidänkin miehensä jättäisi iltamenonsa! Olet hyvässä asemassa!
40 vuoden kumpareisen avioliiton kokemuksella.