Lausutko sinäkin "kookkos" tai "kaakkao"?
Kommentit (101)
Hyiii mun ala-asteen opettaja puhui "Titikaakka-järvestä" ja eräs läheinen käyttää sanoja "eillen" ja "huommenna" hyhhyh.
#46: "Lausutaanhan sitä nykyisin sana 'vodka' d:llä,vaikka niin ei todellakaan kuuluisi, sillä 'vodka' on (ven.)deminutatiivimuoto sanasta 'voda' ( laus. 'vádaa') (='vesi').
Se lausutaan nimenomaan 'votka' ,vaikka kirjoitetaankin vodka (ja vaikkeivat englanninkieliset sen oikeaa lausumista puheessaan käytäkään)"
Jos voda äännetään "vádaa", miksi vodka äännettäisiin t:llä eikä d:llä?
Vierailija kirjoitti:
En. En sano myöskään hernekkeitto, koska suomea äännetään niin kuin kirjoitetaan.
Niin kuin kengät?
Ha ha, enpä ole koskaan ajatellut asiaa, mutta sanon kyllä "kookkos" ja ehkä myös "kaakkao". En siis luule, että niissä olisi kaksi k-kirjainta, vaan ne vaan ääntyvät noin :). Vähän kuin "tule tänne" ääntyy enemmänkin tulet tänne... tai mene pois menep pois. Lounais-Suomesta alunperin kotoisin.
Nuo riissit ja manssikat taas ihan vieraita.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. En sano myöskään hernekkeitto, koska suomea äännetään niin kuin kirjoitetaan.
Niin kuin kengät?
Yksi työkaveri sanoi aina sanan signaali niin kuin se olisi kirjoitettu singaali, ja siis tuolla äng-äänteellä (kuten esim. sanassa kengät)
Minä sanon sankko, kaakau ja hernekkeitto, muuten sanon tässä ketjussa tulleet niin kuin ne kirjoitetaan. Olen Oulun läheltä.
Näin: coconut ja hot chocolate. Jos sanoisin kookos ja kaakao ei kukaan tajuaisi mistä puhun.
Mun äiti sanoo kaakkao ja kookkos. On syntynyt Hämeessä ja viettänyt lapsuutensa Satakunnassa.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. En sano myöskään hernekkeitto, koska suomea äännetään niin kuin kirjoitetaan.
Niin kuin kengät?
Yksi työkaveri sanoi aina sanan signaali niin kuin se olisi kirjoitettu singaali, ja siis tuolla äng-äänteellä (kuten esim. sanassa kengät)
siŋnaali on oikein, signaali väärin, maŋneetti oikein, magneetti väärin.
En, enkä ole koskaan kuullut kenenkään muunkaan sanovan, mutta minä olenkin eepeeltä, jos se on itäsuomalainen tyyli puhua, ei ole tullut sitä kieltä paljon kuultua.
Bilingual täti kirjoitti:
Näin: coconut ja hot chocolate. Jos sanoisin kookos ja kaakao ei kukaan tajuaisi mistä puhun.
Puhuttiin nyt suomen kielestä, eikä siitä osaatko englantia vai et.
Vierailija kirjoitti:
#46: "Lausutaanhan sitä nykyisin sana 'vodka' d:llä,vaikka niin ei todellakaan kuuluisi, sillä 'vodka' on (ven.)deminutatiivimuoto sanasta 'voda' ( laus. 'vádaa') (='vesi').
Se lausutaan nimenomaan 'votka' ,vaikka kirjoitetaankin vodka (ja vaikkeivat englanninkieliset sen oikeaa lausumista puheessaan käytäkään)"
Jos voda äännetään "vádaa", miksi vodka äännettäisiin t:llä eikä d:llä?
Hyvä kysymys, mutta onhan niitä englannissakin niitä näennäisen 'epäloogisia' ääntämyksiä. Venäjän kielessä muutkin 'dk' konsonanttiparin omaavat sanat ja niiden taivutusmuodot ääntyvät 'tk' (esim. 'lodka'(vene).
Tuo 'dk ' esiintyy muissa kielissä hyvin harvoissa sanoissa.
Se kuulostaa tosi kökkömäiseltä ja väkisinväännetyltä sanassa 'vodka'. (kirjaimellisesti suomenkielen aakkoston mukaan äännettynä siis.)
Ei siis ole kysymys siitä, etteikö suomalainen osaisi kirjainta 'd' ääntää ja kirjoittaa siihen paikkaan ja niissä sanoissa mihin se kuuluu,vaan siitä että tuon sanan ääntämykseen d ei nyt vain kuulu.
Kun kokeilet taivuttaa sanaa (vodkalla,vodkassa,vodkiin,vodkissa, vodkankin jne.) niin huomaat miten todella tönkösti ja kankeasti se meidänkin kieleemme ääntämykseltään istuu (jos se äännetään d:llä.)
Englantilaisethan eivät taivuta sitä miksikään,ja se on heille muutenkin paljon vieraampi sana,kuin meille täällä.
Vierailija kirjoitti:
Kauheliha, ei jauhelliha.
Perkeleen typot. Siis
Jauheliha, ei jauhelliha.
Suomen kirjakielen kantaisä Mikael Agricola oli todennäköisesti ruotsinkielinen, ja suomen kirjakieli laadittiin Turun alueen murteiden perusteella. Suomen murteiden erot olivat suomen kirjakielen luonnin aikoihin merkittäviä; eri murteita puhuneet eivät välttämättä ymmärtäneet toisiaan. Voidaan siis väittää, että suomen kirjakielellä ei ole aina paljoa tekemistä oikean puhutun suomen kanssa.
Ei meidän ole pakko, eikä järkevääkään, puhua kuten joku kirjamies on kammiossaan päättänyt.
Sanon mahoton tai mahooton kun tarkoitan mahdoton. Pidän tätä normaalina.
Ihmistä, joka sanoo mahdoton, vodka, olympialaiset, yms. kuten kirjoitetaan, pidän kummajaisena.
Keitän kaakkaot.
Kookos ja kaakau. Uusimaalta olen. Ja sankko. Ja punkka on peti, ei amme. Ja voin sanoa etten kehtaa, kun tarkoita viitsimistä. Mutta niitähän et kysynyt.
Niin, ja tuima on liian suolainen.
En. En sano myöskään hernekkeitto, koska suomea äännetään niin kuin kirjoitetaan.