Olen todella hyvässä kunnossa eikä liikuntaharrastuksiin kulu penniäkään rahaa

Hieno kirjoitus ap :)

Tsiisus mitä vihaa läskeiltä av-mammoilta, mutta anna palaa vaan, olet kroppasi ansainnut!

Mä haluaisin nyt lopullisen selvityksen siihen saako kotijumpalla tuloksia vai ei. Tälläkin palstalla on jatkuvaa salihehkutusta, jonka mukaan tuloksia ei saa ellei nosta kunnolla painoja. Nyt täällä on joku mamma, joka hehkuttaa upeaa kroppaansa, jonka on saanut juoksulla ja kotona tehdyllä pikajumpalla. Miten se nyt menee?

Ja jos ruokavalio on 80% ulkonäöstä, niin miksi terveellinen ruokavalio ja joku pikkujumppa ei sitten riittäisi?

Olin naiseni kanssa päivällä Flamingossa syömässä ja elokuvissa.Istuin itse kasvot pääkäytävälle päin ja näin puolet ravintolassa istuvista ihmisistä+käytävälle.Tarkoitukseni ei ollut alkaa bongaamaan ja arvostelemaan ihmisiä , mutta itse treenaavana ihmisenä aloin kiinnittämään huomiota todella ylipainoisiin naisiin miestensä seurassa.Mahtui sinne pari paskamaha miestäkin joukkoon, mutta näin näitä vakavasti ylipainon runtelemia naisia varmaan 20kpl 30min sisään.Sitten oli pakko keskittyä kauniiseen naiseeni, koska halusin säilyttää ruokahaluni.

Haluaisinkin kysyä miehiltä, että miten on teknisesti edes mahdollista kiihoittua seksuaalisesti 168cm 120kg virtahevosta ja miksi annat rakkaasi kantaa päällään tuollaista määrää ihraa ja kuolla liian nuorena sydänkohtaukseen, tai muuhun lihavuuden aiheuttamaan sairauteen?

Sama täällä, enkä omista edes lenkkareita tai mitään urheiluvälineitä.

Kävelen joka paikkaan, tanssin kotona ollessa jatkuvasti ja yleensä iltaisin 30-60min ihan kunnon hikeen saakka, joogaan joka aamu 15-30min, venyttelen pitkin päivää ja treenaan kotona oman kehoni painolla 4-5 päivänä viikossa.

Lisäksi toki syön puhdasta ruokaa, en juo mehuja, limuja, syö leipää tai mitään muuta vastaavaa.

Ylimääräistä rasvaa kehossani ei ole, vatsalihasten pitkittäiset viivat näkyy selvästi (sikspäkkiä en edes halua näkyville), vyötärö on hoikka ja peppu pyöreä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo lenkkarit on vanhat ja yritän uusia ne heti kun mahdollista. Ikää 37. En tarkoita että päämäärä elämässä on esittelykelpoinen pakaravako. Omaani en ole esitellyt kuin parille miehelle ja kätilöille synnytyksissä. Yritin vastata siihen ihmetykseen että miten joku viitsii ja ehtii tai että saisipa itsekin aikaiseksi. Jos vartin tai puolentunnin jumppa päivässä lasten seurassa tekee minusta kehonpalvojan ja lasteni kaltoinkohtelijan niin en enää ihmettele miksi tämä liikunta-asia on monelle niin saavuttamaton juttu.

Ap

Muistan itsekin, kun vähän päälle kolmikymppisenä löysin liikunnan lasten ollessa pieniä. Jumppasin leikkikentällä ja juoksin pikkulenkkejä aina kun ehdin ja kyykkäsin olkkarissa jne..Ja ennen kaikkea muistin ihmetellä kovaan ääneen, että miten te muut pienten lasten äidit ette viitsi, kun tämähän on niin helppoa pysyä kunnossa halvalla. Minä kyllä pystyn ja tää on niin helppoa. Laiskuutta se vain teiltä on puolustella, huomaattehan, kuinka timmi olen pienistä lapsista huolimatta.

No aikaa on mennyt parikymmentä vuotta noista ajoista ja nyt hävettää se brassailu :) Nyt on tullut jo joku makkarakin, vaikka liikuntaa harrastan edelleen. Mutta tässä omaishoitajana ja työelämän rumbassa ei jaksa enää kyykätä mummon sairaalasängyn vieressä, kun on vuoro olla häntä hoitamassa. Nyt olen se, kenelle muut brassailee, että hei, miten oot päästänyt ittes rupsahtaan. Minä siihen olen se puolustelija, että ei oo oikein nyt aikaa ja salikorttikin meni umpeen ja seli seli :)

Ei oikein jaksa kovin perusteellista selvitystä antaa, kun saa aina vastauksen, että kun minulle se on helppoa ja halpaa ja pystyn siihen, niin ihan vain sulle ihmettelen, että miksi keksit tekosyitä.

Jos nyt saisin elää tuon nuoruuden uudestaan, en kenellekään menisi leuhkimaan, että voi halvaksihan tää tulee, kun tennareilla juoksen ja olen täyttänyt muoviämpäreitä vedellä ja leikkipuistossa roikun keinutangossa pää alaspäin ja teen mahalihasliikkeitä. Mikä on sun tekosyy, ettet tee samaa. Oikeasti ne ihmiset ei oo minulle tilivelvollisia liikkumisistaan ja liikkumattomuuksistaan.

Ja loppujen lopuksi aina tulee ihminen, joka liikkuu enemmän ja katsoo ap.ta, että miksi juokset noin lyhyitä lenkkejä ja liikut noin vähän, mikä on sun tekosyy, kun itse pystyn juoksemaan 100km viikossa ja käyn pari kertaa salilla, vaikka lapset on pieniä.

Ei ap mielestäni tarkoittanut, että aivan missä elämäntilanteessa tahansa voisi pystyä treenaamaan ja pysymään timminä (joo, hän sanoi "kuka tahansa", mutta en ottanut tätä tässä kontekstissa aivan kirjaimellisesti), vaan antoi esimerkin, miten voi treenata tehokkaasti hankalassa elämäntilanteessa. Minusta oikein innostavaa ja arvostettavaa.

Ja tuosta ap:n maan pinnalle palautusyrityksestä: tiedät varmaan, että moni 40-50-vuotias on timmissä kunnossa, että ei se mahdotonta ole iän puolesta. Toki joskus elämäntilanteen puolesta. Voimia sinulle omahoitajan roolissa.

P.s. mä juoksen mielestäni suht paljon, keskimäärin 30km/viikko, ja käytin edellisiä lenkkareitani varmaan 7 vuotta (en halunnut uusia kun vanhat olivat niin mukavat). Eli on se mielestäni ihan mahdollista, että kestävät tuon ajan.

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä, enkä omista edes lenkkareita tai mitään urheiluvälineitä.

Kävelen joka paikkaan, tanssin kotona ollessa jatkuvasti ja yleensä iltaisin 30-60min ihan kunnon hikeen saakka, joogaan joka aamu 15-30min, venyttelen pitkin päivää ja treenaan kotona oman kehoni painolla 4-5 päivänä viikossa.

Lisäksi toki syön puhdasta ruokaa, en juo mehuja, limuja, syö leipää tai mitään muuta vastaavaa.

Ylimääräistä rasvaa kehossani ei ole, vatsalihasten pitkittäiset viivat näkyy selvästi (sikspäkkiä en edes halua näkyville), vyötärö on hoikka ja peppu pyöreä.

Kerrotko vähän muutenkin elämästäsi? Käytkö töissä 8 h plus työmatkat, hoidat kauppareissut, ruuanlaitot ja siivoamiset ja harrastat jotain muutakin tai tapaat ihmisiä vapaa-ajallasi?

Minun kohdallani tämä on toiminut. Syön kyllä myös terveellisesti koska minulla on keliakia ja muutenkin herkkä vatsa. En tarkoita että näyttäisin siltä että olen menossa fitnesslavalle. En janoa muiden kehuja tai huomiota vaan kiusaannun siitä. Tulee sellainen olo että ihmiset eivät ymmärrä mikä potentiaali heissä on tehdä itse jos vain haluavat. He eivät usko jonkun asian olevan itselleen mahdollista jolloin se ei muka voi olla mahdollista muillekaan.

Lapsena rakastin luistelua ja vietin talvi-illat yksin jäällä harjoittelemassa itsekseni. Opettelin piruetteja ja helpoimman valssihypyn. Sitten muutimme uudelle paikkakunnalle ja uudet kaverit leimasivat minut valehtelijaksi kun sanoin etten ole ollut luistelukoulussa. Mutta kun en ollut ollut.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minusta juoksijan ja tarkoitan tällä ihmistä, joka oikeasti juoksee pitempiäkin matkoja (ei peruspirkkoa, joka juuri ja juuri jaksaa pari kilsaa juosta) pitäisi hankkia hyvät lenkkarit. Muilla varusteilla ei ole niin suurta väliä. Toki se juokseminen on mukavampaa, kun on oikeanlaiset treenivaatteet.

Olisihan se hyvä. Jos vaihtoehtoina on syystä tai toisesta juosta parinkympin markettilenkkareilla tai jättää juoksematta, on varmaan kuitenkin parempi ottaa ne markettilenkkarit?

Silloin on parempi kävellä. Siihen menee tietysti enemmän aikaa. Portaiden kävely on tehokasta, jos on portaita käytettävissä.

Olet asian ytimessä, kunnossapysymiseen ei todellakaan tarvita erikoisia ja kalliita asioita joiden puuttumista 'mutku ja sitku-ihmiset' pääsääntöisesti käyttävät tekosyynä.

Itse asiassa kotona ja lähistöllä ulkona treenaaminen on ajallisesti helpompaa ja yksinkertaisempaa sovittaa arkeen kuin siirtyillä pyyhkeiden ja reenivälineiden kera maksullisiin kuntosaleihin ym.

Ite olen rahallisesti eri asemassa, pikkuhiljaa on tullut hankittua puntteja kotiin koska ok-talo mahdollistaa sellaisen mut eivät perusvälineet joilla ukko voi tehdä esim. maastavetoa, penkkipunnerrusta, kyykkyjä ym. oikeasti kustanna sen enepää kuin muutama ravintolailta. Taas kerran on kyse valinnoista.

Voimakuminauhoilla voi myös tehdä ihmeitä. 

Ikäkysymyksiin vetoaminen on myös hieman niin ja näin. Ite olen lähellä 60 vuotta ja otan esim. penkkipunnerruksessa omalla painolla yli 30 toistoa, samoin etukyykystä 1,5 kertaa oman painoni. 

Kavereissa kun on 30-vuotiaita jannuja niin täytyy ihan rehellisesti sanoa että säälittää kuinka huonossa yleiskunnossa ovat, on heissäkin tosin poikkeuksia. 

Pitäkää ihmiset itsestänne huolta ja älkää ainakaan syyttäkö taloudellisia ongelmia jos esim. poltatte röökiä ja nautiskelette mäyräkoiria ja perjantaipulloja, en sillä etteikö alkoholi silloin tällöin nollaisikin tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Yksi sudenkuoppa nykyaikana on, että kaikki pitäisi tehdä oikein että voi tehdä mitään. Pitäisi olla syönyt oikein että lihakset kasvaa ideaalisesti, juuri oikeanlaiset kengät ettei askel mene väärin jne. Näin ihmiset siis luulee, harva osaa ottaa rennosti ja käyttää järkeä kuten ap :)

Onko se sinusta järjenkäyttöä, että aikoo tietoisesti pilata jalkansa väärillä kengillä?

Vierailija kirjoitti:

No johan tämä on arka aihe monelle.

Totuudenpuhuja ei saa yösijaa. Enemmistö ihmisistä ei tahdo tai pysty olla rehellisiä itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä, enkä omista edes lenkkareita tai mitään urheiluvälineitä.

Kävelen joka paikkaan, tanssin kotona ollessa jatkuvasti ja yleensä iltaisin 30-60min ihan kunnon hikeen saakka, joogaan joka aamu 15-30min, venyttelen pitkin päivää ja treenaan kotona oman kehoni painolla 4-5 päivänä viikossa.

Lisäksi toki syön puhdasta ruokaa, en juo mehuja, limuja, syö leipää tai mitään muuta vastaavaa.

Ylimääräistä rasvaa kehossani ei ole, vatsalihasten pitkittäiset viivat näkyy selvästi (sikspäkkiä en edes halua näkyville), vyötärö on hoikka ja peppu pyöreä.

Kerrotko vähän muutenkin elämästäsi? Käytkö töissä 8 h plus työmatkat, hoidat kauppareissut, ruuanlaitot ja siivoamiset ja harrastat jotain muutakin tai tapaat ihmisiä vapaa-ajallasi?

Työpaikka on 15min kävelymatkan päässä kotoani, teen viikottain myös etäpäiviä.

Kaupassa käyn työmatkalla tai kun tuntuu siltä, kauppaan on alle kilsa eikä meillä mene hirveästi ruokaa (minä syön arkisin töissä ja lapsi koulussa), joten kotona syödään vain aamupala, iltapala ja mahdollisia välipaloja.

Ruokaa laitan siis lomilla ja viikonloppuisin, ei siihen aikaa juurikaan kulu.

Kyläillään paljon ystävillä ja meillä käy vieraita, kokkaillaan ja liikutaan myös yhdessä.

Siivoan kerran viikossa, lapsi tekee toki myös osansa kotitöistä.

Harrastan lisäksi kirjallisuutta ja kieliä.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole arka aihe, vaan turhauttaa ja kyllästyttää nykyajan ruumiinpalvontakulttuuri. Ihan suorastaan ihmisarvoa mitataan sillä onko pakaravako esittelykunnossa somea varten.

Väsyttää lukea nykyisten nuorten ihmisten elämänarvoista, kun ne ovat juuri tätä. Ei tuollainen ole kovin tärkeätä (perusterveys on). Inhimillisyys on. Oppiminen ja opiskelu on. Hyvä ystävyys ja vanhemmuus on. Aivan, eivät välttämättä sulje pois toisiaan, mutta ap:n kirjoitustavasta paistaa kyllä läpi mahdoton oman peilikuvan ihailu ja suuret tuntimäärät oman kehon eteen. Kenties perheen kustannuksella.

Salillakin näkyy näitä äitejä (varsinkin äitejä), joilla on tekoripset ojennuksessa ja protskupirtelöt kourassa, mutta mukana laahustaa lihava lapsi, joka tuijottaa kännykkää ja imeskelee takkuista, ylikasvanutta tukkaansa apaattisena. Tai juoksee telineiden välissä ja kiljuu, mutta äiti ei hae lasta pois vaaranpaikoista vaan tuijottaa itseään peilistä.

Ap:n treenifilosofia oli juuri erilainen kuin treeni-imagon filosofia, jossa treeni on enemmän väline kuin itseisarvo.

Itsekuri on siinä mielessä tärkeätä, että itsekurin puute johtaa helposti esimerkiksi moraalin heikkenemiseen.

Miksi te vastustajat mietitte vain sitä ulkonäköpuolta? Tiesittekö että hyvät jalkavoimat on paras vakuutus ikääntyvälle ihmiselle? Lihaskuntoa ja tasapainoa on syytä kehittää ja ylläpitää läpi koko elämän, vaarallisimpia vammoja vanhuksille tulee kaatumisten seurauksena. Myös päivittäiset syväkyykyt ja käsien nostaminen ylös (yleensäkin kaikkien nivelien ääriliikkeet) ylläpitävät hyvää aineenvaihduntaa nivelissä sekä pitävät liikeradat laajoina, ehkäisten näin myös kulumista. Jos kolmekymppisellä ihmisellä on vaikeuksia mennä kyykkyyn tai saada kädet ylös niin on syytä miettiä tulevaisuutta. Kaikki kyykkääminen, roikkuminen, rappusten juoksu, hyppeleminen ja vaikkapa käpyjen heittely tekee vain ja ainostaan hyvää, ulkonäköasiat ovat sitten ylimääräinen plussa, jos se on tärkeä asia itselle.

Vierailija kirjoitti:

Miksi te vastustajat mietitte vain sitä ulkonäköpuolta? Tiesittekö että hyvät jalkavoimat on paras vakuutus ikääntyvälle ihmiselle? Lihaskuntoa ja tasapainoa on syytä kehittää ja ylläpitää läpi koko elämän, vaarallisimpia vammoja vanhuksille tulee kaatumisten seurauksena. Myös päivittäiset syväkyykyt ja käsien nostaminen ylös (yleensäkin kaikkien nivelien ääriliikkeet) ylläpitävät hyvää aineenvaihduntaa nivelissä sekä pitävät liikeradat laajoina, ehkäisten näin myös kulumista. Jos kolmekymppisellä ihmisellä on vaikeuksia mennä kyykkyyn tai saada kädet ylös niin on syytä miettiä tulevaisuutta. Kaikki kyykkääminen, roikkuminen, rappusten juoksu, hyppeleminen ja vaikkapa käpyjen heittely tekee vain ja ainostaan hyvää, ulkonäköasiat ovat sitten ylimääräinen plussa, jos se on tärkeä asia itselle.

Olen kirjoittanut tähän ketjuun vastalauseen ja silti Inbody-mittauksen mukaan kehon rakenteessa lihaksisto sai arvion hyvä (asteikolla heikko, normaali ja hyvä).

N41

Vierailija kirjoitti:

Joo lenkkarit on vanhat ja yritän uusia ne heti kun mahdollista. Ikää 37. En tarkoita että päämäärä elämässä on esittelykelpoinen pakaravako. Omaani en ole esitellyt kuin parille miehelle ja kätilöille synnytyksissä. Yritin vastata siihen ihmetykseen että miten joku viitsii ja ehtii tai että saisipa itsekin aikaiseksi. Jos vartin tai puolentunnin jumppa päivässä lasten seurassa tekee minusta kehonpalvojan ja lasteni kaltoinkohtelijan niin en enää ihmettele miksi tämä liikunta-asia on monelle niin saavuttamaton juttu.

Ap

Niin asiaa!

Tätä sinune sittelemääsi liikuntatapaa ei edes esitellä missään, vaikka nimenomaan arkiliikunta on pitänyt jopa kaupunkilaisrouvat paremmassa kuosissa kuin nykyajan kotiäidit. (tämä siis ennen pyykkikoneita ja jääkaappeja). Kaikki eivät edes innostu siitä, että päivään pitää mahduttaa liikuntasuorituksen nimellä kulkeva ajanjakso, kun liikunnan voisi ympätä pieniin hetkiin päivän aikana. 

Otanpa tuosta nyt itsekin oppia ja laitan kahvakuulan keittiöön jääkaapin viereen ja toisen vessaan. Vetokuminauhat vaikka kaukosäätimen päälle. Laihduttajallakin (=minä) tavoite pitäisi ollakin se, että pientä spurttia tulee päivän mittaan useita kertoja.

Kiitos innostamisesta, ap!

Vierailija kirjoitti:

Miksi te vastustajat mietitte vain sitä ulkonäköpuolta? Tiesittekö että hyvät jalkavoimat on paras vakuutus ikääntyvälle ihmiselle? Lihaskuntoa ja tasapainoa on syytä kehittää ja ylläpitää läpi koko elämän, vaarallisimpia vammoja vanhuksille tulee kaatumisten seurauksena. Myös päivittäiset syväkyykyt ja käsien nostaminen ylös (yleensäkin kaikkien nivelien ääriliikkeet) ylläpitävät hyvää aineenvaihduntaa nivelissä sekä pitävät liikeradat laajoina, ehkäisten näin myös kulumista. Jos kolmekymppisellä ihmisellä on vaikeuksia mennä kyykkyyn tai saada kädet ylös niin on syytä miettiä tulevaisuutta. Kaikki kyykkääminen, roikkuminen, rappusten juoksu, hyppeleminen ja vaikkapa käpyjen heittely tekee vain ja ainostaan hyvää, ulkonäköasiat ovat sitten ylimääräinen plussa, jos se on tärkeä asia itselle.

Parhaiten eliniän pituutta ennustaa muuten keuhkojen kapasiteetti, ei jalkojen lihaskunto. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, jos ap on löytänyt itselleen oivan tavan toteuttaa itseään ja elämäänsä.

Minulla on burn outin jälkeen taas vahvasti mielessä ajatus, etten halua minkään asian muodostuvan tuollaiseksi, että sitä tehdään joka välissä tehokkaasti, on se sitten liikuntaa, siivoamista, työmeilejä tai mitä tahansa. 

Kun jollekin antaa jotain, se on jostain pois. Ap:lla on rahapuoli huonossa hoidossa. Minun kuntoni on saletisti huonompi kuin ap:n, mutta voin asua kauniissa asunnossa, ajaa hyvällä autolla ja ostaa haluamani urheiluvälineet ja maksaa salimaksut tai golf-jäsenyyden. Joku ilta teen vatsoja ja käsipainotreeniä telkkaria katsoessa, joku ilta en, eikä se romauta maailmaani. 

Lisäisin listaan vielä, että looginen ajattelu on sinulla myös vähän lapsipuolen asemassa. Mihin ap tarvitsisi salia ja golf-jäsenyyttä, jos hän pystyy huolehtimaan kunnostaan ilman niitä? Et sinäkään niistä kovin paljon hyödy, jos kerran arvelet olevasi huonommassa kunnossa kuin ap. 

No onnea sulle ap, minä maksan mielelläni salin jäsenyyden ja nautin ryhmäliikunnasta nimenomaan muiden seurassa :)

Ei vaan huvita kotosalla värkkäillä mitään.

Kaikki tavallaan, säästän tän viisikympisen siinä, että syödään tavallista perusruokaa, ei mehuja, herkkuja tai ravintolakäyntejä kuin harvoin.