Mies pani väkisin, miten tästä eteenpäin?
Meillä on kohta 5kk ikäinen vauva, joka on todella itkuinen ja myös nukkuu huonosti. Lienee sanomattakin selvää, että myös minä olen väsynyt, vaikka mies hoitaakin kerran tai kaksi viikossa vauvan heräilyt ja syötöt.
Pari yötä sitten mies herätteli mua ja tiesin jo ennen kysymistä, että hän haluais seksiä. Sanoin kuitenkin miehelle ei, koska olin todella väsynyt. Ilmeisesti torkahdin ainakin hetkeks, koska sitten kun havahduin niin mies hyväili minua. Sanoin miehelle uudestaan ei, mutta mies ei kuunnellut vaan otti mut väkisin. Lopetti vasta, kun itkin hysteerisesti.
En ois ikinä uskonut, että mies vois tehdä noin. Olen ihan järkyttynyt. Ymmärrän kyllä, että mies on puutteessa, koska synnytyksen jälkeen seksiä oli ekan kerran kun vauva oli 2kk ja sen jälkeen noin parin viikon välein.
Voiko tällaisen jälkeen enää luottaa toiseen? Mies on pyytänyt anteeksi monta kertaa ja sanonut, ettei se toistu. Voinko oikeasti luottaa siihen, että jatkossa mies lopettaa, jos sanon ei? Erokin tuntuisi kamalalta ratkaisulta, kun vauva on vielä niin pieni..
Kommentit (604)
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Kykenetkö jatkamaan? Jos kykenet, niin suosittelen että jatkat. Puhu kunnolla miehen kanssa, selvitä mitä toisen päässä liikkui. Positiivista tuossa kamaluudessa on se, että mies lopetti kun itkit. Pienen vauvan kanssa elämiseen tottuminen on rankkaa kaikille.
Itse pelkäsin samaa synnytyksen jälkeen, koska mies oli tottunut saamaan joka päivä. Mies tosin valitsi sen toisen huono vaihtoehdon ja päätyi seksisuhteeseen toisen naisen kanssa. En tiedä kumpi (omalla kohdallani) olisi ollut parempi.
Toisille seksi on suhteessa todella tärkeää ja niin saa ollakin, mutta haluaisin todella ymmärtää mitä liikkuu mielessä jos toisen pakottaa.
Käyttääkö miehesi muuten nukahtamislääkkeitä? Sanoit, että hän herätteli sinua yöllä. Nukahtamislääkkeet saattavat aiheuttaa tuollaista, ilmeisesti varsinkin miehillä.
Apua, miten hullua tekstiä. Älä ap usko tällaista moskaa!!!
Mikä tekstissäni nyt sitten mätti? Sekö, että on miehiä, joilla on korkeampi testosteronitaso ja jotka tarvitsevat enemmän seksiä? Vai se, että en sanonut että menisi tekemään rikosilmoituksen? Elämä nyt sattuu olemaan kummallista, jos ap kokee tulleensa raiskatuksi ja kokee miehensä olevan uhka itselleen tai muille, niin tietenkin rikosilmoa kehiin. Mutta mikäli ap ei koe tulleensa raiskatuksi, vaan jotain lievempää (kuten itse samantapaisessa tilanteessa, vaikka mies ei lopettanutkaan ennen kuin oli valmis), eikä koe tämän olevan uhka, niin rikosilmoitus oman vauvansa isästä ei ehkä ole se järkevin teko. Jos kykenee katsomaan elämää yhdessä eteenpäin, niin sitten olisi hyvä tehdä niin. Pakko ei ole kuin kuolla.
Voi luoja. Ahdistaa (etenkin naisten puolelta, joiden tulisi olla toistensa tukena) tällainen biologiaan nojautuva selittely, jolle tosiasiassa ei ole mitään oikeutusta tai perusteluja. Biologiaa ei yksiselitteisesti voi käyttää ehdottomana perusteluna jollekin sosiaaliselle. Melko moni asia olisi "okei" tai ohitettavissa, jos näin olisi. Ovatko muunkinlaiset väkivallanteot tai vaikkapa rasismi sitten mielestäsi ok, koska näillekin voidaan löytää biologinen peruste vaikkapa mainitsemistasi testosteronitasoista? Tällaista päättelyketjua noudattaen, biologia voidaan asettaa selittämään (ja oikeuttamaan mitä tahansa). Siksi tällaiset ideologiset valinnat ovat vaarallisia. Esimerkiksi kansallissosialismin sorto perustui juuri mainitunlaiseen ideologiaan, tai idean logiikkaan. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Hannah Arendtin teoksiin asiaan liittyen. Totalitaristista systeemiä samoin kuin väkivallan tekoja tai syrjintää yleensä perustellaan poikkeuksetta kylmällä logiikalla, jossa ensin asetetaan "fakta" joka edustaa järkkymätöntä ideaa, tässä tapauksessa miehen luonnonmukainen käyttäytyminen jolle hän ei voi mitään, ja siitä johdetaan seuraukset - kuten raiskaus - jotka oikeutetaan tällä faktalla. Oikeutus tai välttämätön seuraus on ainut mahdollinen lopputulos idean valossa, ja kaikki voidaan redusoida alkuperäiseen ideaan.
Tällä ajattelumallilla voidaan oikeuttaa mitä tahansa. Samaiseen teoriaan liittyy muuten ajatus banaalista ajattelusta. Banaali onkin hyvä termi kuvaamaan sanojasi ja ajatusmaailmaasi. Valitettavasti monen muun henkilön tavoin olet ehdollistunut tällaiselle ylhäältä asetetulle maailmankuvalle, ja näin ollen ajattelusi on epäautonomista ja siksi banaalia. Tällainen ajattelu on paitsi vaarallista, ei oikeastaan ajattelua ollenkaan, pelkästään sisäistettyjen dogmien seuraamista.
P.S. Mikään nukahtamislääke ei aiheuta pakkoa raiskata, saati tee siitä oikeutettua. Raiskaus ei ole myöskään kokemus. Se joko tapahtuu tai ei. AP sanoi "ei" miehelleen, joten kyse on yksiselitteisesti raiskauksesta. Mikään nukahtamislääke, univaje, seksin puute tai muukaan ei sitä tosiasiaa muuta. Kammottavaa, että voit yrittää edes vihjata näin. "Positiivista, että mies lopetti kun itkit." Onko sinusta "positiivinen" oikea sana juuri tähän tilanteeseen?
Huoh. En käyttänyt biologiaa perusteena sosiaaliselle toiminnalle. Selitin sillä lähinnä omaa kognitiivista toimintaani, ilmeisesti psykologia on sinulle tuttu ala? Lisäksi asetin sosiaaliselle toiminnalle biologisen sekä psykologisen motiivin, minkä tiedät varsin hyvin.
Arendt on tuttu kaikilla naisille, jotka ovat humanistisia aineita opiskelleet. En kuitenkaan väittäisi omaa näkemystäni banaaliksi. Se, että pyrkii ymmärtämään tekoa, ei tarkoita hyväksyntää. "Uhrin" kannalta suhtautuminen tilanteeseen - kokemus, on ensiarvoisen tärkeää, jotta sen voi asettaa oikeaan kokemusikkunaan. Mikäli se asetetaan väärään kokemusikkunaan, on tuloksena ristiriitoja. Sekin sinun pitäisi ymmärtää.
Psykologia lienee sinun alasi, ei psykiatria, sillä lääketietoutta sinulta uupuu. Nukahtamislääkkeet (etenkin zolpidem, eli Ambien, suomessa ilmeisesti Stilnoct) aiheuttavat erinäköisiä parasomnioita. Se on ihan tunnettu sivuvaikutus http://abcnews.go.com/Health/MindMoodNews/story?id=6476686&page=1
Ja psykologiaa tuntevana (joko googlesta tai yliopistolta) sinun pitäisi ymmärtää, että kokemuksesta pitäisi etsiä myös positiivisia puolia, jotta saisi kokonaiskuvan. Mielestäni positiivinen puoli oli, että mies vihdoin reagoi. Totta kai olisi ollut parasta, ettei tuollaista olisi ikinä tapahtunut, mutta jos jotain tapahtuu, on sen kanssa pärjättävä parhaansa mukaan. Kummankin osapuolen. Jos ap tankkaa itseensä nyt pelkästään negatiiviset seikat, hän voi tehdä asioita joita katuu myöhemmin. Jos ap käsittelee kokonaiskuvan, hän tekee paremmin pohjustettuja päätöksiä - olivat ne mitä tahansa.
"Huoh. En käyttänyt biologiaa perusteena sosiaaliselle toiminnalle."
Aiemmin luettua: "Mikä tekstissäni nyt sitten mätti? Sekö, että on miehiä, joilla on korkeampi testosteronitaso ja jotka tarvitsevat enemmän seksiä?"
En ole opiskellut psykologiaa, en yliopistossa enkä googlettamallakaan, mitä se sitten tarkoittaakaan. Enkä yritä antaa lisää auktoriteettia argumenteilleni taikka mielipiteilleni koulutukseeni tai ammattiini liittyen. Sellaiseen vetoaminen kun olisi selvä retorinen virhe, minkä kuka tahansa tieteellisestä käytännöstä enemmän ymmärtävä käsittääkin.
Mikä minua samoin kuin monia muitakin tässä keskustelussa häiritsee, ovat ihmiset, jotka koettavat pehmitellä tapahtunutta. Kukaan keittiöpsykologi täällä AV:lla ei voi arvioida sitä, minkälaisen rikoksen mies on tehnyt ja onko uhka todennäköinen tulevaisuudessakin - AP:lle, lapselle, muille naisille. Siksi yhteiskunnan on puututtava peliin ja tehtävä siitä objektiivinen arvio. Niinpä on äärettömän tärkeää tehdä rikosilmoitus ja AP:n hakea myös muuta apua.
Kyllä se psykologinen näkökulma ja terapia käydään sitten siellä ammattilaisten hoiteissa, ei täällä AV:lla. Vaikka varmasti yritätkin auttaa.
Oliko tämä koko juttu keksitty?
Tässä on niin kummallisia osasia, että vaikea sovittaa samaan juttuun.
Olisi mukavampi nukahtaa siihen ajatukseen, että tämä oli provo. Eilen ehdin jo ajatella, että kumpa en olisi avannut tätä ketjua.
Jumalauta näitä idiootteja, jotka selittävät että ei ole raiskaus ilman väkivaltaa. Se toisen ruumiinaukkoon väkisin tunkeutuminen ON väkivaltaa! Tajuatteko, väkivaltaa, ei seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Jumalauta näitä idiootteja, jotka selittävät että ei ole raiskaus ilman väkivaltaa. Se toisen ruumiinaukkoon väkisin tunkeutuminen ON väkivaltaa! Tajuatteko, väkivaltaa, ei seksiä.
Mies lopetti yhdynnän, kun tajusi ap:n itkevän. Surullinen virhearvio. Paljon muitakin nyansseja on tässä jutussa.
Surullista on myös se, että ap saa täältä paljon huonoja neuvoja hysteerisiltä ja yksisilmäisiltä ihmisiltä, jotka rinnastavat tämän tapauksen tuntemattoman hyökkääjän tekemään puskaraiskaukseen tai joukkoraiskaukseen.
Surullista ennen kaikkea, että ap erehtyi kysymään täältä apua. Paljon hyviä ja kypsiä neuvoja on myös poistettu - en ymmärrä syytä.
Toivon voimia ja rakkautta ap:lle ja tämän miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalauta näitä idiootteja, jotka selittävät että ei ole raiskaus ilman väkivaltaa. Se toisen ruumiinaukkoon väkisin tunkeutuminen ON väkivaltaa! Tajuatteko, väkivaltaa, ei seksiä.
Mies lopetti yhdynnän, kun tajusi ap:n itkevän. Surullinen virhearvio. Paljon muitakin nyansseja on tässä jutussa.
Surullista on myös se, että ap saa täältä paljon huonoja neuvoja hysteerisiltä ja yksisilmäisiltä ihmisiltä, jotka rinnastavat tämän tapauksen tuntemattoman hyökkääjän tekemään puskaraiskaukseen tai joukkoraiskaukseen.
Surullista ennen kaikkea, että ap erehtyi kysymään täältä apua. Paljon hyviä ja kypsiä neuvoja on myös poistettu - en ymmärrä syytä.
Toivon voimia ja rakkautta ap:lle ja tämän miehelle.
Voi luoja. Lue viestit ja koita ymmärtää lukemasi. Mies ei lopettanut heti kun aloittaja itki. Törkeitä kommentteja on poistettu, mikä todellakin on hyvä, mutta montaakaan oikeasti asiallista ei kyllä ole poistettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalauta näitä idiootteja, jotka selittävät että ei ole raiskaus ilman väkivaltaa. Se toisen ruumiinaukkoon väkisin tunkeutuminen ON väkivaltaa! Tajuatteko, väkivaltaa, ei seksiä.
Mies lopetti yhdynnän, kun tajusi ap:n itkevän. Surullinen virhearvio. Paljon muitakin nyansseja on tässä jutussa.
Surullista on myös se, että ap saa täältä paljon huonoja neuvoja hysteerisiltä ja yksisilmäisiltä ihmisiltä, jotka rinnastavat tämän tapauksen tuntemattoman hyökkääjän tekemään puskaraiskaukseen tai joukkoraiskaukseen.
Surullista ennen kaikkea, että ap erehtyi kysymään täältä apua. Paljon hyviä ja kypsiä neuvoja on myös poistettu - en ymmärrä syytä.
Toivon voimia ja rakkautta ap:lle ja tämän miehelle.
Voi luoja. Lue viestit ja koita ymmärtää lukemasi. Mies ei lopettanut heti kun aloittaja itki. Törkeitä kommentteja on poistettu, mikä todellakin on hyvä, mutta montaakaan oikeasti asiallista ei kyllä ole poistettu.
Koeta itse ymmärtää lukemasi. Näin lukee: Mies lopetti yhdynnän, KUN TAJUSI ap:n itkevän.
Kirjoitin tästä samasta aiemmin, mutta en ole varma, enkö osunut lähetä-nappiin ja suljin selaimen lähettämättä vai iskikö sensuuri.
Minusta tässä ei olisi tarvittu rikosilmoitusta ihan sen takia, että ap:n kuvaaman perusteella mies vaikuttaa niin vilpittömältä. Ap ei ole kertonut miehen edes puheen tasolla syyllistäneen ap:ta tapahtuneesta millään tavalla, toisin kuin raiskaajat aina tekevät. Se on aivan pääsääntö. Tässä tapauksessa etenkin kun mies vielä on tunnustanut asian poliisille mies tuntuu ottavan tekemisistään koko vastuun. Tämä viittaa siihen, ettei mies ole mikään paatunut naistenvihaaja. Tulee kuva, että vasta sillä hetkellä, kun ap on itkenyt kovaa, mies on havahtunut mitä ihmettä olen tekemässä, raiskaan vaimoani -tilanteeseen ja lopettanut. Raiskaajaluonne olisi reagoinut mielessään ja konkreettisesti jotakuinkin tyyliin "v*ttuako siinä esität itkevää ja kärsivää, senkin pihtarih**ra, olen saanut tarpeekseni sun vastustelusta ja torjumisista". Mukana olisi ollut vihaa ja halua alistaa ja ottaa ikään kuin valta. Olisi kiinnostavaa tietää, miten mies itse selittää, mitä ajatteli silloin kun toimi niin kuin toimi eli ei välittänyt ensimmäisistä torjumisista. Monestihan parisuhteissa on tilanteita, joissa kannattaa kuitenkin vielä jatkaa viettelyä ja toinen sitten kuitenkin innostuukin ja lähtee mukaan. Ja sitten on vielä niin, että iso osa naisista pitää miehen määrätietoisista otteista sängyssä.
No, tässä on käynyt niin, että tapahtuma on järkyttänyt ap:ta syvästi ja tietty raja on ylittynyt. Mutta kaiken kaikkiaan vaikutelma on se, että mies ei ole tarkoittanut loukata vaimoaan.
Ap:n kuvausten perusteella tulee vaikutelma, että yleisesti ottaen mies välittää ap:n tunteista paljonkin ja perheestään ylipäätään. Siksi minusta ehkä rikosilmoitus ei olisi ollut välttämätöntä. Viesti on jo mennyt perille. Terapiaan minusta kyllä kannattaa mennä. Ja sekin, että mies on valmis menemään, kertoo jostain ihan muusta kuin mistään paatuneesta luonteesta.
Ja minä pidän itseäni feministinä. Monen mielestä tietysti feministit ovat ikuisia kukkahattuja. Toisten mielestä loputtomia miestenvihaajia. Tuntuu vain, että tämä tapaus ei ole sellainen naistenvihaaja ja ap:n syyllistäjä tai sellainen, joka haluaa alistaa ja kontrolloida, että hän tarvitsisi sellaisia kovia opetuksia kuin rikostuomioita tähän kohtaan, ymmärtääkseen, että teki väärin toista kohtaan. Tuntuu, että ihan vain terapia riittäisi. Tietysti on olemassa valitettavasti sellaisiakin "terapeutteja", jotka saattavat syyllistää vaimoa liian vähäisestä antamisesta.
Älkää vain sellaiselle terapeutille menkö, joka ei osaa ottaa seksuaalista väkivaltaa vakavasti. Minusta tässä on ainekset vielä ihan hyvään avioliittoon, jos terapeutti on hyvä.
Pitkästä aikaa asiallinen viesti, kiitos! LUKEKAA TUO.
Aikaisempi viestisi on todennäköisesti poistettu, koska et lyttää siinä miestä. Minun vastaaville viesteilleni kävi niin.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin tästä samasta aiemmin, mutta en ole varma, enkö osunut lähetä-nappiin ja suljin selaimen lähettämättä vai iskikö sensuuri.
Minusta tässä ei olisi tarvittu rikosilmoitusta ihan sen takia, että ap:n kuvaaman perusteella mies vaikuttaa niin vilpittömältä. Ap ei ole kertonut miehen edes puheen tasolla syyllistäneen ap:ta tapahtuneesta millään tavalla, toisin kuin raiskaajat aina tekevät. Se on aivan pääsääntö. Tässä tapauksessa etenkin kun mies vielä on tunnustanut asian poliisille mies tuntuu ottavan tekemisistään koko vastuun. Tämä viittaa siihen, ettei mies ole mikään paatunut naistenvihaaja. Tulee kuva, että vasta sillä hetkellä, kun ap on itkenyt kovaa, mies on havahtunut mitä ihmettä olen tekemässä, raiskaan vaimoani -tilanteeseen ja lopettanut. Raiskaajaluonne olisi reagoinut mielessään ja konkreettisesti jotakuinkin tyyliin "v*ttuako siinä esität itkevää ja kärsivää, senkin pihtarih**ra, olen saanut tarpeekseni sun vastustelusta ja torjumisista". Mukana olisi ollut vihaa ja halua alistaa ja ottaa ikään kuin valta. Olisi kiinnostavaa tietää, miten mies itse selittää, mitä ajatteli silloin kun toimi niin kuin toimi eli ei välittänyt ensimmäisistä torjumisista. Monestihan parisuhteissa on tilanteita, joissa kannattaa kuitenkin vielä jatkaa viettelyä ja toinen sitten kuitenkin innostuukin ja lähtee mukaan. Ja sitten on vielä niin, että iso osa naisista pitää miehen määrätietoisista otteista sängyssä.
No, tässä on käynyt niin, että tapahtuma on järkyttänyt ap:ta syvästi ja tietty raja on ylittynyt. Mutta kaiken kaikkiaan vaikutelma on se, että mies ei ole tarkoittanut loukata vaimoaan.
Ap:n kuvausten perusteella tulee vaikutelma, että yleisesti ottaen mies välittää ap:n tunteista paljonkin ja perheestään ylipäätään. Siksi minusta ehkä rikosilmoitus ei olisi ollut välttämätöntä. Viesti on jo mennyt perille. Terapiaan minusta kyllä kannattaa mennä. Ja sekin, että mies on valmis menemään, kertoo jostain ihan muusta kuin mistään paatuneesta luonteesta.
Ja minä pidän itseäni feministinä. Monen mielestä tietysti feministit ovat ikuisia kukkahattuja. Toisten mielestä loputtomia miestenvihaajia. Tuntuu vain, että tämä tapaus ei ole sellainen naistenvihaaja ja ap:n syyllistäjä tai sellainen, joka haluaa alistaa ja kontrolloida, että hän tarvitsisi sellaisia kovia opetuksia kuin rikostuomioita tähän kohtaan, ymmärtääkseen, että teki väärin toista kohtaan. Tuntuu, että ihan vain terapia riittäisi. Tietysti on olemassa valitettavasti sellaisiakin "terapeutteja", jotka saattavat syyllistää vaimoa liian vähäisestä antamisesta.
Älkää vain sellaiselle terapeutille menkö, joka ei osaa ottaa seksuaalista väkivaltaa vakavasti. Minusta tässä on ainekset vielä ihan hyvään avioliittoon, jos terapeutti on hyvä.
Onhan täällä vielä joku viisaskin mukana. Kiitos siitä! Toivottavasti AP jaksaa näistä muista huurupäistä huolimatta tulla lukemaan viestisi ajatuksella.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin tästä samasta aiemmin, mutta en ole varma, enkö osunut lähetä-nappiin ja suljin selaimen lähettämättä vai iskikö sensuuri.
Minusta tässä ei olisi tarvittu rikosilmoitusta ihan sen takia, että ap:n kuvaaman perusteella mies vaikuttaa niin vilpittömältä. Ap ei ole kertonut miehen edes puheen tasolla syyllistäneen ap:ta tapahtuneesta millään tavalla, toisin kuin raiskaajat aina tekevät. Se on aivan pääsääntö. Tässä tapauksessa etenkin kun mies vielä on tunnustanut asian poliisille mies tuntuu ottavan tekemisistään koko vastuun. Tämä viittaa siihen, ettei mies ole mikään paatunut naistenvihaaja. Tulee kuva, että vasta sillä hetkellä, kun ap on itkenyt kovaa, mies on havahtunut mitä ihmettä olen tekemässä, raiskaan vaimoani -tilanteeseen ja lopettanut. Raiskaajaluonne olisi reagoinut mielessään ja konkreettisesti jotakuinkin tyyliin "v*ttuako siinä esität itkevää ja kärsivää, senkin pihtarih**ra, olen saanut tarpeekseni sun vastustelusta ja torjumisista". Mukana olisi ollut vihaa ja halua alistaa ja ottaa ikään kuin valta. Olisi kiinnostavaa tietää, miten mies itse selittää, mitä ajatteli silloin kun toimi niin kuin toimi eli ei välittänyt ensimmäisistä torjumisista. Monestihan parisuhteissa on tilanteita, joissa kannattaa kuitenkin vielä jatkaa viettelyä ja toinen sitten kuitenkin innostuukin ja lähtee mukaan. Ja sitten on vielä niin, että iso osa naisista pitää miehen määrätietoisista otteista sängyssä.
No, tässä on käynyt niin, että tapahtuma on järkyttänyt ap:ta syvästi ja tietty raja on ylittynyt. Mutta kaiken kaikkiaan vaikutelma on se, että mies ei ole tarkoittanut loukata vaimoaan.
Ap:n kuvausten perusteella tulee vaikutelma, että yleisesti ottaen mies välittää ap:n tunteista paljonkin ja perheestään ylipäätään. Siksi minusta ehkä rikosilmoitus ei olisi ollut välttämätöntä. Viesti on jo mennyt perille. Terapiaan minusta kyllä kannattaa mennä. Ja sekin, että mies on valmis menemään, kertoo jostain ihan muusta kuin mistään paatuneesta luonteesta.
Ja minä pidän itseäni feministinä. Monen mielestä tietysti feministit ovat ikuisia kukkahattuja. Toisten mielestä loputtomia miestenvihaajia. Tuntuu vain, että tämä tapaus ei ole sellainen naistenvihaaja ja ap:n syyllistäjä tai sellainen, joka haluaa alistaa ja kontrolloida, että hän tarvitsisi sellaisia kovia opetuksia kuin rikostuomioita tähän kohtaan, ymmärtääkseen, että teki väärin toista kohtaan. Tuntuu, että ihan vain terapia riittäisi. Tietysti on olemassa valitettavasti sellaisiakin "terapeutteja", jotka saattavat syyllistää vaimoa liian vähäisestä antamisesta.
Älkää vain sellaiselle terapeutille menkö, joka ei osaa ottaa seksuaalista väkivaltaa vakavasti. Minusta tässä on ainekset vielä ihan hyvään avioliittoon, jos terapeutti on hyvä.
En tosiaan tehnyt päätöstä rikosilmoituksen tekemisestä vain tämän palstan perusteella, keskustelin asiasta myös ammattilaisten kanssa, jonka jälkeen päädyin lopputulokseen, että teen rikosilmoituksen. Mies sanoi puhelimessa ja on edelleen samaa mieltä, että ymmärtää miksi tein rikosilmoituksen ja että siitä huolimatta mies haluaa yrittää saada liittomme toimimaan, vaikkei se varmasti helppoa ole.
Ollaan menossa terapiaan yhdessä ja myöskin erikseen. Terapeuttien pitäis olla työnsä hyvin osaavia. Yksityiselle puolelle siis ollaan menossa.
Olet oikeassa sen suhteen, että tilanteeseen nähden mies on käyttytynyt hyvin ja myöntänyt, että tekonsa oli raiskaus. Näin ei varmasti kaikki tekisi vastaavassa tilanteessa. Eikä aikaisemmin ole ollut mitään väkivaltaista käytöstä tmv, joten aika ihmeissäni olen edelleen, että miksi mies näin teki.
Siihen mies ei edelleenkään ole osannut vastata, että miksi hän jatkoi, vaikka kuuli minun sanovan ei, huomasi vastusteluni ja vastusteluni takia käytti väkivaltaa, jotta sai minut selälleen. Mies on sanonut kuulleensa myös sen hiljaisemman itkuni, mutta vasta kun itkin ns. hysteerisesti, niin siinä kohtaa hän lopetti. Ainoa, mitä on pystynyt sanomaan selitykseksi, että vasta siinä kohtaa, kun itkin jo hysteerisesti niin mies omien sanojensa mukaan tajusi, mitä on tekemässä.
Päätökseeni yrittää jatkaa liittoamme tapahtuneesta huolimatta vaikutti suuresti miehen käytös liittyen tapahtuneeseen. On koko ajan vaikuttanut olevan aidosti pahoillaan ja kun pystyimme keskustelemaan paremmin niin mies myönsi, että tekonsa oli raiskaus. Lisäksi myös se on vaikuttanut, että mies on oikeasti valmis lähtemään terapiaan yhdessä ja sitten myös erikseen.
ap
Väkisin on raiskaus avioliitossakin. Ei niin paha kun puskaraiskaus. Miksi miehen piti väkisin ottaa??? Avioliittoon kuuluu vapaaehtoinen seksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalauta näitä idiootteja, jotka selittävät että ei ole raiskaus ilman väkivaltaa. Se toisen ruumiinaukkoon väkisin tunkeutuminen ON väkivaltaa! Tajuatteko, väkivaltaa, ei seksiä.
Mies lopetti yhdynnän, kun tajusi ap:n itkevän. Surullinen virhearvio. Paljon muitakin nyansseja on tässä jutussa.
Surullista on myös se, että ap saa täältä paljon huonoja neuvoja hysteerisiltä ja yksisilmäisiltä ihmisiltä, jotka rinnastavat tämän tapauksen tuntemattoman hyökkääjän tekemään puskaraiskaukseen tai joukkoraiskaukseen.
Surullista ennen kaikkea, että ap erehtyi kysymään täältä apua. Paljon hyviä ja kypsiä neuvoja on myös poistettu - en ymmärrä syytä.
Toivon voimia ja rakkautta ap:lle ja tämän miehelle.
Yhtään hyvää neuvoa ei ole poistettu, vain raiskausten vähättelyä, uhrin haukkumista ja raiskarin puolustamista.
Sitäpaitsi, aviopuolison tekemä raiskaus on sata kertaa pahempi (kyseessä ihminen, josta välittää ja johon pitäisi voida luottaa) kuin randomin tekemä puskaraiskaus.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin tästä samasta aiemmin, mutta en ole varma, enkö osunut lähetä-nappiin ja suljin selaimen lähettämättä vai iskikö sensuuri.
Minusta tässä ei olisi tarvittu rikosilmoitusta ihan sen takia, että ap:n kuvaaman perusteella mies vaikuttaa niin vilpittömältä. Ap ei ole kertonut miehen edes puheen tasolla syyllistäneen ap:ta tapahtuneesta millään tavalla, toisin kuin raiskaajat aina tekevät. Se on aivan pääsääntö. Tässä tapauksessa etenkin kun mies vielä on tunnustanut asian poliisille mies tuntuu ottavan tekemisistään koko vastuun. Tämä viittaa siihen, ettei mies ole mikään paatunut naistenvihaaja. Tulee kuva, että vasta sillä hetkellä, kun ap on itkenyt kovaa, mies on havahtunut mitä ihmettä olen tekemässä, raiskaan vaimoani -tilanteeseen ja lopettanut. Raiskaajaluonne olisi reagoinut mielessään ja konkreettisesti jotakuinkin tyyliin "v*ttuako siinä esität itkevää ja kärsivää, senkin pihtarih**ra, olen saanut tarpeekseni sun vastustelusta ja torjumisista". Mukana olisi ollut vihaa ja halua alistaa ja ottaa ikään kuin valta. Olisi kiinnostavaa tietää, miten mies itse selittää, mitä ajatteli silloin kun toimi niin kuin toimi eli ei välittänyt ensimmäisistä torjumisista. Monestihan parisuhteissa on tilanteita, joissa kannattaa kuitenkin vielä jatkaa viettelyä ja toinen sitten kuitenkin innostuukin ja lähtee mukaan. Ja sitten on vielä niin, että iso osa naisista pitää miehen määrätietoisista otteista sängyssä.
No, tässä on käynyt niin, että tapahtuma on järkyttänyt ap:ta syvästi ja tietty raja on ylittynyt. Mutta kaiken kaikkiaan vaikutelma on se, että mies ei ole tarkoittanut loukata vaimoaan.
Ap:n kuvausten perusteella tulee vaikutelma, että yleisesti ottaen mies välittää ap:n tunteista paljonkin ja perheestään ylipäätään. Siksi minusta ehkä rikosilmoitus ei olisi ollut välttämätöntä. Viesti on jo mennyt perille. Terapiaan minusta kyllä kannattaa mennä. Ja sekin, että mies on valmis menemään, kertoo jostain ihan muusta kuin mistään paatuneesta luonteesta.
Ja minä pidän itseäni feministinä. Monen mielestä tietysti feministit ovat ikuisia kukkahattuja. Toisten mielestä loputtomia miestenvihaajia. Tuntuu vain, että tämä tapaus ei ole sellainen naistenvihaaja ja ap:n syyllistäjä tai sellainen, joka haluaa alistaa ja kontrolloida, että hän tarvitsisi sellaisia kovia opetuksia kuin rikostuomioita tähän kohtaan, ymmärtääkseen, että teki väärin toista kohtaan. Tuntuu, että ihan vain terapia riittäisi. Tietysti on olemassa valitettavasti sellaisiakin "terapeutteja", jotka saattavat syyllistää vaimoa liian vähäisestä antamisesta.
Älkää vain sellaiselle terapeutille menkö, joka ei osaa ottaa seksuaalista väkivaltaa vakavasti. Minusta tässä on ainekset vielä ihan hyvään avioliittoon, jos terapeutti on hyvä.
Olen tästä kirjoituksesta osin samaa mieltä. Se anteeksi pyytäminen ja pahoillaan oleminen ei kuitenkaan poista sitä itse tekoa tai sitä, mitä kärsimystä se on aiheuttanut uhrille. Ja raiskaus on rikos riippumatta siitä katuuko tekijä sitä vai ei. Luultavasti teon myöntäminen vaikuttanee tuomioon myönteisessä mielessä eli ei välttämättä ole niin paha, kun jos tekijä kieltää kaiken loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Väkisin on raiskaus avioliitossakin. Ei niin paha kun puskaraiskaus. Miksi miehen piti väkisin ottaa??? Avioliittoon kuuluu vapaaehtoinen seksi.
Joo, ei ole yhtä paha kuin puskaraiskaus, vaan paljon pahempi!!! Miten julma, tai sairas ennemminkin, voi raiskata rakastamansa ihmisen, eikä edes lopeta vaikka toinen itkee ???
Toivottavasti asia selviää terapiassa. Positiivinen piirre on, että mies myönsi teon ja hyväksyi rikosilmoituksen ja terapiantarpeen. Uskon että on toivoa suhteen jatkolle.
Vrt mulla on sellainen pääosin henkisesti väkivaltainen mies, joka on kerran raiskannutkin ja hän ek ole ikinä myöntänyt mitään väärää yekoa eikä pyytänyt anteeksi. En tajua miksen ole vielä eronnut, mutta en usko hänen voivan muuttua koskaan, on liian paatunut selvästi.
Minusta ap toimi ihailtavasti, kun teki rikosilmoituksen. Yritän ottaa oppia edes vähän susta. Säilytit varmasti siinä itsekunnioituksen, mikä menee kun alistuu väkivaltaan eikä tee mitään.
Eikös monen naisen fantasia ole tulla raiskatuksi?
Mikä mua tässä ketjussa eniten järkyttää on se, että täällähän on useita jotka on joutuneet parisuhderaiskatuiksi. Siis raiskatuiksi omassa kotonaan oman rakastettunsa toimesta. En tajunnut, että Suomi vuonna 2016 on tällainen. Käsittämätöntä. Puolustelijoita ja vähättelijöitäkin ketjusta löytyy moneen lähtöön, joten ehkä asiaa on naiivia edes ihmetellä.
Ap:lle hatun nosto suoraselkäisestä toiminnasta kaiken myllerryksen keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Eikös monen naisen fantasia ole tulla raiskatuksi?
Sinä voisit painua vittuun ja vaikkapa googlettaa, mitä fantasia tarkoittaa.
Munkin mielestä on oleellinen kysymys loppuiko tilanne itkuun vai miehen laukeamiseen. Jos tilanne loppui itkuun on mielestäni mahdollista että mies ei todella ymmärtänyt naisensa haluavan häntä millään tasolla. Se on erikoista jos ollaan kovin rakastuneita. Jos tilanne loppui miehen tulemiseen ja sitten vasta naisen rauhoitteluun. On mielestäni mahdollista tämän tapahtuneen jo ennenkin esim aikaisemmassa suhteessa. Tällöin miestä ei todella kiinnostanut apn tunteet tai yms. Tai vastustelu on saattanut toimia jopa yllykkeenä. Todella oleellista. Hyvä mies kyllä lopettaa kun nainen itkee ja kieltäytyy. Ymmärtääkseni puhe oli kuitenkin pitkästä suhteesta minkä näkisin lieventävänä kantana. Jos suhde on lyhyt epäilisin miehen pamauttaneen sinut tahallaan paksuksi ja manipuloi ja alistaa sinua tosissaan ja tulee lisäämään otteitaan harppauksin. Myös vauvaan kohdistuu henkistä ja fyysistäpahoinpitelyä ja sairaimmassa tapauksessa insesmiä. Ukko ulos pariks viikkoa ja mietit ihan rauhassa. Meillä on kotona sovittu että ok huitaista jos nukun.