Aikuinen lapsi ei halua tavata isän uutta kumppania, mitä tehdä?
Tilanne siis tämä, että erään perheen isukki lähti noin vuosi sitten uuden naisen matkaan 25 vuoden liiton jälkeen. Vaihtoi nuorempaan ja sitä rataa, tuttu tarina. Miehellä on exänsä kanssa 3 lasta, jotka jo aikuisia /nuoria aikuisia. Nuorimmainen (tyttö) oli eron aikaan 19 v. ja asui vielä kotona, nyt muuttanut jo omilleen. Ero oli ns. ruma ja perheen jätetty äiti oli luonnollisesti aika hajalla sen jälkeen, vaikka yrittikin varjella lapsiaan liialta kuormitukselta. Nyt äiti alkaa kai pikkuhiljaa jo toipumaan erosta.
Perheen 2 muuta lasta on jo tavannut isän uuden kumppanin (ja tämän 5 v. lapsen) ja ovat ilmeisesti ihan fine asian kanssa, mutta nuorimmainen ei suostu tapaamaan häntä. Isäänsä näkee joskus, mutta välit ovat melko etäiset. Mitä keinoja isällä olisi saada tytär tapaamaan ja hyväksymään naisen, jota hän rakastaa? Aikuista lasta kun ei voi oikein pakottaa. Tilanne on aika traaginen.
Isän ex eli tämän tytön äiti on käsittääkseni surustaan huolimatta ns. järki-ihminen, eli ei ole missään tapauksessa "vaatinut", että tytär ei saisi olla tekemisissä iskän uuden naisen kanssa. Isä oli eroon asti osallistuva ja hyvä isä, ei mikään etäinen tyyppi. Hän kärsii suunnattomasti huonoista väleistä tyttäreensä.
-Sivusta seuraaja
Kommentit (330)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua harmittaa isän puolesta ja mielelläni kuulisin, jos on jotain vinkkejä isälle, miten hän voisi asiassa edetä.
-Ap (sivullinen, mutta kuitenkin läheinen)
Jos joku ihminen on isä, niin se ei meinaa, että hänen lapsensa pitää pitää hänestä. Itse tein sen virheen, että olin tekemisissä isäni kanssa hänen kuolemaansa asti, koska ajattelin, että näin pitää tehdä. Isäni oli niin vittumainen mies, että jos olisi ollut joku muu, en ikinä olisi halunnut olla hänen kanssaan missään tekemisissä.
Eli jos tyttö ei halua olla isänsä kanssa missään tekemisissä, eikä pidä isästään, niin minkä helvetin takia pilata elämänsä pitämällä elämässään epämiellyttäviä henkilöitä siksi, että kyseinen ihminen on nussinut joskus ilman ehkäisyä
En ole koskaan tavannut mieheni aikuisia lapsia, suoraan sanottuna ei edes kiinnosta. Niin paskamaisesti kohtelivat isäänsä eron jälkeen. Rahat ja kesämökit kyllä kelpaa, mutta eivät muuten pidä mitään yhteyttä. Minun lapsiini miehellä on hyvät ja lämpimät välit. Molempien lapset ovat jo aikuisia, osalla jo omaakin perhettä.
En ole eroperheestä mut nuo teidän kommentit kuulostaa kauheilta. Jotain on mennyt kasvatuksessa pieleen, jos "perheenrikkojalle" ei suoda uutta onnea. Parisuhteet ei ole koskaan yhden kauppa. Aina on molemmissa vikaa, kun eroon päädytään. Tuo puolien valitseminen on tyypillistä kostoa ns jätetyltä puolisolta. Ala-arvoista.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tavannut mieheni aikuisia lapsia, suoraan sanottuna ei edes kiinnosta. Niin paskamaisesti kohtelivat isäänsä eron jälkeen. Rahat ja kesämökit kyllä kelpaa, mutta eivät muuten pidä mitään yhteyttä. Minun lapsiini miehellä on hyvät ja lämpimät välit. Molempien lapset ovat jo aikuisia, osalla jo omaakin perhettä.
En minäkään isäni uutta muijaa eikä edes kiinnosta. Turpaanvetoa seuraisi, jos sen lehmän erehtyisi paikalle roudaamaan.
Ei mitään. Isukki teki valintansa. Lapsen ei ole pakko tavata häntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tarvitsisi tavata uutta naista? Ei nainen 19-vuotiaan elämään kuulu millään lailla. Nainen on tehnyt pahaa, tuhoa ja rikkonut perheen. En itsekään tapaisi jos olisin tuo tyttö.
Meillä mies toi väkisin kodinrikkojan lasten elämään vaikka minä ja lapset inhoamme häntä. Lahjontaa käytettiin (rahaa) jotta teini suostui viettämään aikaa isän ja kodinrikkojan kanssa.
"Isä ja kodinrikkoja"? Siis isä on täysin syytön kodin rikkoutumiseen, toinen nainen vaan tuli ja vei? Isähän tuossa on kotinsa rikkonut.
Niin on isä rikkonut, mutta hän on kuitenkin lapsille läheinen koska on isä. Nainen ei ole mitään vaan pelkkä kodinrikkoja.
Ei taida olla kovin läheinen jos tuosta vaan rikkoo vanhan ja tuo uuden väkisin lasten elämään. Jos oisi ajatellut yläpäällään, oisi ajatellut niitä lapsiaan
Tommoset asiat on aina sen jättäjän vastuulla. Uusi nainen saa paskan vaivoikseen, siinä riittävästi hänelle ristiä kannettavaksi. Tekee pari kakaraa ja sitten ukko siirtyy taas uuteen naiseen
Jos lapsetkin on jo teini-ikäisiä ja yli, puhutaan yleensä 40-50- vuotiaista ihmisistä. Eli tuskin on uudet kakarat enää kummallakaan mielessä, vaan se että lasten kasvatusvastuun jälkeen vihdoin uskalletaan lähteä paskasta liitosta ja hakea myös itselle onnellista liittoa.
Eihän siinä sitten kukaan ole kodinrikkoja jos liitto on valmiiksi paska
Mikä sitten on paska liitto? Kaikki mennyt kivasti mutta ei ole enää alkuvaiheen huumaa? Ja juu uuden pillun perään vaan. Monesti kymmenen vuotta nuoremman.
Vierailija kirjoitti:
En ole eroperheestä mut nuo teidän kommentit kuulostaa kauheilta. Jotain on mennyt kasvatuksessa pieleen, jos "perheenrikkojalle" ei suoda uutta onnea. Parisuhteet ei ole koskaan yhden kauppa. Aina on molemmissa vikaa, kun eroon päädytään. Tuo puolien valitseminen on tyypillistä kostoa ns jätetyltä puolisolta. Ala-arvoista.
kyllähän tuossa suodaan uusi onni. Uuden onnen vuoksi täytyy sitten vaan luopua jostain, esim lapsistaan. Tarkoitan tilannetta jossa lapset on sen ikäisiä että pystyvät päättämään itse ovatko tekemisissä vai eivät
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua harmittaa isän puolesta ja mielelläni kuulisin, jos on jotain vinkkejä isälle, miten hän voisi asiassa edetä.
-Ap (sivullinen, mutta kuitenkin läheinen)
Aloittaja on miehen uusi naikkonen joka on nyt tullut huomaamaan että mies ei olekaan yksin hänen kanssaan onnellinen vaan kaipaa nuorintakin lastaan.
Isä on rikkonut perheen niin mitä hän kuvittelee lapsen tuntevan.
Se tytär saa olla aina tapaamatta isäänsä ja tämän uutta naista jos niin haluaa.
Kummallista edes olettaa että tapaisi jotain outoa naista. 'Jota isä rakastaa' voi v...u mitä p.....aa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tarvitsisi tavata uutta naista? Ei nainen 19-vuotiaan elämään kuulu millään lailla. Nainen on tehnyt pahaa, tuhoa ja rikkonut perheen. En itsekään tapaisi jos olisin tuo tyttö.
Meillä mies toi väkisin kodinrikkojan lasten elämään vaikka minä ja lapset inhoamme häntä. Lahjontaa käytettiin (rahaa) jotta teini suostui viettämään aikaa isän ja kodinrikkojan kanssa.
"Isä ja kodinrikkoja"? Siis isä on täysin syytön kodin rikkoutumiseen, toinen nainen vaan tuli ja vei? Isähän tuossa on kotinsa rikkonut.
Niin on isä rikkonut, mutta hän on kuitenkin lapsille läheinen koska on isä. Nainen ei ole mitään vaan pelkkä kodinrikkoja.
Ei taida olla kovin läheinen jos tuosta vaan rikkoo vanhan ja tuo uuden väkisin lasten elämään. Jos oisi ajatellut yläpäällään, oisi ajatellut niitä lapsiaan
Tommoset asiat on aina sen jättäjän vastuulla. Uusi nainen saa paskan vaivoikseen, siinä riittävästi hänelle ristiä kannettavaksi. Tekee pari kakaraa ja sitten ukko siirtyy taas uuteen naiseen
Jos lapsetkin on jo teini-ikäisiä ja yli, puhutaan yleensä 40-50- vuotiaista ihmisistä. Eli tuskin on uudet kakarat enää kummallakaan mielessä, vaan se että lasten kasvatusvastuun jälkeen vihdoin uskalletaan lähteä paskasta liitosta ja hakea myös itselle onnellista liittoa.
Eihän siinä sitten kukaan ole kodinrikkoja jos liitto on valmiiksi paska
Mikä sitten on paska liitto? Kaikki mennyt kivasti mutta ei ole enää alkuvaiheen huumaa? Ja juu uuden pillun perään vaan. Monesti kymmenen vuotta nuoremman.
Enpä tiedä kun oma liittoni on hyvä. Jollekin se voi olla väkivaltaa tai päihteitä, jollekin se ettei ole mitään yhteistä enää kun lapset lähtee. Joku saattaa muuten vaan rakastua toiseen.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tavannut mieheni aikuisia lapsia, suoraan sanottuna ei edes kiinnosta. Niin paskamaisesti kohtelivat isäänsä eron jälkeen. Rahat ja kesämökit kyllä kelpaa, mutta eivät muuten pidä mitään yhteyttä. Minun lapsiini miehellä on hyvät ja lämpimät välit. Molempien lapset ovat jo aikuisia, osalla jo omaakin perhettä.
En tavannut minäkään ennen kuin mieheni kuoli. Tulivat äitinsä kanssa ajamaan minua kodistani, jonka luulivat perivänsä. :D Eivät raukat tienneet, että olimme naimissa ja talo minun omistuksessa jo vuosia ennen ennen kuin edes tapasin heidän isänsä ja suojattu avioehdolla. Isä eli eron jälkeen yksinään vuosia ennen kun tapasi minut ja liitto kaatui äidin alkoholismiin, mutta kyllä se minun syyksi saatiin kännettyä.
Antaa ajan kulua. 5-10 vuoden jälkeen näkee kestikö isukin panosuhde vai onko lähtenyt mukaan loppumattomaan Tinder-rulettiin ja on joka vuosi uusi onni kierroksessa.
Vanhempani erosivat kun olin yli 30:n. Molemmilla on ollut sen jälkeen uudet seurustelukumppanit, uusiin naimisiin tai avoliittoon ei kumpikaan ole mennyt. Mulle on ihan ok, kun on tavattu. Vanhemmat elää omaa elämäänsä ja me lapset omaamme. Mitä se meille kuuluu, pääasia että ovat tyytyväisiä elämäänsä.
Näitä juttuja kun lukee niin kannattaa erota kun lapset ovat pieniä, pääsee paljon helpommalla.
Vierailija kirjoitti:
En ole eroperheestä mut nuo teidän kommentit kuulostaa kauheilta. Jotain on mennyt kasvatuksessa pieleen, jos "perheenrikkojalle" ei suoda uutta onnea. Parisuhteet ei ole koskaan yhden kauppa. Aina on molemmissa vikaa, kun eroon päädytään. Tuo puolien valitseminen on tyypillistä kostoa ns jätetyltä puolisolta. Ala-arvoista.
Onneksi täysi-ikäinen ihminen saa valita, ketä tapaa. Itse en ole sukuni kanssa tekemisissä ja olen suunnattoman helpottunut, kun kasvoin jossain vaiheessa niin vahvaksi, että tajusin, että minun ei tarvitse pitää elämässäni ihmisiä, joiden seurassa minulla on paha olo.
Kiltin tytön syndroomaa on juuri se, että tekee asioita, mitä muut haluavat, mutta mitä ei itse halua. Edes uusparin "ystävien" painostuksesta ei tarvitse olla paskojen kanssa tekemisissä. Aikuinen ihminen voi itse valita läheiset ihmiset itselleen
Tyttö taitaa aavistaa, että hänelle nakitetaan "pikkusisaren" lapsenhoitoa, että isä ja uusi vaimo pääsevät vapaalle.
Kyllä lapsi huomaa, jos kotona vanhemmilla on huonot välit. Itse huomasin alle kymmenvuotiaana, miten kaverin kotona oli erilaista mitä omassa. Aikuisena ymmärsin, että sehän oli rakastava ja lämmin ilmapiiri. Jos toisella perheen aikuisella on salassa uusia suunnitelmia, niin onhan niiden paljastuminen muille iso shokki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tavannut mieheni aikuisia lapsia, suoraan sanottuna ei edes kiinnosta. Niin paskamaisesti kohtelivat isäänsä eron jälkeen. Rahat ja kesämökit kyllä kelpaa, mutta eivät muuten pidä mitään yhteyttä. Minun lapsiini miehellä on hyvät ja lämpimät välit. Molempien lapset ovat jo aikuisia, osalla jo omaakin perhettä.
En minäkään isäni uutta muijaa eikä edes kiinnosta. Turpaanvetoa seuraisi, jos sen lehmän erehtyisi paikalle roudaamaan.
Äidin kanssa voisit käydä läpi mikä kasvatuksessasi meni pieleen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tavannut mieheni aikuisia lapsia, suoraan sanottuna ei edes kiinnosta. Niin paskamaisesti kohtelivat isäänsä eron jälkeen. Rahat ja kesämökit kyllä kelpaa, mutta eivät muuten pidä mitään yhteyttä. Minun lapsiini miehellä on hyvät ja lämpimät välit. Molempien lapset ovat jo aikuisia, osalla jo omaakin perhettä.
En minäkään isäni uutta muijaa eikä edes kiinnosta. Turpaanvetoa seuraisi, jos sen lehmän erehtyisi paikalle roudaamaan.
Kur kur, katkeruuden kitkerää höttöä.
Vierailija kirjoitti:
En ole eroperheestä mut nuo teidän kommentit kuulostaa kauheilta. Jotain on mennyt kasvatuksessa pieleen, jos "perheenrikkojalle" ei suoda uutta onnea. Parisuhteet ei ole koskaan yhden kauppa. Aina on molemmissa vikaa, kun eroon päädytään. Tuo puolien valitseminen on tyypillistä kostoa ns jätetyltä puolisolta. Ala-arvoista.
Jotain mennyt kasvatuksessa pieleen jos perheenrikkojalle ei suoda uutta onnea. Mitä ihmettä? Mitä kasvatus siihen kuuluu?Luuletko että vanhemmat kasvattaa lastaan tyyliin perheenrikkojalle pitää suoda uusi onni? Kuinka tyhmä joku voi olla.
Ja kyllä se vika on monesti vain yhdessä kun ero tulee. Lähtevä esittänyt rakastavaa puolisoa ja sitten yhyäkkiä kaikki on pois.
Ja sillä perheenrikkojallahan on uusi onni kun on muualle toisen luo lähtenyt ja pitää outoja lapsia parempina kuin omiaan jotka voi hylätä.
Sehän siinä vain harmittaa että myös muilla ihmisillä on tunteita ja vieläpä oikeuksia ja heitä ei voi pakottaa mihinkään mihin he eivät halua.
Valinnoilla on seuraukset.
Aikuista ei voi pakottaa eikä saisi pakottaa nuorempiakaan. Pikkulapset erikseen mutta yli 10v pitäisi jo voida sanoa haluaako leikkiä uusperhettä.
Aikuiset alkavat usein aivan liian nopeasti uusiin suhteisiin, ei siinä ajatella lapsia lainkaan. Isoilla lapsilla menee pitkään sopeutua eroon ja on vain törkeää vaatia, että pitäisi yhtäkkiä hyväksyä joku vieras Pirkko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tavannut mieheni aikuisia lapsia, suoraan sanottuna ei edes kiinnosta. Niin paskamaisesti kohtelivat isäänsä eron jälkeen. Rahat ja kesämökit kyllä kelpaa, mutta eivät muuten pidä mitään yhteyttä. Minun lapsiini miehellä on hyvät ja lämpimät välit. Molempien lapset ovat jo aikuisia, osalla jo omaakin perhettä.
En minäkään isäni uutta muijaa eikä edes kiinnosta. Turpaanvetoa seuraisi, jos sen lehmän erehtyisi paikalle roudaamaan.
Äidin kanssa voisit käydä läpi mikä kasvatuksessasi meni pieleen...
Muista kasvattaa omat lapsesi siihen etteivät ylläty isä häipyy yllättäen. Vai onko reillä jo rutiinit perheen isänvaihtoihin olemassa?
Eihän siinä sitten kukaan ole kodinrikkoja jos liitto on valmiiksi paska