Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Sisarukset olettivat ja vaativat että hoidan yksin vanhemmat hautaan, edes kuolinvuoteelle ei mokomat "ehtineet". Perunkirjoituksen jälkeen alkoivat rähistä ja puhua paskaa. Ihanaa, ei tartte ENÄÄ IKINÄ toivottavasti noita kahta pelleä nähdä!!

Vierailija kirjoitti:

Sisarukset olettivat ja vaativat että hoidan yksin vanhemmat hautaan, edes kuolinvuoteelle ei mokomat "ehtineet". Perunkirjoituksen jälkeen alkoivat rähistä ja puhua paskaa. Ihanaa, ei tartte ENÄÄ IKINÄ toivottavasti noita kahta pelleä nähdä!!

Mieheni sisarukset asuivat perheineen lyhyen kävelymatkan päässä hoitolaitoksesta jossa anoppi oli muutaman vuoden ennen kuolemaansa. Eivät käyneet äitiään tai mummoaan katsomassa. Hoitajat kertoivat asian meille monta kertaa. Sanoimme että emme voi asialle mitään.

Muistotilaisuudessa sitten puhuivat muka niin rakkaudentäyteisiä sanoja ja puheita äitistään ja mummostaan että oksetti.

Up

Vierailija kirjoitti:

Tuttu yh asuu omakotitalossa, ja työlistalla on pitkään ollut mittava terassin laajennusoperaatio. Joka vuosi hän käynnistää sen etsimällä tekijää ja manailee kun sellaista ei löydy.

"On se kumma kun ammattitaitoista rakennusmiestä on työttömänäkin, mutta ei kelpaa työt vaikka niitä olisi tarjolla. Oon kysyny monelta, mutta ei vaan työmiestä löydy jäpä jäpä".

Tuttuni tuntien tiedän missä vika kun työmiestä ei löydy. Työ pitäisi tehdä ihan tekemisen ilosta. Tottakai työtön rakennusmies tekisi homman pakastepitsapalkalla ihan vaan rakkaudesta valitsemaansa alaan.

Tämä oletus ammattimiesten / -naisten "velvollisuudesta" tehdä oman alan hommia suvulle ja tutuille ilmaiseksi ei kyllä lakkaa mua hämmästyttämästä koskaan. Tosiasiassa harvempi putkimies tekee putkihommia huvikseen vapaa-ajallaan tai harvempi lähihoitaja pyyhkii aikuisten kavereidensa per*eitä huvikseen vapaa-ajallaan jne jne.

Vastaavasti, myöskään tutunkauppana kun teetetään hommia, niin en pysty käsittämään miksi kukaan lähtee tekemään kenellekään hommia jonkun epämääräisen "kyllä me sulle maksetaan" -lupauksen perässä? Miksi ihmeessä sen saman puhelun/keskustelun aikana ei voi yksinkertaisesti sopia homman laajuudesta ja hinnasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Käytiin eräissä häissä siten, että meillä oli jo kaksi lasta mukana ja ajomatkaa tuli lähes 1000km. Saita kaveri joka on hyväpalkkaisessa duunissa jakoi autoilun kustannukset viidellä ja en tiennyt että auto kulkee niin vähällä kulutuksella ja bensa niin halpaa.

Tuosta autoilun kustannusten aliarvioimisesta en sano mitään, mutta sinustako olisi kohtuullista että ulkopuolinen ihminen alkaisi maksella oman osuutensa lisäksi lastesi matkoja? Vai mitä tässä nyt valitettiin? Teitä oli viisi ihmistä autossa, ja neljä kuului teidän talouteenne.

En oo se jota siteerasit, mutta jos nyt pilkkua viilaa, bensaa kuluu sen verran miten paljon voimaa tarvii aiton siirtämiseen ja lapset painavat useimmiten vähemmän kuin aikuinen ihminen.

Mutta sitten asiaan. Kohtuullista olisi miettiä, paljonko säästi kun ei tarvinnutkaan käyttää julkisia kulkuvälineitä. Matkaa oli kuitenkinkin se lähes 1000km! Junaliput ja bussit/taxi maksut että pääsee juhlapaikalle... Todennäköisesti kimppakyyteilemällä säästät sievoisen summan, välissäkin voi vielä olla kirkosta juhlapaikalle siirtyminen, sekin maksaa jos ei joku sääli ja ota mukaansa. Puhumattakaan vaivannäön vähenemisestä ja ehkäpä vielä ajankin säästämisestä, voihan hyvinkin olla että on haettu ovelta ja lopulta palautettukin kotiovelle asti.

Kohtuullista olisi ottaa tuommoiset myös huomioon... Itte en ainakaan kehtaisi laittaa samalla lähtölinjalle toisen lapsien kanssa, hävettäis tuommoinen käytös niin paljon, et hyvä jos ei silmät putoisi päästä.

Ulkopuolinen minäkin, mutta kiinnostuin. Auton omistaja ja kuljettaja olisi voinut hyvällä syyllä laskuttaa kyytiläiseltä myös työstään auton ajajana. Satunnaiset kyyditettävät myöskään harvoin tulevat ajatelleeksi, ettei se bensa ole ainoa kulu autosta, on vakuutukset, parkkimaksut,  ja auton hankintahintakin pitäisi ottaa huomioon, jos nyt aletaan niitä hiuksia halkomaan. 

Totta, eihän niitä maksuja olisi tarvinnut maksaakaan eikä toimia kuskina jos se yksittäinen kaveri ei olisi istunut mukana autossa! Eikun... Herran tähden mikä logiikan ihmelapsi siellä taas kirjoittelee.

Tuo pätisi vain ja ainoastaan siinä tapauksessa että reissu tehtäisiin 100% kaverin eduksi ja takia. Ei silloin kun kaveri on yksi viidestä, ja silloinkin varmasti se, jonka paikka autossa on sovittu viimeisenä.

Kohtuullista on miettiä tasan sitä paljonko kuluja ja vaivaa aiheuttaa autolliselle. Tuossa tapauksessa se viidesosa bensasta on varmasti juuri oikein arveltu. (Se, joka kuvitteli että kannattaisi verrata julkisilla kulkemiseen, on ihan pihalla. Ei tuollaisille reissuille monetkaan yksinkertaisesti lähde julkisilla, eli se ei ole edes oikea vaihtoehto. Jos kunnollista kyytiä ei löydy jätetään menemättä.)

Ai oikein pihalla. Joo, todennäköisesti pihi henkilö jättäisi häät välistä tajutessaan kuinka kalliiksi juna ja taksi matkat tulisivat, sitä paremmalla syyllä ei kannattaisi nipottaa bensakuluista, mutta usko tai älä on ihmisiä, jotka käyttävät junia ja busseja pitkällä matkalla oman auton sijaan, syynä useimmiten se ettei omista autoa. Itse taittanut monesti useita satoja kilometrejä ja voisin hyvinkin 1000km matkalla junaa käyttää jos ystävän häät olisi kyseessä.

Usko tai älä, on meitäkin autottomia jotka jätämme väliin vaikkapa ne häät, jotka on päätetty pitää hevonkorvessa. Toiset ajattelevat vain itseään juhlia järkätessään ja yrittävät siirtää osan kuluista osallistujille vuokraamalla mahdollisimman halvan eli syrjäisen juhlapaikan. Olen jättänyt väliin useammatkin tällaiset juhlat.

Joka paikkaan kun ei pääse junalla oven eteen, eikä kaikilla riitä äly tajuamaan ettei kaikilla ole sitä autoa.

ps. ei tarvitse olla pihi ettei tuhlaa yli varojensa - yleensä se on ennemminkin merkki älykkyydestä

Usko tai älä, minä ainakin pitäisin hääni paikassa joka itseäni miellyttää, uhraamatta ajatusta sille kenen on hankala päästä paikalle ja kenen ei. Ne tulee ketkä pääsevät tulemaan, loput sitten jättävät häät väliin. Kyse ei ole siitä, ettenkö älyäisi että toisille matkan kulkeminen voi olla hankalaa, vaan kyse on siitä että ne ovat minun juhlani ja minä järjestän ne juuri niinkuin minua miellyttää. Osallistuminen kun on täysin vapaaehtoista kaikille.

Minulle autottomalle tyrkättiin juhlissa lahja käteen ja pyydettiin viemään se perille kun vaihdettiin paikkaa kesken tilaisuuden, lahjan antaja joutui poistumaan kesken tilausuuden. Matka ei ollut kuin muutaman kilometrin mutta kävelemällä olisi kestänyt kauan. Tarkoituksena oli pyytää kyytiä kun tilaisuudessa oli paljon väkeä autoilla ja autoissa tilaa. Kaikki kuitenkin pyyhälsivät nopeasti yksin tai kaksin autoihin ja poistuivat paikalta nopeasti ja itse jäin yksin seisomaan pihalle. Ajattelin poistua kotiin mutta lahjan vuoksi en voinut. Näitä paikanvaihtoja oli kaksi tilaisuudessa. Onneksi eräs tuttuni tarjosi minulle kyytiä ja hänen autossaan oli juuri yksi paikka vapaana ja sain kyydin molempiin paikkoihin. Inhottaa pyytää apua muilta enkä autottomana pyydä yleensä kyytiä keneltäkään mutta tässä tilaisuudessa olin todella kiitollinen kyydistä. Olisin myöhästynyt muuten tilaisuuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä mun tarina ei ihan vastaa otsikkoa, mutta pakko nyt kuitenkin kertoa, kun tuli ensimmäisenä mieleen. Tässä tarinassa siis minä olen ilmeisesti se, joka on vaatinut liikaa.

Minulla on eräs ystävä, jonka olen tuntenut melkein 20 vuotta ja olemme viime vuosina olleet todella läheisiä ystäviä. Aloin vuosi sitten odottamaan kaksosia, ja raskausaika oli tosi haastava. Jouduin mm. sairaalaan vuodelepoon moneksi viikoksi, kärsin raskausmyrkytyksestä ja vauvatkin syntyivät kuukauden etuajassa. Jouduin olemaan sairaalassa melko pitkään ennen kuin pääsin vauvojen kanssa kotiin. Tämä ystäväni oli raskausaikana minulle tukena ja lupaili koko ajan, että hän voi sitten vauvojen syntymän jälkeen auttaa, koska tietää, että raskasta tulee varmasti olemaan (mieheni tekee vuorotyötä ja reissaa paljon). Olin ollut jo muutaman viikon lasten kanssa kotona ja univelkaa alkoi olla todella paljon. Olimme sopineet ystäväni ja kahden muun yhteisen kaverimme kanssa, että menemme pitkästä aikaa käymään kaupungilla syömässä yhdessä, jotta minäkin pääsen tuulettumaan vauva-arjesta. Minulla oli vieläkin sektiohaava todella kipeä ja sen lisäksi muutenkin fyysinen kuntoni oli aika huono vaikean raskauden jäljiltä. Tämä ystäväni asuu melko lähellä meitä ja hänellä oli auto käytössä, joten pyysin luonnollisesti häneltä, että voisinko tulla samalla kyydillä kaupungille (olin näin tehnyt aiemminkin, koska tosiaan asumme niin lähekkäin). Yllätys olikin melkoinen, kun ystäväni vastasi minulle kipakalla viestillä, että hän ei aio alkaa tästä lähtien miksikään minun hovikuljettajakseni ja että häntä ärsyttää, kun hän AINA joutuu olemaan se, jonka kyydillä muut kulkevat. Olin ihan puulla päähän lyöty, koska ystäväni ei normaalisti ikinä sano mitenkään ilkeästi kenellekään ja varsinkin, kun emme tosiaan olleet nähneet vielä kertaakaan lasten syntymän jälkeen ja hän varmasti tiesi, miten kipeä olin ja miten väsynyt olin parin tunnin yöunien jäljiltä ja että meidän kotoa oli lähimmälle bussipysäkille kuitenkin melko pitkä matka. No menin kuitenkin sitten bussilla kaupungille ja ystäväni oli koko reissun niin kuin mitään outoa ei olisi tapahtunut. En kuitenkaan ole voinut jotenkin antaa tuota anteeksi ja se vieläkin vaivaa minua kovasti. Tuosta tapahtumasta on muutama kuukausi aikaa. Ystäväni on myös käynyt katsomassa lapsia pari kertaa ja ollut taas ihan oma itsensä, mutta en ole todellakaan enää uskaltanut pyytää minkäänlaisia palveluksia tai apua, vaikka olisin ehkä välillä tarvinnutkin. Vauva-arki pienten kaksosten kanssa on tosi raskasta ja olisi suuri pelastus, jos joku voisi vaikka välillä tulla avuksi, että saisin siivottua tai nukuttua edes hetken. Luulin ennen, että juuri tähän ystävääni voisin luottaa vaikealla hetkellä, mutta taisin olla väärässä. :(

Tuossa asiassa ei välttämättä ollut kyse sinusta ollenkaan. Ota ihmeessä puheeksi. 

Toisekseen et voi nojata ystävääsi, että hän olisi ainoa apusi kaksosten kanssa. Hakeudu tukitoimien piiriin, ihan varmasti on raskasta. 

Mitä tukitoimia yh:lle on tarjolla? En ole esimerkin henkilö mutta olen täysin yksin ei ole minkäänlaista turvaverkostoa.

Vierailija kirjoitti:

Sisarukset olettivat ja vaativat että hoidan yksin vanhemmat hautaan, edes kuolinvuoteelle ei mokomat "ehtineet". Perunkirjoituksen jälkeen alkoivat rähistä ja puhua paskaa. Ihanaa, ei tartte ENÄÄ IKINÄ toivottavasti noita kahta pelleä nähdä!!

Meillä miehen siskot vaativat, että mies järjestää anopille arvoisensa hautajaiset. Perusteluna se, kun mieheni asui lähimpänä viimeiset kuukaudet ja hoiti anopin niitä asioita, mitä anoppi ei itse pystynyt. No mies sanoi, että eikös se ole viisampaa järjestää siellä heidän entisessä kotikunnassaan, koska anopin elossa olevat sisarukset ja lähes kaikki ystävät ja iso osa sukua muutenkin on siellä - mies lupasi järjestää muut asiat, mutta ei muistotilaisuutta. No ei tämä siskoille käynytkään, että itse pitäisi osallistua ylipäätään johonkin. Mies sitten ilmoitti, että siunaus on aikaan X ja muistotilaisuus pidetään meillä, kakkukahvit on tarjolla. Ei mieheni osaa edes sellaisia suunnitella. Lopulta vain yksi perhe tuli, kun kuulivat, että itse pitää maksaa. Anopin tilillä olisi kyllä ollut rahaa, mutta mies ei ole mikään tapahtumajärjestäjä, joten fiksumpaa siinäkin mielessä, että siskot olisivat järjestäneet. Mutta siskot vielä olivat sitä mieltä, että koska osa heistä on vähävaraisia, niin eikö mies voisi järjestää tarjoilut. No ei. Lisäksi anoppi oli sanonut, että ei halua mitään isoja hautajaisia. 

Minulla ei ollut haluakaan puuttua, koska nämä siskot ovat aika kriittisiä eikä olisi kelvannut. Lisäksi oma vanhempani oli huonossa kunnossa ja meille tulikin myös nyt kesällä itselle hautajaiset järjestettäväksi. Meillä ole sisarusten kanssa ollut mitään ongelmaa jakaa tehtäviä ja sopia järjestelyistä sekä kuka kustantaa mitäkin ja mitä maksetaan perikunnan yhteisistä varoista. Ei todellakaan jätetty kaikkea yhdelle. No miehen siskot ovat nyt katkeria tästä, kun minun vanhempani saa arvoisensa hautajaiset. Eikö noille siskoille ole vieläkään mennyt päähän, että heillä ole ollut mitään estettä aloittaa järjestelyjä itse? Eikä se, että miksi minulla olisi ollut yleensä mitään asiaa anopin hautajaisia järjestää, kun hänellä oli omiakin lapsia. Heillä on aikuisia lapsia ja yksi siskoista on jo eläkkeelläkin ja yksi työtön, joten en ymmärrä, mikä este oli muu kuin laiskuus ja sen odottaminen, että joku muu tekee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Käytiin eräissä häissä siten, että meillä oli jo kaksi lasta mukana ja ajomatkaa tuli lähes 1000km. Saita kaveri joka on hyväpalkkaisessa duunissa jakoi autoilun kustannukset viidellä ja en tiennyt että auto kulkee niin vähällä kulutuksella ja bensa niin halpaa.

Tuosta autoilun kustannusten aliarvioimisesta en sano mitään, mutta sinustako olisi kohtuullista että ulkopuolinen ihminen alkaisi maksella oman osuutensa lisäksi lastesi matkoja? Vai mitä tässä nyt valitettiin? Teitä oli viisi ihmistä autossa, ja neljä kuului teidän talouteenne.

En oo se jota siteerasit, mutta jos nyt pilkkua viilaa, bensaa kuluu sen verran miten paljon voimaa tarvii aiton siirtämiseen ja lapset painavat useimmiten vähemmän kuin aikuinen ihminen.

Mutta sitten asiaan. Kohtuullista olisi miettiä, paljonko säästi kun ei tarvinnutkaan käyttää julkisia kulkuvälineitä. Matkaa oli kuitenkinkin se lähes 1000km! Junaliput ja bussit/taxi maksut että pääsee juhlapaikalle... Todennäköisesti kimppakyyteilemällä säästät sievoisen summan, välissäkin voi vielä olla kirkosta juhlapaikalle siirtyminen, sekin maksaa jos ei joku sääli ja ota mukaansa. Puhumattakaan vaivannäön vähenemisestä ja ehkäpä vielä ajankin säästämisestä, voihan hyvinkin olla että on haettu ovelta ja lopulta palautettukin kotiovelle asti.

Kohtuullista olisi ottaa tuommoiset myös huomioon... Itte en ainakaan kehtaisi laittaa samalla lähtölinjalle toisen lapsien kanssa, hävettäis tuommoinen käytös niin paljon, et hyvä jos ei silmät putoisi päästä.

Ulkopuolinen minäkin, mutta kiinnostuin. Auton omistaja ja kuljettaja olisi voinut hyvällä syyllä laskuttaa kyytiläiseltä myös työstään auton ajajana. Satunnaiset kyyditettävät myöskään harvoin tulevat ajatelleeksi, ettei se bensa ole ainoa kulu autosta, on vakuutukset, parkkimaksut,  ja auton hankintahintakin pitäisi ottaa huomioon, jos nyt aletaan niitä hiuksia halkomaan. 

Totta, eihän niitä maksuja olisi tarvinnut maksaakaan eikä toimia kuskina jos se yksittäinen kaveri ei olisi istunut mukana autossa! Eikun... Herran tähden mikä logiikan ihmelapsi siellä taas kirjoittelee.

Tuo pätisi vain ja ainoastaan siinä tapauksessa että reissu tehtäisiin 100% kaverin eduksi ja takia. Ei silloin kun kaveri on yksi viidestä, ja silloinkin varmasti se, jonka paikka autossa on sovittu viimeisenä.

Kohtuullista on miettiä tasan sitä paljonko kuluja ja vaivaa aiheuttaa autolliselle. Tuossa tapauksessa se viidesosa bensasta on varmasti juuri oikein arveltu. (Se, joka kuvitteli että kannattaisi verrata julkisilla kulkemiseen, on ihan pihalla. Ei tuollaisille reissuille monetkaan yksinkertaisesti lähde julkisilla, eli se ei ole edes oikea vaihtoehto. Jos kunnollista kyytiä ei löydy jätetään menemättä.)

Ai oikein pihalla. Joo, todennäköisesti pihi henkilö jättäisi häät välistä tajutessaan kuinka kalliiksi juna ja taksi matkat tulisivat, sitä paremmalla syyllä ei kannattaisi nipottaa bensakuluista, mutta usko tai älä on ihmisiä, jotka käyttävät junia ja busseja pitkällä matkalla oman auton sijaan, syynä useimmiten se ettei omista autoa. Itse taittanut monesti useita satoja kilometrejä ja voisin hyvinkin 1000km matkalla junaa käyttää jos ystävän häät olisi kyseessä.

Usko tai älä, on meitäkin autottomia jotka jätämme väliin vaikkapa ne häät, jotka on päätetty pitää hevonkorvessa. Toiset ajattelevat vain itseään juhlia järkätessään ja yrittävät siirtää osan kuluista osallistujille vuokraamalla mahdollisimman halvan eli syrjäisen juhlapaikan. Olen jättänyt väliin useammatkin tällaiset juhlat.

Joka paikkaan kun ei pääse junalla oven eteen, eikä kaikilla riitä äly tajuamaan ettei kaikilla ole sitä autoa.

ps. ei tarvitse olla pihi ettei tuhlaa yli varojensa - yleensä se on ennemminkin merkki älykkyydestä

Usko tai älä, minä ainakin pitäisin hääni paikassa joka itseäni miellyttää, uhraamatta ajatusta sille kenen on hankala päästä paikalle ja kenen ei. Ne tulee ketkä pääsevät tulemaan, loput sitten jättävät häät väliin. Kyse ei ole siitä, ettenkö älyäisi että toisille matkan kulkeminen voi olla hankalaa, vaan kyse on siitä että ne ovat minun juhlani ja minä järjestän ne juuri niinkuin minua miellyttää. Osallistuminen kun on täysin vapaaehtoista kaikille.

Minulle autottomalle tyrkättiin juhlissa lahja käteen ja pyydettiin viemään se perille kun vaihdettiin paikkaa kesken tilaisuuden, lahjan antaja joutui poistumaan kesken tilausuuden. Matka ei ollut kuin muutaman kilometrin mutta kävelemällä olisi kestänyt kauan. Tarkoituksena oli pyytää kyytiä kun tilaisuudessa oli paljon väkeä autoilla ja autoissa tilaa. Kaikki kuitenkin pyyhälsivät nopeasti yksin tai kaksin autoihin ja poistuivat paikalta nopeasti ja itse jäin yksin seisomaan pihalle. Ajattelin poistua kotiin mutta lahjan vuoksi en voinut. Näitä paikanvaihtoja oli kaksi tilaisuudessa. Onneksi eräs tuttuni tarjosi minulle kyytiä ja hänen autossaan oli juuri yksi paikka vapaana ja sain kyydin molempiin paikkoihin. Inhottaa pyytää apua muilta enkä autottomana pyydä yleensä kyytiä keneltäkään mutta tässä tilaisuudessa olin todella kiitollinen kyydistä. Olisin myöhästynyt muuten tilaisuuksista.

Just. Niiden paikalta porhaltajienko olisi pitänyt olla ajatustenlukijoita ja tietää tarjota kyytiä sulle ilman että itse avaat suusi? Mitäpä jos olisit jo ennakolta kysynyt mahtuuko kyytiin. Vaikka siinä vaiheessa kun ollaan vasta ensimmäisen paikan ovella odottamassa tilaisuuden alkamista

Et voi oikeasti syyttää muita siitä, että et saa suutasi auki. Kukaan ei lue ajatuksia ja moni varmasti olettaa, että autottomat ovat osannut etukäteen kysyä jo kenen kyytiin pääsee eivätkä jää huvikseen ihmettelemään paikalle onko joku tonttu vain jäänyt odottamaan että joku muu hänen puolestaan järjestää kyydin ilman että itse edes sanoo sitä tarvitsevansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisarukset olettivat ja vaativat että hoidan yksin vanhemmat hautaan, edes kuolinvuoteelle ei mokomat "ehtineet". Perunkirjoituksen jälkeen alkoivat rähistä ja puhua paskaa. Ihanaa, ei tartte ENÄÄ IKINÄ toivottavasti noita kahta pelleä nähdä!!

Meillä miehen siskot vaativat, että mies järjestää anopille arvoisensa hautajaiset. Perusteluna se, kun mieheni asui lähimpänä viimeiset kuukaudet ja hoiti anopin niitä asioita, mitä anoppi ei itse pystynyt. No mies sanoi, että eikös se ole viisampaa järjestää siellä heidän entisessä kotikunnassaan, koska anopin elossa olevat sisarukset ja lähes kaikki ystävät ja iso osa sukua muutenkin on siellä - mies lupasi järjestää muut asiat, mutta ei muistotilaisuutta. No ei tämä siskoille käynytkään, että itse pitäisi osallistua ylipäätään johonkin. Mies sitten ilmoitti, että siunaus on aikaan X ja muistotilaisuus pidetään meillä, kakkukahvit on tarjolla. Ei mieheni osaa edes sellaisia suunnitella. Lopulta vain yksi perhe tuli, kun kuulivat, että itse pitää maksaa. Anopin tilillä olisi kyllä ollut rahaa, mutta mies ei ole mikään tapahtumajärjestäjä, joten fiksumpaa siinäkin mielessä, että siskot olisivat järjestäneet. Mutta siskot vielä olivat sitä mieltä, että koska osa heistä on vähävaraisia, niin eikö mies voisi järjestää tarjoilut. No ei. Lisäksi anoppi oli sanonut, että ei halua mitään isoja hautajaisia. 

Minulla ei ollut haluakaan puuttua, koska nämä siskot ovat aika kriittisiä eikä olisi kelvannut. Lisäksi oma vanhempani oli huonossa kunnossa ja meille tulikin myös nyt kesällä itselle hautajaiset järjestettäväksi. Meillä ole sisarusten kanssa ollut mitään ongelmaa jakaa tehtäviä ja sopia järjestelyistä sekä kuka kustantaa mitäkin ja mitä maksetaan perikunnan yhteisistä varoista. Ei todellakaan jätetty kaikkea yhdelle. No miehen siskot ovat nyt katkeria tästä, kun minun vanhempani saa arvoisensa hautajaiset. Eikö noille siskoille ole vieläkään mennyt päähän, että heillä ole ollut mitään estettä aloittaa järjestelyjä itse? Eikä se, että miksi minulla olisi ollut yleensä mitään asiaa anopin hautajaisia järjestää, kun hänellä oli omiakin lapsia. Heillä on aikuisia lapsia ja yksi siskoista on jo eläkkeelläkin ja yksi työtön, joten en ymmärrä, mikä este oli muu kuin laiskuus ja sen odottaminen, että joku muu tekee. 

Tuosta jäi vähän pois, sisaret siis eivät halunneet järjestää mitään ja mies ilmoitti, että jos haluaa enemmän tarjoilua, voi tuoda tullessaan, eli isommat olisi itse pitänyt maksaa. 

Ei se mikään pikkujuttu ole omistaan yksinään hautajaisia järjestää, varsinkin kun miehen puolen suku on iso ja erityisruokavaliota noudattavia on paljon. Anoppi olisi kyllä ansainnut paremmat hautajaiset, mutta minulla puuttui sekä voimat että halu ja ei meillä ole itsellämme niin paljon rahaa, että olisimme voineet koko suvun ruokkia. Mies jonkin verran pisti omistaan mm. arkkuun. 

Lallulellu kirjoitti:

On vähän aiheen vierestä, mutta liittyy ihmisten hyväksikäyttöön ja hyväuskoisuuteen. Tämä tuli heti ensimmäisenä mieleen...

Nuorempana minulla oli eräs hyvä ystävä, joka käytti hyväuskoisuuttani räikeästi hyväksi. Eräänä päivänä hän päivitteli minulle kuinka kivoja alusvaatteita olinkaan ostanut, ja saisiko yhdet niistä itselleen. Kieltäydyin sillä en koe tarpeen jaella alushousujani muille, mutta kas kummaa kyseiset housut katosivat kuin tuhka tuuleen. Seuraavana päivänä ystäväni esitteli minulle uusia alushousujaan - tottakai samanlaiset mitä ostamani. Hämmennyin mutta en ymmärtänyt heti että hän todella otti ne minulta ilman lupaa.

Tätä varastelua jatkui kuukausia, ja viimeinen pisara tapahtui eräänä iltapäivänä. Olimme lähdössä keskustaan, kun hän huomasi lahjakortin pöydälläni. Ystäväni kysyi minulta, saisiko lahjakortin itselleen johon vastasin tietysti ettei se todellakaan käy päinsä. Keskustaan tultuaan hänelle tuli kiire käydä eräässä vaatekaupassa, kassalla hän maksoi ostoksensa arvatkaa vain millä - minun lahjakortillani!

Mietin koko illan että kaikki kadonneet tavarani olivatkin päätyneet hänen hyppysiinsä ja samanlaiset alushousut olivatkin minun LIKAISET vastaavat. Soitin ystävälleni heti ja selitin tilanteen ja kuinka väärin hän oli minua kohtaan käyttäytynyt ja vaadin omiani takaisin, johon hän nauroi päin naamaa ja sanoi ettei todellakaan ikinä ole varastanut minulta mitään.

No, monen vuoden ystävyys meni siinä ja sitä kautta moni muukin (yhteinen) ystävä. Näin jopa kun hän kauppasi fb-kirppiksillä tavaroitani ominaan. Mikä pahinta, kukaan ei meinannut uskoa minua, niin ihana ja empaattinen ihminen kuulemma kyseessä.

Eipä kyseisestä naisesta kuulunut vuosiin mitään kunnes lähivuosina on lähestynyt viestein joissa ihmettelee miksi niin hyvät ja lämpimät välimme jäätyivät yhtäkkiä. Edelleen mietin miten tyhmä saatoin olla etten heti tajunnut hänen varastelujaan, ja miten joku voi käyttäytyä hyvää ystävää kohtaan noin. Ja jos kyseinen henkilö tunnistaa itsensä tästä, ei todellakaan kiinnosta.

Kaikista törkeintä ovat tuollaiset tyypit jotka varastavat kavereiltaan. En ole varas enkä hyväksy varastamista mutta kaikista alimmat niljakkeet ovat niitä jotka varastavat ystäviltään.

night kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin melko pienellä kylällä asunut n. 2 vuotta. Tuli bussimatkoilla juteltua erään keski-ikäisen naisen kanssa silloin tällöin. Kerran tuli puheeksi, että asutaan molemmat vanhassa puutalossa (ei samassa). Vaihdettiin numeroita sillä ajatuksella, että molemmat pääsee katsomaan toisen kotia. Itse ajattelin myös, että ystävystyminenkin olisi ok. Ja jos joku ihmettelee, niin pienellä kylällä ihmiset muistaa toisten naamat ja tutustuu herkästi.

Viikon kuluttua sain naiselta tekstarin: Voitko mitenkään auttaa minua? Vastasin, että siivoukset on kesken, mutta seuraavana päivänä voin vaikka tulla käymään. Ihmettelin, kun viestiä tuli lisää: Voitko lainata minulle 30 euroa? Viestasin, että en. Vastaus: Miksi et voi auttaa minua? Hartaasti mietin ja päädyin kirjoittamaan: En voi auttaa sinua, koska käytit tutustumista varten annettua numeroa rahan pyytämiseen.

Koska sitähän se oli. Pyynnöt tuskin olisivat loppuneet yhteen kertaan..

Kamala teko mielestäni sinulta! joson tosi hädässä aika harva pystyy olemaan noin julma. ite lainaisin mielelläni kenelle tahansa jos on oikea tarve, ei niin sydämetön voi olla. "Anna jokaiselle jokaa sinulta anoo, äläkä käännä selkää sille joka tahtoo sinulta jotain lainata. jne Raamatun sana.Älä välttele pulaan joutunutta veljeäsi.

RAHAHAHAHAAAAA! Että joku oikeesti tulee tälle "Härskeimmät vaatimukset" -ketjulle saarnaamaan, että auta aina kaikkia...! Täällä on puolitoista tuhatta esimerkkiä siitä, kuinka ihmisiä hyväksikäytetään ilman omantunnon tuskia. Että josko lopettaisit.

hetkonen...en ole missään puolustellut niitä härskejä ihmisiä jotka selvästikin hyväksikäyttää heikompia, kuten niitä jotka ei osa pitää omia puoliaan.Ja vaikka pärjäisivät ihan hyvin omillaankin, mutta eivät halua! Siinä on iso ero, että pitää auttaa PULAAN ja TOSI HÄTÄÄN joutunutta lähimmäistä jos tilanne on sellainen, ja siinä että on koko elämänsä jonain ilmaisena piikana vaikka olisi muitakin keinoja avunpyytäjien pärjätä, esim, nää hääorjat. Jos jollain ei ole hätää mutta esim. laiskuuttaan kohtelee muita orjinaan tai piikoinaan ilman omantunon kolkutusta on väärin. Mutta jos joku pyytää hätätilaneteessa apua, se on aivan eri asia. Esim. nää jotka on ulkomailla joutuneet sairaalaahoitoihin jne. Tsunamin aikana hengenhädässä. Kai nyt tajuat eron!

Tässä tuskin tosi hädästä ollut kyse. Miksi ihmeessä olisi silloin ottanut yhteyttä henkilöön, kenet tuskin tuntee? Eiköhän ihan perus rahan kuppaaminen ollut kyseessä.

Eräs henkilö oli pulassa kun ei ollut bussirahaa. En antanut ja tuli huono omatunto että pääsikö henkilö kotiin ja olinko itsekäs ihminen kun en antanut paria euroa. Seuraavana päivänä kyseinen henkilö oli taas kerjäämässä bussirahaa. Olin siihen aikaan työttömänä ja vähävarainen, kuulin jälkeenpäin että kyseisellä henkilöllä oli aika hyvä eläke ja tienasi enemmän kuin minä, tykkäsi vain nauttia nestemäistä evästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Käytiin eräissä häissä siten, että meillä oli jo kaksi lasta mukana ja ajomatkaa tuli lähes 1000km. Saita kaveri joka on hyväpalkkaisessa duunissa jakoi autoilun kustannukset viidellä ja en tiennyt että auto kulkee niin vähällä kulutuksella ja bensa niin halpaa.

Tuosta autoilun kustannusten aliarvioimisesta en sano mitään, mutta sinustako olisi kohtuullista että ulkopuolinen ihminen alkaisi maksella oman osuutensa lisäksi lastesi matkoja? Vai mitä tässä nyt valitettiin? Teitä oli viisi ihmistä autossa, ja neljä kuului teidän talouteenne.

En oo se jota siteerasit, mutta jos nyt pilkkua viilaa, bensaa kuluu sen verran miten paljon voimaa tarvii aiton siirtämiseen ja lapset painavat useimmiten vähemmän kuin aikuinen ihminen.

Mutta sitten asiaan. Kohtuullista olisi miettiä, paljonko säästi kun ei tarvinnutkaan käyttää julkisia kulkuvälineitä. Matkaa oli kuitenkinkin se lähes 1000km! Junaliput ja bussit/taxi maksut että pääsee juhlapaikalle... Todennäköisesti kimppakyyteilemällä säästät sievoisen summan, välissäkin voi vielä olla kirkosta juhlapaikalle siirtyminen, sekin maksaa jos ei joku sääli ja ota mukaansa. Puhumattakaan vaivannäön vähenemisestä ja ehkäpä vielä ajankin säästämisestä, voihan hyvinkin olla että on haettu ovelta ja lopulta palautettukin kotiovelle asti.

Kohtuullista olisi ottaa tuommoiset myös huomioon... Itte en ainakaan kehtaisi laittaa samalla lähtölinjalle toisen lapsien kanssa, hävettäis tuommoinen käytös niin paljon, et hyvä jos ei silmät putoisi päästä.

Ulkopuolinen minäkin, mutta kiinnostuin. Auton omistaja ja kuljettaja olisi voinut hyvällä syyllä laskuttaa kyytiläiseltä myös työstään auton ajajana. Satunnaiset kyyditettävät myöskään harvoin tulevat ajatelleeksi, ettei se bensa ole ainoa kulu autosta, on vakuutukset, parkkimaksut,  ja auton hankintahintakin pitäisi ottaa huomioon, jos nyt aletaan niitä hiuksia halkomaan. 

Totta, eihän niitä maksuja olisi tarvinnut maksaakaan eikä toimia kuskina jos se yksittäinen kaveri ei olisi istunut mukana autossa! Eikun... Herran tähden mikä logiikan ihmelapsi siellä taas kirjoittelee.

Tuo pätisi vain ja ainoastaan siinä tapauksessa että reissu tehtäisiin 100% kaverin eduksi ja takia. Ei silloin kun kaveri on yksi viidestä, ja silloinkin varmasti se, jonka paikka autossa on sovittu viimeisenä.

Kohtuullista on miettiä tasan sitä paljonko kuluja ja vaivaa aiheuttaa autolliselle. Tuossa tapauksessa se viidesosa bensasta on varmasti juuri oikein arveltu. (Se, joka kuvitteli että kannattaisi verrata julkisilla kulkemiseen, on ihan pihalla. Ei tuollaisille reissuille monetkaan yksinkertaisesti lähde julkisilla, eli se ei ole edes oikea vaihtoehto. Jos kunnollista kyytiä ei löydy jätetään menemättä.)

Ai oikein pihalla. Joo, todennäköisesti pihi henkilö jättäisi häät välistä tajutessaan kuinka kalliiksi juna ja taksi matkat tulisivat, sitä paremmalla syyllä ei kannattaisi nipottaa bensakuluista, mutta usko tai älä on ihmisiä, jotka käyttävät junia ja busseja pitkällä matkalla oman auton sijaan, syynä useimmiten se ettei omista autoa. Itse taittanut monesti useita satoja kilometrejä ja voisin hyvinkin 1000km matkalla junaa käyttää jos ystävän häät olisi kyseessä.

Usko tai älä, on meitäkin autottomia jotka jätämme väliin vaikkapa ne häät, jotka on päätetty pitää hevonkorvessa. Toiset ajattelevat vain itseään juhlia järkätessään ja yrittävät siirtää osan kuluista osallistujille vuokraamalla mahdollisimman halvan eli syrjäisen juhlapaikan. Olen jättänyt väliin useammatkin tällaiset juhlat.

Joka paikkaan kun ei pääse junalla oven eteen, eikä kaikilla riitä äly tajuamaan ettei kaikilla ole sitä autoa.

ps. ei tarvitse olla pihi ettei tuhlaa yli varojensa - yleensä se on ennemminkin merkki älykkyydestä

Usko tai älä, minä ainakin pitäisin hääni paikassa joka itseäni miellyttää, uhraamatta ajatusta sille kenen on hankala päästä paikalle ja kenen ei. Ne tulee ketkä pääsevät tulemaan, loput sitten jättävät häät väliin. Kyse ei ole siitä, ettenkö älyäisi että toisille matkan kulkeminen voi olla hankalaa, vaan kyse on siitä että ne ovat minun juhlani ja minä järjestän ne juuri niinkuin minua miellyttää. Osallistuminen kun on täysin vapaaehtoista kaikille.

Minulle autottomalle tyrkättiin juhlissa lahja käteen ja pyydettiin viemään se perille kun vaihdettiin paikkaa kesken tilaisuuden, lahjan antaja joutui poistumaan kesken tilausuuden. Matka ei ollut kuin muutaman kilometrin mutta kävelemällä olisi kestänyt kauan. Tarkoituksena oli pyytää kyytiä kun tilaisuudessa oli paljon väkeä autoilla ja autoissa tilaa. Kaikki kuitenkin pyyhälsivät nopeasti yksin tai kaksin autoihin ja poistuivat paikalta nopeasti ja itse jäin yksin seisomaan pihalle. Ajattelin poistua kotiin mutta lahjan vuoksi en voinut. Näitä paikanvaihtoja oli kaksi tilaisuudessa. Onneksi eräs tuttuni tarjosi minulle kyytiä ja hänen autossaan oli juuri yksi paikka vapaana ja sain kyydin molempiin paikkoihin. Inhottaa pyytää apua muilta enkä autottomana pyydä yleensä kyytiä keneltäkään mutta tässä tilaisuudessa olin todella kiitollinen kyydistä. Olisin myöhästynyt muuten tilaisuuksista.

Just. Niiden paikalta porhaltajienko olisi pitänyt olla ajatustenlukijoita ja tietää tarjota kyytiä sulle ilman että itse avaat suusi? Mitäpä jos olisit jo ennakolta kysynyt mahtuuko kyytiin. Vaikka siinä vaiheessa kun ollaan vasta ensimmäisen paikan ovella odottamassa tilaisuuden alkamista

Et voi oikeasti syyttää muita siitä, että et saa suutasi auki. Kukaan ei lue ajatuksia ja moni varmasti olettaa, että autottomat ovat osannut etukäteen kysyä jo kenen kyytiin pääsee eivätkä jää huvikseen ihmettelemään paikalle onko joku tonttu vain jäänyt odottamaan että joku muu hänen puolestaan järjestää kyydin ilman että itse edes sanoo sitä tarvitsevansa.

En tavannut ihmisiä paikan edessä ja ei tullut tilaisuutta kysyä ja oli paljon vieraita ihmisiä, jokunen tuttu. Tarkoitukseni oli kysyä tuttavaltani kyytiä mutta hän tulikin ja tyrkkäsi lahjan minulle ja lähti ennen kuin ehdin kunnolla reagoida siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Käytiin eräissä häissä siten, että meillä oli jo kaksi lasta mukana ja ajomatkaa tuli lähes 1000km. Saita kaveri joka on hyväpalkkaisessa duunissa jakoi autoilun kustannukset viidellä ja en tiennyt että auto kulkee niin vähällä kulutuksella ja bensa niin halpaa.

Tuosta autoilun kustannusten aliarvioimisesta en sano mitään, mutta sinustako olisi kohtuullista että ulkopuolinen ihminen alkaisi maksella oman osuutensa lisäksi lastesi matkoja? Vai mitä tässä nyt valitettiin? Teitä oli viisi ihmistä autossa, ja neljä kuului teidän talouteenne.

En oo se jota siteerasit, mutta jos nyt pilkkua viilaa, bensaa kuluu sen verran miten paljon voimaa tarvii aiton siirtämiseen ja lapset painavat useimmiten vähemmän kuin aikuinen ihminen.

Mutta sitten asiaan. Kohtuullista olisi miettiä, paljonko säästi kun ei tarvinnutkaan käyttää julkisia kulkuvälineitä. Matkaa oli kuitenkinkin se lähes 1000km! Junaliput ja bussit/taxi maksut että pääsee juhlapaikalle... Todennäköisesti kimppakyyteilemällä säästät sievoisen summan, välissäkin voi vielä olla kirkosta juhlapaikalle siirtyminen, sekin maksaa jos ei joku sääli ja ota mukaansa. Puhumattakaan vaivannäön vähenemisestä ja ehkäpä vielä ajankin säästämisestä, voihan hyvinkin olla että on haettu ovelta ja lopulta palautettukin kotiovelle asti.

Kohtuullista olisi ottaa tuommoiset myös huomioon... Itte en ainakaan kehtaisi laittaa samalla lähtölinjalle toisen lapsien kanssa, hävettäis tuommoinen käytös niin paljon, et hyvä jos ei silmät putoisi päästä.

Ulkopuolinen minäkin, mutta kiinnostuin. Auton omistaja ja kuljettaja olisi voinut hyvällä syyllä laskuttaa kyytiläiseltä myös työstään auton ajajana. Satunnaiset kyyditettävät myöskään harvoin tulevat ajatelleeksi, ettei se bensa ole ainoa kulu autosta, on vakuutukset, parkkimaksut,  ja auton hankintahintakin pitäisi ottaa huomioon, jos nyt aletaan niitä hiuksia halkomaan. 

Totta, eihän niitä maksuja olisi tarvinnut maksaakaan eikä toimia kuskina jos se yksittäinen kaveri ei olisi istunut mukana autossa! Eikun... Herran tähden mikä logiikan ihmelapsi siellä taas kirjoittelee.

Tuo pätisi vain ja ainoastaan siinä tapauksessa että reissu tehtäisiin 100% kaverin eduksi ja takia. Ei silloin kun kaveri on yksi viidestä, ja silloinkin varmasti se, jonka paikka autossa on sovittu viimeisenä.

Kohtuullista on miettiä tasan sitä paljonko kuluja ja vaivaa aiheuttaa autolliselle. Tuossa tapauksessa se viidesosa bensasta on varmasti juuri oikein arveltu. (Se, joka kuvitteli että kannattaisi verrata julkisilla kulkemiseen, on ihan pihalla. Ei tuollaisille reissuille monetkaan yksinkertaisesti lähde julkisilla, eli se ei ole edes oikea vaihtoehto. Jos kunnollista kyytiä ei löydy jätetään menemättä.)

Ai oikein pihalla. Joo, todennäköisesti pihi henkilö jättäisi häät välistä tajutessaan kuinka kalliiksi juna ja taksi matkat tulisivat, sitä paremmalla syyllä ei kannattaisi nipottaa bensakuluista, mutta usko tai älä on ihmisiä, jotka käyttävät junia ja busseja pitkällä matkalla oman auton sijaan, syynä useimmiten se ettei omista autoa. Itse taittanut monesti useita satoja kilometrejä ja voisin hyvinkin 1000km matkalla junaa käyttää jos ystävän häät olisi kyseessä.

Usko tai älä, on meitäkin autottomia jotka jätämme väliin vaikkapa ne häät, jotka on päätetty pitää hevonkorvessa. Toiset ajattelevat vain itseään juhlia järkätessään ja yrittävät siirtää osan kuluista osallistujille vuokraamalla mahdollisimman halvan eli syrjäisen juhlapaikan. Olen jättänyt väliin useammatkin tällaiset juhlat.

Joka paikkaan kun ei pääse junalla oven eteen, eikä kaikilla riitä äly tajuamaan ettei kaikilla ole sitä autoa.

ps. ei tarvitse olla pihi ettei tuhlaa yli varojensa - yleensä se on ennemminkin merkki älykkyydestä

Usko tai älä, minä ainakin pitäisin hääni paikassa joka itseäni miellyttää, uhraamatta ajatusta sille kenen on hankala päästä paikalle ja kenen ei. Ne tulee ketkä pääsevät tulemaan, loput sitten jättävät häät väliin. Kyse ei ole siitä, ettenkö älyäisi että toisille matkan kulkeminen voi olla hankalaa, vaan kyse on siitä että ne ovat minun juhlani ja minä järjestän ne juuri niinkuin minua miellyttää. Osallistuminen kun on täysin vapaaehtoista kaikille.

Uskonhan minä sen, että ajattelet vain omaa napaasi järjestäessäsi juhlia. Uskon myös, että kuten useimmat korvessa juhlansa pitävät iniset ja itket jälkikäteen, kun ei vieraita kiinnostanutkaan vaivautua paikalle :)

Minusta on hyvinkin uskottavaa että hääpari miettivät ensin itseään ja lähisukulaisiaan, eikä kummin kaiman serkkua järjestäessään häitään.

Morsian: Nyt löytyi mahtava hääpaikka, siinä on kaikkea mitä me ollaan toivottu, tarpeeksi isot tilat, tanssilava, ruokakin järjestyy ja vain kolmen kilometrin päästä keskustasta. Ja juuri budjettiin sopiva!

Sulhanen: No onpa se hyvä, mä tiiän tuon paikan ja se on oikeen sopiva.... Ai niin...

M: Onko jokin ongelma?

S: No joo, tavallaan. Äiteen kummin kaiman serkku asuu helsingissä ja sille tulis tänne meille pohjoiseen liian pitkä matka. Liian kalliiksi. Kun eka pitäisi tulla junalla ja sitten vielä taksilla juhlapaikalle.

M: Joo totta, pitäähän Irma-Liian takia järjestää ne häät ainaki puolet lähempänä ja juuri aseman vieressä, muutenhan (hui kauhea!) tää sukulainen voisi jopa jättää tulematta, aivan liian ikävä olisi. Mitä väliä, vaikka lähes kaikki muut sukulaiset ja kaverit asuvat täälläpäin. Nyt vaan laitetaan itsemme vielä vararikkoon, jotta hänelle ei tule paha mieli. Muutetaas vielä tätä häämenua, Irma-Liia kun ei tykkää syödä ollenkaan lihaa, sillehän voisi tulla vaikka lisää pahamieli, mitä väliä vaikka täältä löytyy neljää erillaista ruokaisaa salaattia ja kasvisvaihtoehtoa.

S: Totta, eihän meidän häät sentään meidän juhlamme ole vahingossakaan.

Olipas nolo purkaus, taidat itse olla niitä jotka yrittävät "maksattaa" juhlansa muilla kun noin kipeästi osui?

Kysehän on nimenomaisesti siitä että valitaan juhlapaikka korvesta - kaikkien vieraiden ja jopa juhlan järjestäjien asuinpaikan mukaan katsottuna - ihan siksi että siellä juhlatila saattaa olla vaikka 80% halvempi kuin kunnollisella paikalla.

Ei siitä että joku kuvitteellinen mahdollisimman kaukainen vieras ei olisi valmis siirtymään kirkonkylän sisällä paria kilometriä, kun paikka kerran on joka tapauksessa ihan keskustan vieressä. (Miksi ihmeessä kukaan edes haluaisi kutsua tuollaista henkilöä? Onko kyseessä joku sairaalloinen huomiontarve että voisi tuntea olevansa niin tärkeä että on pakko saada mahdollisimman mittava yleisö pällistelemään juhlakaluja, ja haalitaan paikalle kaikki naapurin koiran tuttavatkin?) 

Nauran säälistä surkealle provollesi.

Kannataisi opetella sanomaan ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuimme aikoinaan omakotitalossa, jonka naapuritontilla rivitaloyhtiö. Tonttien rajalla oli meidän puolellamme orapihlaja-aita, joka oli istutettu siihen ennen rivitalojen rakentamista. Rivitalon puolella taas oli heidän rakennuttama lauta-aita meidän orapihlaja-aidan kyhneessä, vieri vieressä.. Rivitalon asukit päättivät että heidän aitansa kaipaa maalausta, molemmilta puolilta. Heidän hallituksen puheenjohtaja, pyylevä rouvashenkilö, otti yhteyttä ja ehdotti aivan vakavalla naamalla että leikkaisimme pensasaitamme aivan juuresta poikki, jotta he pääsevät maalaamaan aitansa myös takapuolelta. En ollut uskoa korviani, emme tietenkään suostuneet älyttömään pyyntöön. Lauta-aita oli pensasaitaamme huomattavasti matalampi ja siinä oli raot laitojen välissä, eli näkösuojaksi siitä ei ollut vaan pensas oli ainoa, josta saimme takapihallemme näkösuojaa naapurin kyyliltä. Rouva puheenjohtaja yritti vielä muutaman kerran painostaa aidan leikkaukseen, aivan käsittämätön tapaus joka aluksi lähinnä nauratti, lopulta suututti heidän moukkamainen asenne.

Anteeksi, on nyt pakko kysyä kun en ymmärrä: millä tavalla henkilön ruumiinrakenne vaikuttaa itse asiaan? Kai sillä joku oleellinen merkitys on.

Vähän niin kuin kaveri joka muutti ulkomaille ihan ummikkona ja juoksutti tottelemattomia piskejään siellä joka paikassa vapaana niin kuin Suomessakin. Sai sakot ja meuhkasi kuukausitolkulla jälkikäteen tästä epäreiluudesta, kun eihän hän tiennyt ettei koiria saa pitää vapaana (ei tiennyt, kun ei jaksanut ottaa selvää). Oleellisinta tässä kaameassa vääryydessä oli tietenkin se, että sakot antoi "kaamean lihava lehmä".

Yleensä lihavat purkavat itseinhonsa ja turhautumisensa juuri em. tavoin, ei siinä kummempaa.

Nro 1949, jolla miehet siskot halusivat hautajasiet, mutta eivät osallistua kertoo oman vanhempansa hautajaisista vielä oleellisen asian. Näillä siskoilla oli anopin luokse useimmilla max 100 km matka, silti vetosivat välimatkaan. No mulla on vanhempani kotikuntaan 250 km ja toisella sisaruksellani 400 km, eikä se ole estänyt meitä osallistumasta järjestelyihin. Minä olen ollut onneksi lomalla, toinen meistä töissä ja ottanut välillä vähän vapaata, että pääsee käymään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidilläni ei ole autoa, sillä hänellähän on keskustassa "kaikki lähellä ja helposti pääsee kävelemällä". Noh. Nyt on ongelma kun 1,5 kk päästä on keskussairaalaan aika ja sinne matkaa sellainen 200 km. Oletus oli, että minä kuskaan. Voisin kuskatakin, jos minulla ei olisi työpäivä silloin. Painostusta on, että peruisin tuon työpäiväni ja lähtisin kuljettamaan. Olen sanonut, että jos työkeikkani peruuntuu asiakkaan toimesta niin toki lähden, mutta itse en ala perumaan, koska tarvitsen tienestit tuolta päivältä. Sekään ei riitä, että kuskaisin sairaalaan, vaan minun pitäisi myös käyttää tuolla isossa kaupungissa kaupoilla ja kiertää hänen kanssaan kirpputoreja. Eikä siinä vielä kaikki. Minulla on kolme alle kouluikäistä lasta, jotka eivät tietenkään jaksa roikkua kaupoilla koko päivää, joten olisi suotavaa, että hankin lapsilleni hoitajan tuon päivän ajaksi. Niin tai näin niin tuo kaupunkipäivä tiettyisi minun lompakolla aika paljon (bensat, lastenhoitaja TAI lasten mukana kulkiessa syömiset ulkona jne)... joten ei oikein innosta.

Sama ihminen alkaa kitisemään joka kerta kun kuulee minun käyneen kaupungissa.. Miksi en koskaan ota häntä mukaan? OTA MUKAAN? Hänen mukaan ottaminen edellyttäisi, että kävisin ihan toisesta suunnasta hänet noutamassa kyytiin, yli 100 km mutkan. Sitten saisin kuunnella marttyrointia kun lapseni pilaavat hänen ostosreissun, kun eivät jaksa aamusta iltaan istua autossa tai rattaissa.

"Eihän sitä missään pääse käymäänkään, jos ei itse järjestä" .. Niinhän se on meillä kaikilla aikuisilla, eikö? Äitini haluaisi myös kauemmas sukuloimaan ja loukkaantuu kun häntä ei haeta ja tuoda esim. 400 km matkan päästä, jonne kyllä pääsisi linja-autollakin.

Jos äitisi sairaalamatka ei julkisilla onnistu, niin kelataksi on hyvä vaihtoehto. Omavastuu on 25 € yhteen suuntaan.

Kelataksilla ei vaan käydä shoppailemassa siellä ja täällä...

Se on sanomattakin aivan selvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisarukset olettivat ja vaativat että hoidan yksin vanhemmat hautaan, edes kuolinvuoteelle ei mokomat "ehtineet". Perunkirjoituksen jälkeen alkoivat rähistä ja puhua paskaa. Ihanaa, ei tartte ENÄÄ IKINÄ toivottavasti noita kahta pelleä nähdä!!

Meillä miehen siskot vaativat, että mies järjestää anopille arvoisensa hautajaiset. Perusteluna se, kun mieheni asui lähimpänä viimeiset kuukaudet ja hoiti anopin niitä asioita, mitä anoppi ei itse pystynyt. No mies sanoi, että eikös se ole viisampaa järjestää siellä heidän entisessä kotikunnassaan, koska anopin elossa olevat sisarukset ja lähes kaikki ystävät ja iso osa sukua muutenkin on siellä - mies lupasi järjestää muut asiat, mutta ei muistotilaisuutta. No ei tämä siskoille käynytkään, että itse pitäisi osallistua ylipäätään johonkin. Mies sitten ilmoitti, että siunaus on aikaan X ja muistotilaisuus pidetään meillä, kakkukahvit on tarjolla. Ei mieheni osaa edes sellaisia suunnitella. Lopulta vain yksi perhe tuli, kun kuulivat, että itse pitää maksaa. Anopin tilillä olisi kyllä ollut rahaa, mutta mies ei ole mikään tapahtumajärjestäjä, joten fiksumpaa siinäkin mielessä, että siskot olisivat järjestäneet. Mutta siskot vielä olivat sitä mieltä, että koska osa heistä on vähävaraisia, niin eikö mies voisi järjestää tarjoilut. No ei. Lisäksi anoppi oli sanonut, että ei halua mitään isoja hautajaisia. 

Minulla ei ollut haluakaan puuttua, koska nämä siskot ovat aika kriittisiä eikä olisi kelvannut. Lisäksi oma vanhempani oli huonossa kunnossa ja meille tulikin myös nyt kesällä itselle hautajaiset järjestettäväksi. Meillä ole sisarusten kanssa ollut mitään ongelmaa jakaa tehtäviä ja sopia järjestelyistä sekä kuka kustantaa mitäkin ja mitä maksetaan perikunnan yhteisistä varoista. Ei todellakaan jätetty kaikkea yhdelle. No miehen siskot ovat nyt katkeria tästä, kun minun vanhempani saa arvoisensa hautajaiset. Eikö noille siskoille ole vieläkään mennyt päähän, että heillä ole ollut mitään estettä aloittaa järjestelyjä itse? Eikä se, että miksi minulla olisi ollut yleensä mitään asiaa anopin hautajaisia järjestää, kun hänellä oli omiakin lapsia. Heillä on aikuisia lapsia ja yksi siskoista on jo eläkkeelläkin ja yksi työtön, joten en ymmärrä, mikä este oli muu kuin laiskuus ja sen odottaminen, että joku muu tekee. 

Kyllähän tapana on, että hautajaiskulut yleensä maksetaan vainajan varoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä eivät ole millään tavalla tuttuja, vaan asiakkaita ruokakaupasta, jossa olen töissä:

Eräänä kauniina päivänä viehättävä rouva saapui myymäläämme hiukan ikävissä merkeissä: hän oli edellisenä päivänä käynyt kaupassamme ostamassa leikkelettä leivän päälle. Harmikseen hän oli havainnut lihan olevan pilalla, ja näyttikin sitä minulle kuitteineen. Pahoittelin tietysti tilannetta ja kysyin, halusiko rouva rahat takaisin vai kenties korvaavan tuotteen. Rouva voivotteli kovaan ääneen sitä vaivaa, kun hän nyt oli joutunut tulemaan myymäläämme uudestaan, ja ilmoitti haluavansa SEKÄ rahat ETTÄ samanlaisen leikkelepaketin tilalle. Tähän vastasin, että se ei ikävä kyllä käy, mutta tarjosin kahvipakettia uuden tuotteen lisäksi vähän mieltä piristämään. No, rouva otti kahvipaketin, ja ajattelin homman olevan sillä selvä ja toivotin oikein mukavaa päivän jatkoa. Kuitenkin rouva jäi siihen viereen seisomaan, huokaillen ja ympärilleen katsellen. Kysyin, että voisinko vielä jotenkin auttaa. "No eikös jotain saisi vielä, kun tänne asti tulin," rouva mumisi ja hypisteli 7:n euron pähkinäpussia oikein vihjailevasti. Totesin, että minulla, tavallisella myyjällä, ei ole valtuuksia lahjoitella tuotteitamme, ja että jo aiemmin oikeastaan jo ylitin valtuuteni antamalla hänelle kahvipaketin. Rouva ei tästä hätääntynyt, vaan kehotti menemään etsimään jonkun jolla olisi valtuudet.

Epäuskoisena hain esimiehen paikalle, joka kertoi ystävällisesti rouvalle että lisää ilmaista ruokaa hän ei tule saamaan. Ja niine hyvineen rouva sitten poistui.

Että olisi yhden pilaantuneen tuotteen takia pitänyt saada rahat takaisin JA uusi tuote JA kahvipaketti JA tyyris pähkinäpussi. Huhhuh. Lisättäköön vielä, että ko. rouva oli meidän vakioasiakas, eli tuskin asui kovinkaan kaukana.

Toinen tapaus oli tuore äiti, joka oli vaunujen kanssa kaupassamme. Olin maitohyllyllä ottamassa tyhjiä maitokoreja pois, kun tämä nuorehko nainen katseli jogurtteja siinä muutaman metrin päässä. Laskin maitokorin lattialle ja siitä kuului luonnollisesti pieni kolahdus.

Tästä kolahduksesta äityli sai hepulit ja alkoi rääkymään minulle, miten koreja ei saa heitellä ja että enkö voi tehdä työtäni muulloin ja hiljempaa, koska hänen vauvansa saattaa herätä!

Vasta tässä vaiheessa vauvansa heräsi ja alkoi itkemään. En ehtinyt sanoa sanaakaan, kun äippä heitti jogurtin kädestään lattialle (meni rikki) ja marssi kassoille.

Juu en meiskaa tarpeettomasti, mutta ei varmaan kannata olettaa ettei ruokakaupassa kuulu ruuhka-aikaan ääntä.

Ei ole tarkoitus puolustella moukkamaista äitiä, mutta tuossa oli varmaan paljon enemmän taustalla, kuin miltä näyttä. Esimerkiksi katkonainen yö, "vaikea" vauva, väsymystä, ehkä riita miehen kanssa, lapsiperheen huolet. Tuo kolahdus vain sattui tulemaan paikkaan, joka laukaisi kiukun ulos. Varmasti häpesi ja harmitteli käytöstään kotona. Olihan tuo silti moukkamaisesti toimittu, mutta halisin vain sanoa ettei kaikkea aina näe päälle. Ehkä hän oli rauhoittumassa tai saanut vihdoin lapsen nukahtamaan pitkän kävelyn seurauksena.

Ei nää päälle, mutta kyllä sivistynyttä käytöstä odotetaan äideiltäkin, ei ole ainoa äiti maailmassa.

Tulipa mieleeni, että minua nykyään muutama sukulainen pitää väärinkäsityksestä johtuen ahneena.

Tilanne oli siis niin, että lapseton alkoholisoitunut setäni kuoli. Hänen veljensä (eli toinen setäni) lapsipuolensa kanssa hoiti käytännön järjestelyt hautajaisista lähtien. Erään kerran kysyin, että oliko tällä vainajalla rahaa jäänyt yhtään tilille tai oliko testamenttia jne. Oma ajatus siinä vaiheessa oli, että mietin joutuiko setä maksamaan itse paljon kuluja vai miten se homma meni, pitäisikö meidän muiden sukulaisten osallistua hautajaiskuluihin tai kerätä jotain kolehtia.

No siis ilmeisesti tilillä oli tarpeeksi rahaa kulujen kattamiseen ja vainaja oli tehnyt testamentin juuri tämän kyseisen veljensä ja hänen lapsipuolensa hyväksi. Mikä omasta mielestäni on ihan oikein, koska he olivat eniten tekemisissä. Mutta ilmeisesti ei olisi pitänyt kysyä mitään, kun nyt minua kuulemma pidetään ahneena hauskana :D. Ei ole auttanut sanoa, että en minä olisi itselleni edes mitään ollut vailla vaan olin luullut että pitää osallistua mahdollisesti kuluihin.