Lue keskustelun säännöt.
Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11850)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläni ei ole autoa, sillä hänellähän on keskustassa "kaikki lähellä ja helposti pääsee kävelemällä". Noh. Nyt on ongelma kun 1,5 kk päästä on keskussairaalaan aika ja sinne matkaa sellainen 200 km. Oletus oli, että minä kuskaan. Voisin kuskatakin, jos minulla ei olisi työpäivä silloin. Painostusta on, että peruisin tuon työpäiväni ja lähtisin kuljettamaan. Olen sanonut, että jos työkeikkani peruuntuu asiakkaan toimesta niin toki lähden, mutta itse en ala perumaan, koska tarvitsen tienestit tuolta päivältä. Sekään ei riitä, että kuskaisin sairaalaan, vaan minun pitäisi myös käyttää tuolla isossa kaupungissa kaupoilla ja kiertää hänen kanssaan kirpputoreja. Eikä siinä vielä kaikki. Minulla on kolme alle kouluikäistä lasta, jotka eivät tietenkään jaksa roikkua kaupoilla koko päivää, joten olisi suotavaa, että hankin lapsilleni hoitajan tuon päivän ajaksi. Niin tai näin niin tuo kaupunkipäivä tiettyisi minun lompakolla aika paljon (bensat, lastenhoitaja TAI lasten mukana kulkiessa syömiset ulkona jne)... joten ei oikein innosta.
Sama ihminen alkaa kitisemään joka kerta kun kuulee minun käyneen kaupungissa.. Miksi en koskaan ota häntä mukaan? OTA MUKAAN? Hänen mukaan ottaminen edellyttäisi, että kävisin ihan toisesta suunnasta hänet noutamassa kyytiin, yli 100 km mutkan. Sitten saisin kuunnella marttyrointia kun lapseni pilaavat hänen ostosreissun, kun eivät jaksa aamusta iltaan istua autossa tai rattaissa.
"Eihän sitä missään pääse käymäänkään, jos ei itse järjestä" .. Niinhän se on meillä kaikilla aikuisilla, eikö? Äitini haluaisi myös kauemmas sukuloimaan ja loukkaantuu kun häntä ei haeta ja tuoda esim. 400 km matkan päästä, jonne kyllä pääsisi linja-autollakin.
Olet ainakin tehnyt äidillesi selväksi ettet rakasta häntä. Toivottavasti hän ei ottanut sinua mukaan minnekään kun olit lapsi tai kuskannut sairaalaan tai hammaslääkäriin, kai aina menit itse. Joskus iskee katkeruus kun unohdetaan oma äiti keskelle ei mitään ja keskitytään vain omaan napaan.
Ei tässä ole rakkaudesta kyse ja tuo vertaus lapseen ontuu; lapsi ei voi itse tehdä kaikkia asioita ja tehdä valintoja esimerkiksi asuinpaikan suhteen, aikuinen ihminen voi. Jos valitsee asuvansa hevonperseenkorvessa, silloin voi kantaa itse valintansa seuraukset.
Ei, ei se vertaus ontunut. Koska en verrannut vaan kysyin oliko äiti rakastava äiti vai jättikö ominpäin tekemään. Koska jossei rakastanut niin siitä sitten vain kostamaan. Mutta jos oli ihan ok äiti niin ei se mene että " niinhän se on kaikilla aikuisilla" koska äidin pitäisi olla tärkeä eikä yksi muiden joukossa. Mitä sillä on väliä että hän asuu hevonperseenkorvessa? Se on hänen valinta mutta on ihan eri asia haluta tehdä aikuisen tyttärensä kanssa asioita kuin yrittää vain saada kyyti kaupunkiin. Saako vanhempansa unohtaa koska tämä ei asu naapurissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläni ei ole autoa, sillä hänellähän on keskustassa "kaikki lähellä ja helposti pääsee kävelemällä". Noh. Nyt on ongelma kun 1,5 kk päästä on keskussairaalaan aika ja sinne matkaa sellainen 200 km. Oletus oli, että minä kuskaan. Voisin kuskatakin, jos minulla ei olisi työpäivä silloin. Painostusta on, että peruisin tuon työpäiväni ja lähtisin kuljettamaan. Olen sanonut, että jos työkeikkani peruuntuu asiakkaan toimesta niin toki lähden, mutta itse en ala perumaan, koska tarvitsen tienestit tuolta päivältä. Sekään ei riitä, että kuskaisin sairaalaan, vaan minun pitäisi myös käyttää tuolla isossa kaupungissa kaupoilla ja kiertää hänen kanssaan kirpputoreja. Eikä siinä vielä kaikki. Minulla on kolme alle kouluikäistä lasta, jotka eivät tietenkään jaksa roikkua kaupoilla koko päivää, joten olisi suotavaa, että hankin lapsilleni hoitajan tuon päivän ajaksi. Niin tai näin niin tuo kaupunkipäivä tiettyisi minun lompakolla aika paljon (bensat, lastenhoitaja TAI lasten mukana kulkiessa syömiset ulkona jne)... joten ei oikein innosta.
Sama ihminen alkaa kitisemään joka kerta kun kuulee minun käyneen kaupungissa.. Miksi en koskaan ota häntä mukaan? OTA MUKAAN? Hänen mukaan ottaminen edellyttäisi, että kävisin ihan toisesta suunnasta hänet noutamassa kyytiin, yli 100 km mutkan. Sitten saisin kuunnella marttyrointia kun lapseni pilaavat hänen ostosreissun, kun eivät jaksa aamusta iltaan istua autossa tai rattaissa.
"Eihän sitä missään pääse käymäänkään, jos ei itse järjestä" .. Niinhän se on meillä kaikilla aikuisilla, eikö? Äitini haluaisi myös kauemmas sukuloimaan ja loukkaantuu kun häntä ei haeta ja tuoda esim. 400 km matkan päästä, jonne kyllä pääsisi linja-autollakin.
Olet ainakin tehnyt äidillesi selväksi ettet rakasta häntä. Toivottavasti hän ei ottanut sinua mukaan minnekään kun olit lapsi tai kuskannut sairaalaan tai hammaslääkäriin, kai aina menit itse. Joskus iskee katkeruus kun unohdetaan oma äiti keskelle ei mitään ja keskitytään vain omaan napaan.
Ehkä olet oikeassa? Äitini jätti minut ja veljeni sijoitukseen ollessamme lapsia. Itse vietti bile-elämää 30v eteenpäin aina siihen saakka kun maksavaurion takia raitistui muutama vuosi sitten. Oli pakko raitistua kun oli omasta hengestään ja navastaan kyse. Ensimmäisten lasteni kanssa ei ollut mikään mummo kun kylässäkään emme voineet käydä kun mummo saattoi olla missä kunnossa vain...
Summa summarum; en koe olevani kiitollisuuden velassa ja minulle omien lasteni tarpeet ovat tärkeämmät kuin äitini joka ei asettanut aikanaan omia lapsiaan etusijalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytiin eräissä häissä siten, että meillä oli jo kaksi lasta mukana ja ajomatkaa tuli lähes 1000km. Saita kaveri joka on hyväpalkkaisessa duunissa jakoi autoilun kustannukset viidellä ja en tiennyt että auto kulkee niin vähällä kulutuksella ja bensa niin halpaa.Tuosta autoilun kustannusten aliarvioimisesta en sano mitään, mutta sinustako olisi kohtuullista että ulkopuolinen ihminen alkaisi maksella oman osuutensa lisäksi lastesi matkoja? Vai mitä tässä nyt valitettiin? Teitä oli viisi ihmistä autossa, ja neljä kuului teidän talouteenne.
En oo se jota siteerasit, mutta jos nyt pilkkua viilaa, bensaa kuluu sen verran miten paljon voimaa tarvii aiton siirtämiseen ja lapset painavat useimmiten vähemmän kuin aikuinen ihminen.
Mutta sitten asiaan. Kohtuullista olisi miettiä, paljonko säästi kun ei tarvinnutkaan käyttää julkisia kulkuvälineitä. Matkaa oli kuitenkinkin se lähes 1000km! Junaliput ja bussit/taxi maksut että pääsee juhlapaikalle... Todennäköisesti kimppakyyteilemällä säästät sievoisen summan, välissäkin voi vielä olla kirkosta juhlapaikalle siirtyminen, sekin maksaa jos ei joku sääli ja ota mukaansa. Puhumattakaan vaivannäön vähenemisestä ja ehkäpä vielä ajankin säästämisestä, voihan hyvinkin olla että on haettu ovelta ja lopulta palautettukin kotiovelle asti.
Kohtuullista olisi ottaa tuommoiset myös huomioon... Itte en ainakaan kehtaisi laittaa samalla lähtölinjalle toisen lapsien kanssa, hävettäis tuommoinen käytös niin paljon, et hyvä jos ei silmät putoisi päästä.
Ulkopuolinen minäkin, mutta kiinnostuin. Auton omistaja ja kuljettaja olisi voinut hyvällä syyllä laskuttaa kyytiläiseltä myös työstään auton ajajana. Satunnaiset kyyditettävät myöskään harvoin tulevat ajatelleeksi, ettei se bensa ole ainoa kulu autosta, on vakuutukset, parkkimaksut, ja auton hankintahintakin pitäisi ottaa huomioon, jos nyt aletaan niitä hiuksia halkomaan.
Totta, eihän niitä maksuja olisi tarvinnut maksaakaan eikä toimia kuskina jos se yksittäinen kaveri ei olisi istunut mukana autossa! Eikun... Herran tähden mikä logiikan ihmelapsi siellä taas kirjoittelee.
Tuo pätisi vain ja ainoastaan siinä tapauksessa että reissu tehtäisiin 100% kaverin eduksi ja takia. Ei silloin kun kaveri on yksi viidestä, ja silloinkin varmasti se, jonka paikka autossa on sovittu viimeisenä.
Kohtuullista on miettiä tasan sitä paljonko kuluja ja vaivaa aiheuttaa autolliselle. Tuossa tapauksessa se viidesosa bensasta on varmasti juuri oikein arveltu. (Se, joka kuvitteli että kannattaisi verrata julkisilla kulkemiseen, on ihan pihalla. Ei tuollaisille reissuille monetkaan yksinkertaisesti lähde julkisilla, eli se ei ole edes oikea vaihtoehto. Jos kunnollista kyytiä ei löydy jätetään menemättä.)
Ai oikein pihalla. Joo, todennäköisesti pihi henkilö jättäisi häät välistä tajutessaan kuinka kalliiksi juna ja taksi matkat tulisivat, sitä paremmalla syyllä ei kannattaisi nipottaa bensakuluista, mutta usko tai älä on ihmisiä, jotka käyttävät junia ja busseja pitkällä matkalla oman auton sijaan, syynä useimmiten se ettei omista autoa. Itse taittanut monesti useita satoja kilometrejä ja voisin hyvinkin 1000km matkalla junaa käyttää jos ystävän häät olisi kyseessä.
Usko tai älä, on meitäkin autottomia jotka jätämme väliin vaikkapa ne häät, jotka on päätetty pitää hevonkorvessa. Toiset ajattelevat vain itseään juhlia järkätessään ja yrittävät siirtää osan kuluista osallistujille vuokraamalla mahdollisimman halvan eli syrjäisen juhlapaikan. Olen jättänyt väliin useammatkin tällaiset juhlat.
Joka paikkaan kun ei pääse junalla oven eteen, eikä kaikilla riitä äly tajuamaan ettei kaikilla ole sitä autoa.
ps. ei tarvitse olla pihi ettei tuhlaa yli varojensa - yleensä se on ennemminkin merkki älykkyydestä
Usko tai älä, minä ainakin pitäisin hääni paikassa joka itseäni miellyttää, uhraamatta ajatusta sille kenen on hankala päästä paikalle ja kenen ei. Ne tulee ketkä pääsevät tulemaan, loput sitten jättävät häät väliin. Kyse ei ole siitä, ettenkö älyäisi että toisille matkan kulkeminen voi olla hankalaa, vaan kyse on siitä että ne ovat minun juhlani ja minä järjestän ne juuri niinkuin minua miellyttää. Osallistuminen kun on täysin vapaaehtoista kaikille.
Uskonhan minä sen, että ajattelet vain omaa napaasi järjestäessäsi juhlia. Uskon myös, että kuten useimmat korvessa juhlansa pitävät iniset ja itket jälkikäteen, kun ei vieraita kiinnostanutkaan vaivautua paikalle :)
Minusta on hyvinkin uskottavaa että hääpari miettivät ensin itseään ja lähisukulaisiaan, eikä kummin kaiman serkkua järjestäessään häitään.
Morsian: Nyt löytyi mahtava hääpaikka, siinä on kaikkea mitä me ollaan toivottu, tarpeeksi isot tilat, tanssilava, ruokakin järjestyy ja vain kolmen kilometrin päästä keskustasta. Ja juuri budjettiin sopiva!
Sulhanen: No onpa se hyvä, mä tiiän tuon paikan ja se on oikeen sopiva.... Ai niin...
M: Onko jokin ongelma?
S: No joo, tavallaan. Äiteen kummin kaiman serkku asuu helsingissä ja sille tulis tänne meille pohjoiseen liian pitkä matka. Liian kalliiksi. Kun eka pitäisi tulla junalla ja sitten vielä taksilla juhlapaikalle.
M: Joo totta, pitäähän Irma-Liian takia järjestää ne häät ainaki puolet lähempänä ja juuri aseman vieressä, muutenhan (hui kauhea!) tää sukulainen voisi jopa jättää tulematta, aivan liian ikävä olisi. Mitä väliä, vaikka lähes kaikki muut sukulaiset ja kaverit asuvat täälläpäin. Nyt vaan laitetaan itsemme vielä vararikkoon, jotta hänelle ei tule paha mieli. Muutetaas vielä tätä häämenua, Irma-Liia kun ei tykkää syödä ollenkaan lihaa, sillehän voisi tulla vaikka lisää pahamieli, mitä väliä vaikka täältä löytyy neljää erillaista ruokaisaa salaattia ja kasvisvaihtoehtoa.
S: Totta, eihän meidän häät sentään meidän juhlamme ole vahingossakaan.Olipas nolo purkaus, taidat itse olla niitä jotka yrittävät "maksattaa" juhlansa muilla kun noin kipeästi osui?
Kysehän on nimenomaisesti siitä että valitaan juhlapaikka korvesta - kaikkien vieraiden ja jopa juhlan järjestäjien asuinpaikan mukaan katsottuna - ihan siksi että siellä juhlatila saattaa olla vaikka 80% halvempi kuin kunnollisella paikalla.
Ei siitä että joku kuvitteellinen mahdollisimman kaukainen vieras ei olisi valmis siirtymään kirkonkylän sisällä paria kilometriä, kun paikka kerran on joka tapauksessa ihan keskustan vieressä. (Miksi ihmeessä kukaan edes haluaisi kutsua tuollaista henkilöä? Onko kyseessä joku sairaalloinen huomiontarve että voisi tuntea olevansa niin tärkeä että on pakko saada mahdollisimman mittava yleisö pällistelemään juhlakaluja, ja haalitaan paikalle kaikki naapurin koiran tuttavatkin?)
Nauran säälistä surkealle provollesi.
Awww, miten pahasti menitkään metsään. Ammattisi ennustajana ei nyt lähtenyt hyvin käyntiin.
Olin vapaa-ehtoisena vanhusystävänä spr:llä. Mitä monet ihmiset eivät tuntuneet ymmärtävän oli että ystäväpalvelun tarkoituksena on pääsääntöisesti pitää seuraa vanhukselle EIKÄ TOIMIA ILMAISENA KOTIPALVELUNA JOTA KÄSKETÄÄN PAIKALLE. Monet vapaaehtoisista käyvät töissä ja tapaamiset vanhusten kanssa sovitaan keskenään miten kullekkin sopii, ei siis mitenkään säännöllisesti.
Oli ystävänä eräälle vanhukselle ja jouduin lopettamaan osalta sen takia että sain kokoaikaisia töitä että suurilta osin vanhuksen sukulaisten vaatimusten takia. Vanhuksen oma tyttö asui vain n. 100 metrin päässä ja lapsenlapsi aikuinen poika myös samassa kaupungissa, mutta kertaakaan en heitä nähnyt tai kuullut heidän mummoa auttaneen.
Minulta siis alettiin vaatia että kerran viikossa käyn mummon kanssa kaupassa ( samalla laitoin ruoat kaappiin, tiskasin, siivosin keittiön, tein ruokaa) eli mummon jääkaapin täyttö oli kokonaan minun vastuulla. Lisäksi mummoa pitäisi käyttää ulkona kaksi kertaa viikossa. Heti jos peruin tapaamisen tai ilmoitin mummolle etten pääse, soitti tyttö perään että mites mummo nyt saa ruokaa kaappiin ja voi voi etkö nyt pääsisi. Kerran olin sairaana ja siltikin manguttiin että pitäisi tulla mummoa auttamaan. Jos yritin vihjailla että ehkä voisitte itse käydä joka toinen viikko kaupassa mummon kanssa ja minä toisena niin ei kun on niin kauhea kiire ja käyn töissä toisella paikkakunnalla (johon on 20 min ajomatka...) helppo sydäminen kun olin niin kauan pidin mummon taloutta pystyssä ennen kuin "irtisanouduin"
No voisit kyllä lopettaa tuon ja keskittyä välillä itseesi. Hyväksikäyttäjät ei tästä maailmasta lopu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin portsarina eräässä tanssiravintolassa ja se lipun maksaminen tuotti monelle suurta tuskaa. Siellä toki kuului erikoisetkin toimet työnkuvaan, sekä ihan mielellään teki, varsinkin hiljaisena iltana, vaikka asiakkaiden korujen pikakorjauksia, eipä sillä.
Tähän ketjuun sopivin keissi lienee, kun eräs minulle (ja muulle henkilökunnalle) täysin tuntematon mies tuli sisään ja vaati päästä sisään puoleen hintaan, koska oli kuulema entinen työntekijä. Ilmoitin, että nykyisetkin työntekijät maksaa täyden hinnan.
Pitkällisen kinuamisen ja vänkäämisen jälkeen "entinen työntekijä" sitten lyö kasan kolikoita pöytään. Lasken ne ja totean ettei riitä. Hän loimaisee taas lisää kolikoita. Ei riitä, totean. Hän kaapii lisää kolikoita (kuinka helvetisti voi olla pientä rahaa, ettei saanut kolmella kourasulla kahdeksaa euroa kasaa?) ja siitä puuttuu kymmenen senttiä.
Ilmoitan ystävällisesti, että "tästä puutuu vielä kymmenen senttiä". Hän katsoo minua hölmistyneenä ja epätoivoisen masentuneena ja sanoo "älä viitti". Minulla alkaa hieman kiehuttaa jo, mutta kysyn ystävällisesti, että "oletteko sitä mieltä, että minun pitäisi maksaa 10 senttiä siitä, että te tulette tänne illanviettoon?"
Jään kysyvänä katselemaan ja hän kaivaa vielä kaksikymmensenttisen. Annan lipun ja vaihtorahan ja totean "kymmenen senttiä ja lippunne, olkaa hyvä. Hauskaa iltaa". Asiakas taas on maansa myyneen oloinen, kun joutui maksamaan sisäänpääsystä ja toteaa "sää saat tässä vielä joskus turpaas!" Vastasin "mutta en kyllä teiltä" ja hymyilen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytiin eräissä häissä siten, että meillä oli jo kaksi lasta mukana ja ajomatkaa tuli lähes 1000km. Saita kaveri joka on hyväpalkkaisessa duunissa jakoi autoilun kustannukset viidellä ja en tiennyt että auto kulkee niin vähällä kulutuksella ja bensa niin halpaa.Tuosta autoilun kustannusten aliarvioimisesta en sano mitään, mutta sinustako olisi kohtuullista että ulkopuolinen ihminen alkaisi maksella oman osuutensa lisäksi lastesi matkoja? Vai mitä tässä nyt valitettiin? Teitä oli viisi ihmistä autossa, ja neljä kuului teidän talouteenne.
En oo se jota siteerasit, mutta jos nyt pilkkua viilaa, bensaa kuluu sen verran miten paljon voimaa tarvii aiton siirtämiseen ja lapset painavat useimmiten vähemmän kuin aikuinen ihminen.
Mutta sitten asiaan. Kohtuullista olisi miettiä, paljonko säästi kun ei tarvinnutkaan käyttää julkisia kulkuvälineitä. Matkaa oli kuitenkinkin se lähes 1000km! Junaliput ja bussit/taxi maksut että pääsee juhlapaikalle... Todennäköisesti kimppakyyteilemällä säästät sievoisen summan, välissäkin voi vielä olla kirkosta juhlapaikalle siirtyminen, sekin maksaa jos ei joku sääli ja ota mukaansa. Puhumattakaan vaivannäön vähenemisestä ja ehkäpä vielä ajankin säästämisestä, voihan hyvinkin olla että on haettu ovelta ja lopulta palautettukin kotiovelle asti.
Kohtuullista olisi ottaa tuommoiset myös huomioon... Itte en ainakaan kehtaisi laittaa samalla lähtölinjalle toisen lapsien kanssa, hävettäis tuommoinen käytös niin paljon, et hyvä jos ei silmät putoisi päästä.
Ulkopuolinen minäkin, mutta kiinnostuin. Auton omistaja ja kuljettaja olisi voinut hyvällä syyllä laskuttaa kyytiläiseltä myös työstään auton ajajana. Satunnaiset kyyditettävät myöskään harvoin tulevat ajatelleeksi, ettei se bensa ole ainoa kulu autosta, on vakuutukset, parkkimaksut, ja auton hankintahintakin pitäisi ottaa huomioon, jos nyt aletaan niitä hiuksia halkomaan.
Totta, eihän niitä maksuja olisi tarvinnut maksaakaan eikä toimia kuskina jos se yksittäinen kaveri ei olisi istunut mukana autossa! Eikun... Herran tähden mikä logiikan ihmelapsi siellä taas kirjoittelee.
Tuo pätisi vain ja ainoastaan siinä tapauksessa että reissu tehtäisiin 100% kaverin eduksi ja takia. Ei silloin kun kaveri on yksi viidestä, ja silloinkin varmasti se, jonka paikka autossa on sovittu viimeisenä.
Kohtuullista on miettiä tasan sitä paljonko kuluja ja vaivaa aiheuttaa autolliselle. Tuossa tapauksessa se viidesosa bensasta on varmasti juuri oikein arveltu. (Se, joka kuvitteli että kannattaisi verrata julkisilla kulkemiseen, on ihan pihalla. Ei tuollaisille reissuille monetkaan yksinkertaisesti lähde julkisilla, eli se ei ole edes oikea vaihtoehto. Jos kunnollista kyytiä ei löydy jätetään menemättä.)
Ai oikein pihalla. Joo, todennäköisesti pihi henkilö jättäisi häät välistä tajutessaan kuinka kalliiksi juna ja taksi matkat tulisivat, sitä paremmalla syyllä ei kannattaisi nipottaa bensakuluista, mutta usko tai älä on ihmisiä, jotka käyttävät junia ja busseja pitkällä matkalla oman auton sijaan, syynä useimmiten se ettei omista autoa. Itse taittanut monesti useita satoja kilometrejä ja voisin hyvinkin 1000km matkalla junaa käyttää jos ystävän häät olisi kyseessä.
Usko tai älä, on meitäkin autottomia jotka jätämme väliin vaikkapa ne häät, jotka on päätetty pitää hevonkorvessa. Toiset ajattelevat vain itseään juhlia järkätessään ja yrittävät siirtää osan kuluista osallistujille vuokraamalla mahdollisimman halvan eli syrjäisen juhlapaikan. Olen jättänyt väliin useammatkin tällaiset juhlat.
Joka paikkaan kun ei pääse junalla oven eteen, eikä kaikilla riitä äly tajuamaan ettei kaikilla ole sitä autoa.
ps. ei tarvitse olla pihi ettei tuhlaa yli varojensa - yleensä se on ennemminkin merkki älykkyydestä
Usko tai älä, minä ainakin pitäisin hääni paikassa joka itseäni miellyttää, uhraamatta ajatusta sille kenen on hankala päästä paikalle ja kenen ei. Ne tulee ketkä pääsevät tulemaan, loput sitten jättävät häät väliin. Kyse ei ole siitä, ettenkö älyäisi että toisille matkan kulkeminen voi olla hankalaa, vaan kyse on siitä että ne ovat minun juhlani ja minä järjestän ne juuri niinkuin minua miellyttää. Osallistuminen kun on täysin vapaaehtoista kaikille.
Uskonhan minä sen, että ajattelet vain omaa napaasi järjestäessäsi juhlia. Uskon myös, että kuten useimmat korvessa juhlansa pitävät iniset ja itket jälkikäteen, kun ei vieraita kiinnostanutkaan vaivautua paikalle :)
Todellakin ajattelin vain omaa ja mieheni napaa häitämme järjestäessä. Kenen muun? En ola tänä päivänä saanut tietyiltä ihmisiltä anteeksi, että menimme naimisiin kahdestaan maistraatissa emmekä edes pitäneet juhlia tai halunneet lahjoja. Olisihan se kamalaa jos pitäisi järjestää jonkun muun kuin hääparin näköiset häät vain joidenkin sukulaisten takia. Kyseessä oli kuitenkin meidän vihkiminen, laillisen sopimuksen tekeminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itse juo alkoholia, joten juoppokuskin hommat ovat tulleet tutuiksi. Musta on jo pitkään tuntunu siltä, että mut kutsutaan illanviettoihin vain siksi että loppuillasta on joku joka heittää porukan baariin/kotiin. Ystäväni ei käytä mua hyväksi vaan sukulaiset.
Tässä yksi tapaus. Oli talvi. Olin ollut tätini, hänen poikakaverinsa ja parin muun kaverin kanssa baarissa. Baarissa törmättiin sitten vielä tätini serkkuun ja hänen 2 kaveriinsa. Päätimme lähteä tädin luokse jatkoille. Tätini serkku kavereineen tuli minun kyydillä, loput meni taksilla.
Kun pääsimme pihaan tädin poikaystävä sai kauheat itkupotkuraivarit kuinka häneltä ei ole kysytty saako tätini tuoda vieraita omaan taloonsa. No jatkot peruttiin. Minä lähdin kotiin, ja lupasin viedä tädin serkun kavereineen takas baarin pihaan, josta voivat soittaa taksin.
Pääsimme pihaan ja suunnitelma muuttui niin että minä vien yhden näistä kavereista kotiin. Muut kävelevät koska astuvat lähellä. Sanoin monta kertaa ettei se sovi, koska haluan lähteä kotiin. Tätini serkku kuitenkin lupasi että tämä kaverinsa maksaa minulle.
Sovittiin sitten tämän täysin tuntemattoman miehen kanssa että vien hänet kotiin. Sanoi ettei ole pitkä matka n. 5 km suuntaansa. Sanoi maksavan 50e. Sanoin kyllä että sillä hinnalla saat vaikka 3 taksia, mutta ei kuulemma halunnut odottaa.
Lähettiin liikkeelle ja kysyin onko hänellä varmasti 50e kukkarossa. Hän näytti sitä. Siinä vaiheessa kysyi että saako sillä 50 jotain muutakin kuin kyydin. Tässä vaiheessa mun olis pitäny pysäyttää auto ja heittää mies pihalle,mutta ei.
Kävi sitten ilmi että hänen kämpilleen onkin lähemmäs 15 km suuntaan ja talo on keskellä metsää. Oli talvi, lunta oli ihan helvetisti ja ajelin pikkuautolla kapeita metsäteitä pitkin ihan korvessa. Kesti n. 5km ennenkuin alkoi vonkaus. Ei meinannut millään ymmärtää ettei mua kiinnosta, joten jouduin sanomaan vähän ilkeästi että mulla on vähän korkeammat standardit.
Päästiin kuitenkin perille ja hän maksoi sen 50e mitä oli luvannutkin.
Nykyään olen jämptimpi etten joutuisi tällaisiin tilanteisiin.
Vierailija kirjoitti:
night kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin melko pienellä kylällä asunut n. 2 vuotta. Tuli bussimatkoilla juteltua erään keski-ikäisen naisen kanssa silloin tällöin. Kerran tuli puheeksi, että asutaan molemmat vanhassa puutalossa (ei samassa). Vaihdettiin numeroita sillä ajatuksella, että molemmat pääsee katsomaan toisen kotia. Itse ajattelin myös, että ystävystyminenkin olisi ok. Ja jos joku ihmettelee, niin pienellä kylällä ihmiset muistaa toisten naamat ja tutustuu herkästi.
Viikon kuluttua sain naiselta tekstarin: Voitko mitenkään auttaa minua? Vastasin, että siivoukset on kesken, mutta seuraavana päivänä voin vaikka tulla käymään. Ihmettelin, kun viestiä tuli lisää: Voitko lainata minulle 30 euroa? Viestasin, että en. Vastaus: Miksi et voi auttaa minua? Hartaasti mietin ja päädyin kirjoittamaan: En voi auttaa sinua, koska käytit tutustumista varten annettua numeroa rahan pyytämiseen.
Koska sitähän se oli. Pyynnöt tuskin olisivat loppuneet yhteen kertaan..
Kamala teko mielestäni sinulta! joson tosi hädässä aika harva pystyy olemaan noin julma. ite lainaisin mielelläni kenelle tahansa jos on oikea tarve, ei niin sydämetön voi olla. "Anna jokaiselle jokaa sinulta anoo, äläkä käännä selkää sille joka tahtoo sinulta jotain lainata. jne Raamatun sana.Älä välttele pulaan joutunutta veljeäsi.
RAHAHAHAHAAAAA! Että joku oikeesti tulee tälle "Härskeimmät vaatimukset" -ketjulle saarnaamaan, että auta aina kaikkia...! Täällä on puolitoista tuhatta esimerkkiä siitä, kuinka ihmisiä hyväksikäytetään ilman omantunnon tuskia. Että josko lopettaisit.
hetkonen...en ole missään puolustellut niitä härskejä ihmisiä jotka selvästikin hyväksikäyttää heikompia, kuten niitä jotka ei osa pitää omia puoliaan.Ja vaikka pärjäisivät ihan hyvin omillaankin, mutta eivät halua! Siinä on iso ero, että pitää auttaa PULAAN ja TOSI HÄTÄÄN joutunutta lähimmäistä jos tilanne on sellainen, ja siinä että on koko elämänsä jonain ilmaisena piikana vaikka olisi muitakin keinoja avunpyytäjien pärjätä, esim, nää hääorjat. Jos jollain ei ole hätää mutta esim. laiskuuttaan kohtelee muita orjinaan tai piikoinaan ilman omantunon kolkutusta on väärin. Mutta jos joku pyytää hätätilaneteessa apua, se on aivan eri asia. Esim. nää jotka on ulkomailla joutuneet sairaalaahoitoihin jne. Tsunamin aikana hengenhädässä. Kai nyt tajuat eron!
Tässä tuskin tosi hädästä ollut kyse. Miksi ihmeessä olisi silloin ottanut yhteyttä henkilöön, kenet tuskin tuntee? Eiköhän ihan perus rahan kuppaaminen ollut kyseessä.
Eräs henkilö oli pulassa kun ei ollut bussirahaa. En antanut ja tuli huono omatunto että pääsikö henkilö kotiin ja olinko itsekäs ihminen kun en antanut paria euroa. Seuraavana päivänä kyseinen henkilö oli taas kerjäämässä bussirahaa. Olin siihen aikaan työttömänä ja vähävarainen, kuulin jälkeenpäin että kyseisellä henkilöllä oli aika hyvä eläke ja tienasi enemmän kuin minä, tykkäsi vain nauttia nestemäistä evästä.
Jyväskylä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläni ei ole autoa, sillä hänellähän on keskustassa "kaikki lähellä ja helposti pääsee kävelemällä". Noh. Nyt on ongelma kun 1,5 kk päästä on keskussairaalaan aika ja sinne matkaa sellainen 200 km. Oletus oli, että minä kuskaan. Voisin kuskatakin, jos minulla ei olisi työpäivä silloin. Painostusta on, että peruisin tuon työpäiväni ja lähtisin kuljettamaan. Olen sanonut, että jos työkeikkani peruuntuu asiakkaan toimesta niin toki lähden, mutta itse en ala perumaan, koska tarvitsen tienestit tuolta päivältä. Sekään ei riitä, että kuskaisin sairaalaan, vaan minun pitäisi myös käyttää tuolla isossa kaupungissa kaupoilla ja kiertää hänen kanssaan kirpputoreja. Eikä siinä vielä kaikki. Minulla on kolme alle kouluikäistä lasta, jotka eivät tietenkään jaksa roikkua kaupoilla koko päivää, joten olisi suotavaa, että hankin lapsilleni hoitajan tuon päivän ajaksi. Niin tai näin niin tuo kaupunkipäivä tiettyisi minun lompakolla aika paljon (bensat, lastenhoitaja TAI lasten mukana kulkiessa syömiset ulkona jne)... joten ei oikein innosta.
Sama ihminen alkaa kitisemään joka kerta kun kuulee minun käyneen kaupungissa.. Miksi en koskaan ota häntä mukaan? OTA MUKAAN? Hänen mukaan ottaminen edellyttäisi, että kävisin ihan toisesta suunnasta hänet noutamassa kyytiin, yli 100 km mutkan. Sitten saisin kuunnella marttyrointia kun lapseni pilaavat hänen ostosreissun, kun eivät jaksa aamusta iltaan istua autossa tai rattaissa.
"Eihän sitä missään pääse käymäänkään, jos ei itse järjestä" .. Niinhän se on meillä kaikilla aikuisilla, eikö? Äitini haluaisi myös kauemmas sukuloimaan ja loukkaantuu kun häntä ei haeta ja tuoda esim. 400 km matkan päästä, jonne kyllä pääsisi linja-autollakin.
Olet ainakin tehnyt äidillesi selväksi ettet rakasta häntä. Toivottavasti hän ei ottanut sinua mukaan minnekään kun olit lapsi tai kuskannut sairaalaan tai hammaslääkäriin, kai aina menit itse. Joskus iskee katkeruus kun unohdetaan oma äiti keskelle ei mitään ja keskitytään vain omaan napaan.
Ei tässä ole rakkaudesta kyse ja tuo vertaus lapseen ontuu; lapsi ei voi itse tehdä kaikkia asioita ja tehdä valintoja esimerkiksi asuinpaikan suhteen, aikuinen ihminen voi. Jos valitsee asuvansa hevonperseenkorvessa, silloin voi kantaa itse valintansa seuraukset.
Ei, ei se vertaus ontunut. Koska en verrannut vaan kysyin oliko äiti rakastava äiti vai jättikö ominpäin tekemään. Koska jossei rakastanut niin siitä sitten vain kostamaan. Mutta jos oli ihan ok äiti niin ei se mene että " niinhän se on kaikilla aikuisilla" koska äidin pitäisi olla tärkeä eikä yksi muiden joukossa. Mitä sillä on väliä että hän asuu hevonperseenkorvessa? Se on hänen valinta mutta on ihan eri asia haluta tehdä aikuisen tyttärensä kanssa asioita kuin yrittää vain saada kyyti kaupunkiin. Saako vanhempansa unohtaa koska tämä ei asu naapurissa?
Voi hitto noita sinun perusteluistasi.
Pitää jättää työ, lapset ja koko elämä ja alkaa mammalle kuskiksi?
No ri pidä, kumma voi ajella taksilla, ne on sitä varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisarukset olettivat ja vaativat että hoidan yksin vanhemmat hautaan, edes kuolinvuoteelle ei mokomat "ehtineet". Perunkirjoituksen jälkeen alkoivat rähistä ja puhua paskaa. Ihanaa, ei tartte ENÄÄ IKINÄ toivottavasti noita kahta pelleä nähdä!!
Meillä miehen siskot vaativat, että mies järjestää anopille arvoisensa hautajaiset. Perusteluna se, kun mieheni asui lähimpänä viimeiset kuukaudet ja hoiti anopin niitä asioita, mitä anoppi ei itse pystynyt. No mies sanoi, että eikös se ole viisampaa järjestää siellä heidän entisessä kotikunnassaan, koska anopin elossa olevat sisarukset ja lähes kaikki ystävät ja iso osa sukua muutenkin on siellä - mies lupasi järjestää muut asiat, mutta ei muistotilaisuutta. No ei tämä siskoille käynytkään, että itse pitäisi osallistua ylipäätään johonkin. Mies sitten ilmoitti, että siunaus on aikaan X ja muistotilaisuus pidetään meillä, kakkukahvit on tarjolla. Ei mieheni osaa edes sellaisia suunnitella. Lopulta vain yksi perhe tuli, kun kuulivat, että itse pitää maksaa. Anopin tilillä olisi kyllä ollut rahaa, mutta mies ei ole mikään tapahtumajärjestäjä, joten fiksumpaa siinäkin mielessä, että siskot olisivat järjestäneet. Mutta siskot vielä olivat sitä mieltä, että koska osa heistä on vähävaraisia, niin eikö mies voisi järjestää tarjoilut. No ei. Lisäksi anoppi oli sanonut, että ei halua mitään isoja hautajaisia.
Minulla ei ollut haluakaan puuttua, koska nämä siskot ovat aika kriittisiä eikä olisi kelvannut. Lisäksi oma vanhempani oli huonossa kunnossa ja meille tulikin myös nyt kesällä itselle hautajaiset järjestettäväksi. Meillä ole sisarusten kanssa ollut mitään ongelmaa jakaa tehtäviä ja sopia järjestelyistä sekä kuka kustantaa mitäkin ja mitä maksetaan perikunnan yhteisistä varoista. Ei todellakaan jätetty kaikkea yhdelle. No miehen siskot ovat nyt katkeria tästä, kun minun vanhempani saa arvoisensa hautajaiset. Eikö noille siskoille ole vieläkään mennyt päähän, että heillä ole ollut mitään estettä aloittaa järjestelyjä itse? Eikä se, että miksi minulla olisi ollut yleensä mitään asiaa anopin hautajaisia järjestää, kun hänellä oli omiakin lapsia. Heillä on aikuisia lapsia ja yksi siskoista on jo eläkkeelläkin ja yksi työtön, joten en ymmärrä, mikä este oli muu kuin laiskuus ja sen odottaminen, että joku muu tekee.
Ohis - mutta kai tiedätte että hautajaiskustankukset saa maksaa pesästä ja merkitä perunkirjaan kuluiksi ennen kuin määritellään perinnöt ja perintöverot
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisarukset olettivat ja vaativat että hoidan yksin vanhemmat hautaan, edes kuolinvuoteelle ei mokomat "ehtineet". Perunkirjoituksen jälkeen alkoivat rähistä ja puhua paskaa. Ihanaa, ei tartte ENÄÄ IKINÄ toivottavasti noita kahta pelleä nähdä!!
Meillä miehen siskot vaativat, että mies järjestää anopille arvoisensa hautajaiset. Perusteluna se, kun mieheni asui lähimpänä viimeiset kuukaudet ja hoiti anopin niitä asioita, mitä anoppi ei itse pystynyt. No mies sanoi, että eikös se ole viisampaa järjestää siellä heidän entisessä kotikunnassaan, koska anopin elossa olevat sisarukset ja lähes kaikki ystävät ja iso osa sukua muutenkin on siellä - mies lupasi järjestää muut asiat, mutta ei muistotilaisuutta. No ei tämä siskoille käynytkään, että itse pitäisi osallistua ylipäätään johonkin. Mies sitten ilmoitti, että siunaus on aikaan X ja muistotilaisuus pidetään meillä, kakkukahvit on tarjolla. Ei mieheni osaa edes sellaisia suunnitella. Lopulta vain yksi perhe tuli, kun kuulivat, että itse pitää maksaa. Anopin tilillä olisi kyllä ollut rahaa, mutta mies ei ole mikään tapahtumajärjestäjä, joten fiksumpaa siinäkin mielessä, että siskot olisivat järjestäneet. Mutta siskot vielä olivat sitä mieltä, että koska osa heistä on vähävaraisia, niin eikö mies voisi järjestää tarjoilut. No ei. Lisäksi anoppi oli sanonut, että ei halua mitään isoja hautajaisia.
Minulla ei ollut haluakaan puuttua, koska nämä siskot ovat aika kriittisiä eikä olisi kelvannut. Lisäksi oma vanhempani oli huonossa kunnossa ja meille tulikin myös nyt kesällä itselle hautajaiset järjestettäväksi. Meillä ole sisarusten kanssa ollut mitään ongelmaa jakaa tehtäviä ja sopia järjestelyistä sekä kuka kustantaa mitäkin ja mitä maksetaan perikunnan yhteisistä varoista. Ei todellakaan jätetty kaikkea yhdelle. No miehen siskot ovat nyt katkeria tästä, kun minun vanhempani saa arvoisensa hautajaiset. Eikö noille siskoille ole vieläkään mennyt päähän, että heillä ole ollut mitään estettä aloittaa järjestelyjä itse? Eikä se, että miksi minulla olisi ollut yleensä mitään asiaa anopin hautajaisia järjestää, kun hänellä oli omiakin lapsia. Heillä on aikuisia lapsia ja yksi siskoista on jo eläkkeelläkin ja yksi työtön, joten en ymmärrä, mikä este oli muu kuin laiskuus ja sen odottaminen, että joku muu tekee.
Ohis - mutta kai tiedätte että hautajaiskustankukset saa maksaa pesästä ja merkitä perunkirjaan kuluiksi ennen kuin määritellään perinnöt ja perintöverot
Joko vainaja oli varaton tai sisarukset halusivat saada enemmän perintöä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytiin eräissä häissä siten, että meillä oli jo kaksi lasta mukana ja ajomatkaa tuli lähes 1000km. Saita kaveri joka on hyväpalkkaisessa duunissa jakoi autoilun kustannukset viidellä ja en tiennyt että auto kulkee niin vähällä kulutuksella ja bensa niin halpaa.Tuosta autoilun kustannusten aliarvioimisesta en sano mitään, mutta sinustako olisi kohtuullista että ulkopuolinen ihminen alkaisi maksella oman osuutensa lisäksi lastesi matkoja? Vai mitä tässä nyt valitettiin? Teitä oli viisi ihmistä autossa, ja neljä kuului teidän talouteenne.
En oo se jota siteerasit, mutta jos nyt pilkkua viilaa, bensaa kuluu sen verran miten paljon voimaa tarvii aiton siirtämiseen ja lapset painavat useimmiten vähemmän kuin aikuinen ihminen.
Mutta sitten asiaan. Kohtuullista olisi miettiä, paljonko säästi kun ei tarvinnutkaan käyttää julkisia kulkuvälineitä. Matkaa oli kuitenkinkin se lähes 1000km! Junaliput ja bussit/taxi maksut että pääsee juhlapaikalle... Todennäköisesti kimppakyyteilemällä säästät sievoisen summan, välissäkin voi vielä olla kirkosta juhlapaikalle siirtyminen, sekin maksaa jos ei joku sääli ja ota mukaansa. Puhumattakaan vaivannäön vähenemisestä ja ehkäpä vielä ajankin säästämisestä, voihan hyvinkin olla että on haettu ovelta ja lopulta palautettukin kotiovelle asti.
Kohtuullista olisi ottaa tuommoiset myös huomioon... Itte en ainakaan kehtaisi laittaa samalla lähtölinjalle toisen lapsien kanssa, hävettäis tuommoinen käytös niin paljon, et hyvä jos ei silmät putoisi päästä.
Ulkopuolinen minäkin, mutta kiinnostuin. Auton omistaja ja kuljettaja olisi voinut hyvällä syyllä laskuttaa kyytiläiseltä myös työstään auton ajajana. Satunnaiset kyyditettävät myöskään harvoin tulevat ajatelleeksi, ettei se bensa ole ainoa kulu autosta, on vakuutukset, parkkimaksut, ja auton hankintahintakin pitäisi ottaa huomioon, jos nyt aletaan niitä hiuksia halkomaan.
Totta, eihän niitä maksuja olisi tarvinnut maksaakaan eikä toimia kuskina jos se yksittäinen kaveri ei olisi istunut mukana autossa! Eikun... Herran tähden mikä logiikan ihmelapsi siellä taas kirjoittelee.
Tuo pätisi vain ja ainoastaan siinä tapauksessa että reissu tehtäisiin 100% kaverin eduksi ja takia. Ei silloin kun kaveri on yksi viidestä, ja silloinkin varmasti se, jonka paikka autossa on sovittu viimeisenä.
Kohtuullista on miettiä tasan sitä paljonko kuluja ja vaivaa aiheuttaa autolliselle. Tuossa tapauksessa se viidesosa bensasta on varmasti juuri oikein arveltu. (Se, joka kuvitteli että kannattaisi verrata julkisilla kulkemiseen, on ihan pihalla. Ei tuollaisille reissuille monetkaan yksinkertaisesti lähde julkisilla, eli se ei ole edes oikea vaihtoehto. Jos kunnollista kyytiä ei löydy jätetään menemättä.)
Ai oikein pihalla. Joo, todennäköisesti pihi henkilö jättäisi häät välistä tajutessaan kuinka kalliiksi juna ja taksi matkat tulisivat, sitä paremmalla syyllä ei kannattaisi nipottaa bensakuluista, mutta usko tai älä on ihmisiä, jotka käyttävät junia ja busseja pitkällä matkalla oman auton sijaan, syynä useimmiten se ettei omista autoa. Itse taittanut monesti useita satoja kilometrejä ja voisin hyvinkin 1000km matkalla junaa käyttää jos ystävän häät olisi kyseessä.
Usko tai älä, on meitäkin autottomia jotka jätämme väliin vaikkapa ne häät, jotka on päätetty pitää hevonkorvessa. Toiset ajattelevat vain itseään juhlia järkätessään ja yrittävät siirtää osan kuluista osallistujille vuokraamalla mahdollisimman halvan eli syrjäisen juhlapaikan. Olen jättänyt väliin useammatkin tällaiset juhlat.
Joka paikkaan kun ei pääse junalla oven eteen, eikä kaikilla riitä äly tajuamaan ettei kaikilla ole sitä autoa.
ps. ei tarvitse olla pihi ettei tuhlaa yli varojensa - yleensä se on ennemminkin merkki älykkyydestä
Usko tai älä, minä ainakin pitäisin hääni paikassa joka itseäni miellyttää, uhraamatta ajatusta sille kenen on hankala päästä paikalle ja kenen ei. Ne tulee ketkä pääsevät tulemaan, loput sitten jättävät häät väliin. Kyse ei ole siitä, ettenkö älyäisi että toisille matkan kulkeminen voi olla hankalaa, vaan kyse on siitä että ne ovat minun juhlani ja minä järjestän ne juuri niinkuin minua miellyttää. Osallistuminen kun on täysin vapaaehtoista kaikille.
Minulle autottomalle tyrkättiin juhlissa lahja käteen ja pyydettiin viemään se perille kun vaihdettiin paikkaa kesken tilaisuuden, lahjan antaja joutui poistumaan kesken tilausuuden. Matka ei ollut kuin muutaman kilometrin mutta kävelemällä olisi kestänyt kauan. Tarkoituksena oli pyytää kyytiä kun tilaisuudessa oli paljon väkeä autoilla ja autoissa tilaa. Kaikki kuitenkin pyyhälsivät nopeasti yksin tai kaksin autoihin ja poistuivat paikalta nopeasti ja itse jäin yksin seisomaan pihalle. Ajattelin poistua kotiin mutta lahjan vuoksi en voinut. Näitä paikanvaihtoja oli kaksi tilaisuudessa. Onneksi eräs tuttuni tarjosi minulle kyytiä ja hänen autossaan oli juuri yksi paikka vapaana ja sain kyydin molempiin paikkoihin. Inhottaa pyytää apua muilta enkä autottomana pyydä yleensä kyytiä keneltäkään mutta tässä tilaisuudessa olin todella kiitollinen kyydistä. Olisin myöhästynyt muuten tilaisuuksista.
Minä olisin tilanteessasi jättänyt lahjan pihamaalle ja lähtenyt kotiin. Mitäs antoivat kyselemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisarukset olettivat ja vaativat että hoidan yksin vanhemmat hautaan, edes kuolinvuoteelle ei mokomat "ehtineet". Perunkirjoituksen jälkeen alkoivat rähistä ja puhua paskaa. Ihanaa, ei tartte ENÄÄ IKINÄ toivottavasti noita kahta pelleä nähdä!!
Meillä miehen siskot vaativat, että mies järjestää anopille arvoisensa hautajaiset. Perusteluna se, kun mieheni asui lähimpänä viimeiset kuukaudet ja hoiti anopin niitä asioita, mitä anoppi ei itse pystynyt. No mies sanoi, että eikös se ole viisampaa järjestää siellä heidän entisessä kotikunnassaan, koska anopin elossa olevat sisarukset ja lähes kaikki ystävät ja iso osa sukua muutenkin on siellä - mies lupasi järjestää muut asiat, mutta ei muistotilaisuutta. No ei tämä siskoille käynytkään, että itse pitäisi osallistua ylipäätään johonkin. Mies sitten ilmoitti, että siunaus on aikaan X ja muistotilaisuus pidetään meillä, kakkukahvit on tarjolla. Ei mieheni osaa edes sellaisia suunnitella. Lopulta vain yksi perhe tuli, kun kuulivat, että itse pitää maksaa. Anopin tilillä olisi kyllä ollut rahaa, mutta mies ei ole mikään tapahtumajärjestäjä, joten fiksumpaa siinäkin mielessä, että siskot olisivat järjestäneet. Mutta siskot vielä olivat sitä mieltä, että koska osa heistä on vähävaraisia, niin eikö mies voisi järjestää tarjoilut. No ei. Lisäksi anoppi oli sanonut, että ei halua mitään isoja hautajaisia.
Minulla ei ollut haluakaan puuttua, koska nämä siskot ovat aika kriittisiä eikä olisi kelvannut. Lisäksi oma vanhempani oli huonossa kunnossa ja meille tulikin myös nyt kesällä itselle hautajaiset järjestettäväksi. Meillä ole sisarusten kanssa ollut mitään ongelmaa jakaa tehtäviä ja sopia järjestelyistä sekä kuka kustantaa mitäkin ja mitä maksetaan perikunnan yhteisistä varoista. Ei todellakaan jätetty kaikkea yhdelle. No miehen siskot ovat nyt katkeria tästä, kun minun vanhempani saa arvoisensa hautajaiset. Eikö noille siskoille ole vieläkään mennyt päähän, että heillä ole ollut mitään estettä aloittaa järjestelyjä itse? Eikä se, että miksi minulla olisi ollut yleensä mitään asiaa anopin hautajaisia järjestää, kun hänellä oli omiakin lapsia. Heillä on aikuisia lapsia ja yksi siskoista on jo eläkkeelläkin ja yksi työtön, joten en ymmärrä, mikä este oli muu kuin laiskuus ja sen odottaminen, että joku muu tekee.
Ohis - mutta kai tiedätte että hautajaiskustankukset saa maksaa pesästä ja merkitä perunkirjaan kuluiksi ennen kuin määritellään perinnöt ja perintöverot
Joo, mut tarvitaan valtakirja...viivyttelivät sen kanssa
Hamassa nuoruudessani liikuin porukassa, josta yksi nuori nainen asui omassa kämpässään.
Kävimme silloin tällöin porukalla istumassa iltaa siinä yksiössä, kun olimme tulossa jostakin muualta, max. ehkä noin kerran viikossa tunti-pari. Mitään tarjoiluja ei ollut.
Illanistujaiset siellä kämpillä päättyivät siihen, kun tuo naisihminen oli sitä mieltä, että porukan muiden jäsenten pitäisi osallistua hänen vuokranmaksuunsa, koska olemme hänen kämpillään "koko ajan". Oli miettinyt kullekin sopivat summatkin valmiiksi, useita mummonmarkka-satasia per pää. Noh, ei maksettu.
Meillä appivanhemmat ovat ajamassa meitä eroon aika kovaa vauhtia. Mieheni on siitä porukasta ainoa kouluttautunut, ja kun siskonsa muksut ovat nyt amisputkessa saamassa omaa rahaa, se kerjääminen loppui heiltä. Appivanhemmat sen sijaan pyytävät satoja euroja lainaa. Meillä itsellä on tilanne missä mä opiskelen ja teen töitä, ja piti vaihtaa pienempään asuntoon, että pärjätään. Viimeksi oli lapsen lääkkeet loppu ja mies ilmoitti, että hällä ei ole penniäkään rahaa mutta oli silti lainannut useita satoja anopille.
Mies kokee silti velvollisuudekseen maksaa vanhemmilleen jos pyytävät, vaikka vanhempansa eivät ole ikinä auttaneet miestä vaan keskittyneet dokaamiseen ja tappelemiseen. Mies maksaa jotain lapsuutensa traumaa varmaan.
Riidellään jatkuvasti tästä asiasta. Appivanhemmilla on kesämökki jonne ei mahdu vieraita kokonsa puolesta, mutta työnsarkaa siellä riittäisi. Ehdotettiin että voitaisiin pysyttää sinne tiluksille oma mökki (maata on hehtaareja) että olisi helpompaa auttaa kun olisi paikka missä olla itsekin. Se ei käynyt, tai asia vaiettiin eikä mies uskalla siitä enää puhua. Miehen pitää ajaa sinne tunti suuntaansa tekemään isoja remontteja, koska mitään eivät ole valmiita maksamaan ulkopuolisille. Tämän päälle miehen oletetaan korjaavan autot ja oikeasti tekevän isot rempat kuten kattoremontin ja lattianvaihdon jne. Anoppi naukuu kun en lasten kanssa ole ikinä mukana, pitäisi istua ruohikolla koska mitään oleskelutilaa ei vieraille oikeasti ole.
Meillä on oma remontti seisonut nyt kuukauden koska mies on rakentanut vanhemmilleen ties mitä, kotona ei jaksa. Olen sanonut, että muuttaa takaisin äidin luo niin saa anoppi tilipussin kouraan ja mies ylläpidon, mun kun pitää tietysti tehdä meillä kotona kaikki kun mies tekee siellä päässä.
Mä olen ihan valmis eroamaan, sillä mies on ilmoittanut, että hän aikoo aina auttaa vanhempiaan ensin. Tulevaisuudessa siis kun appivanhemmat jäävät työelämästä pois ja huononevat, työnsarka lisääntyy. Eivät taatusti ota kotihoitoa niin kauan kun miehessä henki pihisee, miksi maksaa ulkopuoliselle. Törkeintä on se, että apua ja rahaa pyydetään mutta itse ei auteta ikinä, ei ole koskaa hoitanut lapsia anoppi tai auttanut häidemme järjestelyssä tai missään, ei ole edes tarjoutunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisarukset olettivat ja vaativat että hoidan yksin vanhemmat hautaan, edes kuolinvuoteelle ei mokomat "ehtineet". Perunkirjoituksen jälkeen alkoivat rähistä ja puhua paskaa. Ihanaa, ei tartte ENÄÄ IKINÄ toivottavasti noita kahta pelleä nähdä!!
Meillä miehen siskot vaativat, että mies järjestää anopille arvoisensa hautajaiset. Perusteluna se, kun mieheni asui lähimpänä viimeiset kuukaudet ja hoiti anopin niitä asioita, mitä anoppi ei itse pystynyt. No mies sanoi, että eikös se ole viisampaa järjestää siellä heidän entisessä kotikunnassaan, koska anopin elossa olevat sisarukset ja lähes kaikki ystävät ja iso osa sukua muutenkin on siellä - mies lupasi järjestää muut asiat, mutta ei muistotilaisuutta. No ei tämä siskoille käynytkään, että itse pitäisi osallistua ylipäätään johonkin. Mies sitten ilmoitti, että siunaus on aikaan X ja muistotilaisuus pidetään meillä, kakkukahvit on tarjolla. Ei mieheni osaa edes sellaisia suunnitella. Lopulta vain yksi perhe tuli, kun kuulivat, että itse pitää maksaa. Anopin tilillä olisi kyllä ollut rahaa, mutta mies ei ole mikään tapahtumajärjestäjä, joten fiksumpaa siinäkin mielessä, että siskot olisivat järjestäneet. Mutta siskot vielä olivat sitä mieltä, että koska osa heistä on vähävaraisia, niin eikö mies voisi järjestää tarjoilut. No ei. Lisäksi anoppi oli sanonut, että ei halua mitään isoja hautajaisia.
Minulla ei ollut haluakaan puuttua, koska nämä siskot ovat aika kriittisiä eikä olisi kelvannut. Lisäksi oma vanhempani oli huonossa kunnossa ja meille tulikin myös nyt kesällä itselle hautajaiset järjestettäväksi. Meillä ole sisarusten kanssa ollut mitään ongelmaa jakaa tehtäviä ja sopia järjestelyistä sekä kuka kustantaa mitäkin ja mitä maksetaan perikunnan yhteisistä varoista. Ei todellakaan jätetty kaikkea yhdelle. No miehen siskot ovat nyt katkeria tästä, kun minun vanhempani saa arvoisensa hautajaiset. Eikö noille siskoille ole vieläkään mennyt päähän, että heillä ole ollut mitään estettä aloittaa järjestelyjä itse? Eikä se, että miksi minulla olisi ollut yleensä mitään asiaa anopin hautajaisia järjestää, kun hänellä oli omiakin lapsia. Heillä on aikuisia lapsia ja yksi siskoista on jo eläkkeelläkin ja yksi työtön, joten en ymmärrä, mikä este oli muu kuin laiskuus ja sen odottaminen, että joku muu tekee.
Ohis - mutta kai tiedätte että hautajaiskustankukset saa maksaa pesästä ja merkitä perunkirjaan kuluiksi ennen kuin määritellään perinnöt ja perintöverot
Joo, mut tarvitaan valtakirja...viivyttelivät sen kanssa
Voihan ne maksaa itse ja sitten viedä kuitit perunkirjoituksen "velaksi" niin saa omat pois eikä sitä osuutta katsota enää omaisuudeksi perintöveroa määritellessä.
Minulle ihan tuikituntematon tyyppi pyysi lainaksi kolmea tonnia kun hän sattuu olemaan mieheni hyvänpäivän tuttu (ei edes ystävä). No yllätys yllätys, ei lainattu.
Myös veljen perheelle (ollaan yli nelikymppisiä) pitäisi toimia jatkuvana back upina, jos heillä sattuu rahat loppumaan loppukuusta (eli tyyliin joka kuukausi).
En toimi enää kenenkään pankkina tai pikavippifirmana.
Sukulaisnaisen lankomies oli lainannut ruohonleikkuria, sukulaisella kun oli niitä kaksi. Oli jemistänyt sitä leikkuria monta vuotta palauttamatta ja vissiin unohtanut, mistä on sen alunperin saanut. Kun sukulaiselta sitten hajosi se toinen leikkuri niin pyysi takaisin sitä toista leikkuria, niin lankomies oli todennut, että hän voi myydä sen nimellistä korvausta vastaan... siis olisi pitänyt ostaa oma leikkuri takaisin. :D Sille jutulle naurettiin monesti, on se lankimies vaan niin härski. :D
Lapsuusajan vanha kaveri muutti maaseudulta töiden perässä Helsinkiin, ihan keskituloiseen työhön. Mulla oli kallis vuokrakaksio keskustassa ja olinkin luvannut, että saa olla pari ekaa yötä mun luona. Huono homma, että päässään kaveri oli kääntänyt parin yön pariksi kuukaudeksi. Siis oli oikein suunnitellut, että säästää vuokratakuurahat punkkaamalla pari kk mun luona ilmaiseksi, ja etsii kaikessa rauhassa itselleen asuntoa. Sanoin, että ei onnistu kuin muutama päivä. Olen sen verran erakkoluonne, että yhdessä asuminen ahdistaa, etenkin kun toinen oli vallannut täysin mun avokeittiö-olkkarini. Kaverin äiti myös soitteli mulle ja sanoi, että enkö tosiaan voi auttaa kun Helsingin asuntotilanne on niin hankala. Sitten tuumin, että ok 500€/kk, ja puolet sähkölaskusta niin saa jäädä pariksi kuukaudeksi. Laitoin vuokran aika korkeaksi, koska mua oikeasti ahdisti se kimppa-asuminen. Kaveri, vanhempansa ja vanha kaveripiiri pöyristeli keskenään miten itsekäs ja rahanahne minä olen kun hyväksikäytän hädässä olevaa asunnotonta ystävää. Nettotulot hänellä kuitenkin oli 2500€, joten siinä mielessä 500€ keskusta-asunnosta ei olisi edes ollut mitään riistoa. Ja kun noilla tuloilla saa aika helposti ja nopeasti mieluisan (vuokra)asunnon. Kaveri kuitenkin lopulta pummi parin kk ilmaisen kämpän joltain vanhemmalta sukulaiseltaan Kirkkonummelta. Tosin joutui maksamaan junamatkat töihin Helsinkiin. En kyllä ihmettele, jos vaikka olisi pummilla mennyt. Sittemmin en ole tuon kaverin kanssa ollut niin paljoa yhteydessä, vaikka samassa kaupungissa asutaankin. Jäi kurja fiilis siitä, miten minua mustamaalattiin ahneeksi yms.