Hassuin uskomus, joka sinulla on ollut pienenä?
Mulla oli, että luulin kaikkien tyttöjen kantavan vauvaa masussa ja synnyttää sen automaattisesti sitten, kun on aikuinen. :D
Kommentit (2643)
- luulin pienenä, että poliisi ei sakota, jos niille moikkaa, eli aina poliisiauton nähdessä piti moikata
- luulin myös että raiskaus on sama kuin ruoskinta (siis sellanen kidutusruoskinta, että sidotaan käsistä roikkumaan ja lyödään ruoskalla), kotikylässäni kiersi huhu, että lähimetsässä oli joku raiskattu ja samanaikaisesti vanhempani katsoivat elokuvaa, jossa jotain naista kidutettiin ruoskimalla
Uskoin pienenä että kaikki aikuiset ovat viisaita.
Järkyttävä havaita myöhemmällä iällä totuus.
Että polion voi saada kun leikkii lehtikasassa syksyllä
Luulin, että tummaihoiset ihmiset olivat vaan ruskettuneet liikaa!
Luulin pitkään, että Disney kirjoitetaan Disnep, koska Disneyn logossa y näytti mielestäni ihan p:ltä :D
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että pankissa on kaikilla ihmisillä oma lokero, jossa on pankkiin talletetut rahat. Mistä sitä muuten tietää, mitkä on kenenkin rahoja? Kun vanhempani kävivät nostamassa tiskiltä rahaa, luulin että pankkineiti kävi hakemassa rahat sieltä lokerosta.
Tästä tuli mieleen, että kuvittelin Otto-automaateissa olevan jokaiselle oman lokeron. Koska tiesin automaatteja olevan useita, ajattelin, että jos tallettaa rahaa automaattiin A ja nostaa rahaa automaatista B, ne täsmälleen samat setelit kulkeutuvat maanalaisia verkostoja pitkin automaatista toiseen. Yhdellä ihmisellä siis olisi käytössään vain juuri ne tietyt kolikot ja setelit, jotka hän on kerran automaattiin syöttänyt. Suurin ihmetys olikin se, miten niitä lokeroita riittää kaikille kun ihmisiä on niin monta.
Luulin myös, että nielaistut ei-ruoat jäävät vatsaan. Juttelimme tästä joskus tarhassa, ja eräs tyttö sanoi mahassaan olevan kaksi paperia, koska oli joskus syönyt talouspaperin paloja.
Alle kouluikäisenä ajattelin, että ruskeasilmäiset näkevät maailman tummempana, ikään kuin aurinkolasien läpi. Vihersilmäiset itseni mukaan lukien näkevät normaalisti, ja sinisilmäiset liian vaaleana.
Uskoin alle kouluikäisenä enemmän tonttuihin kuin joulupukkiin! Pukki oli vanha ukkeli, ei kiinnostava, mutta ovelat siellä täällä vilahtelevat tontut, jotka mielikuvissani olivat enimmäkseen nopealiikkeisiä lapsia, olivat jänniä. Saatoin kytätä tunnin ikkunassa, kun kuvittelin nähneeni tontun jossain naapuritalon kulmalla. Kun äitini kertoi mulle ollessani 6v, että joulupukkia ei oikeasti ole olemassa, niin ensimmäinen (ja itku kurkussa kysytty) kysymykseni oli: "Eikö sitten tonttujakaan ole?"
Että minut on hedelmöittänyt joku kone, koska olin isätön.
Meidän perhe osti toisinaan kauppareissulla jotain Riitan herkku -merkkisiä tuotteita. Vanhempani siis sanoivat ääneen: "Otetaanko Riitan herkkua?" tms. Lähipiirissäni oli eräs Riitta, ja siksi luulinkin että tuo tuotesarja on sellainen, josta tämä tuntemani Riitta tykkää, ja vanhempani kutsuvat ruokaa sen takia sillä nimellä. Oli melkoinen ahaa-elämys, kun lukemaan opittuani kerran näin paketissa oikeasti lukevan "Riitan herkku".
Luulin, että jos suojatiellä jää auton alle, hälyttää suojatie itse ambulanssin. En osaa selittää miten ajattelin tämän käytännössä tapahtuvan mutta tällaisessa uskossa olin noin viisivuotiaana.
Luulin Aku Ankassa Iineksen nimen olevan Lines. No nykyään osaan isot alkukirjaimet.
Minä luulin vielä 12 -vuotiaana, että kalja on mustaa limsaa kun oli tummissa pulloissa ja aikuisten juoma.
Pienenä en uskaltanut laittaa vessan ovea lukkoon, koska kun käänsi lukon "punaiselle" lukko kuumeni ja suli kiinni ja minä olisin jäänyt vessaan jumiin.
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että Tove Jansson on ruotsalainen.
Samoin. Ja luulin myös että hän on mies. En siis ollut nähnyt koskaan kuvaa tai mitään, nimi vaan kuulosti miehen nimeltä.
Luulin, että Aku Ankka tehdään ruotsissa. Ja miten mulla on sellainen mielikuva, että tuo oli lapsilla aika yleinen luulo, koska koulussakin yksi poika sanoi että Aku Ankka on ruotsalainen. Opettaja sitten korjasi, että Amerikasta se on.
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että 16-vuotias on jo aikuinen. Kaverimme kanssa leikimme barbeilla ja ajattelimme niiden olevan aina 16 vuotiaita, joilla on jo oma koti, mies, auto, lapsia jne.
Minä taas luulin, että 10-vuotias on aikuinen. Mulla siis oli muuten sama, mutta mun barbit oli iältään kymmenen, kun heillä oli jo omat perheet ja kodit.
Yhtään en kummeksunut sitä, että serkkupoika vaikka oli yhdeksän ja asui vielä äidin ja isän luona ja oli ihan lapsi vielä.
Kymmenen oli mulle se isoin luku mitä tiesin. Mun yks lelu meni toisen lelun luo kymmeneksi viikoksi yökylään, koska vau miten siistiä, kun kaveri on luona suunnilleen ikuisuuden, eikä joudu lähtemään välillä pois kotiin syömään tai nukkumaan.
Luulin pienenä suklaajäätelön olevan todella harvinaista ja kallista. Syynä oli Valion suklaapingviinituutti, joka oli vaniljajäätelöä suklaakuorrutteella. Pidin muutenkin muista mauista enemmän, joten jos muita suklaajäätelöitä oli, niin ne jäivät minulta huomaamatta.
Isä kielsi syömästä saippuaa, koska siihen voi kuolla. Loogisesti päättelin, että kaikki kuolleet ovat kuolleet siihen, kun ovat erehtyneet syömään saippuaa.
Ukki oli kuollut minun ollessa ihan pieni ja niinpä kuvittelin päässäni sen tilanteen, kun mummo yksi ilta löysi ukin pesuhuoneesta kuolleena ukin vähän maisteltua saippuaa. Hirveää.
Vierailija kirjoitti:
Luulin Aku Ankassa Iineksen nimen olevan Lines. No nykyään osaan isot alkukirjaimet.
Muistan, kun kummisetäni luki minulle ja sisarilleni kirjan, jossa oli kolme eriväristä oliota, jotka asuivat Perunasaarella ja nämä oliot olivat perunaveljeksiä. Saarelle tuli sitten jokin olento, joka sanoi olevansa ihana eloisa Iina saaresta Violamiina. Kummi luki tuon Iinan erehdyksessä Linana. :D
Kuulin telkkarissa sanan verilöyly ja luulin sen tarkoittavan sitä, että viedään joku saunaan ja vihdotaan sitä niin rajusti, että alkaa veri lentää.
Ajattelin sen olleen joku sodanaikainen kidutuskeino, että vastustajat vietiin verilöylyyn.
Mietin useasti, että miksi ne isoveljet lukivat englantia, kun kaikkien pitää osata suomea, jotta tietää mitä sanoo.
Ja mietin myös kuinka kivaa olisi asua saarella, kun koskaan ei tietäisi missä aamulla herää.