Lue keskustelun säännöt.
Olen todella hyvässä kunnossa eikä liikuntaharrastuksiin kulu penniäkään rahaa
16.07.2016 |
Olen vähävarainen äiti ja omiin harrastuksiin ei riitä rahaa. Kuka tahansa pystyy tähän samaan, oikeastaan käytettävissä olevasta ajasta ja rahasta huolimatta. Nyt on kyse vain siitä haluatko päästä kuntoon? Juoksen muutaman 3-7 km lenkin viikossa. Joskus harvoin pidemmänkin. Pyöräilen tai kävelen kaikki matkat. Teen kotona jumppaa ja kahvakuulatreeniä. Katson puhelimesta joogavideoita. Varusteina minulla on lenkkarit, Lidlistä hankitut juoksuvaatteet, joogamatto ja kaksi kahvakuulaa. Pyörä on todella vanha.
Teen lähes joka päivä jotakin. Punnerran vartin ennen suihkua, venyttelen ja kyykkäilen kun lapsi katsoo ohjelmia ja otan pienet pyörillä mukaan niin pääsen lenkille. Yhtenä päivänä tein huipun porrastreenin päiväkodin pihalla missä kävimme leikkimässä.
Minulla on monta perheetöntä tuttua jotka tuntuvat jotenkin äimistelevän kuntoani ja vartaloani. He jauhavat loputtomiin siitä miten pitäisi mutta ei saa aikaiseksi ja salikortti meni umpeen niin ei voi treenata. Höh! Paras treeni ei maksa mitään ja kynnys on matala kun välineet on nenän edessä koko ajan olkkarin nurkassa. Liikunta kannattaa ottaa osaksi arkea ettei siitä kasva semmoinen työläs iso SUORITUS jota pitäisi mutta kun ei jaksa. :)
Kommentit (105)
Ap minkälaisissa töissä käyt? Onko lapsillasi tai miehelläsi harrastuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä tulee samanlainen kuin palstan köyhyyskeskusteluista. Laiskat ja läskit keksivät tekosyitä miksi ei voi tehdä sitä ja tätä ja miksi jopa 20e sijoittaminen lenkkareihin on sula mahdottomuus kun ei jää euroakaan vuodessa käteen. Ei näitä jaksa. Tekosyitä maailmassa kyllä riittää.
Vähän sama kuin miksi tyhmät ja piittaamattomat eivät panosta henkisen pääoman opiskeluun ja yhteisölliseen hyväntekeväisyystöihin😃.
Ainoa mitä ehkä itse kaipaisin olisi ymmärtämystä ja empaattisuutta ymmärtää että ihmiset ovat erilaisia, elävät erilaista elämää ja omaavat erilaisia arvoja.
Vierailija kirjoitti:
Mitä merkkiä lenkkarisi ovat, kun kestävät seirsemän vuotta? Itse joudun ostamaan joka vuosi uudet ja mulla on kesä- ja talvilenkkarit erikseen.
Onko väärin juosta sandaaleilla tai crokseilla?
Itse olen joskus juossut muutaman kilometrin jopa metsurin turvasaappailla.
Tämä kenkä ym. varustehifistely joskus hymyilyttää.
Lenkkarini ovat juuri ne täällä parjatut Asicsin Nimbukset. Miestä ei ole ja lapsista vain vanhimmalla on säännöllinen liikuntaharrastus jonne menee itse pyörällä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta juoksijan ja tarkoitan tällä ihmistä, joka oikeasti juoksee pitempiäkin matkoja (ei peruspirkkoa, joka juuri ja juuri jaksaa pari kilsaa juosta) pitäisi hankkia hyvät lenkkarit. Muilla varusteilla ei ole niin suurta väliä. Toki se juokseminen on mukavampaa, kun on oikeanlaiset treenivaatteet.
Olisihan se hyvä. Jos vaihtoehtoina on syystä tai toisesta juosta parinkympin markettilenkkareilla tai jättää juoksematta, on varmaan kuitenkin parempi ottaa ne markettilenkkarit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tulee samanlainen kuin palstan köyhyyskeskusteluista. Laiskat ja läskit keksivät tekosyitä miksi ei voi tehdä sitä ja tätä ja miksi jopa 20e sijoittaminen lenkkareihin on sula mahdottomuus kun ei jää euroakaan vuodessa käteen. Ei näitä jaksa. Tekosyitä maailmassa kyllä riittää.
Vähän sama kuin miksi tyhmät ja piittaamattomat eivät panosta henkisen pääoman opiskeluun ja yhteisölliseen hyväntekeväisyystöihin😃.
Ainoa mitä ehkä itse kaipaisin olisi ymmärtämystä ja empaattisuutta ymmärtää että ihmiset ovat erilaisia, elävät erilaista elämää ja omaavat erilaisia arvoja.
Tässä on kyllä vinha pointti. Eikä kai ap tarkoittanutkaan, että kaikkien tulisi toimia kuten hän. Toi vaan esille, että liikkumisharrastukseen ei välttämättä tarvita suurta taloudellista panosta. Harmi, että näissä keskusteluissa lähdetään syyllistämään ja syyllistymään. Kyllä jokainen on hyvä itsenään, oli av-palstan mölisijäjoukko mitä mitä mieltä tahansa.
Hyvä ap, kovasti haluaisin että kuntoilukärpänen puraisisi minuakin...mutta mä en vaan jaksa innostua vaikka järki sanoo että pitäisi. Mistä löytää motivaatiota liikkumiseen kun tuntuu niin vastenmieliseltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hemmetti, ostin lenkkarit samana vuonna kun yksi lapsista syntyi ja hän täyttää talvella 7. Ehkä minulla on jotenkin kenkiä säästävä juoksutyyli. Tämä nyt kuitenkin on totta
Ap
Ei ole olemassa kenkiä säästävää juoksutyyliä. Toiseksi kenkien vaimennukset kovettuvat käyttämättöminäkin ja eivät vaimenna, vaan aiheuttavat jalkavaivoja.
No toki jos juokset joskus 3km lenkin, niin se on eri asia. Mutta jos juoksee oikeasti, niin seitsemää vuotta ei juoksutossut kestä
Käsitin aloituksen niin, että kyse on arkiliikuntavinkeistä. Ei kai tässä ole kyse oikeasti juoksemisesta, mitä se sitten tarkoittaakaan. On se kumma kun aina pitää alkaa vääntään sivuraiteille.
Sitten ap taitaa hiukan liioitella, että ihan ihmiset tulevat ihailemaan hänen fitnesvartaloaan ja kyselemään hänen personal traineria, kun on niin upea kroppa, minkä saa 3km juoksuilla ja vedellä täytettyä pulloa nostelemalla :D :D
Tää on sellanen sinisenkalvakka nuudeliäiti melkein anorektikko varmaan
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap, kovasti haluaisin että kuntoilukärpänen puraisisi minuakin...mutta mä en vaan jaksa innostua vaikka järki sanoo että pitäisi. Mistä löytää motivaatiota liikkumiseen kun tuntuu niin vastenmieliseltä?
Olen vähän huono antamaan vinkkejä tähän koska itse olen pieneltä kylältä missä ei oikein lapsena ollut muuta tekemistä kuin urheilu. Hiihdin, luistelin ja yleisurheilin jo ihan pienestä ja siitä on jotenkin tullut itsestäänselvyys. Jo lapsuudesta asti on oppinut nauttimaan liikkumisesta ja sen tuomasta hyvästä olosta.
Suurin syy minulle liikkua on se miten vahvaksi tunnen itseni kun juoksen tai urheilen jotain muuta. Elämässä voi olla kaikenlaisia murheita tai paineita mutta liikkuessa ne unohtuvat. Olen vain eniten oma itseni kun hikoilen ja olen liikkeessä, en osaa sitä paremmin kuvata.
Jos sattuu jostain syystä hetki ettei huvittaisi niin sitten en tee mitään. En halua että liikunta on pakko. Tai sitten vaan istun ja venyttelen, jo kosketus jumppamattoon tuo jotenkin ryhdikkään olon. Ja telkkarin äärellä kun tekee niin homma sujuu monesti kuin itsestään. Kynnys mahdollisimman matalaksi, liikunta on kaikkia varten!
Ja kun joku kysyi työstäni niin olen ihan normaalissa 8 h päivätyössä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta juoksijan ja tarkoitan tällä ihmistä, joka oikeasti juoksee pitempiäkin matkoja (ei peruspirkkoa, joka juuri ja juuri jaksaa pari kilsaa juosta) pitäisi hankkia hyvät lenkkarit. Muilla varusteilla ei ole niin suurta väliä. Toki se juokseminen on mukavampaa, kun on oikeanlaiset treenivaatteet.
Olisihan se hyvä. Jos vaihtoehtoina on syystä tai toisesta juosta parinkympin markettilenkkareilla tai jättää juoksematta, on varmaan kuitenkin parempi ottaa ne markettilenkkarit?
Ei ainakaan mun tilanteessa. Saan polvet tosi nopeasti huonoon kuntoon juoksemalla huonoilla lenkkareilla. Testattu on. Aloitin noilla halvoilla markettilenkkareilla ja parissa kuukaudessa jalat oli juoksukelvottomat. Oli ihan uusi ja ihmeellinen kokemus lähteä juoksemaan lenkkareilla, jotka oli testattu mulle sopiviksi! Siis ei sattunut yhtään! Huomaan nykyään heti polvista, kun lenkkarit on juostu loppuun. Uudet kun ostaa, niin on taas vuosi kivutonta juoksemista edessä.
Besserwisseröinti on todella ärsyttävää. Hienoa, että ap:n liikuntaharrastus ei maksa penniäkään! Mulla maksaa, on aina maksanut. Jostain olen ne eurot kaivanut, liikuntaa en lopeta. Mutta ihan älytöntä mainostaa, että 7 vuotta vanhoilla lenkkareilla voi kuka tahansa lähteä juoksemaan. Tai ostaa kirpputorilta.
Mä treenaan 5 kertaa viikossa (juoksu, sali, kahvakuula) ja maksan siitä ilosta noin 400 euroa vuodessa (välineet, salimaksu). Mullahan on vielä parempi motivaatio, kun sijoitan liikuntaan jopa rahaa! Eli olen parempi ihminen? Eiku miten se nyt menikään?
Ei kaikkien ole pakko lähteä juoksemaan! Vai lukiko jossain suoraan niin? Vaatimattomillakin välineillä voi nostella kahvakuulaa, pyöräillä,jumpata tai loikkia portaissa! Kyse oli tekosyiden keksimisestä... Jos ei kiinnosta liikkua niin esteitä kyllä löytyy. Jos paljon juoksee niin tottakai kunnon lenkkarit on tarpeen, mutta juoksevathan lapsetkin päivittäin ihan markettikengillä :D Pieni pyrähdys silloin tällöin menee kyllä kirppislenkkareillakin jos tahtoa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tulee samanlainen kuin palstan köyhyyskeskusteluista. Laiskat ja läskit keksivät tekosyitä miksi ei voi tehdä sitä ja tätä ja miksi jopa 20e sijoittaminen lenkkareihin on sula mahdottomuus kun ei jää euroakaan vuodessa käteen. Ei näitä jaksa. Tekosyitä maailmassa kyllä riittää.
Vähän sama kuin miksi tyhmät ja piittaamattomat eivät panosta henkisen pääoman opiskeluun ja yhteisölliseen hyväntekeväisyystöihin😃.
Ainoa mitä ehkä itse kaipaisin olisi ymmärtämystä ja empaattisuutta ymmärtää että ihmiset ovat erilaisia, elävät erilaista elämää ja omaavat erilaisia arvoja.
Täsät tykkään tämä viimeinen oli kyllä hienosti tuumittu:)!!! Kiitos että annat toivoa ihmiskuntaan! Haleja!
Vierailija kirjoitti:
Ja vilpittömästi tarkoitukseni ei ollut brassailla vaan kertoa miten se on mahdollista. Ymmärrän kyllä että tuntuu kurjalta kun ei enää jaksa varsinkin jos muistaa miten hyvä olo liikunnasta tulee. Tsemppiä!
Ap
Mulle ei ole koskaan tullut hyvä olo liikunnasta. Ihmettelen sitä hehkutusta. Jumpassa käyn ja melkein joka kerta tulee voittajaolo jo siitä kun saan itseni raahattua sinne tunnille. Tunnin jälkeen vaan väsyttää vaikka myönnän että raskas, ohjattu jumppa on nollausta pääkopalle ja sen takia varmaan siellä käynkin. Mutta mitään kokonaisvaltaista hyvää oloa ei ole tullut koskaan eikä mitään pakko päästä liikkumaan-oloa, jota hehkutetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos, sain tästä inspistä alkaa tekemään jotain kunnolleni surkuttelun sijaan. Jotenkin on niin jumiutunut ajatus, että kunnon kohotukseen tarvitaan salia ( mikä on todella vaikea toteuttaa kahden pienen lapsen ja paljon töitä tekevän miehen kanssa), mutta miksipä en voisi alkaa pitämään pieniä treenisessioita kotona, kun mahdollista ja yrittää päästä lenkille, kun mies on kotona. Pyrin pitämään tämän kirjoituksen mielessä, kun motivaationpuute iskee 🙂
Hyvä, jos ap on löytänyt itselleen oivan tavan toteuttaa itseään ja elämäänsä.
Minulla on burn outin jälkeen taas vahvasti mielessä ajatus, etten halua minkään asian muodostuvan tuollaiseksi, että sitä tehdään joka välissä tehokkaasti, on se sitten liikuntaa, siivoamista, työmeilejä tai mitä tahansa.
Kun jollekin antaa jotain, se on jostain pois. Ap:lla on rahapuoli huonossa hoidossa. Minun kuntoni on saletisti huonompi kuin ap:n, mutta voin asua kauniissa asunnossa, ajaa hyvällä autolla ja ostaa haluamani urheiluvälineet ja maksaa salimaksut tai golf-jäsenyyden. Joku ilta teen vatsoja ja käsipainotreeniä telkkaria katsoessa, joku ilta en, eikä se romauta maailmaani.
Hienoa ap. Olen oikeasti ylpeä sinusta! Kaikki voivat tehdä jotain. Lapset, työ, suhde jne eivät saa/voi olla este. Olen entinen kilpatason urheilija ja edelleen liikun päivittäin. Nuorena kun ei ollut $ pyysin lahjaksi romun sijaan käsipainot jotka edelleen käytössä. Minulla on mennyt rahaa ihan kunnon kotisaliin (maksoi itsensä takaisin 7 kk). Mutta kuka tahansa voi kävellä/pyöräillä, tehdä punnerruksia, kyykätä, tehdä vatsoja, joogaa jne jne. Youtubesta löytyy paljon hyviä ohjeita/ohjelmia. Omasta halusta kiinni. Monet ihmettelee miten on aikaa, minulla menee 30min per pv ja ne kulut mitä menee ei ole mitään siihen verrattuna paljon saa baari illan aikana menemään.
En tajua miksi naisten pitää raivota jos joku jaksaa nähdä pientä vaivaa itsensä eteen ja sen voi tehdä edullisesti. Hienoa ap! Paljon tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, jos ap on löytänyt itselleen oivan tavan toteuttaa itseään ja elämäänsä.
Minulla on burn outin jälkeen taas vahvasti mielessä ajatus, etten halua minkään asian muodostuvan tuollaiseksi, että sitä tehdään joka välissä tehokkaasti, on se sitten liikuntaa, siivoamista, työmeilejä tai mitä tahansa.
Kun jollekin antaa jotain, se on jostain pois. Ap:lla on rahapuoli huonossa hoidossa. Minun kuntoni on saletisti huonompi kuin ap:n, mutta voin asua kauniissa asunnossa, ajaa hyvällä autolla ja ostaa haluamani urheiluvälineet ja maksaa salimaksut tai golf-jäsenyyden. Joku ilta teen vatsoja ja käsipainotreeniä telkkaria katsoessa, joku ilta en, eikä se romauta maailmaani.
Itse sain kuitenkin ap:n viesteistä vaikutelman että hän saa tuosta liikiunnallisesta elämäntavastaan iloa ja energiaa. Että siinä mielessä hän saa siitä ehkä enemmän kuin antaa.
Miksiköhän sulle tuli tarve alkaa vertailemaan itseäsi ap:een? Mietipä sitä hetken aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on monta perheetöntä tuttua jotka tuntuvat jotenkin äimistelevän kuntoani ja vartaloani.
Tämä taitaa olla sinulle tärkeintä. Minä en ole koskaan kommentoi kenenkään ulkomuotoa. Jos oltaisiin tuttuja, varmaan laittaisit välit poikki kanssani, koska en kehu kroppaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, jos ap on löytänyt itselleen oivan tavan toteuttaa itseään ja elämäänsä.
Minulla on burn outin jälkeen taas vahvasti mielessä ajatus, etten halua minkään asian muodostuvan tuollaiseksi, että sitä tehdään joka välissä tehokkaasti, on se sitten liikuntaa, siivoamista, työmeilejä tai mitä tahansa.
Kun jollekin antaa jotain, se on jostain pois. Ap:lla on rahapuoli huonossa hoidossa. Minun kuntoni on saletisti huonompi kuin ap:n, mutta voin asua kauniissa asunnossa, ajaa hyvällä autolla ja ostaa haluamani urheiluvälineet ja maksaa salimaksut tai golf-jäsenyyden. Joku ilta teen vatsoja ja käsipainotreeniä telkkaria katsoessa, joku ilta en, eikä se romauta maailmaani.
Itse sain kuitenkin ap:n viesteistä vaikutelman että hän saa tuosta liikiunnallisesta elämäntavastaan iloa ja energiaa. Että siinä mielessä hän saa siitä ehkä enemmän kuin antaa.
Miksiköhän sulle tuli tarve alkaa vertailemaan itseäsi ap:een? Mietipä sitä hetken aikaa.
Ehkä vain yritin eritellä, miksi hänen tapansa elää on hänelle hyvä, mutta ei sovi kaikille.
Sen vajaa 200e ne nyt maksaa kivijalkaliikkeessä. Ja traktorikengät tai ei niin siellä ne arvostelujen kärkipäässä pyörii vuodesta toiseen, oli hintalaatu sitten jollakin toisella vähän parempi. Mutta se nyt ei ollut muutenkaan pointtini. Pointti oli se, että yllättävän paskoillakin varusteilla kyllä pärjää. Opiskeluaikana oli itselläkin pelkästään noita parinkympin kenkiä ja kulahtaneita verkkareita ja t-paitoja. Vaikka nykyään löytyy monen sadan juoksutietokoneet, tekniset vaatteet ja kalliit kengät niin ei mun kunto ole sen parempi. Melkein voisi sanoa että huonompi, kun ei pääse sellaiseen spartalaiseen fiilikseen josta saa lisää voimaa. Minä paskoilla varusteilla vs maailma.