Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä en kestä tätä sinkkuutta enää hetkeäkään!
25.07.2016 |
Mua niin turhauttaa, ahdistaa ja itkettää! 2 vuotta olen ollut nyt sinkkuna eikä loppua näy! En vaan kestä tätä enää. Kaverit ostaa omistusasuntoja, saa lapsia ja menee naimisiin. Minä se vaan olen yksin. Missä sitä voisi tavata enää ketään? Baareissa ei kukaan lähesty, eipä sillä, tuntuu ettei siellä näy ketään varteen otettavan oloisiakaan yleensä. Kaikki vaikuttaa vaan seksin perässä olevilta. Tinderissä aloitan aika useinkin keskustelun, mutta tuntuu että hyvin harvoin johtavat treffeihin, koska keskustelu tyrehtyy melko pian. Missä, oi missä, voisi tavata miehen? Älkääkä sanoko, että harrastuksessa, sillä vuorotyön vuoksi en voi sitoutua tiettynä päivänä olevaan harrastukseen.
Piristäkää mua ja kertokaa missä yllättävässä paikassa tai tilanteessa tapasit miehesi!
Kommentit (147)
Joo mä kans luulen, että musta huokuu epätoivo. :( mä olin jo jossain vaiheessa onnellinen ja tyytyväinen mun elämään, mutta taas tää alakulo on hiipimässä mun elämään. Mulla on aktiivinen elämä ja sopivasti kavereita. Kyllästyttää vaan tää sinkkuus. Haluan rakastua, enkä ottaa ketä tahansa. Ihastun hyvin harvoin ja tietysti vain silloin, kun kun toinen osapuoli ei kiinnostu musta. Käyn silloin tällöin tindertreffeillä ja suurin osa on ehdottanut uutta näkemistä, itseäni ei vaan ole kiinnostanut.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep täällä myös yksi sinkkunainen joka on mukava ja viehättävä - aina saan kuulla päivittelyä miten voin olla vielä sinkku! No koska en tiedä miten tutustuisin kehenkään, mua ei lähestytä ja olen ujo itse :(
Miten ihmiset yleensä edes pariutuvat? Työskentelen yksin ja harrastuksissakin pelkkiä naisia. Edellisen suhteen päättymisen jälkeen olen ollut sinkku ja tälle tielle näytän jäävän..
No miten se viime kerralla onnistui? Jospa toistaisit sen reseptin
Vierailija kirjoitti:
Joo mä kans luulen, että musta huokuu epätoivo. :( mä olin jo jossain vaiheessa onnellinen ja tyytyväinen mun elämään, mutta taas tää alakulo on hiipimässä mun elämään. Mulla on aktiivinen elämä ja sopivasti kavereita. Kyllästyttää vaan tää sinkkuus. Haluan rakastua, enkä ottaa ketä tahansa. Ihastun hyvin harvoin ja tietysti vain silloin, kun kun toinen osapuoli ei kiinnostu musta. Käyn silloin tällöin tindertreffeillä ja suurin osa on ehdottanut uutta näkemistä, itseäni ei vaan ole kiinnostanut.
Ap
BOOM!!!
Siinä se rehellinen vastaus. Et hae ketään elämääsi selkeästi. Tällaisia naisia tapailin tinderissä.
Sitten lopetin moisen paskan. Ensin avaudutaan että tarttettaan mies, mutta kukaan ei sitten kelpaa loppupeleissä
No turhaan teille mitään neuvoja antaa kun ei teille kelpaa mikään.
aikamoistameininkiä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo mä kans luulen, että musta huokuu epätoivo. :( mä olin jo jossain vaiheessa onnellinen ja tyytyväinen mun elämään, mutta taas tää alakulo on hiipimässä mun elämään. Mulla on aktiivinen elämä ja sopivasti kavereita. Kyllästyttää vaan tää sinkkuus. Haluan rakastua, enkä ottaa ketä tahansa. Ihastun hyvin harvoin ja tietysti vain silloin, kun kun toinen osapuoli ei kiinnostu musta. Käyn silloin tällöin tindertreffeillä ja suurin osa on ehdottanut uutta näkemistä, itseäni ei vaan ole kiinnostanut.
Ap
BOOM!!!
Siinä se rehellinen vastaus
Niin? :D mites tästä eteen päin?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi luullut, että miehet intopiukalla ehdottavat paikkoja missä liikkuvat ja rohkaisevat tulemaan juttusille. Mutta ei.
Tässä empiirinen yhden naisen otos misyä olen löytänyt poikaysyävän ja minkä ikäisenä:
1. Koulussa (17v) 2. Koulussa (22v) 3. Netissä (24v) 4. Raflassa (25v) 5. Raflassa (26v) 6. Netissä (29v)
Näin listattuna tosiaan aika pikaisia vaihtoa oli tossa 25v korvilla. Nyt 38v ja kolme lasta, tämän vikan nettituttavuuden kanssa. Sillon onneks ei ollut Tindereitä tai 'somea' isommin - enemmän ehkä oli porukkaa tosissaan liikkeellä netissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
aikamoistameininkiä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo mä kans luulen, että musta huokuu epätoivo. :( mä olin jo jossain vaiheessa onnellinen ja tyytyväinen mun elämään, mutta taas tää alakulo on hiipimässä mun elämään. Mulla on aktiivinen elämä ja sopivasti kavereita. Kyllästyttää vaan tää sinkkuus. Haluan rakastua, enkä ottaa ketä tahansa. Ihastun hyvin harvoin ja tietysti vain silloin, kun kun toinen osapuoli ei kiinnostu musta. Käyn silloin tällöin tindertreffeillä ja suurin osa on ehdottanut uutta näkemistä, itseäni ei vaan ole kiinnostanut.
Ap
BOOM!!!
Siinä se rehellinen vastaus
Niin? :D mites tästä eteen päin?
Ap
Älä tapaile jos et ole valmis tapailemaan. Et voi tuomita ihmisiä yhden tapaamisen jälkeen.
Ei vaan ole mahdollista, että kaikki tapaamisiesi miehet joita todennäköisesti etukäteen jo haastatellut
on niin paskoja että toista tsäänsiä ei voi antaa.
En haluais lannistaa, mut ei kannata paljoa laskea sen varaan, että se suhde löytyy. Hanki asunto, satunnaista seksiseuraa mistä sitä nyt saakaan, harrasta ystävien kanssa ja ihmettele elämää myös yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venesatama, tenniskenttä, puisto, ruokakauppa, kokkauskurssi..vaikka missä.
Ahaa tuo juttu jatkuikin vielä. Niin, en etsi ensisijaisesti ketä tahansa miestä! Etsin miestä, johon rakastun! En halua parisuhdetta vain siksi, että olisi joku joka paikkaisi tätä kurjaa yksinolon tunnetta. Pärjään hyvin yksin vaikka välillä tympii ja olen itsesäälissä rypevä urpo, mutta parisuhteeseen ryhdyn vain kun oikeasti rakastun.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo mä kans luulen, että musta huokuu epätoivo. :( mä olin jo jossain vaiheessa onnellinen ja tyytyväinen mun elämään, mutta taas tää alakulo on hiipimässä mun elämään. Mulla on aktiivinen elämä ja sopivasti kavereita. Kyllästyttää vaan tää sinkkuus. Haluan rakastua, enkä ottaa ketä tahansa. Ihastun hyvin harvoin ja tietysti vain silloin, kun kun toinen osapuoli ei kiinnostu musta. Käyn silloin tällöin tindertreffeillä ja suurin osa on ehdottanut uutta näkemistä, itseäni ei vaan ole kiinnostanut.
Ap
Käy useemmilla treffeillä saman miehen kanssa, aktiivisilla.. Meette vaikka kiipeilemään tms. Vietätte aikaa yhdessä tekemisen parissa. Ei se ihastuminen pidä tulla ekoilla treffeillä, kuhan on about yhteisiä aineksia niin näät usemman kerran ennenkun dumppaat.
Vierailija kirjoitti:
Ahaa tuo juttu jatkuikin vielä. Niin, en etsi ensisijaisesti ketä tahansa miestä! Etsin miestä, johon rakastun! En halua parisuhdetta vain siksi, että olisi joku joka paikkaisi tätä kurjaa yksinolon tunnetta. Pärjään hyvin yksin vaikka välillä tympii ja olen itsesäälissä rypevä urpo, mutta parisuhteeseen ryhdyn vain kun oikeasti rakastun.
Ap
Luuletko, että rakastut heti? Se, että ihminen rakastuu vaatii tutustumista ihmiseen. Kuten jo edellisessäkin viestissä sanoin, jos ei tutustu ihmiseen saati anna edes toista tapaamismahdollisuutta, mikäli tyyppi on edes semi mukava niin etsit loputtomasti "Rakkautta ensi silmäyksellä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä yleensä sivistyneesti alkoholia nauttiva onnistuin yhtenä iltana vetämään elämäni kännit. Päädyttiin kaverin kanssa pubista vielä yökerhoon, koska oli liian hauskaa. Ja liian hauskaa oli vielä pilkunkin kohdalla. Joten menin ja valkkasin miehen, jolle ehdotin jatkoja. Noh nyt se on ollut mun mies jo monta vuotta.
Eli oma neuvoni on olla olematta liian estoton. Ilman tuota iltaa olisin minäkin varmaan vielä sinkku. Eikä miehen kämpille meno aukottimasti tarkoita seksiä. Ei seksistä liian kännissä mitään tuu kuitenkaan.
Eli uskalla heittäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Olisi luullut, että miehet intopiukalla ehdottavat paikkoja missä liikkuvat ja rohkaisevat tulemaan juttusille. Mutta ei.
Mut löytää lenkkimaastosta, kirjastosta ja kaupan jäätelöaltaalta.
Mä löysin s24:stä aviomieheni ja lapseni isän. Ilmoitukseen laitoin realistisen kuvauksen millainen olen, kuvan ja mitä etsin, myös sen että haluan naimisiin ja lapsia! Vastauksia sain parissa viikossa varmaan yli sata, useamman kanssa kirjoittelin vähän aikaa ja toisen tapaamani miehen kanssa ollaan nyt tässä, onnellisesti yhdessä.
Sanoisin siis että todellakin kannattaa tuoda esille rehellisesti se mitä haluaa, ei todellakaan kaikki miehet pelästy sitä että haluaa perheen. Jos jonkun mielestä se on jotenkin hävettävää tai väärin niin antaa sellasten olla ja jatkaa emmätiäoonvaikee -leikkejään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo mä kans luulen, että musta huokuu epätoivo. :( mä olin jo jossain vaiheessa onnellinen ja tyytyväinen mun elämään, mutta taas tää alakulo on hiipimässä mun elämään. Mulla on aktiivinen elämä ja sopivasti kavereita. Kyllästyttää vaan tää sinkkuus. Haluan rakastua, enkä ottaa ketä tahansa. Ihastun hyvin harvoin ja tietysti vain silloin, kun kun toinen osapuoli ei kiinnostu musta. Käyn silloin tällöin tindertreffeillä ja suurin osa on ehdottanut uutta näkemistä, itseäni ei vaan ole kiinnostanut.
Ap
Käy useemmilla treffeillä saman miehen kanssa, aktiivisilla.. Meette vaikka kiipeilemään tms. Vietätte aikaa yhdessä tekemisen parissa. Ei se ihastuminen pidä tulla ekoilla treffeillä, kuhan on about yhteisiä aineksia niin näät usemman kerran ennenkun dumppaat.
Jatkan vielä että tää harlekiinimainen salamaihastumisen valheellinen pakkotarve istuu yhtä tiukassa kun luulo, että raskaus alkaa heti vaan kun ollaan ilman ehkäisyä. Muutaman tunnin perusteella ollaan jo vaihtamassa.. Itse olen kokenut salamaihastumisia ja hitaita syttymisiä - yhtä hyviä parisuhteita muodostunut
-m30- kirjoitti:
En haluais lannistaa, mut ei kannata paljoa laskea sen varaan, että se suhde löytyy. Hanki asunto, satunnaista seksiseuraa mistä sitä nyt saakaan, harrasta ystävien kanssa ja ihmettele elämää myös yksin.
Näin kyllä teenkin koko ajan. :) satunnaista seksiseuraa en kyllä taida hankkia, vaikka se ajatuksena kuulOstaa kivalta, mutta mulla tulee siitä vaan kurja olo.
Omaa asuntoa ei ole vielä varaa ostaa, täytyy vielä säästää alkupääomaa.
Ap
Minä olin sinkkuna monta vuotta (ellei lasketamonia lyhyitä pikatutustumisia) ennen kuin tapasin nykyisin miesystävän. Olisi mennyt 6 vuotta että löysin sen kenen kanssa jaksan olla ja elää elämää yhdessä. Asumme silti erillään vaikka yhdessä jo 3,5 vuotta. Molemmilla omaa tilaa mutta näemme melkein joka päivä ja yövymme toistemme luona.
Sitkeys palkitaan! Itse tapasin ihan liian monta väärää matkalla tähän tilaan jossa nyt olen.
Alue: Aihe vapaa
Ja sitten kun olet suhteessa niin tuskailet sen kanssa ja tylytät miestäsi ja pyörittelet sille silmiäsi.
Itse tänään rannalla taas kuuntelin tuota touhua ja mietin vain että luojan kiitos etten tarvitse suhdetta niin kovasti että hankkisin sen millä hintaa hyvänsä. Ei nimittäin kovin hääviltä kuulostanut tuonkaan nuoren parin elämä... ukkoparka yritti sovitella koko ajan ja varoi sanomisiaan ja nainen vain tiukkasi ja hiekkapimppeili minkä ehti.